Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
|
|
- Eeva-Liisa Sipilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki 1
2 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys Tarvitaan toimien tasapainoa Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa Uusiutuvat Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Uusiutuvien ohjauskeinot mahdollisimman markkinaehtoisia Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino Hinnalla on väliä Kustannustehokkaat ratkaisut Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa (Luxemburgin jälkeen) 2
3 Energian loppukäyttö Suomessa 2006 Muut 13 % Rakennusten lämmitys 20 % Teollisuus 51 % Liikenne 16 % Lähde: Tilastokeskus 3
4 Energian loppukulutus Suomessa 2006 (Energiatilasto 2007, Tilastokeskus) Kaukolämpö 11 % Hiili 3 % Sähkö 27 % Öljytuotteet 34 % Maakaasu 5 % Puu ja kierrätyspolttoaineet 18 % Energiaturve 2 % 4
5 Sähkö on merkittävä osa ratkaisua Sähkön avulla voidaan korvata polttoaineiden käyttöä teolliset prosessit liikenne lämmitys Sähkö on käyttökelpoinen ratkaisu monissa energiatehokkaissa ratkaisuissa matalaenergiarakentaminen lämpöpumput valaistus Esimerkiksi visio päästöttömästä Norjasta 2030 perustuu pitkälti sähkön käytön lisäämiseen 5
6 Sähkön tuotanto energialähteittäin 2007 Kivihiili 17 % Öljy 0,5 % Vesivoima 18 % Maakaasu 13 % Turv e 8 % Ydinvoima 29 % Tuuli 0,2 % Biomassa 13 % Jäte 0,8 % Uusiutuvat: 32 % Hiilidioksidivapaat: 61 % 6
7 Kaukolämmön Kaukolämmön ja ja siihen siihen liittyvän liittyvän sähkön tuotantoon sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet v Suomessa 2006 turve 19,1 % puu 11,5 % muu 3,5 % öljy 4,4 % maakaasu 34,4 % kivihiili 27,1 % polttoaine-energia yhteensä 55,0 TWh 7
8 Kaukolämmön tuotanto - yhteistuotanto TWh/vuosi Suomi Ruotsi Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Svensk fjärrvärme: Statistik 2003, Statistik
9 Sähköntuotanto - yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto (yhteensä) TWh/vuosi Suomi Ruotsi * Lähteet: Energiatilasto EnergiaCD 2006, Energiläget i siffror
10 Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma energiakatselmukset yrityskohtaiset energiantuotannon tehostamistavoitteet energiatehokkuus osaksi johtamisjärjestelmää Energiapalveluiden toimenpideohjelma energiatehokkuuspalvelut asiakkaille edesauttaa asiakkaiden energiansäästö- ja - tehokkuustavoitteiden toteuttamisessa oman toiminnan tehostaminen energian siirrossa ja käytössä 10
11 Käytössä oleva tuotantokapasiteetti, yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty Tuulivoima 6% MW e Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 11
12 Eri tuotantomuodoilla erilainen rooli - kaikkia tarvitaan Uusiutuva Sähköteho & toimitusvarmuus Säädettävyys Kasvihuonekaasupäästöt Kustannustehokkuus Lisäysmahdollisuus (+) + (+) Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Yhteistuotanto Lauhdevoima Energiansäästö + (+)
13 Energiainvestointeja tarvitaan kattamaan kysyntää ja vastaamaan energiapoliittisiin tavoitteisiin Kaikkien tuotantomuotojen oltava avoimina investoinneille Investointien esteitä purettava Toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus pääomaintensiivisin teollisuudenala pitkäjänteinen ja johdonmukainen energiapolitiikka sitoutuminen avointen sähkömarkkinoiden kehittämiseen päällekkäisen ohjauksen purkaminen ja välttäminen ympäristölupaprosessin kehittäminen 13
14 Mitä investoinnit uusiutuvaan energiaan edellyttävät? Energialähdekohtaiset edellytykset Vesivoima: vesirakentamiseen ja säännöstelyyn liittyvä lainsäädäntö Bioenergia panostukset puupolttoaineen saatavuuden varmistamiseen, toimitusketjuun ja käytönaikaista tukea tuotantoon Kierrätyspolttoaineet lupaprosessin kehittäminen Tuulivoima lupaprosessin kehittäminen, tuulivoimalle osoitettava riittävästi rakentamispaikkoja joilla hyvät tuotantoedellytykset, tukea investoinnille 14
15 Uusiutuvan energian edistämiskeinot energiantuotannossa Edistämiskeinojen valinnassa huomioitava - kustannustehokkaiden uusiutuvan energian investointien edistäminen - soveltuvuus avoimille sähkömarkkinoille - huomioitava tasapuolisuus lämpömarkkinoilla - säilytettävä mahdollisuus myöhempään ohjauskeinojen harmonisointiin EU:ssa - Suomen erityispiirteet: kaukolämmön suuri osuus, sähkön ja lämmön yhteistuotannon suuri osuus, kilpailu puupolttoaineista 15
16 Uusiutuvan energian edistäminen Fossiilipolttoaineiden hintakehitys on edistänyt uusiutuvien kilpailukykyä vastaavasti kasvanut kysyntä ja tuet nostaneet hintoja Päästökauppa on keskeisin ohjauskeino EU:n laajuisesti harmonisoitu Mikäli halutaan vielä merkittävästi edistää investointitukijärjestelmä on kustannustehokkain edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia valtiolta sertifikaattijärjestelmä sähkön osalta mahdollinen räätälöity malli Suomen olosuhteisiin Näköpiirissä on vähintään uusiutuvan energian tukitasojen harmonisointi EU:ssa 16
17 Investointituet Suomen nykyinen järjestelmä ollut tehokas, mutta vaatimaton uudet tavoitteet edellyttävät huomattavia lisäpanostuksia Nykyjärjestelmän mukaiset maksimitukiprosentit olisivat riittäviä ilmeisesti ei ongelma valtiontukisääntöjen näkökulmasta Investointituen tarve luokkaa miljoonaa euroa vuodessa riippuu mm. verotuen jatkosta ja investointien kohdentumisesta Rahoitussääntöjä pitäisi kehittää ja menettelyjä tehostaa EU:n päästökauppa tuo Suomen valtiolle päästökauppasektorin yrityksiltä luokkaa miljoonaa euroa vuodessa lisätuloja järkevä sijoittaa osa energiajärjestelmän kehittämiseen 17
18 Sertifikaatit soveltuvat uusiutuvan sähköntuotannon edistämiseen Suomessa - Markkinalähtöisin tapa edistää uusiutuvan energian tuotantoa - Sertifikaattien hinta määräytyy markkinoilla. Tuen taso reagoi siten muiden kustannustekijöiden hinnanheilahteluihin. - Varmistaa paremmin kuin esimerkiksi syöttötariffit tietyn uusiutuvan energian osuuden sähkönkulutuksesta - Mahdollisuus myöhempään harmonisointiin muiden EUmaiden kanssa tai koko EU:n tasolla - Myöntämällä eri määrä sertifikaatteja eri tuotantoteknologioille voidaan - edistää myös uutta teknologiaa - vähentää ongelmalliseksi muodostuvaa kilpailua puupolttoaineista - vähentää järjestelmän kokonaiskustannuksia 18
19 Mahdollisen sertifikaattijärjestelmän piirteitä Velvoite kulutuksella (sähkönmyyjä/asiakas) velvoite kasvaa asteittain ja synnyttää kysynnän Sertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian tuotannolle kaikki nykyinen tuen piirissä oleva uusiutuva sähköntuotanto kaikki uusi uusiutuva sähköntuotanto Sertifikaatteja enemmän tuotannolle, jonka tuen tarve suurempi 2-3 tukitasoa investointituki käytössä korkean riskin hankkeille ET haluaa kehittää mahdollista sertifikaattijärjestelmää yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa 19
20 Uusiutuvan energian edistäminen kaukolämmön tuotannossa - biopolttoaineet Tarvitaan käytönaikaista tukea ja tukea uusiutuvan energian investointiin Kaukolämpö kilpailee paikallisilla markkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa Kaukolämmön suhteellinen kilpailuasema ei saa heikentyä nyt kaukolämpö päästökaupan piirissä, muille lämmitysmuodoille ei vastaavia velvoitteita kaukolämmön hintaa nostavat, asiakkaiden rahoittamat ohjauskeinot uusiutuvan energian edistämiseen ongelmallisia Kaukolämmön tuotannossa merkittävä uusiutuvan energian lisäämispotentiaali, tarvitaan lisäselvityksiä sen hyödyntämisestä 20
SUOMEN ENERGIAVISIO 2030
SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 Suomenkielinen tiivistelmä VTT PROSESSIT Ritva Hirvonen (toim.) ENERGY VISIONS 2030 FOR FINLAND YHTEENVETO VTT on luodannut Energy Visions 2030 for Finland kirjassa, millainen
Lisätiedot4.Luento: Energiankäyttö Suomessa
4.Luento: Energiankäyttö Suomessa Rakennusten lämmitys Teollisuus tärkein Liikenteen energiankulutus lähes kaksinkertaistunut 80- luvusta Sähkön osuus kulutuksessa kasvanut nopeasti Suomen energiantuotannon
LisätiedotHyvä tietää sähkömarkkinoista
Hyvä tietää sähkömarkkinoista Julkaisija: Energiateollisuus ry ja Fingrid Oyj Teksti: Maarit Kauniskangas Ulkoasu: Innocorp Oy Hyvä tietää sähkömarkkinoista Painettu ISBN 978-952-5615-29-6 Sähköinen pdf-julkaisu
Lisätiedotjärjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset
Sitran selvityksiä 3 1 Energiaskenaarioiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset järjestelmävaikutukset ja niiden Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Mikko Halonen ja Anna Kumpulainen
LisätiedotKasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla
Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI
POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Energian tulevaisuus ja sen haasteet Säätövoiman tarve kasvaa 12 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 16 Olkiluodossa eletään vahvan kasvun aikaa 26
LisätiedotPIENEN KOKOLUOKAN CHP-TUOTANNON KAN- NATTAVUUS KUNNALLISEN LÄMPÖLAITOKSEN YHTEYDESSÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Matti Wallin PIENEN KOKOLUOKAN CHP-TUOTANNON KAN- NATTAVUUS KUNNALLISEN LÄMPÖLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Feasibility
LisätiedotToimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit
Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto
Lisätiedottämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti
ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet
LisätiedotKivihiilen käytön hallittu rajoittaminen sähkön ja lämmön tuotannossa. Toimikunnan mietintö
Kivihiilen käytön hallittu rajoittaminen sähkön ja lämmön tuotannossa Toimikunnan mietintö Valmistunut 21.06.2004 2 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 3.10.2002 toimikunnan selvittämään kivihiilen
LisätiedotVATT TUTKIMUKSET. 170 30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset
VATT TUTKIMUKSET 170 30 prosentin vähennystavoitteeseen siirtymisen energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Tiina Koljonen Antti Lehtilä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government
LisätiedotVarsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 2 LUOTSI Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Piirros: Anne Myllyaho Murrekäännös: Risto Vuorinen, Turkuseura Sisällysluettelo Varsinais-Suomen
LisätiedotEnergiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu
Sitran selvityksiä 73 Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Toukokuu 2014 Ville Karttunen, Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Aki Pesola, Laura Oja Gaia Consulting Oy 2.
LisätiedotEroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki
ASIAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA Eroon ilmastopäästöistä miten se onnistuu? Debattibaari -briiffi 1/2015 Elina Venesmäki Tämä briiffi kansanedustajaehdokkaille perustuu Debattibaari.fi-sivustolla
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Tiivistelmä Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa
LisätiedotRiihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020
Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä kehitysennuste vuodelle 2020 Markku Kyöstilä Kestävän kehityksen toimikunta 9.9.2010 Riihimäen kaupunki Ympäristölautakunta 2010 Markku Kyöstilä
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011
Katsauksia 2013/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011 Katsauksia 2013/1 Ympäristö ja luonnonvarat Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2011 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro UUDELY/0003/05.02.09/2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Mäntsälän kunta Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AJT,
LisätiedotKestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012
Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 N KUNTA Janakkala liittyi kuntien energiatahokkuus sopimukseen elokuussa 2011 Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on valmistunut. Peltoenergiassa
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta 'Vähemmästä viisaammin'
Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta 'Vähemmästä viisaammin' Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa
LisätiedotEnergia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon
Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon - selvitys toimiston toteutusmalleista Annika Aalto-Partanen Rahoitus: 70 % EAKR-rahoitus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 30 % Kymenlaakson
LisätiedotK8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät. Juha Harju, Seinäjoen kaupunki
K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät Juha Harju, Seinäjoen kaupunki Tekijät: Laura Lundgren & Niina Huovari 2010 Sisällysluettelo 1.0 Alkusanat... 3 2.0 Johdanto...
LisätiedotJÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA
JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.
LisätiedotIlma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu
Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita
LisätiedotMETSÄ BOARD MENESTYY TOIMIMALLA VASTUULLISESTI
METSÄ BOARD MENESTYY TOIMIMALLA VASTUULLISESTI LUE LISÄÄ Metsä Groupin kestävän kehityksen raportista www.metsagroup.fi/vastuullisuus TYÖHYVINVOINTI JA -TURVALLISUUS lisäävät työntekijöiden terveitä työvuosia,
LisätiedotMaatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti
Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:9 Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen
LisätiedotNyt kodit lämpiävät myös nettivideoilla. Talvi 2015. Kohti päästötöntä tulevaisuutta s. 6
Lämpöinfo Talvi 215 Nyt kodit lämpiävät myös nettivideoilla Hyödynnämme muun muassa palvelinkeskusten tuottaman hukkalämmön Espoossa. Kohti päästötöntä tulevaisuutta s. 6 Näkökulma Kaukolämmön hinta kiinnostaa
LisätiedotVR-Yhtymä Oy 2009. Kohti uutta liikennepolitiikkaa. Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle
VR-Yhtymä Oy 2009 Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle Ohjelmia ja strategioita 1/2013 Kohti uutta liikennepolitiikkaa
Lisätiedot