MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien 2012 2015 strategiset tavoitteet... 1 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit... 1 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin... 3 1.3. Toiminnalliset linjaukset... 3 2. Vuosien 2012 2015 tulostavoitteet... 4 2.1. Virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet... 4 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet... 9 2.3. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet... 12 2.4. Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset... 12 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Kehyslomake ja muut laskelmat Tuottavuustoimenpiteet Tietojärjestelmähankelomakkeet (7 kpl) Tietojärjestelmät ja säädösmuutokset (ennakointi) Perustelumuistio

1 (13) 1. Vuosien 2012 2015 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Yhteinen maatalouspolitiikka uudistuu vuodesta 2014. Samalla käynnistyy uusi, vuoteen 2020 ulottuva ohjelmakausi. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus koskettaa Maaseutuviraston (Mavin) perustehtäviä: suorat tuet, maaseudun kehittämispolitiikka, yksittäisten maataloustuotteiden erityissäännöt, markkinatoimet, rahoitusta koskeva sääntely ja valtiontukisäännöt. Uudistusten tavoitteena on mm. vastata entistä paremmin haasteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen, ympäristön- ja vesien suojeluun, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan uusista linjauksista on määrä julkaista vuoden 2010 lopulla. Varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia odotetaan vuoden 2011 puolessa välin. Todennäköinen päätöksenteko tapahtunee vuosina 2012 2013. Liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella maksettavan Etelä-Suomen kansallisen tuen nykyisen tukiohjelman voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa. Liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella maksettavan pohjoisen tuen maksuvaltuutta on sovittu tarkasteltavan vuonna 2013, kun mahdollisuus maksaa maidolle kansallista tukea osana vuoden 2008 terveystarkastusratkaisua päättyy. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkoa arvioidaan luonnonhaittakorvausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. LFA-tukijärjestelmän aluejakouudistus on parhaillaan käynnissä. Aluejakouudistuksen toteutuminen siirtynee alkavaksi 1.1.2014. Tulevan toiminta- ja taloussuunnitelmakauden muutoksia on tässä vaiheessa hyvin vaikea kuvata tarkasti. Tämän hetken tietämyksen mukaan -kaudelle ajoittuu paljon toimeenpantavia muutoksia, ja ne käsittävät kattavasti Mavin koko tehtäväkentän. Maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset Maaseutuviraston toimintaan -kaudella Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja uusi ohjelmakausi -kaudella Mavi avustaa maa- ja metsätalousministeriötä uuden yhteisen maatalouspolitiikan sekä erityisesti uutta ohjelmakautta koskevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valmistelussa. Mavi toimeenpanee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa koskevat muutokset ja aloittaa samalla kuluvan ohjelmakauden sulkemisen suunnittelun. Seuraavan ohjelmakauden säädökset viitoittavat pitkälle hanke-, yritys- ja rakennetukien toimeenpanoa -kauden loppuvuosina. Mavi panostaa yhdessä ministeriön kanssa -kaudella alaisen hallinnon ja sidosryhmien koulutukseen sekä asiakasviestintään, jotta uudistuksesta on oikeanlaista tietoa koko kentällä. Uudistetun politiikan toimeenpano, alaisen hallinnon koulutus ja mittava tietojärjestelmien uudistaminen on aloitettava jo ennen kuin tulevan yhteisen maatalouspolitiikan tai ohjelmakauden suuntaviivoista on täyttä varmuutta. Muutosten on oltava toimeenpantuna alkuvuodesta 2014, ja ne voivat olla budjettiraamien muuttuessa hyvinkin merkittäviä. Muut haasteet Viraston haasteena -kaudella on vakiinnuttaa roolinsa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien ohjaajana, jotta hallinnonalan tavoitteet viraston toimialalla saavutetaan ja EU- ja kansallisen lainsäädännön velvoitteet täyttyvät.

2 (13) Viraston vastuulla -kaudella on tukea kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Tavoitteena on enintään 80 tehtävien järjestämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää Manner- Suomessa. Yhteistoiminta-alueiden pitäisi käynnistyä uudella organisaatiolla viimeistään 1.1.2013. Lisäksi tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä solmia kuntien kanssa EU:n edellyttämät maksajavirastosopimukset. Osa nykyisistä ympäristötuen perustuen vaatimuksista voi mahdollisesti siirtyä vuonna 2014 alkaen täydentäviin ehtoihin suorien tukien ehdoiksi, jolloin ympäristötukea ei tältä osin voi maksaa. Ympäristötuessa ongelmaksi on muodostumassa se, miten viljelijät saadaan sitoutumaan vaativiin, hallinnollisesti raskaisiin ja valvontaa edellyttäviin toimiin, jos vain toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan. Muutosten vaikutukset resurssitarpeisiin Mavi korostaa, että maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön uudistusten tulisi heijastua myös käytettävissä oleviin resursseihin sekä Mavissa että aluehallinnossa. Uusien tehtävien vastaanotto on mahdollista niiden edellyttämien resurssien siirtyessä hallinnonalalle. Tuleva maatalouspolitiikan uudistus ja uuden ohjelmakauden vaatimukset lisäävät väliaikaisesti työmäärää Mavissa. Mavi katsoo, että uudistetun politiikan toimeenpano on mahdollista vain resursseja lisäämällä, ja esittää tässä suunnitelmassa tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kehyksen ylittävät tilapäiset tarpeet (ks. luku 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset). Uuden kansallisen 141- ja 142-tuen valmistelu ja toimeenpano ajoittuvat vuosille 2013 ja 2014. Viljelijä- ja rakennetukien tietojärjestelmien uudistaminen on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Järjestelmien uudistaminen (mm. tukioikeusrekisterin yhdistäminen osaksi toista järjestelmää) ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen edellyttää Mavin tukiasiantuntijoilta huomattavaa resurssien sitomista määrittelyihin. Myös muutosten hyväksymistestaus sitoo enenevissä määrin Mavin asiantuntijaresursseja -kaudella. -kaudella varaudutaan lisääntyneisiin toimeenpanotehtäviin, jotka johtuvat ympäristötuen sitoumusmuutoksista vuonna 2012. Pääosa ympäristötuen 5-vuotisista sitoumuksista päättyy vuonna 2012. Myös vuonna 2010 toteutunut maaseuturahaston lisävarojen käyttö ympäristötuen tietyissä erityistuissa ja näiden toimenpiteiden indikaattorien erillinen seuranta työllistää hallintoa. Luonnonhaittakorvausjärjestelmää (LFA) ollaan uudistamassa ja alueet luokitellaan uudelleen, mikä vaatinee merkittäviä resursseja. Maatilojen energiaohjelmaan liittyvät toimeenpanotehtävät muotoutuvat -kaudella. Lisäksi TEM on valmistelemassa biopolttoaineiden kestävyyskriteerilakia. Biopolttoaineen valmistajalla on vastuu siitä, että polttoaine täyttää kestävyyttä koskevat vaatimukset. Tämä luo mahdollisesti jatkossa vaatimuksen järjestelmästä, jossa yksittäiset tuottajat sitoutuvat kestävyyskriteerien noudattamiseen. Näiden sopimusten ja niitä ohjaavien rekisterien mukana tuleviin uusiin työtehtäviin on valmistauduttava. Markkinoiden voimakkaat heilahtelut voivat myös aiheuttaa lisääntyviä resurssitarpeita markkinatukien toimeenpanoon -kaudella. Mavi jatkaa sähköisten palveluiden kehittämistä. Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman). Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Lisäksi esitys uudeksi tietohallintolaiksi on menossa eduskunnalle vielä syksyn 2010 aikana. Sen tavoitteena on, että tietojärjestelmät ovat valtion-

3 (13) hallinnossa mahdollisimman yhteensopivia. Tämä tulee ottaa huomioon viraston järjestelmien kehittämisessä. Talousarviolainsäädännön muutoksen mukaisesti jokaisen viraston tulee jatkossa muodostaa oma itsenäinen kirjanpitoyksikkönsä. Mavi aloittaa kirjanpitoyksikkönä vuoden 2012 alusta lähtien. Muutoksen myötä virasto vastaa itse kirjanpidostaan ja maksuliikenteestään, vaikka Valtiokonttorin palvelukeskus tuottaakin kyseiset palvelut. Uudistuksen arvioidaan lisäävän jonkin verran Mavin työtaakkaa ja puolestaan vähentävän sitä ministeriössä. 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Mavi toimii Suomen maksajavirastona sekä maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanijana. Viraston toiminnan vaikuttavuus kohdistuu mm. maaseutuyrittäjiin, elintarvikealan yrityksiin ja muihin teollisuusyrityksiin, viljelijöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin, kouluihin, järjestöihin ja toimintaryhmiin. Mavi tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita toimeenpanemalla maaseudun kehittämisohjelmaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia tukijärjestelmiä. Mavi osallistuu toimeenpanotehtäviensä kautta muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen, kannattavan maataloustuotannon harjoittamiseen kotimaassa sekä vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija ja tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Mavi kehittää edelleen sähköisiä asiointipalveluitaan ja pyrkii tarjoamaan asiakkailleen ja sidosryhmilleen verkkopalvelut helppokäyttöisesti. Mavi kehittää toimintaansa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan keskusvirastona. 1.3. Toiminnalliset linjaukset Maaseutuviraston toiminnan kivijalka on strategia ja siinä määritellyt päämäärät. Viraston toiminta perustuu näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Mavi katsoo nykyisessä strategiassaan vuoteen 2012. -kauden alussa käynnistetään uuden strategian työstäminen. Mavin toiminta-ajatuksen mukaisesti virasto keskittyy toiminnassaan asiakkaiden palvelemiseen ja palvelutapojen kehittämiseen sekä toimeenpanoon liittyvän kumppanuusyhteistyön rakentamiseen verkostojen kautta. Mavi ohjeistaa ja neuvoo, kouluttaa ja viestii. Alueellistaminen on ollut Mavin toiminnan leimallinen piirre viraston perustamisesta lähtien. Vuosi 2012 on viraston alueellistamisen jälkeinen ensimmäinen lähes vakiintunut toimintavuosi. Vaikuttavuus ja asiakkuus Mavin vaikuttavuuden ja asiakkuuden näkökulmasta korostetaan laadukkaita palveluita, tyytyväisiä asiakkaita, tukijärjestelmien onnistunutta toimeenpanoa ja toimivia kumppanuuksia. Virasto on käynnistämässä asiakaspalvelustrategian valmistelua, johon liittyy läheisesti myös kumppanuuksien määritteleminen. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä jatketaan. Hallinnon prosesseja kehitetään niin, että lähes kaikki viljelijät palauttavat tukihakemuksensa sähköisesti suunnittelukauden lopulla. Mavi pyrkii turvaamaan ja varmistamaan tukihallinnon palvelut kaikille viljelijöille. Vaikuttavuuden kehittämistä toteuttaa omalta osaltaan viraston viestintästrategia. Mavi pyrkii tuomaan toimeenpanonäkökulman mukaan säädösvalmisteluun ja tämä korostuu erityisesti tällä -kaudella maatalouspolitiikan uudistuessa.

4 (13) Toiminnallinen tehokkuus Virasto kehittää jatkuvasti sisäisiä prosesseja ja sisäistä laskentaa. Sisäinen laskenta tuottaa tietoa viraston toiminnan taloudellisuudesta ja tuottavuudesta päätöksenteon pohjaksi niin virastolle itselleen kuin tulosohjaajallekin. Toiminnallista tehokkuutta parannetaan myös muiden tietojärjestelmien, kuten raportointijärjestelmien, kehittämishankkeilla. Virasto ulkoistaa ne tehtävät, jotka on vielä mahdollista ulkoistaa ottaen huomioon sen, että lähes kaikki toiminnot siirrettiin ulkoisten palveluntuottajien hoidettavaksi jo viraston perustamisvaiheessa. Movi-hankkeen myötä käyttöön otettujen työvälineiden ja toimintakulttuurin ylläpitäminen jatkuu edelleen -kaudella. Parhaat hyödyt työvälineistä saadaan sitten, kun kyseisten välineiden käyttöön siirrytään koko hallinnonalalla. Tuotokset ja laadunhallinta Prosessit kuvataan selkeästi ja niitä kehitetään edelleen. Prosesseissa otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset ja kumppanuudet, ja panostetaan prosessijohtamiseen ottaen huomioon alueellistuneen organisaation haasteet. Kuntien viljelijätukihallinnon ja aluehallinnon uudistukset sekä Tiken rakenteellinen muutos tilaaja-tuottaja-mallin suuntaan on huomioitava myös prosessien kehittämisessä. Viraston toiminnassa painotetaan riskienhallintaa ja varmistetaan tietoturvallisuus mm. tietoturvasertifikaatin ylläpitämisellä. Tiedonhallinnan kehittämisen kautta vaikutetaan myös prosessien selkeyteen sekä riskienhallintaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Virasto panostaa henkilöstöstrategian mukaisesti osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön, jota johdetaan ammattitaitoisesti. Henkilöstöä koulutetaan ja esimiehiä valmennetaan suunnitelmallisesti henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia toteuttamalla. Sitoutumista Maviin pyritään lisäämään osoittamalla oikeaan tehtävään oikea henkilö, ja tarjoamalla työn tekemiseen oikeat ja toimivat työvälineet. Alueellistuneen organisaation erityispiirteinä kiinnitetään huomiota hajautetun työn tekemiseen ja sen johtamiseen, ja myös yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja sisäisen viestinnän kehittämiseen. Työhyvinvoinnin turvaaminen nähdään keskeisenä osana kaikkea toimintaa. Ennaltaehkäisevään työterveyssuunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota ja varhaisen puuttumisen mallia toteutetaan. 2. Vuosien 2012 2015 tulostavoitteet 2.1. Virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallisen tehokkuuden osalta Mavin painopistealueeksi on määritelty palvelukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen ja tavoitteena on tuottavuuden ja taloudellisuuden kestävä kehittäminen sekä ennakoiva ja ydintehtäviin suhteutettu riittävä ja oikea resursointi.

5 (13) Viraston eri osastot ja yksiköt muodostavat tiiviin ja toimivan maataloushallinnon kokonaisuuden. Kaikki priorisoidut tehtävät tulevat hoidettua oikein ja ajallaan ja viraston toimintaa kehitetään strategian mukaisesti asiakkaiden palvelemiseen. Alue- ja paikallishallintouudistuksen jälkeenkin maataloushallinto on toimintakykyinen ja ELYn toimintatavoitteet toteutuneet. Viraston tulevan suunnittelukauden haasteena on yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden nopeiden muutosten toimeenpano maataloushallinnossa, tietojärjestelmissä ja asiakaspalvelussa. Perustehtävien hoitaminen ja jatkuvuus on varmistettava vaativassa muutostilanteessa. Taulukossa 1 on esitetty Mavin päätoimintojen kustannukset. Mavi ei tee tutkimustoimintaa eikä tuota liiketaloudellisia suoritteita ulkoisille asiakkaille. Taulukko 1. Päätoimintojen kustannukset (milj. ) vuosina 2008 2015. Kustannukset päätoiminnoittain (milj. ) 2008 Toteu tuma 2009 Arvio 2010 TAE 2011 2012 2013 2014 2015 Tukijärjestelmien hallinnointi 5,06 5,99 6,35 6,00 6,63 6,60 6,49 6,16 Hakemusten käsittely 1,52 1,73 1,80 1,80 1,93 1,93 1,89 1,80 Tukimaksujen käsittely 0,79 1,50 1,60 1,60 1,66 1,65 1,62 1,54 Tukien valvonta ja tarkastukset 1,34 1,73 1,80 1,80 1,93 1,93 1,89 1,80 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 0,44 0,50 0,53 0,55 0,83 0,83 0,81 0,77 Yhteistyö ja kehittäminen 1,02 1,14 1,21 1,20 1,38 1,38 1,35 1,28 Sisäinen tarkastus ja valvonta 0,14 0,35 0,37 0,40 0,55 0,55 0,54 0,51 IT-toiminta 7,25 8,78 9,50 11,53 12,71 12,65 12,44 11,81 Ydinprosessit yhteensä 17,55 21,71 23,16 24,88 27,63 27,50 27,05 25,67 Tulot 0,13 0,40 0,40 0,56 0,58 0,58 0,58 0,58 Yhteensä 17,42 21,31 22,77 24,32 27,05 26,93 26,48 25,09 Taulukossa esitetään viraston kokonaistarve, mukaan lukien esitettävät lisähenkilöstötarpeet. Hallinnon prosessien kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille. Mavin kustannukset ylittävät kehykset -kaudella. Kehyksen ylittävinä tarpeina esitetään maatalouspolitiikan uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta sekä sähköisen asioinnin kehittämisestä aiheutuvien ylimääräisten ja osin väliaikaisten tehtävien hoitamisesta sekä näiden edellyttämien tietojärjestelmämuutosten toteuttamisesta syntyvät kustannukset (sisältäen sekä palveluitten ostoa että lisäystä Mavin henkilökehykseen ja htv-lisäyksen aiheuttamat kustannusvaikutukset). Taulukossa 2 on esitetty kustannusten jakautuminen kustannuslajeittain kokonaistarpeiden mukaisesti. Palvelujen ostot kasvavat Tiken uuden rahoitusmallin myötä, jossa asiakasvirastojen budjettiin sisällytetään Tiken henkilötyön rahoitus. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon ulkopuolisten ostojen arvioidaan kasvavan CAPin uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta ja sähköisen asioinnin laajentamisesta johtuen. Palveluiden ostojen kasvuun vaikuttaa myös tukipalveluiden ulkopuolisten ostojen (pääosin työasema- ja käyttöpalvelut sekä virastopalvelut) laajentuminen.

6 (13) Taulukko 2. Kustannusten jakautuminen kululajeittain (milj. ). Kustannusten jakautuminen kululajeittain (milj. ) 2008 2009 Arvio 2010 TAE 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstökustannukset 9,40 10,86 11,48 10,71 10,56 10,46 10,21 9,53 Vuokrat 1,29 1,47 1,38 1,32 1,25 1,25 1,22 1,19 Palveluiden ostot 5,76 7,71 8,60 11,06 13,81 13,79 13,62 12,95 Muut kustannukset 1,10 1,43 1,70 1,80 2,00 2,00 2,00 2,00 Yhteensä 17,55 21,47 23,16 24,89 27,63 27,50 27,05 25,67 Maaseutuvirasto tehostaa toimintaansa vahvistamalla ja luomalla uusia kumppanuuksia. Yhtenä esimerkkinä tästä on keväällä 2009 Maanmittauslaitoksen kanssa solmittu yhteistoimintasopimus ilmakuva-aineiston hankinnassa, jonka myötä hankittavien kuvien hyödyntäminen tehostuu ja kustannukset pienenevät hallinnonalalla, kun ilmakuvien hankintaa koordinoidaan yli organisaatiorajojen. Taulukossa 3 on jaettu viraston henkilötyöpanos työajanseurannan mukaisille päätoiminnoille. Hallinnon prosesseihin käytetty työaika on vyörytetty. -kauden jakauma on jaettu laskennallisesti eri toiminnoille vuoden 2010 jakauman mukaisesti. Taulukko 3. HTV-jakauma päätoiminnoittain kehyksien mukaisesti. HTV:t päätoiminnoittain 2008 * 2009 Tukijärjestelmien hallinnointi 35 75 76 72 68 67 66 63 Hakemusten käsittely 12 23 26 24 23 23 22 21 Tukimaksujen käsittely 5 19 21 20 19 19 19 18 Tukien valvonta ja tarkastukset 9 20 22 21 19 19 19 18 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 4 8 10 9 9 9 9 8 Yhteistyö ja kehittäminen 7 13 13 12 11 11 11 10 Sisäinen tarkastus ja valvonta 2 5 6 6 5 5 5 5 IT-toiminta 20 41 44 42 39 39 38 36 Yhteensä 94 204** 218 206 193 192 189 179 Arvio 2010 TAE 2011 2012 2013 2014 *) Työajanseuranta otettiin Mavissa käyttöön heinäkuussa 2008, joten vuosi ei ole vertailukelpoinen muitten vuosien kanssa. **) Vuoden 2009 Tahti-toteuma on isompi kuin työajanseurannan toteuma, koska toimintolaskentaan henkilötyövuoden pituudeksi on määritetty kiinteä 250 henkilötyöpäivää. 2015 Maaseutuvirasto arvioi, että ohjelmakauden muutosta ja maatalouspolitiikan uudistamista ei voida toteuttaa ilman väliaikaista resurssien kasvattamista. Lisäksi -kaudelle esitetään viljelijätukihallinnon kehittämiseen ja delegoituihin tehtäviin (laadunvalvonnat) lisäresursseja, jotka ovat pääosin pysyviä. Taulukkoon 4 on koottu henkilötyövuosikehyksen ylittävät lisätarpeet kohdistettuna päätoiminnoille. Lisätietoja resurssitarpeista myöhemmin asiakirjassa ja liitteessä 5.

7 (13) Taulukko 4. Kehyksen ylittävät htv-lisätarpeet päätoiminnoittain. Kehyksen ylittävät HTV-lisätarpeet päätoiminnoittain -kaudella 2012 2013 2014 2015 Tukijärjestelmien hallinnointi 2 2 2 Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset 2,6 2,6 2 2 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen* 2 1 1 1 Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta 3 3 2 1 Yhteensä 9,6 8,6 7 4 Kehys + lisätarpeet 202,6 200,6 196 183 *) Päätoiminto Yhteistyö ja kehittäminen sisältää viljelijätukihallinnon uudistamiseen ja toimeenpanoon esitettävän henkilötyövuositarpeen. Maksullisen toiminnan kannattavuus Mavin maksullinen toiminta koostuu julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä. Näitä ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen vuotuiset valvontamaksut. Maksullisen toiminnan merkitys Mavissa on hyvin vähäistä. Maksulliseen toimintaan käytettiin vuonna 2009 vain yhteensä 75 työtuntia. Tiedossa ei ole, että maksullinen toiminta tulee merkittävästi kasvamaan. Mavin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli vuonna 2009 98,9 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta Mavin tavoite tulevina vuosina on 100 % kustannusvastaavuus. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Mavissa on käynnistetty vuonna 2010 suoritteiden kehittäminen niin tulossopimusta ja sen raportointia ajatellen kuin myös viraston johtamista ajatellen. Kehittämistyö on lokakuussa 2010 vielä kesken, joten tähän -asiakirjaan ei tuotoksia erikseen kuvata. Tavoitteena on, että Mavin toimintaa kuvaavat suoritteet tavoitetasoineen esitetään vuoden 2011 tulossopimuksessa ja vuoden 2010 toimintakertomuksessa. -kauden aikana toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia ja nämä muutokset näkyvät mm. tietojärjestelmäprojektien arvon kasvuna. Määrittelytyö vaatii viraston omaa osaamista, mutta myös ostopalvelut tulevat kasvamaan. Tiken uuden rahoitusmallin myötä virastoille siirtyy myös ulkopuolisten toimittajien sopimushallinta, mikä lisää tarvetta hankintaosaamiselle, mutta myös osaltaan lisää viraston omaa vastuuta ja tietämystä järjestelmien elinkaariajattelussa. Mavin tämänhetkinen aikataulu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotolle on vuosi 2014. Valtion ITpalvelukeskuksen palveluiden piiriin Mavi siirtyy sitä mukaa, kun VIP voi tarjota yhteisiä palveluita ja nykyiset sopimukset palvelutuottajien kanssa umpeutuvat. Mavin viestintästrategiassa on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet sisäiselle viestinnälle, ulkoiselle viestinnälle ja kumppaniviestinnälle. Viestinnän sisällöissä painottuu hallinnon toimeenpanon näkökulma. Keskeisiä teemoja ovat asiakkaat, palvelut, vastuullisuus sekä laatu ja luottamus. Mavi laatii selkeitä oppaita, ohjeita, lomakkeita ja julkaisuja sekä kehittää verkkoviestinnän välineitä. Hallinnonalan extranet Aitta uudistetaan yhteistyössä Eviran kanssa vuoden 2011 aikana. Mavi julkaisee uutiskirjettä hallinnon kumppaneilleen ja osallistuu hallinnonalan uutiskirjeiden tuottamiseen. Mavi on mukana vuosittain erilaisilla foorumeilla vieden viestiä palveluistaan lähemmäksi

8 (13) asiakkaitaan ja kumppaneitaan. Edellisvuosien tapaan Mavi kouluttaa ja ohjaa kuntia ja ELYkeskuksia. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Viraston ydintoiminta perustuu hyvin pitkälti toimiviin tietojärjestelmiin, joiden kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään laadukkaaseen lopputulokseen muun muassa dokumentoinnin ja ohjeistuksen kautta yhteistyössä Tiken ja toimittajien kanssa. Maville on myönnetty ISO27001-standardin mukainen tietoturvasertifikaatti, jota auditoidaan säännöllisesti. -kauden aikana kehitetään ja kuvataan tarkemmin sekä ydin- että toimintaa tukevia prosesseja tarkentaen erilaisia rooleja ja niille kuuluvia tehtäviä. Lisäksi organisaatiota kehitetään edelleen prosesseja tukevaksi. Palveluiden laatu pidetään hyvällä tasolla ja asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan vuosittain. kauden aikana otetaan käyttöön laatujärjestelmä, jonka pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvasti. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys pohjautuu Mavin henkilöstöstrategiaan, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Henkisten voimavarojen hallinnan ja sen pitkäjänteisen suunnittelun Mavissa tekevät erittäin haasteelliseksi organisaation nuori ikä, alueellistaminen ja siitä johtuva suuri vaihtuvuus, tukijärjestelmien epävarmuus, fyysinen etäisyys ohjaavaan ministeriöön sekä tuottavuusohjelma. Mavi pyrkii olemaan haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja. Mavissa on panostettu viime vuosina henkilöstön kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Työn pohjana ovat vuosittain laadittava virastonlaajuinen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä henkilökohtaiset, esimiehen ja alaisen välillä käytävissä kehityskeskusteluissa sovitut kehittymissuunnitelmat. Suunnittelukaudella jatketaan edelleen henkilöstön asiantuntijuuden syventämistä ja tarjotaan mahdollisuuksia laajentaa tehtäväkenttiä kokemuksen karttuessa. Henkilöstön perehdyttämisessä ja osaamisessa korostuu myös erilaisten työvälineiden käytön omaksuminen osaksi jokapäiväistä työtä. Osaamista kehitetään myös ministeriön kanssa yhteisillä perehdyttämispäivillä sekä vakiinnuttamalla vuonna 2010 aloitettu mentorointiohjelma, jossa osaamista siirretään kokeneemmilta osaajilta nuoremmille. Virastossa panostetaan hyvään johtamiseen ja kehitetään esimiestyötä. Palkkausjärjestelmää kehitetään ja valmistaudutaan tulospalkkiojärjestelmään unohtamatta muita kuin taloudellisia kannustamis- ja palkitsemismuotoja. Sähköiset työvälineet tulevat jatkossa helpottamaan nykyistä paremmin tiedonvaihtoa Mavin sisällä ja eri puolilla maata toimivien yhteistyökumppanien välillä. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstöbarometrillä ja henkilöstön jaksamista seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Virkistystoimintaa järjestetään säännöllisesti erityisesti tarjoten mahdollisuuksia tavata myös muissa toimipisteissä työskenteleviä henkilöitä vapaamuotoisemman ohjelman puitteissa. Viraston henkilötyövuosikehys pienenee suunnittelukaudella tuottavuusohjelman mukaisesti vuoden 2010 kehyksestä 41 henkilötyövuotta. Vuosina 2010 ja 2011 virastolla on vielä käytössään alueellistamisen turvaamiseen useita henkilötyövuosia, mutta vuodesta 2012 eteenpäin tuplamiehitystä ei ole enää käytettävissä.

9 (13) 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Mavi on laatinut tuottavuusohjelman vuonna 2008. Tuottavuusohjelma on tarkoitus tarkistaa vielä vuoden 2010 aikana. Kuten edellä on todettu, Mavin henkilötyövuosikehys pienenee suunnittelukauden loppuun mennessä tuottavuusohjelman mukaisesti vuoden 2010 kehyksestä 41 henkilötyövuotta. Mavi on pysynyt vuosittain sille annetussa henkilötyövuosikehyksessä, ja se on sitoutunut tuottavuusohjelman toteuttamiseen jatkossakin. Mavi kuitenkin ennakoi, että tavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa. Mavi kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja prosessejaan sekä järjestää tehtäviä tarkoituksenmukaisesti uudelleen. Tämä edistää myös tuottavuutta. Tarkempi kuvaus Mavin tuottavuustoimenpiteistä seuraa liitteenä 2. Mavi korostaa, että politiikan uudistusten tulisi heijastua myös käytettävissä oleviin resursseihin sekä Mavissa että aluehallinnossa. Uusien tehtävien vastaanotto on mahdollista niiden edellyttämien resurssien siirtyessä hallinnonalalle. -kaudella maatalouspolitiikan uudistus ja ohjelmakauden vaihtuminen lisäävät väliaikaisesti työmäärää Mavissa. Uudistusten toteuttaminen edellyttää uusia ydintoiminnan järjestelmiä, joiden kehittäminen samaan aikaan vanhan ohjelmakauden toteuttamisen kanssa ei onnistu ilman tilapäisiä lisäresursseja. Mavi jatkaa -kaudella kärkihankkeensa sähköisen asioinnin kehittämistä. Tämä edellyttää sähköisissä palveluissa muodostuvien asiakirjallisten tietojen sähköisen säilyttämisen kehittämistä. Muista uusista ja lisääntyneistä tehtävistä viljelijätukihallinnon kehittäminen ja delegoitujen maksajavirastotehtävien laadunvalvonnat aiheuttavat lisäresurssitarpeita. Esitys lisäresursseista sisältyy Mavin toiminta- ja taloussuunnitelman lukuun 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset. Lisäksi Mavi haluaa kiinnittää huomiota tuottavuusvähennysten ajoitukseen. Ohjelmakauden vaihtuminen aiheuttaa säännönmukaisesti työmäärän väliaikaisen, mutta huomattavan lisääntymisen. Tällainen tilanne koittaa jälleen 2015, jolloin Mavin tuottavuusvähennysvelvoite on 10 htv. Ohjelmakausi on vaihtunut juuri vuonna 2014, ja sen toimeenpano on jo käynnissä, kun vuonna 2015 suljetaan vielä edellistä kautta. Näiden päällekkäisten tehtävien arvioidaan johtavan väliaikaiseen työtehtävien kasaantumiseen, jolloin tuottavuusvähennysten toteuttaminen on hyvin hankalaa. Tästä syystä Mavi esittää, että tuottavuusohjelman mukainen vuoden 2015 htv-vähennys (-10 htv) voitaisiin jyvittää toteutettavaksi vuosina 2016 ja 2017. Esitys vähennysten siirtämisestä sisältyy Mavin toiminta- ja taloussuunnitelman lukuun 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät ehdotukset. Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen Maaseutuvirastossa on tietohallintostrategia, joka tukee koko viraston strategiaa. Suunnittelukaudella viraston on välttämätöntä laajentaa sähköisiä palveluitaan, uusia teknisesti vanhentuneita ja siten haavoittuvia järjestelmiä sekä ottaa huomioon maatalouspolitiikan uudistamisen ja ohjelmakauden vaihteen muutokset, jotka tässä vaiheessa ovat vielä määrittelemättä. Sähköistä tukihakua laajennetaan ja parannetaan -kauden aikana. Sähköinen asiointimahdollisuus laajennetaan koskemaan Ahvenanmaata sekä rahtu-, hanke- ja yritystukia. -kauden lopussa tavoitteena on, että lähes kaikki tukihakemukset jätetään sähköisesti ja kaikkia merkittäviä tukikokonaisuuksia voidaan hakea sähköisesti. Sähköisen asioinnin myötä on tarkoitus kehittää myös sähköistä arkistointia, joka saa aikaan tuottavuussäästöjä etenkin alaisessa hallinnossa.

10 (13) Sähköisen arkistoinnin kehittäminen vaatii nykyisten arvioiden mukaan merkittävää investointia -kauden aikana. Maataloushallinnon sähköisen asioinnin ja raportoinnin kehittämiskokonaisuudessa -kaudella panostetaan edellä mainitun lisäksi raportointijärjestelmien kehittämiseen ja markkinatukien sähköisten palvelujen laajentamiseen entisestään. Hanke- ja Rahtu-järjestelmien sähköistäminen käynnistetään vuonna 2011 esiselvityksellä. -kaudella uudistetaan EU:n rahoitus- ja ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen Tukisovellus (IACS) ja Rahtu-järjestelmä. Lisäksi Hanke-järjestelmään joudutaan tekemään oletettavasti ohjelmamuutoksista johtuen merkittäviä muutoksia. Tukisovellus ja Rahtu-järjestelmä on uudistettava teknisistä ja taloudellisista syistä sekä järjestelmien pitkästä iästä ja teknisen elinkaaren päättymisestä johtuen. Maatalouspolitiikan uudistusta ei enää voida toteuttaa vanhoilla järjestelmillä. Samalla yhdistetään Rahtu- ja Hanke-järjestelmät yhdeksi järjestelmäksi, jotta elinkaaren kokonaiskustannukset pystytään minimoimaan. Uudistustyö edellyttää vahvaa ja toimivaa yhteistyötä maaja metsätalousministeriön kanssa mm. määrittelytyössä, jotta järjestelmät täyttävät säädösten edellyttämät vaatimukset ja kansalliset tarpeet. Lähtökohtana on, että uudistetut järjestelmät edeltäjiensä tavoin ovat tekniseltä ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäikäisiä ja ovat käytettävissä useamman -kauden ajan. Uuden Tukisovelluksen myötä viraston ydinprosessi tehostuu ja asiakkaiden palveleminen sujuvoituu. Järjestelmän valvontaosaa uudistetaan ja siihen liitetään työkaluja, jotka mahdollistavat peltolohkoihin liittyvän paikkatietoaineiston käsittelyn tehokkaasti. Muita merkittäviä -kaudella toteutettavia tietojärjestelmähankkeita ovat vuosittaiset asetusmuutokset järjestelmiin, maksatusjärjestelmän jatkokehitys, koulumaitosovelluksen uudistaminen sekä peltolohkojärjestelmän kehittäminen. Yhteistyötä muiden virastojen kanssa kehitetään myös tietojärjestelmien kehittämisen saralla ja pyritään toteuttamaan ratkaisuja hallinnonalan sisällä. Taulukossa 5 on kuvattu -kauden tietohallinnon ostojen jakautuminen. Ostot on jaettu siihen toimintaan, missä Tike on mukana ja toimintaan, mihin Tike ei osallistu. Ne tietohallintomenot, joissa Tike ei ole mukana, sisältävät mm. laitteiden hankinnat ja leasingit, puhelin- ja tietoliikenteen, erilaiset asiantuntijapalveluiden hankinnat ja työasematukipalveluitten ostot. Vuosina 2008 2010 Tike on pääosin rahoittanut Mavin ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpidon, lukuunottamatta peltolohkorekisteriä. Vuodesta 2011 eteenpäin ylläpidon ostojen vastuu siirtyy Maville käyttöpalveluiden rahoitusvastuiden ohella, mikä näkyy selvänä kasvuna palveluiden ostoissa. Taulukko 5. Mavin tietohallinnon ostojen jakautuminen kehittämiseen, ylläpitoon, yhteisiin ITjärjestelmiin ja käyttöpalveluihin. Ostojen jakautuminen (milj. euroa, ei sisällä Tikelle maksettavia palkkoja) 2008 2009 Arvio 2010 TAE 2011 2012 2013 2014 2015 Kehittäminen 1,93 2,18 2,40 2,70 2,60 2,80 2,60 2,40 Ylläpito 1,95 2,51 2,30 3,40 3,10 3,15 3,15 3,10 Yhteiset IT-järjestelmät - - - - - - - - Käyttöpalvelut ja tietoliikenne - - - 0,50 0,40 0,40 0,40 0,40 Yhteensä 3,88 4,69 4,70 6,60 6,10 6,35 6,15 5,90 Muut tietohallintomenot (joissa Tike ei mukana) 0,64 1,09 1,30 1,54 1,60 1,60 1,60 1,60 Yhteensä 4,52 5,78 6,00 8,14 7,70 7,95 7,75 7,50

11 (13) Taulukossa 6 on arvioitu Tiken ja Mavin työmäärien jakautuminen -kaudella eri IT-toiminnan osa-alueisiin. Taulukossa ei ole huomioitu Mavin työmäärää ns. toimintaa tukevan tietohallinnon hoitamiseen, jota tekee vakituisesti yksi henkilö tietohallinnossa. Työmäärien arvioidaan kasvavan vuotta 2014 kohti, minkä jälkeen ennakoidaan tilanteen jälleen tasaantuvan. Taulukossa 6 esitetään Mavin arvioima lisätarve Tiken resursseille -kaudella. Tiken resurssin tarve kasvaa kehittämisprojektien osalta väliaikaisesti, kun ohjelmakauden vaihde ja maatalouspolitiikan uudistaminen toteutetaan pakollisina tietojärjestelmämuutoksina. Mavin järjestelmien vaatima työmäärä (htv*) Taulukko 6. Tiken ja Mavin arvioidut henkilötyötarpeet Mavin järjestelmiin -kaudella. 2008 2009 Arvio 2010 TAE 2011 2012 2013 2014 2015 Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Kehittäminen 13,4 10,6 12,6 9,4 14,0 12,8 12,9 18,1 16,0 22,8 16,0 23,3 14,9 23,4 12,8 20,4 Ylläpito 19,9 13,2 22,1 15,1 22,2 15,9 23,2 15,9 23,2 15,8 23,3 15,7 24,2 16,1 24,4 15,9 Yhteiset IT-järjestelmät - - - - - - 2,9-2,9-2,9-2,9-2,9 - Käyttöpalvelut ja tietoliikenne - - - - - - 4,1-4,1-4,1-4,1-4,1 - Yhteensä 33,3 23,8 34,6 24,5 36,3 28,7 43,2 34,1 46,2 38,6 46,3 39,0 46,2 39,5 44,3 36,2 * Htv-määritelmänä käytetty 170 htp. Järjestelmä- ja projektikohtaiset suunnitelmat tehdään kuitenkin htp-tasolle. Taulukko 7. Tiken työn arvioitu lisätarve -kaudella. Tiken työn tarve verrattuna vuoden 2011 kehyksiin (htv) 2012 2013 2014 2015 Kehittäminen -3,0-3,1-2,0 0,1 Ylläpito 0,0-0,1-1,0-1,2 Yhteiset IT-järjestelmät 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöpalvelut ja tietoliikenne 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -3,0-3,1-3,0-1,1 Mavin tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa on Tikellä tärkeä rooli Mavin ollessa Tiken suurin asiakas henkilötyömäärällä mitattuna. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä Tiken rahoitusmalli muuttuu siten, että virastot maksavat Tiken IT-palveluista samalla tavalla kuin muillekin ulkopuolisille toimittajille. Samalla IT-asiantuntijapalveluiden sopimusvastuut siirtyvät virastoille. Uusi toimintamalli helpottaa tietohallinnon kokonaiskustannusten seurantaa asiakasviraston näkökulmasta, kun jatkossa kaikki tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset tulevat suoraan virastoon. Toisaalta viraston oma vastuu tietojärjestelmien elinkaaresta ja sopimushallinnasta kasvaa. Tiken asiakasohjausryhmä on keskustellut vastaavan tilaaja-tuottaja-mallin kopioimisesta myös raportointipalveluihin. Mahdollinen päätös tästä tehdään vuoden 2011 alussa ja valmistellaan tarvittaessa vuoden 2012 talousarvioehdotukseen. -kaudella asiakasohjausta kehitetään ja laajennetaan, ja Tiken odotetaan kehittävän palveluitaan Mavin muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kaukokartoituksen pilotoinnin tarvetta tarkastellaan, kun alustavat linjaukset maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanosta ovat saatavilla. Mavi ottaa käyttöön Valtiokonttorin Kieku- (henkilöstö- ja taloushallinnon) järjestelmän vuoden 2014 alusta lähtien. Käyttöönoton aiheuttamat muutokset substanssitietojärjestelmiin esitetään lisäsuunnitelmassa ajoittuen vuosille 2012 2014. Kieku tullaan ottamaan käyttöön sekä virastotalouden että maksajaviraston puolella. Mavin poikkeuksellinen rooli Suomen maksajavirastona on

12 (13) poikkeuksellinen valtionhallinnossa ja se monimutkaistaa Kiekun käyttöönottoa. Maksujen suorittamiseen liittyviä maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää hoidettavaksi viraston ulkopuolelle lainkaan ja muitakin tehtäviä vain erillisin ns. maksajavirastosopimuksin. Maksajavirastotehtävissä tarvittavat tietojärjestelmät ovat osa maksajaviraston ydintoimintaa. Kieku-hankkeessa Valtiokonttorin järjestelmään tullaan rakentamaan tarvittavin osin rajapinnat näihin substanssitietojärjestelmiin. Tässä vaiheessa tarkemmat suunnitelmat järjestelmän käyttöönotosta ovat vielä työn alla. Vuonna 2012 Mavi aloittaa itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä. Samana vuonna otetaan käyttöön uusi, Hanselin kilpailuttama matkanhallintajärjestelmä M2 ja Tilha eli Tilausten hallintajärjestelmä. 2.3. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. 2.4. Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset Lisäresurssit Viljelijätukihallinnon kehittämisen arvioidaan vuonna 2012 vaativan 2 htv ja vuodesta 2013 eteenpäin yhden pysyvän htv:n. Vuonna 2012 muodostetaan uusia alueita ja tehdään maksajavirastosopimuksia. Vuodesta 2013 eteenpäin maksajavirastosopimusten seuranta, ohjaus ja neuvonta työllistävät pysyvästi yhden htv:n. Kustannukset ja htv-tarve on sisällytetty viraston peruslaskelmaan. Tarpeet ovat hallituksen esityksen laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa mukaiset. Delegoitujen maksajavirastotehtävien toimivuus on varmistettava maksajaviraston tekemien laadunvalvontojen avulla. Komissio on tehnyt havaintoja laadunvalvonnan vakavista puutteista eläinpalkkiotarkastuksessa ja täydentävien ehtojen tarkastuksessa. Jos laadunvalvontoja ei ole tehty riittävästi, komissio voi kyseenalaistaa maksajaviraston delegoitujen tehtävien toiminnan ja tästä voi aiheutua rahoitusoikaisua. Laadunvalvonnan lisääminen ja tehostaminen komission tarkastusraporteissa edellytetyllä tavalla merkitsee vuosina 2012 2013 keskimäärin 2,6 htv vuosittaista lisäystä ja vuodesta 2014 eteenpäin pysyvästi 2 htv:n vuosittaisen lisäyksen. Kustannukset ja htvtarve on sisällytetty viraston peruslaskelmaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden vaihtumisen arvioidaan johtavan huomattavaan, mutta väliaikaiseen resurssitarpeen nousuun. Muutoksista tulee tiedottaa ja antaa koulutusta alaiselle hallinnolle sekä toteuttaa uudet vaatimukset tietojärjestelmiin samaan aikaan, kun kehitetään sähköistä asiointia ja rakennetaan kyseisiin järjestelmiin sähköistä asianhallintaa ja arkistointia. Tukisovelluksen, Hankkeen ja Rahdun uudistaminen sekä mahdolliset muutokset markkinatukijärjestelmiin ja muut CAPin uudistamisen ja ohjelmakauden vaihteen mukanaan tuomat tehtävät ovat projektiluonteisia, mutta edellyttävät väliaikaista kasvua Mavin henkilökehyksiin. Virasto arvioi, että näiden tehtävien onnistunut toteutus vaatii yhteensä 3 ylimääräistä htv vuosina 2012 2014. Mavin tuottavuushankkeista sähköisen asioinnin painopistealueen kehittäminen jatkuu mm. sähköisellä arkistoinnilla. Sähköisen asioinnin kehittämisen laajuuden vuoksi Mavi esittää, että vuosina 2012 2013 virasto saisi käytettäviinsä 2 htv lisää ja vuodesta 2013 eteenpäin pysyvästi yhden htv:n sovellusaluevastaavan tehtävien muodossa. CAPin uudistamisen, ohjelmakauden vaihtumi-

13 (13) sen ja sähköisen asioinnin kehittämisen htv-tarpeet on esitetty kehyksen ylittävänä lisäsuunnitelmana. Laajemmat perustelut tarpeista on esitetty liitteessä 5. Tuottavuusvähennysvelvoitteet vuonna 2015 Maville osoitettu tuottavuusvähennysvelvoite vuonna 2015 on 10 htv. Kyseisenä vuonna suljetaan vanhaa ohjelmakautta samaan aikaan, kun toimeenpannaan uutta. Edellisten kausien vaihteen kokemusten mukaisesti sulkemisen arvioidaan työllistävän väliaikaisesti huomattavan resurssin ja virasto näkee ongelmallisena tilanteen, jossa samanaikaisesti tulisi vähentää yhteensä 10 htv. Maaseutuvirasto esittää, että vuoden 2015 tuottavuusvähennykset voitaisiin jyvittää tuleville vuosille 2016 ja 2017. Vuoteen 2017 mennessä Mavi kuitenkin saavuttaisi kokonaisvähennysvelvoitteensa. Kehyksen ylittävät määrärahatarpeet Mavi esittää lisäsuunnitelmana CAPin uudistamisesta ja ohjelmakauden vaihtumisesta aiheutuvien lisähenkilötarpeiden lisäksi tietojärjestelmien tehtävien muutosten aiheuttamat kustannukset. Lisäksi virasto esittää tuottavuushankkeet lisäsuunnitelmassaan sekä Kieku-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamat muutokset substanssitietojärjestelmiin. Tarkemmat perustelut ovat liitteessä 5. Yhteiset IT-järjestelmät Tiken henkilötyön osuus yhteisiin IT-järjestelmiin jaettiin vuoden 2011 talousarvioesityksessä ministeriön, Eviran ja Mavin kesken yhteisesti sovitulla prosenttijaolla. Kyseisiin järjestelmiin tarkoitettujen ostojen osuus on vuonna 2011 edelleen Tikellä. Vuodesta 2012 eteenpäin näitä määrärahoja ulkoisten palveluiden ostamiseen ei ole jaettu virastoille. Mavi sitoutuu Tiken asiakasohjausryhmän päätöksen mukaisesti rahoittamaan sovitun 30 prosentin osuutensa yhteisistä tietojärjestelmistä sillä edellytyksellä, että rahoitus osoitetaan virastoille. Tässä esityksessä Mavi ei ole kuitenkaan huomioinut tuota osuutta eli sitä ei ole laskettu mukaan peruslaskelmaan eikä lisäsuunnitelmaan, koska tarkkoja ja tarkistettuja ko. järjestelmien kehittämis- ja ylläpitotarpeita ei ole käsitelty virastojen kesken siten, että niihin voitaisiin sitoutua. Mavi kuitenkin esittää, että yhteisten tietojärjestelmien ja osien kustannukset katettaisiin momentilta 30.01.23 "Hallinnolliset järjestelyt". Maaseutuviraston määrärahatarve momentilta 30.01.23 vuosina 2012 2015 Mavin esittämät lisätarpeet CAPin uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta sekä eri tuottavuushankkeista johtuen esitetään rahoitettavaksi momentilta 30.01.23 "Hallinnolliset järjestelyt" (liitteen 1 lisäsuunnitelma muutostaulukko). Tarpeet ovat vuosien 2014 2015 Mavin sähköisen arkistoinnin lisä-htv-tarvetta ja Tiken ylläpidon tehtävien lisä-htv-tarvetta lukuunottamatta kertaluonteisia ja väliaikaisia.