Energiaa ja ilmastostrategiaa

Transkriptio

1 Säteilevät naiset seminaari Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

2 Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, , EU:n päästövähennystavoitteet % (2020) ja teollisuusmailta arvioitu tavoite % (2050) sekä polut perusvuoden arvosta (EU-25) näihin tavoitteisiin, Mt CO2-ekv. Mt CO2-ekv EU-25 (EU-27:sta poissa Malta ja Kypros) EU-15 EU-25: -20 % 2020 EU-25 :-30 % 2020 EU-25: -60 % 2050 EU-25: -80 % 2050 polku perusvuoden arvosta tavoitteisiin polku perusvuoden arvosta tavoitteisiin

3 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % (tai vastaava) mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020, yhteinen Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama

4 Komission ehdotus jäsenvaltioille asetettavista sitovista päästövähennystavoitteista päästökauppasektorin ulkopuolisille kasvihuonekaasupäästöille vuodesta 2005 vuoteen 2020, % % Tanska Irlanti Luxemburg Ruotsi Alankomaat Itävalta Suomi Yhdistynyt Kuningaskunta Belgia Saksa Ranska Italia Espanja Kypros Kreikka Portugali Slovenia Malta Tšekin tasavalta Unkari Viro Slovakian tasavalta Puola Liettua Latvia Romania Bulgaria

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta 60 % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi

6 Energiatuotteiden loppukulutus ja primäärienergia vuosina sekä perusurassa vuosina , TWh 600 TWh Muu loppukulutus Liikennepolttoaineet Kaukolämpö Sähkö Primäärienergia Sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä öljynjalostuksen ja masuunien häviöt

7 Kasvihuonekaasupäästöt vuosina sekä perusurassa vuosina , Mt CO2 ekv. 120 Mt CO 2 ekv Perusura 20 Päästökauppasektori 0 Päästökaupan ulkopuoliset päästöt

8 Energian loppukäyttö sektoreittain 2006 TK, Energiatilastot 2007

9 Sähkön nettohankinta ,9 TWh ' ( + )*! #!,! # & % $ #

10 Sähkön kokonaiskulutus, TWh. /*, 0*! ( (!- ( #

11 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina , TWh 400 TWh Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

12 Sähkön kulutus perusurassa ja tavoiteurassa TWh 120 TWh Vuosi 2008 ennakkoarvio Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

13 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta % 70 % EY:n komission direktiiviesityksen mukainen polku vuoteen Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

14 Miten tavoitteisiin päästään? Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä Uusiutuvan edistämiseksi nykyisten toimien lisäksi (investointituki lämmöntuotantoon jne.) markkinalähtöinen syöttötariffi valmisteilla Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja, Energiatehokkuustoimikunta aloittanut jo työnsä Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Energiaverotus, kehitetään kokonaisuuteen, liikenteessä tärkein Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukko- ja kevyt liikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia

15 Energiatehokkuus strategiassa Perusura vie energian käytön ja päästöt yli komission tavoitteiden. Tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh (- 37 TWh perusurasta). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Energiatehokkuustoimikunnan työ valmiiksi toukokuun loppuun, toimenpidevalikoima laaja Sektorikohtaiset toimenpiteet mahdollisimman kustannustehokkaasti.

16 Uusiutuva energia strategiassa 38 % osuuden saavuttaminen haasteellista Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet nyt 70 %, 2020 noin 50 % kaikesta uusiutuvasta energiastamme Metsähakkeen 2-3 -kertaistaminen suurin uusiutuvien lisäys Tuulivoimatavoite 2000 MW / 6 TWh 2020 Lämpöpumput saman suuruinen (5 TWh, milj. lämpöpumppua ) Liikenteen biopolttoaineet 6 TWh 2020 Kaikkia uusiutuvia energialähteitä tarvitaan Jätteiden energiakäyttö (uusiutuva osuus) Vesivoiman lisääminen Pelletit, puun pienkäyttö Aurinkolämpö, aurinkosähkö Biokaasut jne. Vesivoima ei sisällä Vuotosta

17 EU:n päästökauppa Kattaa puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä: Sähköntuotanto Suuri osa kaukolämmön tuotannosta Suuri osa teollisuudesta: massa- ja paperi, rauta- ja teräs, öljynjalostus, sementti, kemianteollisuutta jne. Päästökauppasektorilla ei kansallista tavoitetta v jälkeen. Teollisuus- ja kaukolämpölaitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia EU-tason jakosäännöillä (toimeenpano edelleen kansallista) Suomi saa huutokaupattavia päästöoikeuksia päästökauppadirektiivin jakoperiaatteiden mukaisesti

18 Sähkönhankintakapasiteetin mitoitus Riittävä ja kohtuuhintainen sähkö, hyvä toimitusvarmuus ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita tukien Monipuolisuus, useita energialähteitä Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hajautettu järjestelmä Perustana ensisijaisesti oma kapasiteetti Oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle uusiutuvan energian laitokset Lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen.

19 Ydinvoimasta Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta. Periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen.