Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

2 SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja Energianhuolto vuoden kuluttua Lähteet Tuotanto Kulutus

3 ENERGIAN HANKINNAN KEHITYS KESKI-SUOMESSA GWh Muut Öljy Jäteliemi Kivihiili Turve Tuontisähkö Vesivoima Puu Energian kulutus lisääntynyt 61 % Öljyn käyttö 51 % -> 23 %, 6095 GWh -> 4485 GWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 1782 GWh -> 4040 GWh Turpeen käyttö 442 GWh -> 2035 GWh Sähkön tuonti 18 % -> 28 % 2192 GWh -> 5490 GWh Energiaomavaraisuus 28 % -> 48 %

4 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ KESKI-SUOMEN LÄMPÖLAITOKSISSA Metsäkeskus Keski-Suomi, 2009

5 KESKI-SUOMEN ENERGIAPUUMÄÄRÄT Metsäkeskus Keski-Suomi, 2009

6 KESKI-SUOMEN ENERGIALÄHTEET: 2006 JA TAVOITE Puu 4,0 TWh Puu 5,6 TWh Mustalipeä 2,5 TWh Turve 2,0 TWh Vesivoima 0,12 TWh REF 0,1 TWh Muu 0,71 TWh Keski-Suomeen tuotu sähkö 5,5 TWh Öljy 4,5 TWh Mustalipeä 2,5 TWh Turve 3,2 TWh Peltobiomassa 0,7 TWh REF 0,5 TWh Vesivoima 0,1 TWh Muu 0,5 TWh Keski-Suomeen tuotu sähkö 4,3 TWh Öljy 2,0 TWh YHTEENSÄ 19,4 TWh/a

7 Vuonna 2010 Äänevoima, Äänekoski 173 MWth, 38 MWe (2005) Puulaakson Energia, Karstula 10 MWth, 1 MWe (2000) Metsä-Botnia, Äänekoski, 300 MWth, 70 MWe (2003) Kumpuniemen Voima, Äänekoski, 32 MWth, 3,7 MWe (1999) Keuruun Lämpövoima, Keuruu 20 MWth, 5 MWe (2010) BIOMASSA CHP 1600 MW Polttoainekäyttö 12 TWh/vuosi Jyväskylän Energia, Keljonlahti, 480 MWth, 210 MWe (2010) UPM, Jämsänkoski, 185 MWth, 46 MWe (2005) UPM, Kaipola, 104 MWth, 26 MWe (1991) Jyväskylän Energia, Rauhalahti, 295 MWth, 87 MWe (1993)

8 Vuonna 2010 Kinnula kaukolämpö, hake2000 kw Pylkönmäki, hake 200 kw BIOLÄMMITYS Summassaari, pelletit 400 kw ~ 80 biolämpökeskusta 0,5 40 MW, total 100 MW ~ 8000 kiinteistöbiokattilaa kw Polttoainekäyttö1,0 TWh/vuosi Keuruu teollisuusalue, pelletit 700 kw Uurainen omakotitalo, pelletit 20 kw Joutsa kaukolämpö, hake kw Äänekoski, kaukolämpö, hake 1000 kw

9 ENERGIALÄHTEISSÄ SUURET MUUTOKSET Öljyn ja kivihiilen käytössä raju lasku Puun energiakäyttö lisääntyy voimakkaasti, lisäystä tulee myös nykyisen metsäteollisuuden puolelta Turpeen (täysin fossiilinen?) käytön lisäys maltillisempaa (edellyttää vesistövaikutusten minimointia) Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto lisääntyy Maa- ja vesilämpöä otetaan runsaasti käyttöön Jätteiden ja agrobiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa kasvaa (biokaasu, poltto) Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa ja raaka-aineesta tulee kilpailua (alueet, Suomi, Eurooppa) ts. myyjän markkinat

10 ENERGIAN TUOTANNON MUUTOKSET Hajautettu energiantuotanto lisääntyy Biopolttonesteitä valmistetaan useilla paikkakunnilla Seuraukset: Hankinta-alueiden uusjako Ratoja pitkin kuljetusmatkat kasvavat Vesitiet? Terminaalien määrä ja merkitys kasvavat (mm. haketus, muu esikäsittely) Hankinta-alueiden työllisyys ja yrittäjyys kasvavat runsaasti positiivisia vaikutuksia (ikärakenne, kuntien talous, palvelut, yleinen vireys) Keski-Suomi on edelleenkin sähkön tuonnista riippuvainen

11 ENERGIAN KULUTUS EI KASVA Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu: käytetään joukkoliikennettä, biopohjaiset polttoaineet, syödään lähiruokaa, nollaenergia-talot ja kierrätys yleistyvät, tehdään etätyötä Teollisen tuotannon murros vie vähemmän energiaa kuluttavaan tuotantoon. Energiaintensiivisillä aloilla, metsäteollisuus ja osa metalliteollisuudesta, tuotanto voi 2020 olla noin 10% perusuraa pienempi. Julkisten laitosten energiantarve vähenee