SUUNNITELMA /021/2007

Transkriptio

1 SUUNNITELMA /021/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko laitosta koskevat tavoitteet Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Taloudelliset voimavarat...11 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Maatalouspolitiikan lähitulevaisuuden muutosten aiheuttamat TTS-varaumat Tietohallinnon resurssitarpeet TTS-kaudella peltolohkorekisteristä aiheutuvat lisäresurssitarpeet Maaseutuviraston alueellistamisen kustannukset Maaseutuviraston tuottavuussuunnitelma

3 2 (12) 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Maaseutuvirasto on aloittanut toimintansa Viraston haasteena tulevana TTS -kautena on varsinaisen ydintoiminnan lisäksi viraston toiminnan vakiinnuttaminen ja samaan aikaan toiminnan alueellistaminen. Virasto on organisoitu toimintaprosesseittain siten, että ydintehtävät voidaan hoitaa asiakaslähtöisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Lähtökohtana on ollut toimintojen tuloksellisuuden ja laadun kehittäminen. TTS -kaudella jatketaan toiminnan kehittämistä hyvän hallintotavan ja asiakaspalvelun periaatteiden mukaisesti. Viraston tavoitteena on jatkaa mm. sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on huolehtia vuonna 2008 voimaantulevien uusien tukijärjestelmien toimeenpanosta virastolle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Maaseutuvirasto alueellistuu Seinäjoelle vuosien aikana. Maaseutuvirasto esittää TTS-kaudelle merkittävästi suuremmat määrärahatarpeet ministeriön esittämään kehykseen ja vuoden 2008 tasoon nähden, koska viraston toiminta on luonteeltaan tietohallintointensiivistä ja vaatii merkittävät panostukset tietojärjestelmiin. Viraston hallinnassa on useita kriittisiä järjestelmiä, joilla toimeenpannaan maatalouspolitiikkaa. Järjestelmät vaativat jatkuvaa komission edellyttämää kehittämistyötä. Verrattaessa muihin EUmaksajavirastoihin tietojärjestelmiin varatut määrärahat ovat huomattavasti pienemmät ja annettu kehyksen taso ei riitä toteuttamaan välttämättömiä hankkeita. Maaseutuviraston ehdottama kehystaso sisältää ministeriön tietojärjestelmien kehittämismomentin rahoja, jotka tullaan siirtämään Maaseutuviraston momentille vuonna Maaseutuvirasto on aloittanut toimintansa niukoin resurssein esimerkiksi hallinnon osalta, jonka vuoksi tuottavuusohjelman toteuttaminen on erittäin haasteellista. Maatalouspolitiikan muutokset ja niiden vaikutus Maaseutuviraston toimintaympäristöön TTS-kaudella tilamäärän idaan supistuvat n. 3% vuosivauhdilla. Rakennekehityksen idaan jatkuvan nopeana. Tuotantoyksiköiden koko ja rakentamishankkeet kasvavat. Maatilayritysten odotukset sähköisille hallinnon palveluille lisääntyvät. Hallinnon työmäärään tulee tilalukumäärän kehityksen lisäksi vaikuttamaan tukijärjestelmien kehittyminen monimutkaisempaan tai yksinkertaisempaan suuntaan ja mahdollinen hallinnon palvelujen kehittäminen. Suun-

4 3 (12) nittelukauden lopussa on varauduttava maatalouspolitiikan uudistuksen sekä uuden ohjelmakauden aiheuttamiin muutoksiin. EU:n kokonaan rahoittamat tuet Tilatuessa on varauduttava vuosina useisiin muutoksiin ja tarkennuksiin. Tukioikeuksien varantoon vedot tulevat lisääntymään tulevina vuosina ja niihin liittyvät määrittelyt monimutkaistuvat. Tämä tarkoittaa muutoksia erityisesti tietojärjestelmiin ja luo painetta kasvattaa palvelusopimusten resurssitasoa. Maaseutuviraston työmäärän kannalta merkittävimmät muutokset liittyvät tukien dekoplauksen (peltokasvien tuotantopalkkio, tärkkelysperunan tuki, kuivattujen rehujen tuotantotuki, kuitupellava ja hampun jalostustuki, energiakasvituki, valkuaiskasvipalkkio, timotein siementuotanto tuki) jatkumiseen tulevina vuosina. Tuotannosta irrottamisen jatkuessa tilatuen merkitys kasvaa edelleen. Tilatuki koskee lähes kaikkia tiloja eli noin maatilaa. Maidon kiintiöjärjestelmään ja kansallisen tuen maksamiseen on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tulossa muutoksia kun kiintiöjärjestelmää asteittain lakkautetaan, mutta niiden sisällön ja varsinkin niiden resurssitarpeiden inti on vaikeaa. Maidontuottajia on tällä hetkellä n kpl. Ns. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä saatetaan laajentaa täydentävien ehtojen soveltamisalaa ja ottaa käyttöön joitakin kirjekuorityyppisiä tukia neuvoston asetuksen 1782/2003 artiklan 69 perusteella. Ohjelmaperusteiset tuet Maaseudun kehittämisohjelman osalta ei ole vielä tiedossa, kuinka paljon uusi ohjelmakausi tulee aiheuttamaan muutoksia resurssitarpeisiin ja työtehtäviin. Eduskunnalle on annettu esitys maatalouden rakennetukijärjestelmän uudistamisesta vuodesta 2008 alkaen. Muutokset nykyiseen rakennetukijärjestelmään vaikuttavat TE-keskusten henkilötyövuosiresursseja lisäävästi 2009 alkaen. Hallinnolliset tarkastukset tulevat lisääntymään. Maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi tullaan ympäristötuen erityistukisopimusten piiriin ottamaan uusia toimenpiteitä. Nykyisiin tukijärjestelmiin ja sitoumusehtoihin on tulossa muutoksia, jotka myös lisäävät toimeenpanotehtäviä. Luonnonhaittakorvausjärjestelmää ollaan uudistamassa myös Suomessa. Aiemmin hyväksytyt sosio-ekonomiset näkökannat poistunevat perusteista. LFAalueiden uudelleen luokitusta tutkitaan. LFA-uudistuksella voi olla vaikutuksia myös muihin tukiin. Komissio esittelee uudistusvaatimuksensa 2008 ja uudistuksen pitäisi tulla voimaan 2010.

5 4 (12) Kansalliset tuet A- ja B-tukialueen kansallinen tuki eli ns. 141-tuki on muuttumassa vuosiksi Suunnitelluilla muutoksilla on vaikutusta tukijärjestelmien rakenteisiin. Vaikutuksen piirissä on n viljelijää. Pohjoinen tuki on uudistumassa mutta päätökset sen muutoksista tehdään vasta myöhemmin, tn. keväällä Tuen piirissä on n viljelijää. Maatalouden energiansäästöohjelman osalta maataloushallinnon mahdollinen rooli ei ole vielä tiedossa. Markkinapoliittiset toimenpiteet Maataloustuotteiden suotuisan markkinatilanteen ja EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuvien muutosten johdosta markkinapoliittisten toimenpiteiden käyttö vähenee edelleen. Suunnitteilla olevan yhden markkinajärjestelyn (Single CMO) valmistelu etenee ja hallintokomiteoiden kokouksia on jo nyt vähennetty erinäisten tukitasojen saavutettua nollatason. Edellämainitut muutokset vähentävät tehtäviä vientitukien hallinnoinnissa. Komission ns. maatalouspolitiikan terveystarkastuksen seurauksena idaan joidenkin markkinatukijärjestelmien poistuvan tai niiden merkityksen vähentyvän TTS-kauden aikana. Tarkastelun kohteena on mm. viljan interventiojärjestelmä. Toisaalta on kuitenkin mahdollista, että toisia markkinatukisektorin tukijärjestelmiä laajennetaan, kuten osittain EU-rahoitteista menekinedistämistä. Ajankohtaiseksi saattavat tulla myös kokonaan uudet kriisinhallintaan tarkoitetut järjestelmät, joilla tasapainotetaan markkinoiden heilahteluja. Valvonta Tukijärjestelmien lisääntyminen ja niiden muutokset lisäävät valvontavelvoitteita. Komissio on tarkentanut peltolohkorekisterille asetettuja teknisiä vaatimuksia, mitkä aiheuttavat merkittäviä muutoksia ja kustannuksia peltolohkorekisteriin TTS-kaudella. Hallinnon muutokset Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa. Uusi TEM on Maaseutuviraston yhteistyökumppani TE-keskusten kehittämisessä ja tulosohjauksessa. TE-keskusten organisaatio ja toimintatavat uudistetaan samassa yhteydessä. Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistynyt aluehallinnon uudistamishanke, joka toteutetaan 2010.

6 5 (12) Kuntien palvelurakenneuudistus Suomessa jatkuu. Maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävät keskittyvät ja tarve yhteistyöhön ja palvelurakenteen kehittämiseen kasvaa. Alueellistaminen Maaseutuviraston toiminnot siirtyvät Seinäjoelle vuosina , painopisteen ollessa vuosissa Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on mainittu, että hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin. Viraston periaatelinjausten mukaisesti asiakaspalvelu ja viraston perustehtävien hoitaminen tulee turvata häiriöttömästi kaikissa tilanteissa. Tästä syystä viraston alueellistamisen tulee tapahtua hallitusti ja suunnitelmallisesti. Toimiminen kahdella paikkakunnalla sekä uuden toimipisteen varustaminen tarvittavilla tietoliikenneyhteyksillä edellyttää ylimääräisiä panostuksia mm. toimitilamenoihin ja matkustusmenoihin verrattuna tilanteeseen, jossa toimitaan yhdessä, vakiintuneessa toimipisteessä. Maaseutuviraston alueellistaminen niin, että tukimaksujen häiriötön toimeenpano turvataan, vaatii siirtymäkaudella merkittäviä lisävaroja. Suuri haaste on osaavan työvoiman hallittu vaihtuvuus ja saatavuus. Maaseutuviraston alueellistamisen kustannus- ja henkilötyövuosivaikutuksista on laadittu erillinen muistio (TTS:n liite 4.) Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Maaseutuvirasto toimeenpanee maaseudun kehittämisohjelmaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia tukijärjestelmiä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuusiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija. Virasto tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Maaseutuvirasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen Toiminnalliset linjaukset Viraston toiminnan lähivuosien painopistealueita ovat asiakaslähtöisyys, henkilöstö ja viraston alueellistaminen. Keskeisimpänä toimintaperiaattena on hoitaa maksut ajallaan ja oikein perustein.

7 6 (12) Maaseutuvirasto pyrkii varmistamaan, että ydintoiminnot eivät häiriinny tulevassa muutostilanteessa. Mavin toimintalinjat ja päämäärät määritellään vuosien 2007 ja 2008 aikana tehtävän strategiatyön puitteissa. 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Viraston tulevan suunnittelukauden haasteena on yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden nopeiden muutosten toimeenpano maataloushallinnossa, tietojärjestelmissä ja asiakaspalvelussa. Perustehtävien hoitaminen ja jatkuvuus on varmistettava vaativassa muutostilanteessa. Asiakkuuden hallintaa ja asiakaspalvelua kehitetään tavoitteena asiakkaan ja hallinnon työn vähentäminen sekä hallinnon tuottavuuden nostaminen. Tavoitteena on mm. vähentää hakemuksen tekemiseen viljelijältä kuluvaa aikaa sekä lyhentää käsittelyaikaa. Virasto kehittää menetelmiä, joilla voidaan tuottaa toimintolaskentaa hyödyntäen luotettavaa tietoa toimeenpanon kustannuksista ja henkilötyövuosipanoksista poliittisen päätöksenteon tueksi. Maaseutuvirasto kehittää oman toimintansa kannalta keskeisten kohderyhmien tiedontarpeita palvelevaa ja vuorovaikutusta lisäävää viestintää. Viestinnällinen näkökulma otetaan huomioon koko viraston tehtävien hoidossa. Aktiivisen viestinnän tavoitteena on laajentaa tiedonsaantia viraston toiminnasta, palvella eri kohderyhmiä ja kehittää viraston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Maaseutuviraston resurssien lisätarpeista on esitetty perustelumuistiot (liitteet ).

8 7 (12) Maaseutuviraston menot ja henkilötyövuodet (milj.euroa, htv) Bruttomenot (milj. ) 13,525 17,920 27,280 25,368 22,716 22,158 Mavin esitys Bruttomenot (milj. ) 13,525 17,920 16,604 16,259 15,969 15,969 kehys Bruttotulot (milj. ) 0,055 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 Mavin esitys Bruttotulot (milj. ) 0,055 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 kehys Nettomenot (milj. ) Mavin esitys 13,470 17,837 * 27,197 25,285 22,633 22,075 Nettomenot (milj. ) kehys Hvt:t Mavin esitys Htv:t kehys 13,470 17,837 16,521 16,176 15,886 15, * Lisätalousesityksessä tullaan lisäksi hakemaan lisärahoitusta maksatusjärjestelmän kehittämismenojen kattamiseen (2,3 milj. ) Taulukko 1. Maaseutuviraston bruttomenot ja -tulot sekä htv:t ja niitä koskevat kehykset.

9 8 (12) Bruttomenojen ja henkilötyövuosien jakauma Bruttomenot (milj. ) 27,280 25,368 22,716 22,158 perustoiminta 16,604 16,259 15,969 15,969 alueellistaminen 3,685 3,280 1, muut lisätarpeet 6,991 5,829 5,252 6,189 Henkilötyövuodet perustoiminta alueellistaminen muut lisätarpeet tuottavuusvähennys Taulukko 2. Bruttomenojen ja henkilötyövuosien jakaantuminen perustoimintaan, alueellistamisen aiheuttamiin tarpeisiin sekä perustoiminnan aiheuttamiin lisätarpeisiin. Bruttomenojen jakautuminen kululajeittain, milj Henkilöstömenot 5,891 9,450 10,035 9,855 9,000 8,865 43,7 % 52,7 % 36,8 % 38,8 % 39,6 % 40,0 % Tietotekniikka ja -hallinto 3,517 5,050 10,690 8,848 8,131 8,018 (palveluiden ostot) 26,1 % 28,2 % 39,2 % 34,9 % 35,8 % 36,2 % Toimitilamenot 0,950 1,046 0,962 0,989 1,000 1,000 (vuokrat) 7,1 % 5,8 % 3,5 % 3,9 % 4,4 % 4,5 % Muut toiminnan menot 3,112 2,374 5,593 5,676 4,585 4,275 (palveluiden ostot) 23,1 % 13,3 % 20,5 % 22,4 % 20,2 % 19,3 % Yhteensä 13,470 17,920 27,280 25,368 22,716 22, ,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 3. Bruttomenojen jakaantuminen kululajeittain. Muut toiminnan menot sisältävät mm. hakuoppaiden painatuksen ja postituksen, matkakustannukset, alueellistamisen aiheuttamat ylimääräiset koulutus-, rekrytointi- ja muuttokustannukset, toimistopalvelut, virastopalveluiden ostot sekä talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden ostot. Vuonna 2008 tullaan hakemaan lisätalousssa 2,3 milj. euroa, jotta maksatusjärjestelmän kehittämistä voidaan jatkaa. Kustannukset kasvavat merkittävästi vuonna alueellistamisesta johtuen. Viraston toiminnan lisäkustannukset aiheutuvat alueellistamisen myötä virkaverkon rakentamisesta sekä tietoverkkokustannuksista. Perustoimintaa koskevia välttämättömiä kehittämiskohteita ovat peltolohkorekisteri ja maksatusjärjestelmä. Tukien maksatuksen ja EU-tuloutusten turvaaminen myös jatkossa vaatii sen, että em. järjestelmien kehittämiseen saadaan riittävät resurs-

10 9 (12) sit. Merkittäviä muita tietojärjestelmähankkeita TTS-kaudella ovat maatalouspolitiikan aiheuttamat muutokset tukijärjestelmiin, kuten esimerkiksi 141-tuki ja ympäristötuki. Kustannukset kasvavat, koska poistuvat tukijärjestelmät eivät aiheuta merkittäviä säästöjä Maaseutuviraston toimintaan. Tietojärjestelmien mahdolliset supistuvat ylläpitokustannukset näkyvät Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen TTS:ssä. Maaseutuviraston lisätarpeista on laadittu yksityiskohtaisemmat liitteet. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Maaseutuviraston htv-jakaumien prosenttiosuudet päätoiminnoittain 2009 / 2010 / 2011 / 2012 / Päätoiminnot 80 % 78 % 82 % 83 % Tukijärjestelmien hallinnointi 24 % 24 % 25 % 25 % Tukihakemusten käsittely 10 % 9 % 8 % 8 % Tukimaksujen käsittely 10 % 9 % 10 % 10 % Tukien valvonta ja tarkastukset 13 % 14 % 15 % 15 % Tukien takaisinperintä ja saatavaseuranta 3 % 3 % 3 % 3 % Tukijärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja kehittäminen 4 % 4 % 4 % 4 % Sisäinen tarkastus 3 % 3 % 3 % 3 % Tietohallinto 13 % 13 % 15 % 15 % Hallinto 16 % 16 % 17 % 17 % Alueellistaminen 4 % 7 % 2 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 4. Htv-jakauma, alueellistamisen vaikutus näkyy vuosina c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Ydintoimintojen riskejä idaan vuosittain. Palvelut ja toiminnan häiriöttömyys pyritään takaamaan muutostilanteessa. Laatujärjestelmän käyttöönotto ja tietoturvajärjestelmien sertifiointi toteutetaan TTS-kauden aikana. Suunnittelukauden aikana jatketaan asiakastyytyväisyyden mittaamista ja seurantaa sekä hyödynnetään niistä saatuja tietoja viraston toiminnassa. Virastossa jatketaan myös vuosittaista ydintoimintojen riskinintia ja tehdään jatkuvuussuunnitelmat.

11 10 (12) d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Maaseutuvirasto on alueellistamisen yhteydessä sitoutunut noudattamaan hyvää työnantajapolitiikkaa. Tukitoimet kohdistuvat sekä alueellistuvaan henkilöstöön että henkilöihin, jotka eivät voi siirtyä alueellistamispaikkakunnalle. Näille henkilöille suunnataan valtioneuvoston hyväksymän valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa esittämiä tukitoimenpiteitä. Maaseutuvirasto tarjoaa mm. tukea koulukseen työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi, joustavia työaikajärjestelyjä sekä työnhakupalveluja. Virasto pyrkii henkilöstön johtamisen ja kehittämisen suunnittelussa huomioimaan Valtion työmarkkinalaitoksen asettaman HEKUMA -työryhmän ehdotusta henkilöstön kehittämisen periaatteiksi valtionhallinnossa. Virastolle laaditaan suunnittelukauden aikana henkilöstöstrategia ja strategian suunnittelussa ja seurannassa hyödynnetään vuosittaista henkilöstötilinpäätöstä. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstöbarometrilla ja sille tullaan asettamaan tavoitteita henkilöstöstrategiassa. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Virastossa tullaan toteuttamaan työhyvinvointikyselyä, jolla pyritään selvittämään muutosvaiheen aikaista työkuormitus- sekä uupumustekijöitä. Viraston tulee panostamaan erityisesti hyvään johtamiseen ja sen kehittämiseen. Johtamisvalmennusta tullaan toteuttamaan yksilökohtaisten johtamisvalmennusohjelmien lisäksi yhteisellä esimiesvalmennuksella, työnohjauksella sekä muutosvalmennuksella. Johtamisvalmennuksen tueksi otetaan suunnittelukauden aikana virastossa käyttöön esimiespalautejärjestelmä. Henkilöstön koulutuksessa panostetaan suunnittelukauden aikana normaalin asiantuntijakoulutuksen lisäksi erityisesti perehdyttämisvalmennukseen sekä valmennukseen joka on suunniteltu työn johtamiseen ja tekemiseen hajautetussa työympäristössä. Henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä toimeenpannaan vuosittain laadittavaa osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Viraston palkkausjärjestelmän valmistelu saatetaan loppuun suunnittelukauden alkuun mennessä ja sen jälkeen virastossa kehitetään palkitsemisjärjestelmää entistä paremmin tuloksellista toimintaa tukevaan suuntaan Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Maaseutuvirasto on laatinut tuottavuussuunnitelman syksyllä 2007 ja ohjelmaa tarkennetaan v.2008 (liite 5.). Virastolla on kuitenkin suuria vaikeuksia toteuttaa tuottavuusvaatimukset ilman, että maksajavirastotoiminnot vaarantuu. Maaseutuviraston TTS:n liitteenä on muistiot tietohallinnon ja tietojärjestelmien resurssitarpeista (liitteet 2. ja 3.).

12 11 (12) Kustannuslaskennan menetelmiä kehitetään vuonna 2008 käyttöönotettavan työajanseuranta- ja toimintolaskentasovelluksen myötä. Toimintolaskennalla tuotetaan tietoa prosessien, prosessien osavaiheiden ja suoritteiden kustannuksista ja henkilötyöpanoksista viraston johdon ja muiden sidosryhmien käyttöön. Laskennalla tuotetaan taustainformaatiota myös mm. taloudellisuus- ja tuottavuustunnuslukujen suunnitteluun ja intiin. 3. Taloudelliset voimavarat momentti ,470 17,837 * 27,197 25,285 22,633 22, ,464 1, * Lisätalousesityksessä tullaan lisäksi hakemaan lisärahoitusta maksatusjärjestelmän kehittämismenojen kattamiseen (2,3 milj. )