(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

Transkriptio

1 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki ja asetus Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja sen myöntämisestä vastaa kunta. Hoitajalla ei ole subjektiivista oikeutta tukeen, vaan tuen tasosta ja määräytymisperusteista päättää kunta. Kunta voi siten valita tietoisesti erilaisia kunnan kannalta tarkoituksenmukaisia painotuksia omaishoidon tuen myöntämisessä. 2. Tuen myöntämisedellytykset Omaishoitolain mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka arvioidaan ja määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta voisi selviytyä kotona. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Omaishoitolain 3 :n mukaiset yleiset myöntämisperusteet omaishoidon tuelle ovat: 1. Henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2. Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla 3. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 5. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva

2 2 6. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista Lasten omaishoidontuen käsittelyssä kriteerejä noudatetaan soveltuvin osin lapsen ikätaso huomioiden. 3. Omaishoidon tuen maksuluokat ja perusteet 2. luokka, perustukea ja palvelua saavat: 386,19 /kk Hoidettava tarvitsee toistuvasti päivittäin hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissa (aamu- ja iltatoimet, ruokailu, wc-toiminnot, lääkehoidon toteutus). Henkilökohtaisista toiminnoista suoriutumisen ohella hoidettava tarvitsee saattaja-, asiointiapua selviytyäkseen kodin ulkopuolella tapahtuvista toiminnoista. Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa, mutta hoitajan tulee sitoutua toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon. Hoidettava ei tarvitse säännöllisiä päivittäisiä kotihoidon palveluja. RAVA vähintään 2,5 MMSE 16 20/30 (muistihäiriöiset) 1. luokka, jatkuvaa tukea ja palvelua saavat: 772,38 /kk Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta pääsääntöisesti ympärivuorokautisesti useimmissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua wc -käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes jatkuvasti. Ilman omaishoitajaa asiakas tarvitsisi runsaasti kotihoidon palveluja tai muuta ympärivuorokautista hoitoa. Hoidettava voi saada säännöllisiä kotihoidon palveluja korkeintaan kerran vuorokaudessa. Jos hoidettava saa säännöllisen kotihoidon palveluja enemmän kuin kerran vuorokaudessa, maksetaan enintään omaishoidontuki 2. luokan mukaan. Kotihoidon palvelujen tarve arvioidaan yhdessä palveluohjausyksikön kanssa. Hoidettavuus on lähes samaa tasoa tehostettua palveluasumista tarvitsevalla henkilöllä. RAVA - indeksi vähintään 3,0 MMSE 0-15/30 (muistihäiriöiset)

3 3 Erityismaksuluokka: 1119,54 /kk Kaikissa maksuluokissa Hoito korvaa laitoshoidon tai mahdollistaa kotona annettavan saattohoidon (edellyttää lääkärin tekemää saattohoitopäätöstä) Hoidettava tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, apua, valvontaa ja / tai ohjausta henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava ei voi asua yksin. Hoivatyö edellyttää työikäiseltä hoitajalta päätoimista työpanosta, ansiotyöstä poisjääntiä ja ansionmenetystä. Kotona tapahtuvaan saattohoitoon voidaan myöntää erityismaksuluokka myös eläkkeellä oleville. Tämä vaatii lääkärin tekemän saattohoitopäätöksen. RAVA - indeksi vähintään 3,5 Sopimus laaditaan enintään 6 kuukaudeksi kerrallaan. RAVA - indeksi ja MMSE -testi ja muut kokonaisharkintaa tukevat testit ovat eri omaishoidon tuen maksuluokissa viitteellinen suositus. Tukea myönnettäessä arvioidaan hoidettavan kokonaistilanne. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto. Hoitajalle maksetaan omaishoidon tukea maksuluokan 2. mukaisesti, vaikka hoidettavan toimintakyky olisi 1. maksuluokan mukainen, mikäli Hoidettava saa kotihoidon palveluita enemmän kerran vuorokaudessa. Hoidettava on lyhytaikais- tai intervallihoidossa vähintään 2 viikkoa / kuukausi. Hoidettava on vähintään viitenä päivänä viikossa vähintään 7 tuntia / päivä päivähoidossa Hoitajalla on tältä ajalta vähäistä suurempia tuloja, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeus vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Rahallista tukea ei makseta jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti. Tällöin hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

4 4 4. Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 5. Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy tarpeen mukaan hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kunta tekee omaishoidon tukena annettavista palveluista maksupäätöksen kulloinkin vahvistettujen maksuperusteiden mukaisesti. Jos tuen myöntämiskriteerit täyttävä omaishoitaja kieltäytyy hoitopalkkiosta, annetaan omaishoidon tukeen liittyvät palvelut maksutta. Tällöin hoitajaa ei katsota omaishoitolain tarkoittamaksi omaishoitajaksi ja hän ei ole oikeutettu omaishoitolain perusteella annettavaan eläke- ja tapaturmavakuutusturvaan. 6. Omaishoitaja ja hänelle annettava tuki Hoitajan tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan tehtävään soveltuva henkilö. Tarvittaessa omaishoitajalta pyydetään selvitys hänen terveydentilastaan. Omaishoitoa toteutetaan olosuhteissa, jotka ovat terveydellisesti ja muilta puitteiltaan hoidon antamiseen soveltuvat. Hoidon laiminlyöminen on peruste tuen keskeyttämiselle. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jossa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Kunnalla on velvollisuus järjestää omaishoitajalle tapaturmavakuutus. Omaishoitajat kuuluvat tapaturmavakuutuksen ja eläketurvan piiriin. Vapaapäiväjärjestelyt Omaishoitolain 4 :n 1 momentin mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 6 b 1 momentti rajoittaa kunnan mahdollisuutta periä maksuja omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavista palveluista. Niistä palveluista, jotka kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 11,30 euroa vuorokaudelta.

5 5 Muiden vapaapäivien ajaksi järjestämästään hoidosta kunta voi periä maksuja asiakasmaksulain muiden säädösten mukaan. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Vapaapäiväjärjestelyistä sovitaan hoitajan ja hoidettavan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Oikeus vapaaseen on voimassa kalenterivuoden ajan. Vapaapäiväjärjestelyt järjestetään ensisijaisesti omana toimintana. Palveluseteleitä myönnetään määrärahojen puitteissa ja niiden myöntämisessä sovelletaan samoja kriteereitä kuin omaan toimintaan. Palveluseteleitä myönnetään omaishoidon lakisääteisten vapaapäivän järjestämiseksi. Mikäli vapaapäivä myönnetään palvelusetelinä, on sen arvo 35,- euroa ja niitä myönnetään 3 kappaletta / vapaapäivä. Palveluseteleitä voidaan käyttää ainoastaan palvelusetelituottajiksi hyväksyttyjen palvelutuottajien palveluiden hankkimiseen. Mikäli kehitysvammaisten ja vammaisten osalta halutaan omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito järjestää toimeksiantosopimuksella, sovellettavaksi tulevat jaoston vahvistamat taksat kehitysvammaisten ja muiden vammaisten tilapäishoidon palkkiosta ja kulukorvauksesta. 7. Omaishoidon päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi sanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista käy tarpeettomaksi (esim. hoidettava siirtyy laitoshoitoon). Hoitajasta johtuva omaishoidon keskeytyminen voi olla esim. hoitajan sairastuminen. Omaishoitajan äkilliseen sairastumiseen sekä omaishoitajan omaan terveyteen liittyviin terveydenhuollon käynteihin varaudutaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Sopimus voidaan sanoa irti välittömästi, mikäli hoito ei ole hoidettavan edun mukaista tai vaarantaa hoidettavan terveyden ja turvallisuuden. 8. Tuen vaikutus muihin etuuksiin Omaishoidon tuki ei vaikuta eläkkeensaajan hoitotukeen tai rintamalisään. Tuki saattaa vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen tai Työvoimatoimiston etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekemistä tuen vaikutus saamiinsa muihin etuuksiin. Hoitajan on hyvä olla myös yhteydessä veroviranomaisiin ja tarkistuttaa veroprosentti.

6 6 9. Tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti omaishoidontukihakemuksella. Hakemuksen saapumisen jälkeen asiakkaan luokse tehdään kotikäynti, jolloin selvitetään hakijan ja hoitajan olosuhteet. Hoidettavan osalta tehdään RAVA ja tarvittaessa MMSE - muistitesti tai joitain muita testejä. Tarvittaessa pyydetään myös lääkärinlausunto. Kotikäynnillä laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan mm. hoitajan antama hoito, saadut tai tarvittavat palvelut sekä muut hoidon toteutumiseen vaikuttavat tekijät. 10. Omaishoitosopimus ja päätös Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot: hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta oikeudesta laissa mainitun 4 :n mukaisiin vapaapäiviin mahdollisten lisävapaiden ja alle vuorokauden pituisten virkistysvapaiden järjestämisestä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jos on selvä päivämäärä, jolloin sopimuksen täyttäminen tulee mahdottomaksi tai tarpeettomaksi. Mikäli päätös on kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Omaishoidon tuki myönnetään hakemiskuukauden alusta lukien edellyttäen, että omaishoito on alkanut. Omaishoidontukea myönnetään määrärahojen puitteissa. Vahvistettu hallituksen jaostossa