POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Transkriptio

1 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

2 All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Pöyry. Copyright Pöyry COPYRIGHT PÖYRY POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 2

3 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaine-, päästöoikeus- ja sähkönhintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa chp-laitoksissa 5 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 7 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 3

4 MAAKAASUN VEROMUUTOKSET OVAT HEIKENTÄNEET MAAKAASUN KILPAILUKYKYÄ MUIHIN POLTTOAINEISIIN NÄHDEN Vuoden 2010 syksyllä päätetyt lämmöntuotannon veromuutokset heikensivät maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin nähden. n osalta veron korotus toteutettiin portaittain siten, että veroa nostettiin vuosien 2011, 2013 ja 2015 alussa. Vuosien 2015 ja 2016 alussa korotettiin lisäksi lämmöntuotannon polttoaineiden verojen hiilidioksidikomponenttia, mikä edelleen nosti maakaasun veroa. lla on merkittävä rooli sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) polttoaineena monissa suurissa kaupungeissa maakaasuverkon alueella. Yhteistuotannossa käytettävien polttoaineiden energiasisältö saadaan erillistuotantoa paremmin hyödyksi ja hyötysuhde on hyvin korkea. n lisäksi polttoaineena käytetään monissa kaupungeissa kivihiiltä tai turvetta ja puuta. n korvaaminen hiilellä tai turpeella johtaa päästöjen lisääntymiseen korkeampien päästökertoimien vuoksi. n etuna on lisäksi kiinteitä polttoaineita korkeampi sähkön tuotannon suhde tuotettua lämpömäärää kohti, jolloin tarve sähkön erillistuotannolle vähenee. n kilpailukykyasema muihin polttoaineisiin nähden on ollut jo pitkään erittäin tiukka. Kilpailukyky on riippuvainen monista muistakin seikoista kuin lämmöntuotannon veroista kuten: kaasun ja kilpailevien polttoaineiden hinnoista sähkön markkinahinnasta päästöoikeuksien hinnoista POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 4

5 VEROT VAIKUTTAVAT KILPAILUKYYN VM tiedote : - n vero nousee uudelle tasolleen kolmivaiheisesti. Samalla voimme seurata hallitummin näiden verotuksen nivelkohtien vaikutuksia laitosten ajojärjestyksiin ja päästövähenemiin. TUOTANTOKUSTANNUS JA KILPAILUKYKY POLTTOAINEHINNAT VEROT PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAT Kataisen hallitusohjelma : - Energiaverouudistuksen vaikutuksia seurataan arvioimalla uudistuksen vaikutukset verokertymään, ympäristön kuormitukseen, kotitalouksien ostovoimaan ja tulonjakoon sekä elinkeinoelämän toiminta-edellytyksiin. - Energiaverotusta kehitettäessä huolehditaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksistä. POHJOISMAINEN VESITILANNE SÄHKÖN MARKKINAHINTA Sipilän hallitusohjelma : - Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin luvun aikana. - Ohjataan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa vähäpäästöisemmäksi CO2-veron alennuksen poistamisella portaittain. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 5

6 TILANNE NYT ELI VAIKUTUKSET PÄHKINÄNKUORESSA -CHP menetti kilpailukykynsä kesällä 2011, jolloin ajojärjestys kaasun ja kiinteiden polttoaineiden välillä muuttui. Vuonna 2015 kaasun käyttö Suomessa oli 41 % alhaisempi kuin vuonna Vuonna 2015 kaasun käyttö oli suurissa kaupungeissa yhteensä 7,7 TWh alhaisempi kuin vuonna 2010 Keskimäärin pudotusta noin 66%, mutta enimmillään jopa 90 % yksittäisessä kaupungissa. Samalla kiinteiden polttoaineiden käyttö näissä kaupungeissa kasvoi yli 6 TWh. Kaasun ja hiilen välisestä ajojärjestyksen muutoksesta johtuva yhteistuotantosähkön vähenemä oli noin 1,5 TWh vuodesta 2011 vuoteen 2015, mikä vastaa noin 2 % Suomen sähkön tuotannosta Vähentynyt sähkön yhteistuotanto lisää tarvetta sähkön erillistuotannolle sähkömarkkinaalueella n korvautuminen kiinteillä polttoaineilla on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun 1,53 miljoonalla tonnilla vuodesta 2010 vuoteen 2015 Huomioiden lisääntynyt lauhdetuotannon tarve, hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet suurten kaupunkien kaasun käytön vähenemisen myötä noin 20% kaupunkitasolla. Koko Suomen tasolla hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3,2 %. Lähipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi suurissa kaupungeissa Tarkastelluissa kaupungeissa hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt kaksinkertaistuivat ja typenoksidipäästöt kasvoivat noin kolmanneksella vuodesta 2010 vuoteen POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 6

7 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaine-, päästöoikeus- ja sähkönhintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa chp-laitoksissa 5 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 7 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 7

8 MAAKAASUN VEROTON HINTA ON OLLUT LASKUSSA, VIIME VUONNA ÖLJYNHINNAN VOIMAKKAAN LASKUN VAIKUTUKSESTA - MYÖS SÄHKÖN JA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HINNAT LASKENEET 2010 TASOSTA Verottomien hintojen kehitys n muuttuva osuus Metsähake /MWh /tco 2 Jyrsinturve Hiili 20 6 Raskas polttoöljy 10 3 Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 8

9 ALHAINEN SÄHKÖNHINTA ON VÄHENTÄNYT LAUHDETUOTANNON TARVETTA MERKITTÄVÄSTI TWh/a Sähköntuotannon kehitys yhteis- ja lauhdetuotannossa Tavallinen lauhdevoima Yhteistuotanto, teollisuus Yhteistuotanto, kaukolämpö Sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineiden käytön kehitys Lauhdetuotanto on vähentynyt laskeneen sähkön markkinahinnan seurauksena noin 55% vuodesta 2010 vuoteen 2014 Polttoainekäyttö lauhdetuotannossa vähentynyt noin 20 TWh Myös yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrä on ollut tarkasteluajanjaksolla laskussa Yhteistuotannon polttoainekäyttö sähköntuotannossa on laskenut tarkasteluajanjaksolla noin 7 TWh (-21%) Tästä noin puolet on arvioitu olevan peräisin kaasun korvautumisesta pääasiassa kivihiilellä ja toinen puolikas lämpimistä vuosista TWh/a Kivihiili Turve Puu Kivihiilen ja maakaasun käytön väheneminen sähkön- ja lämmöntuotannossa on pääasiallisesti seurausta lauhdetuotannon alhaisemmasta tasosta sekä maakaasun korvautumisesta kiinteillä polttoaineilla pääosin hiilellä n korvautuminen kivihiilellä vähentää yhteistuotantosähkön määrää lisäten sähkön erillistuotantoa markkina-alueella POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 9

10 MAAKAASUN VERONKOROTUS VUODEN 2015 ALUSTA HEIKENSI MERKITTÄVÄSTI SEN KILPAILUKYKYÄ KIVIHIILTÄ VASTAAN LÄMMÖNTUOTANNON POLTTOAINEIDEN VEROTUKSEN KEHITYS CHP-LAITOKSISSA /MWh +9,3 /MWh +7,5 /MWh Muutos vuoteen 2010 nähden /MWh /MWh +5,9 /MWh +4 /MWh + 5,9 /MWh /2013/2015/ /2015/ / Q2/2016* 2,45 /MWh 1,7 /MWh 0,95 /MWh 0,95 /MWh Kivihiili Turve50%/Puu50% *Turpeen veronalennus tulee voimaan kun EU-komissio hyväksyy metsähaketukeen liittyvät muutokset POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 10

11 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaine-, päästöoikeus- ja sähkönhintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa chp-laitoksissa 5 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 7 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 11

12 MAAKAASUN KILPAILUKYKY ON HEIKENTYNYT OLEELLISESTI VUODEN 2010 JÄLKEEN VEROMUUTOKSET HEIKENTÄVÄT TILANNETTA ENTISESTÄÄN Suhteellinen kustannus: maakaasu 2009 = % 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% -20% Hiili Jyrsinturve Metsähake Muuttuvat tuotantokustannukset suurissa CHP-laitoksissa n polttoainehinnassa vain tariffin muuttuvat komponentit Metsähakkeen tuotantotuki vähennetty polttoaineen hinnasta Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Arvio hintakehityksestä Hiili Jyrsinturve Metsähake Hiili Jyrsinturve Metsähake Arvio hintakehityksestä Sähkön tuotannon tasaus ** Lämmön vero Päästöoikeus Muut muuttuvat Polttoaine Syöttötariffi * n tariffin muuttuvissa komponenteissa on sekä energian että siirron muuttuvat komponentit, jotka riippuvat suoraan käytetystä energiamäärästä, eivät esim. varatusta siirtotehosta. ** -CHP tuottaa teknisistä syistä johtuen enemmän sähköä samaa lämpömäärää kohden kuin kiinteän polttoaineen CHP-vaihtoehdot. Sähkön tuotannon tasaus kiinteiden polttoaineiden kohdalla tekee vaihtoehdoista vertailukelpoisia huomioimalla maakaasulla tuotetun lisäsähkön arvon. Laskelmien tasaus tehty toteutuneilla sähkön hinnoilla. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 12

13 MAAKAASU ON MENETTÄNYT KILPAILUKYKYNSÄ KIINTEISIIN POLTTOAINEISIIN NÄHDEN Suhteellinen kustannus: maakaasu 1/2009 = Muuttuvat tuotantokustannukset suurissa CHP-laitoksissa Sisältää verot, päästöoikeudet, metsähakkeen tuotantotuen ja KPA-laitoksilla ostosähkön. n polttoainehinnassa vain tariffin muuttuvat komponentit Q1 Q2 Q3 Q Hiili Jyrsinturve Metsähake Arvio hintakehityksestä * n tariffin muuttuvissa komponenteissa on sekä energian että siirron muuttuvat komponentit, jotka riippuvat suoraan käytetystä energiamäärästä, eivät esim. varatusta siirtotehosta. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 13

14 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaine-, päästöoikeus- ja sähkönhintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa chp-laitoksissa 5 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 7 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 14

15 MAAKAASUN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT SELVIMMIN SUURISSA KÄYTTÖKOHTEISSA JOISSA VOIMALAITOSTEN AJOJÄRJESTYSTÄ VOI VAIHTAA Tässä tarkastelussa on tutkittu niitä suuria käyttökohteita, joissa on merkittävää sekä maakaasuun että kiinteisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Tällaiset kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Tampereella ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa maakaasun ohella yhteistuotannossa käytetään lähinnä kivihiiltä ja Tampereella kotimaisia polttoaineita. n edut hiileen ja turpeeseen nähden ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kiistattomat: lla on korkein hyötysuhde Sähköntuotantomäärä on kaksinkertainen lämpökuormaan nähden verrattuna kiinteisiin polttoaineisiin Lähipäästöt (pienhiukkaset, rikkidioksidi ja typenoksidit) ovat erittäin alhaiset n hiilidioksidipäästöt ovat myös selvästi hiiltä ja turvetta alhaisemmat. POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 15

16 MAAKAASUA KORVAUTUNUT KIINTEILLÄ POLTTOAINEILLA (88% HIILELLÄ), SAMALLA YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ LASKENUT GWh / kk Polttoaineiden käytön muutos suurten kaupunkien yhteistuotannossa vuosina verrattuna vuoteen 2010, 1500 lämpötilakorjatut kulutustiedot Kiinteä polttoaine yhteensä Kiinteä polttoaine paikallisesti Kiinteä polttoaine lauhdesähkön tuotannossa Vuonna 2015 maakaasun kulutus suurten kaupunkien CHP-laitoksissa on lämpötilakorjaus huomioiden ollut 7,7 TWh alhaisempi kuin Samalla kiinteiden polttoaineiden kulutus on kasvanut paikallisesti noin 6 TWh ja huomioiden sähkön lisätuotantotarve jossain markkina-alueella, on kasvua yhteensä noin 10 TWh. Tästä noin 88 % on hiiltä ja loput turvetta ja puuta POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 16

17 PÄÄSTÖT OVAT LISÄÄNTYNEET MERKITTÄVÄSTI SUURISSA KAUPUNGEISSA VAIKUTUKSET NÄKYVIÄ MYÖS KOKO MAAN TASOLLA 250% 200% 150% 100% 50% 0% Lisääntyneestä lauhdesähkön tuotannosta aiheutuvat päästöt Paikalliset päästöt CO2 Hiukkaset SO2 NOx Laskelmassa maakaasun on arvioitu korvautuneen 80%:sti hiilellä ja 20%:sti turpeella Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet suurten kaupunkien kaasunkäytön vähenemisen myötä noin 26%, kun lisääntynyt tarve lauhdesähkön tuotannolle huomioidaan. Kokonaisuudessaan kasvua Suomen hiilidioksidipäästöihin on 3,2 % keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä Lähipäästöt ovat kasvaneet. Suurissa kaupungeissa hiukkasja rikkidioksidipäästöt ovat kaksinkertaistuneet ja typenoksidipäästöt kasvaneet kolmanneksen Luvut perustuvat lämpötilakorjattuun maakaasun kulutukseen POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 17

18 SISÄLTÖ 1 Tausta ja tulokset 2 Polttoaine-, päästöoikeus- ja sähkönhintojen sekä verojen kehitys 3 n kilpailukyky olemassa olevissa suurissa chp-laitoksissa 5 Kilpailukykymuutosten vaikutus polttoaineiden käyttöön ja päästöihin case-kohteissa 7 Yhteistuotantosähkön määrän kehitys suomessa POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 18

19 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOON LIITTYVÄN YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA ON LASKENUT YLI 5 TWH VUODESTA 2010 GWh / kk : 15,5 TWh 2010: 17 TWh 2011: 15 TWh 2012: 13,5 TWh 2013: 13,7 TWh 2014: 12.6 TWh 2015: 11.8 TWh Kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön määrä Suomessa oli noin 17 TWh vuonna 2010 (22 % sähkön tuotannosta). Vuonna 2015 yhteistuotantoa oli 11,8 TWh. Vähenemä on korvautunut erillisellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnilla Lähde: Energiateollisuus ry Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 19

20 YHTEISTUOTANTOSÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA ON LASKENUT MERKITTÄVÄSTI KESÄN 2011 HUIPPUTUOTANNOSTA, KUN YHTEISTUOTANTOA ON SIIRTYNYT MAAKAASULTA KIINTEILLE POLTTOAINEILLA TWh Kaukolämmön tuotantoon liittyvä yhteistuotantosähkö - Liukuva 12 kk Lähde: Energiateollisuus Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Tam Huh Hei Lok Jan Apr Jul Oct Kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön määrä Suomessa on laskenut vuoden 2011 puolenvälin maksimistaan yli 5,3 TWh (yli 30 %) vuoden 2015 loppuun mennessä. Koko Suomen sähkön tuotannosta tämä vastaa noin 8 %:a, mikä siis on korvautunut erillisellä sähköntuotannolla ja sähkön tuonnilla POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 20

21 COPYRIGHT PÖYRY