Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin ja -asetukseen (sosiaalihuoltoasetus 607/83, 9 ), kansanterveyslakiin (kansanterveysterveyslaki 66/72, 14, 15, 17 ), lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/12) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton vuonna 2013 antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisuja 2013:11). Toimintaa ohjaavat myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian mukaiset arvot; kotihoidon henkilökunta työskentelee mutkattomassa vuorovaikutuksessa ja yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi henkilökunnalla on halu ottaa vastuu omasta työstään ja työntekijöillä on rohkeus uudistua. Kotihoidon palvelut toteutetaan tukemalla henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Näillä toimenpiteillä ehkäistään erityisesti pitkäaikaishoidon tarvetta. Tavoitteena on, että ikääntynyt voisi asua turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotiin järjestettävien palvelujen perustaksi tehdään asiakkaan kanssa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon toiminta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kotihoidon henkilöstöön kuuluu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät moniammatillisessa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Kotihoidon asiakkaita voivat olla henkilöt, jotka tarvitsevat tukea kotona selviytyäkseen muun muassa alentuneen toimintakyvyn, pitkäaikaissairauden, vamman, kehitysvamman tai muistisairauden vuoksi. Lisäksi tukea tarvitsevat omaishoitajat sekä sairaalasta kotiutuvat voivat olla kotihoidon asiakkaita. Asiakkaan ikä ei ole kotihoidon palveluiden piiriin automaattisesti oikeuttava
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 2 (5) tekijä. Samoja myöntämisperusteita noudatetaan soveltuvin osin myös muihin asiakasryhmiin. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palveluiden järjestämiseen voivat vaikuttaa maantieteelliset olosuhteet ja käytettävissä olevat muut palvelut. Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito Pääasiassa kotihoidon palveluihin otetaan asiakkaat, joilla on päivittäinen kotihoidon palvelujen tarve. Säännöllinen kotihoito sisältää kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun palvelut. Jos asiakas tarvitsee tilapäisiä kotihoidon käyntejä esimerkiksi verikokeiden oton, lääkkeiden jaon tai pesuapujen vuoksi ja asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ei tule esiin muuta kotihoidon apujen tarvetta, asiakas ohjataan pääsääntöisesti yksityisen palveluntuottajan palveluihin siten, että asiakasta autetaan yksityisen palveluntuottajan palvelun järjestämisessä. Ellei alueella/kunnassa ole saatavilla yksityisen palveluntuottajan palveluja, asiakas otetaan kotihoidon tilapäiviin apuihin, vaikka kotihoidon myöntämisperusteet eivät täyty. Omaishoidon tukea saavia omaishoitajia tuetaan ottamalla omaishoidettavan verikokeet kotona, mikäli omaishoidettavan toimintakyky on alentunut siten, ettei käynti laboratoriossa onnistu. Samoin omaishoitajan kokeet otetaan kotona, jos omaishoidettavan toimintakyky ei salli omaishoidettavan jättämistä yksin kotiin. Kotihoito hoitaa myös kaihileikkauksiin liittyvät silmätippojen tiputukset, ellei alueella ole saatavilla yksityisen palveluntuottajan palveluja tai omaiset / läheiset eivät pysty hoitamaan tiputuksia. Palvelutarpeen arviointi Kesällä 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti (15 ). Palveluntarve selvitetään yhteistyössä
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 3 (5) iäkkään henkilön ja tarvittaessa asiakkaan antaessa luvan- hänen omaisensa ja läheisensä kanssa. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan tapauksen kiireellisyydestä riippuen joko välittömästi tai 7 vrk:n sisällä yhteydenotosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekee palveluohjaaja. Tarvittaessa palveluohjaaja hyödyntää palvelutarpeen arvioinnissa fysioterapeutin, sairaanhoitajan tai moniammatillisen tiimin osaamista. Palvelutarvetta selvitettäessä huomioidaan asiakkaan tarpeen mukaan omaisten / läheisten antama apu sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut. Iäkkään henkilön toimintakyky arvioidaan monipuolisesti haastattelemalla asiakasta/ omaista sekä havainnoimalla asuinympäristöä. Arvioinnin tukena käytetään tarvittaessa luotettavia toimintakykymittareita. Toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan iäkkään henkilön olemassa olevat voimavarat ja se, miten hän selviytyy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon henkilön fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös hänen kognitiivinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakykynsä. Ikäihmisten laatusuosituksessa korostetaan ikääntyneen omaa osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hänen näkemyksensä, mielipiteensä ja toiveensa tulee olla kirjattuna tehtyyn palvelusuunnitelmaan. Arviointijakso Asiakas ohjataan kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle, mikäli katsotaan tarpeelliseksi selvittää tarkemmin asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä. Arviointijakson pituus on pääsääntöisesti neljä viikkoa. Kuntouttavan arviointijakson aikana asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista tuetaan ja hänelle järjestetään tarpeenmukainen hoito ja palvelut. Kuntouttavalla arviointijaksolla jokainen kotikäynti on asiakkaan toimintakykyä arvioiva ja omatoimisuutta tukeva käynti. Kuntouttavan arviointijakson tavoitteena on lisätä asiakkaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä raskaampaa palveluntarvetta. Kuntouttavan arviointijakson
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 4 (5) aikana asiakkaan toimintakykyä mitataan erilaisin toimintakykymittarein ja testein (esim. Rai arviointi). Asiakaslaskutus tapahtuu arviointijakson aikana kertalaskutuksella (9,30 /vuorokausi). Kertalaskutuskauden pituus on korkeintaan 25 vuorokautta. Vastuuhoitaja ja kuntoutumis- ja hoitosuunnitelma Mikäli kuntouttavan arviointijakson päättyessä asiakkaalla todetaan säännöllisen kotihoidon tarve, laatii vastuuhoitaja kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan, omaisten ja muiden mahdollisesti asiakkaan hoitoon osallistuvien läheisten kanssa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman. Iäkkään henkilön kokonaisvaltainen palvelusuunnitelman tulee käsittää sekä asiakaslain että potilaslain tarkoittamat suunnitelmat. Kotihoidon säännöllisten sekä tilapäisten palvelujen myöntämisestä tehdään kirjallinen päätös. Myös kielteinen päätös tehdään kirjallisena. Jos asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve muuttuu, eikä asiakas tarvitse kotihoidon palveluja, palvelujen päättämisestä tehdään kirjallinen irtisanominen kuukauden irtisanomisajalla. Vastuuhoitaja tarkistaa hoito- ja kuntoutussuunnitelman kerran kuukaudessa tai aina asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Palvelutarpeen arvioinnista vastaava palveluohjaaja tarkistaa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman puolivuosittain. Asiakkaan tulee omalta osaltaan sitoutua ja osallistua kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalvelut on tarkoitettu tukemaan ikääntyneiden kotona selviytymistä. Tukipalveluja on mahdollisuus saada myös ilman säännöllisen kotihoidon palvelujen tarvetta, mikäli niiden avulla turvataan asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä. Tukipalveluiden tarve arvioidaan pääsääntöisesti tekemällä palvelutarpeen arviointi. Arvioinnissa kartoitetaan asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen lisäksi hänen omaistensa ja muiden läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan auttamiseen.
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 5 (5) Tukipalveluista peritään erilliset n hallituksen vahvistamat asiakasmaksut. Kotihoidon tukipalvelujen järjestämisessä noudatetaan yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta. Palvelujen järjestämistapaan kuitenkin vaikuttavat n maantieteelliset olosuhteet ja käytettävissä olevat muut palvelut. Kotihoidon tukipalveluja ovat: - Ateriapalvelu - Sauna- ja kylvetyspalvelu - Turvapalvelut (esim. turvapuhelin, ovihälytin) - Kuljetuspalvelu - Päiväkeskustoiminta - Omaishoidon tuki - Vapaaehtoiskeskus - Kauppapalvelu (hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyvä) - Pyykki- ja siivouspalvelua järjestetään ainoastaan kuntouttavana työtoimintana Tukipalvelujen järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja.