1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA...

1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 5 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 6 2.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 6 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 7 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 7 3.3 TOIMINTAKULTTUURI... 8 3.4 TYÖTAVAT... 9 3.5 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN YLEISET OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEET... 9 3.6 MUSIIKKILUOKKAOPETUS VAASASSA... 10 3.7 TUNTIJAKO VÖYRINKAUPUNGIN KOULUSSA... 11 4. LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI... 12 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 12 4.2 OPPIMISSUUNNITELMA... 13 4.3 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 14 4.4 TUKIOPETUS... 20 4.5 OPPILASHUOLTO... 20 4.6 KERHOTOIMINTA... 26 4.7 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA VÖYRINKAUPUNGIN KOULUSSA... 26 4.8 TURVALLISUUS VÖYRINKAUPUNGIN KOULUSSA... 26 4.9 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 28 5. LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 28 5.1 ERI TUKIMUODOT... 28 5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS... 29 5.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS... 29 5.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA... 29 5.5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN... 30 6. LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 33 6.1 ROMANIT... 33 6.2 MAAHANMUUTTAJAT... 33 7. LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 37 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 37 7.2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU... 47 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 47 7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 64 7.5 VIERAAT KIELET... 69 7.6 MATEMATIIKKA... 79 7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 89 7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 93 7.9 FYSIIKKA JA KEMIA... 101 7.10 TERVEYSTIETO... 113 7.11 USKONTO... 118 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 127

2 7.13 HISTORIA... 133 7.14 YHTEISKUNTAOPPI... 138 7.15 MUSIIKKI... 140 7.16 KUVATAIDE... 143 7.17 KÄSITYÖ... 149 7.18 LIIKUNTA... 155 7.19 KOTITALOUS... 160 7.20 VALINNAISET AINEET... 162 7.21 OPPILAANOHJAUS... 170 8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI... 175 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 175 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI... 182 8.3 TODISTUKSET... 183 9. VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN ITSEARVIOINTISUUNNITELMA... 185 10. ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS... 186 Liitteet Liite 1 Oppilaiden lähikoulualueet Liite 2 Perusopetuksen tuntijako Vaasassa Liite 3 Tietokoneen käytön perussäännöt Liite 4 S2-kielen seurantalomake Liite 5 5. luokalla aloitetun ruotsin alusta aloittaminen B-ruotsina 7.luokalla Liite 6 Erityisopetukseen ottaminen/siirtäminen Liite 7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite 8 Osallistumis-/lukuvuositodistus Liite 9 Maahanmuuttajaopetuksen oppilastieto-lomake Liite10 Mamu-todistus Liite11 Yhteistyössä sovitut kaupunkitason yhteiset linjaukset Liite12 Kouluväkivallan seuranta ja puuttuminen lomake Liite13 Huolen harmaa- lomake arviointiapuna Liite14 Rikoksentorjunta yhteistyössä sovitut kaupunkitason yhteiset linjat Liite15a/b Perhe-ja lähisuhdeväkivaltatilanteiden toimintamalli Liite16 Opiskelukortti

3 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Vaasa Perusopetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin opetustoimen tavoitteet. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta hyväksyy opetustoimen vuosittaisen kehittämisohjelman tavoitteineen sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Opetustoimen johtosääntöön sisältyy toiminta-ajatus. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattavat Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vaasan opetustoimessa otetaan lisäksi huomioon kaupungin kehittämisohjelma: "Hyvä elämä Vaasassa 2015". Perusopetus on tärkeä osa yhteiskunnan ja Vaasan kaupungin sivistyspalveluja. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja yhteisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen on keskeistä. Yhteistyökunnille tarjotaan samalla sopimuksin laadukasta opetusta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, toisen asteen koulutuksen, elinkeinoelämän, yliopistojen sekä muiden koulutusmuotojen kanssa. Vaasan seudun ja Merenkurkun alueen kuntien ja ystävyyskaupunkien valmiin verkon lisäksi yhteistyötä laajennetaan EU:n sisällä. Koulujen sidosryhmiä aktivoidaan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Koulu tukee kodin kasvatustyötä. Koti ja koulu huolehtivat yhdessä lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman ja sen kehittämiseksi tehtävät muutokset. Jaosto hyväksyy myös koulujen opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelmat.

4 Koulut laativat omat opetussuunnitelmansa, joissa kuvataan ainakin koulun toiminta-ajatus, toimintakulttuuri, tukitoimien järjestäminen, aihekokonaisuuksien näkyminen koulun toiminnassa sekä koulukohtaiset sovellukset yhteisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisessa. Koulun tarjoamat valinnaisaineet kirjataan koulun opetussuunnitelmaan seuraavasti: aineen nimi, laajuus, luokka-aste, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Koulujen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja arviointikohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, jotka laaditaan ennen lukuvuoden alkua. Vöyrinkaupungin koulu Vöyrinkaupungin koulun opetussuunnitelmalle Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 on runko, joka takaa opetuksen yhteneväisyyden maassa. Vaasan perusopetuksen opetussuunnitelma tarkentaa eräitä kohtia. Vöyrinkaupungin koulun opetussuunnitelma tekee koulukohtaisia lisäyksiä. Nämä kolme opetussuunnitelmaa on tässä esitetty rinnan ja niitä on myös tarkasteltava rinnan yhtenä kokonaisuutena. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Vaasa Opetuksen arvopohja on mainittuna esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa. Se on muodostettu vaasalaisten esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteisestä näkemyksestä oppimisesta, ihmisestä ja oppilaan itsetunnon tukemisesta. Yleissivistävän opetuksen arvoperusta on laadittu vuosiluokkien 1 9 vanhemmille suunnatun kyselyn perusteella. Kyselyssä huoltajien arvot olivat yhteneväiset valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden arvopohjan kanssa. Yhteinen ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että oppilas oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan. Erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia. Meillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihminen on sosiaalinen toimija ja hän tarvitsee toista ihmistä. Vöyrinkaupungin koulu Arvot koulussamme Arvostamme kouluyhteisömme jäsenissä vastuullisuutta hyviä tapoja toisen huomioon ottamista yhteistyökykyisyyttä suvaitsevaisuutta Haluamme yhteisössämme olevan oppimisen iloa oppilaskeskeisyyttä mielipiteen vapautta

6 tasa-arvoa suomalaista kulttuuria monikulttuurisuutta ja sen hyväksymistä elinympäristömme vaalimista Koulun toiminta-ajatus Vöyrinkaupungin koulu tarjoaa turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön perusopetukselle sekä laajan yleissivistyksen, joka mahdollistaa jatko-opinnot. Koulu tukee oppilaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua niin, että hänestä kehittyy itseään ja ympäristöään arvostava yhteiskunnan jäsen. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin säännöksiä.

7 Vaasa Perusopetuksen rakenne on kuvattu valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on mainittu myös hyvän osaamisen kuvaukset. Vaasan kaupungissa oppilaat otetaan perusopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuosiluokkien 1-6 oppilaat jatkavat opintojaan heille osoitetuissa 7. - 9. luokkien perusopetuksen kouluissa (LIITE 1). Perustelluista syistä koulunvaihtoa voi anoa Vaasan kasvatus- ja opetusvirastosta. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa on määritelty perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on laadittu Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako, joka on otettu käyttöön vuosiluokkien 1-2 osalta 1.8.2003 lukien ja muilta osin lukuvuoden 2005 2006 alussa. VAASAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPPIAINEITTAIN JA VUOSILUOKITTAIN (LIITE 2) 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.

8 Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Vaasa Vaasalainen oppimisympäristö on vahvasti kaksikielinen. Kieli- ja kulttuuriperintöä arvostetaan merenrantakaupungissa, jossa historia kohtaa nykypäivän. Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja oppilaskeskeinen. Myös epäonnistuminen hyväksytään ja annetaan positiivista palautetta niin, että oppilas oppii arvioimaan itse omaa edistymistään. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Vaasa Vaasalainen koulu on tasa-arvoinen, monikulttuurinen ja turvallinen paikka. Tärkeää on, että jokaiselle koululle muodostuu oma toimintakulttuuri, joka määritellään yksityiskohtaisesti koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Vaasassa painotetaan kaupungin omassa tieto- ja viestintästrategiassa esitettyjä asioita. Koulujen oppilailla on sen mukaan oltava mahdollisuus kasvaa nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseniksi. Siksi myös koulukirjastoja kehitetään monipuolisiksi oppimiskeskuksiksi yhteistyössä Vaasan kaupunginkirjaston kanssa. OPPILASKUNTATOIMINTA kuntatoiminta on keskeinen osa koulun demokraattista toimintakulttuuria. kuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. kunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. kunnat ovat kiinteä osa koulun toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös koulupäivän aikana. kuntatoiminnan tavoitteet: itsenäistymisen tukeminen itseluottamuksen vahvistaminen neuvottelu- ja yhteistyötaitojen harjaannuttaminen omatoimisuuden herättäminen oppilaan vaikutusmahdollisuuksien edistäminen

9 yhteisöllisen koulukulttuurin luominen aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Vaasa Oppimiskäsitys vaikuttaa siihen, miten opettaja valitsee työmenetelmänsä. Miten oppilaan ajatellaan oppivan, vaikuttaa siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Yhteinen käsityksemme on, että oppimisprosessin tulee olla tavoitteellista ja tarpeisiin pohjautuvaa toimintaa. Kouluissa opitaan myös tekemällä, havainnoimalla ja tutkimalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistavat ja -tyylit. Opetusta toteutetaan erilaisin työmenetelmin yksilöllisesti ja ryhmissä. Oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Opetushenkilöstö innostaa oppilasta ja opiskelijaa luovuuteen sekä omatoimisuuteen erilaisten opetusmenetelmien avulla. Jokainen koulu määrittelee tarkemmin käyttämänsä työtavat, ja ne on esitelty koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Vöyrinkaupungin koulu 3.5 Vöyrinkaupungin koulun yleiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Koulumme antaa vahvaa perusopetusta ja innostaa elinikäiseen oppimiseen. Opastamme monipuoliseen tiedonhankintaan ja -käsittelyyn sekä tarjoamme erilaisia kulttuuri- ja taidekokemuksia. Monikulttuurisessa koulussamme myös kansainvälisyys on osa arkea.

10 Koulumme kasvattaa hyviä ihmisiä tulevaisuuden yhteiskuntaan yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatuksen tavoitteena on, että oppilaalla on koulusta lähtiessään mahdollisimman hyvät elämän eväät: tarpeellisia tietoja ja taitoja, kuten oppimisen taito terveet elämäntavat, kyky iloita, terve itsetunto hyvät tavat, rehellisyys ja toisen huomioon ottaminen vastuuntunto: itsestä, muista ja muusta ympäristöstä huolehtiminen työn tekemisen kyky, yritteliäisyys, osallistuvuus, pitkäjännitteisyys. Vaasa 3.6 Musiikkiluokkaopetus Vaasassa Vaasan musiikkiluokat ovat osa valtakunnallista musiikkiluokkatoimintaa, jossa oppilaat valitaan testien perusteella kolmannelle luokalle. Ne toimivat Onkilahden koulussa (vuosiluokat 1-6) ja Vöyrinkaupungin koulussa (vuosiluokat 7-9). Musiikkiluokkaopetuksen tavoitteena on antaa musiikista kiinnostuneille oppilaille hyvät perusvalmiudet musiikin jatko-opintoihin tai musiikkia sivuaviin ammatteihin sekä tukea harrastustoimintaa. Musiikinopetusta lukuun ottamatta musiikkiluokilla noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaisella vuosiluokalla on 3-4 tuntia musiikkia viikossa, jonka lisäksi oppilaat osallistuvat luokilla 1-6 kuorotoimintaan ja yhteissoittoon luokilla 5-6. Koululla on myös oma orkesteri. Kuorotoiminta jatkuu luokilla 7-9 samoin kuin yhteissoitto. Lisäksi luokilla 7-9 painotetaan länsimaisen musiikin tiedollista käsittelyä, yhdeksännen luokan päättötodistuksen yhteydessä oppilas saa myös musiikkiopiston musiikkitiedon suorituksen. Musiikin oppitunneilla oppilaille opetetaan musiikinkuuntelun ja laulun lisäksi nuottien lukemista ja kirjoittamista (säveltapailua), musiikkitietoa(musiikin teoriaa ja historiaa), nokkahuilun soittoa ja kuorolaulua. Ylemmillä luokilla opiskellaan myös kitaran alkeita sekä muita yhtyesoittimia. Opiskelu musiikkiluokilla ja Kuula-opistossa täydentävät toisiaan. Kurssitutkintoja musiikin teoriassa ja säveltapailussa suoritetaan yhteistyössä Kuula-opiston kanssa. Koulujen kuorot esiintyvät omien konserttien lisäksi erilaisissa kaupungin ja järjestöjen järjestämissä juhlissa ja tapahtumissa mm. kaupunginorkesterin kanssa. Vöyrinkaupungin koulu Vöyrinkaupungin koulun musiikkiluokkien opetuksessa pyritään yhteistyöhön ala-asteen kanssa ja tavoitteena on jatkuvuus. Seitsemännellä musiikkiluokalla luokilla on musiikinopetusta kolme tuntia viikossa, kahdeksannella ja yhdeksännellä neljä tuntia viikossa: opetuksen pääteemat ovat laulu ja soitto, musiikkitieto sekä teoria ja säveltapailu. Kuorolaulu on tärkeä teema ala- ja yläluokkien välistä jatkuvuutta silmälläpitäen. Yläasteella kuorolaulua harjoitellaan luokittain, tarvittaessa järjestetään yhteisharjoituksia. Musisoinnissa klassisen musiikin lisäksi bänditoiminta on vilkasta. Musiikkitiedossa edetään musiikkioppilaitosten musiikkitiedon peruskurssin vaatimusten mukaisesti; taidemusiikin historian lisäksi käsitellään

11 jazzin ja kansainvälisen populaarimusiikin historiaa (yhdeksännellä luokalla). Teoriassa ja säveltapailussa pyritään saavuttamaan 2/3 tutkinnon vaatima taso. 3/3 tason oppilaat pyritään ohjaamaan Kuula-opiston teoriaryhmiin. Musiikkiluokkien opetuksen tarkoituksena 7-9 -luokilla ei ole kasvattaa musiikin ammattilaisia, vaan kuulijoita, aktiivisia harrastajia, tekijöitä ja kuluttajia. Samalla oppilaat kasvavat rohkeiksi ja luonteviksi esiintyjiksi. Lisäksi kannustetaan oppilaita omaehtoiseen harrastustoimintaan. 3.7 Tuntijako Vöyrinkaupungin koulussa Tuntijako musiikkiluokilla YHTEISET AINEET Viikkotunteja Viikkotunteja eri luokka-asteilla yläasteella 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 9 3 3 3 A1 kieli 3. luokalta 8 2 3 3 A2 kieli 5. luokalta tai B1 kieli 7. luokalta 6 2 2 2 Matematiikka 10 3 3 4 Biologia / Maantieto 7 2 2 3 Fysiikka / Kemia 7 2 3 2 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 1 1 1 Historia / Yhteiskuntaoppi 7 2 2 3 Terveystieto 3 1,5 1,5 - Musiikki 8 2 3 3 Kuoro 3 1 1 1 Kuvataide 2 1 1 - Kotitalous 3 3 - - Käsityö 3 3 - - Liikunta 6 2 2 2 Oppilaanohjaus 2 0,5 0,5 1 YHTEISET AINEET YHTEENSÄ 87 31 28 28 VALINNAISET AINEET 6 3 3 KAIKKI YHTEENSÄ 93 31 31 31 Tuntijako muilla luokilla YHTEISET AINEET Viikkotunteja yläasteella Äidinkieli ja kirjallisuus 9 3 3 3 A1 kieli 3. luokalta 8 2 3 3 A2 kieli 5. luokalta tai B1 kieli 7. luokalta 6 2 2 2 Matematiikka 10 3 3 4 Biologia / Maantieto 7 2 2 3 Fysiikka / Kemia 7 2 3 2 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 1 1 1 Historia / Yhteiskuntaoppi 7 2 2 3 Terveystieto 3 1,5 1,5 - Musiikki 1 1 - - Kuvataide 2 2 - - Viikkotunteja eri luokka-asteilla 7 8 9

12 Kotitalous 3 3 - - Käsityö 3 3 - - Liikunta 6 2 2 2 Oppilaanohjaus 2 0,5 0,5 1 YHTEISET YHTEENSÄ 77 30 23 24 VALINNAISET AINEET 13 7 6 KAIKKI YHTEENSÄ 90 30 30 30 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Vaasa Kouluissa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa siten, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tämä edellyttää kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi

13 kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Alkuopetuksessa jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Vöyrinkaupungin koulu Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa koulun toimintaa. Oppilaan opiskelulle ja kasvatukselle taataan parhaat mahdollisuudet, mikäli koulu ja koti tukevat toistensa kasvatustyötä. Yhteistyön tulee olla molemminpuolista. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulussa. Huoltajien on tärkeää koko perusopetuksen ajan ottaa vastuu lapsensa tavoitteellisesta koulutyöstä. Yhteistyölle etsitään luontevia tapoja yhdessä huoltajien kanssa. Onnistuneen yhteistyön lähtökohtana on oppilaan parhaan etsiminen. Huoltajat huolehtivat yhdessä oppilaan kanssa oppilaan säännöllisestä koulunkäynnistä, tehtävien tekemisestä ja tarpeellisten opiskeluvälineiden mukanaolosta sekä tiedottavat koululle oppilaan poissaoloista ja muista oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavista asioista. Huoltajat voivat osallistua koulun toimintaan ja sen kehittämiseen myös vanhempainyhdistyksen kautta. Koulu tukee kodin kasvatustyötä mm. pitämällä yhteyttä oppilaiden huoltajiin säännöllisesti, seuraamalla oppilaan koulunkäyntiä ja poissaoloja, tiedottamalla oppilaan edistymisestä ja käyttäytymisestä, järjestämällä vanhempainiltoja ja tiedottamalla koulun toiminnasta. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.

14 Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Vöyrinkaupungin koulu Vöyrinkaupungin koulussa oppimissuunnitelma laaditaan vain erityistilanteissa. Oppilaita kannustetaan ottamaan jatkuvasti vastuuta omasta opiskelustaan ja pohtimaan opiskelutapojaan ja opintomenestystään itsearviointimenetelmien avulla. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Vaasa OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSSUUNNITELMA Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Kunkin koulun opetussuunnitelmassa määritellään ohjauksen järjestäminen. Koulun ohjaussuunnitelma sisältää kuvauksen ohjaustoiminnan periaatteista ja työnjaosta eri toimijoiden kesken. Ohjaussuunnitelma sisältää myös työelämään tutustumisen järjestelyt ja yhteistyön työelämän kanssa, samoin yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa. Erityinen huomio kiinnitetään ohjauksen järjestämiseen nivelvaiheissa ja yhteistyöhön huoltajien kanssa.

15 1.-6. LUOKKIEN OHJAUSSUUNNITELMA Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa oppilaille oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien opettelua, vastuullisuutta omasta työstä, tiedonhankintataitoja ja päätöksentekovalmiuksia. Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi kaikki koulun aihekokonaisuudet tukevat ohjausta. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa. Vuosiluokilla 1-6 oppilaiden kasvatuksellisen ja opetuksellisen ohjauksen päävastuu on luokanopettajalla, mutta koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa tulee kuvata myös tarkempi ohjauksen työnjako: luokanopettaja rehtori kuraattori koulusihteeri koulunkäynnin ohjaaja henkilökohtainen avustaja erityisopettaja huoltaja tukioppilaat nivelvaiheen yhteistyö Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu syrjäytettyjen lasten ja nuorten kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ohjauksen kielen löytyminen juuri lasten ja nuorten takia on tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pienluokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin, siirtymiseen kuudennelta yläkouluun. Ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös käytännön ohjausmenetelmät valintatilanteissa (tekstiili/tekninen, kielet, painotusluokat). Näistä siirtymävaiheista ja valintatilanteista tiedotetaan vanhemmille kirjallisesti ja pitämällä vanhempainiltoja. Tarvittaessa valintojen tueksi järjestetään mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ns. vanhempainvartteihin. Erityinen huomio ohjauksessa kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttaja oppilaiden ohjaukseen. Työelämääntutustuminen alakoulussa Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla. Koulun omassa 5.-6. luokan ohjaussuunnitelmissa kuvataan miten työelämääntutustuminen toteutetaan käytännössä. Työelämään tutustumisen menetelmäpakki koulujen avuksi löytyy Vaasan seudun TET-torilta. 7.-10. LUOKKIEN OHJAUSSUUNNITELMA Yläkoulussa ja lisäopetuksessa ohjauksen tavoitteena on jatkaa alakoulussa alkanutta ohjauksen polkua. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

16 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Päävastuu perusopetuksen päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on oppilaanohjaajalla. Työnjako yläkoulussa kirjataan koulukohtaisesti siten, että esiin tuodaan ainakin seuraavien toimijoiden ohjausrooli, vastuualueet ja työtehtävät: luokanohjaaja aineenopettaja koulunkäynnin ohjaaja erityisopettaja apulaisrehtori rehtori oppilaanohjaaja kuraattori terveydenhoitaja koulusihteeri huoltaja tukioppilaat nivelvaiheen yhteistyö Yläkoulun ohjaussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Myös eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa 7. ja 8. vuosiluokan osalta. 9. vuosiluokan työelämään tutustumisjakso on kahden viikon työpäivien pituinen ja toteutetaan koulun hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä työpaikassa. Kuntakohtaiset materiaalit ja ohjeet löytyvät Vaasan seudun TET-torilta. Jokainen koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman hengessä konkreettiset ohjauksen perusratkaisut. Kouluasteelta toiselle siirtymisen helpottumiseksi ohjauksen prosessit kuvataan ajallisessa viitekehyksessä: Ohjaus ennen yläkoulun alkua: Alaluokilta tulevien perehdyttäminen (esim. oppilaanohjaajan info alakoululle ja tukioppilaiden vierailu) o Tiedotus ja tiedonsiirto (opettajat, oppilaat, vanhemmat/huoltajat, tukioppilaat), verkkopalvelut, tiedonsiirtolomakkeet, alakoulun luokanopettajien tapaamiset luokkajaot ja muut nivelvaiheen käytänteet o Tutustuttaminen Vanhempainillat Tutustuminen omaan yläkouluun; tiloihin tutustuminen / mitä koulussa tehdään? Oman luokanohjaajan ja luokan tapaaminen o Materiaalit: tietojen ja aineistojen päivittäminen Ohjaus opintojen alkaessa: Saattaenvaihto Ryhmäyttäminen Koulun käytänteisiin perehdyttäminen Oppilaitoksen tavat ja arkirutiinit, järjestyssäännöt

17 Yhteisöön tulo: poissaolojen ja syrjäytymisuhan torjumismenetelmät Yhteistyö kotien kanssa (vanhempainilta, vanhempainvartit, kehityskeskustelut) Henkilökohtaiseen ohjaukseen pääsy ja sen turvaaminen Oppilaiden henkinen ja fyysinen turvaaminen, oppilashuollon kanssa tehtävä yhteistyö sekä terveydenhuolto (terveystarkastus ja sen tiedotus) Mahdolliset uudet opiskelutavat ja oppimaan ohjaaminen (uudet aineet, oppimaan oppimisen taidot, arviointi) Ohjaus opintojen aikana: huollon suunnitelma Opintojen etenemisen seuranta ja tuki Opintojen etenemisen seuranta ja tuki o mahdolliset tuen portaat o erityinen tuki Opiskelutaitojen kehittyminen: itsearviointi Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, haanmuuttajaoppilaan hopin ja HOJKS:n toteutumisen seuranta TET-paikkojen hankinnassa avustaminen, ohjeistaminen ja tukeminen Yhteistyö yritysten ja työpaikkojen kanssa Vanhempainillat ja kehityskeskustelut eriteltynä ja ajankohtaistettuna Henkilökohtainen-, pienryhmä- ja luokkaohjaus o psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen o opiskelun tukeminen o ihmisyyteen ja koululaisuuteen ohjaaminen o urasuunnittelun tekeminen o yhteisesti käsiteltävät, toisten kanssa jaettavat ohjaukselliset asiat Opintojen päättövaiheessa: Henkilökohtaisen ohjauksen turvaaminen kaikille Yhteishakuinformaatio Tutustumiset toiselle asteelle Vierailijakäynnit toiselta asteelta tai työ- ja elinkeinoelämästä Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus ja resurssointi Toimintaohjeet toiselle asteelle siirtymiseen Jälkiohjaus, ilman opiskelupaikkaa jääneet Yhteydenpito toiselle asteelle o Tiedonsiirto o Saattaenvaihto Ohjaus opintojen jälkeen: Työhön tai jatko-opintoihin sijoittumisen seuranta Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä työvoimatoimiston kanssa Ohjaussuunnitelmaan kirjataan lisäksi: Ohjaus TET jaksoilla Sisällöt: psykososiaalinen tuki, opiskelun ja opiskelutaitojen ohjaus, ammatillisen suuntautumisen ohjaus Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ohjaus Maahanmuuttajaoppilaiden ohjaus

18 Oppilaanohjauksen resurssointi Henkilöstökoulutus Seuranta ja arviointi Kehittämistoiminta Koulukohtainen ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuosittain ja siitä tiedotetaan koko henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia, sillä oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kahden vuoden välein. Vöyrinkaupungin koulu Ohjaustoiminnan periaatteita ovat oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, oppilaan opiskelutaitojen edistäminen sekä oppilaan ammatillisen suuntautumisen selkeyttäminen. saa ohjausta eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Opettaja auttaa oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa, ymmärtämään oppimistaan sekä harjaantumaan opiskelun taidoissa. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn sekä autetaan löytämään keinoja selviytyä mahdollisissa oppimisvaikeuksissa. Ohjauksella vahvistetaan myös oppilaiden osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon tehtävissä ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa sekä opettavien opettajien kesken on tärkeää ohjauksen onnistumiselle. Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma Vöyrinkaupungin koulussa 6 LK alakouluvierailu (erityisopettaja, kuraattori, rehtori, tukarit) vanhempainilta, oppilaiden tutustumisilta (tukarit, luokanohjaajat, rehtori) opiskelukortti (liite 16) OHJAUSSUUNNITELMA 7 LK Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut (opo) Vanhempainvartit (luokanohjaaja) Vanhempainillat (rehtori, luokanohjaaja, opo) Valinnaisaineista tiedottaminen (opo, aineenopettajat) Yhteistyö kotien kanssa (luokanohjaaja, aineenopettaja, opo, kuraattori, OHR) Opintojen etenemisen seuranta (OHR, luokanohjaaja, opo) Poissaolojen seuranta (luokanohjaaja, opo, OHR) Koulun tavat ja säännöt (opo, luokanohjaaja) Ryhmäytyminen (opo, luokanohjaaja, tukarit) Opiskelutavat ja oppimaan ohjaaminen (opo) Tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin perehdyttäminen (aineenopettajat, opo) OHJAUSSUUNNITELMA 8 LK Ohjauskeskustelut (opo) Vanhempainvartit (luokanohjaaja)

19 Vanhempainillat (rehtori, luokanohjaaja, opo) Yhteistyö kotien kanssa (luokanohjaaja, aineenopettajat, opo, kuraattori, OHR) Opintojen etenemisen seuranta (OHR, luokanohjaaja, opo) Poissaolojen seuranta (luokanohjaaja, opo, OHR) Valinnaisaineista tiedottaminen (opo, aineenopettajat) Suomen koulutusjärjestelmään tutustuminen (opo) Suomen elinkeinorakenteeseen tutustuminen (opo) Toisen asteen koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen (opo) OHJAUSSUUNNITELMA 9LK Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut (opo) Vanhempainvartit (luokanohjaaja) TET (opo, aineenopettajat) yhteishakuvanhempainilta (opo, luokanohjaaja) pienryhmäohjaukset (opo) tiedonsiirtolomake (opo) siirto-hojks (erityisopettaja) ammatinvalintaan vaikuttavat terveysasiat (terveydenhoitaja, opo) joustava haku (oppilashuoltoryhmä) kuntoutusraha (oppilashuoltoryhmä) jälkiohjaus (opo) tiedonsiirtopalaveri (opo, erityisopettaja, kuraattori) MMT-oppilaiden ohjaussuunnitelma VALMISTAVA OPETUS Alkuhaastattelu ja lähtötason kartoitus (opettajat) Vanhempien teemaillat, joissa käsitellään mm. suomalaista koulujärjestelmää ja koulun käytäntöjä (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) Vanhempainvartit (luokanohjaaja) Koulun tavat ja säännöt (opettajat) Oppimaan ohjaaminen (opettajat) Poissaolojen seuranta (luokanohjaaja) NIVELLUOKAT Toisen asteen koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen (luokanohjaaja, opettajat) Vanhempien teemaillat (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) Vanhempainvartit (luokanohjaajat) TET (9N-luokalla) Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut (opettajat, luokanohjaajat, opo) Poissaolojen seuranta (luokanohjaaja) Opiskelutaidot ja oppimaan ohjaaminen (opettajat) Toisen asteen koulutukseen hakeminen (opettajat) Ilman opiskelupaikkaa jäävien/jääneiden eteenpäin ohjaaminen (opettajat) JOPO-luokassa opiskelevilla työelämään tutustumista säännöllisesti (luokanohjaaja) Työelämään tutustumisen (TET) tavoitteena on pohjustaa ammatinvalintaa kokemuksellisesti, hankkia tietoja ammattialoista ja saada virikkeitä yrittäjyyteen ja työn arvostukseen. Työelämään tutustuminen tapahtuu 9. luokalla. Ennen TET-jaksoa työelämän pelisääntöihin valmistaudutaan luokkatunneilla ja oppilasta opastetaan TET-paikan hakuun ja käyttäytymiseen työpaikoilla. TET-

20 jakson aikana koulun opettajat ottavat yhteyttä TET-paikkoihin. laatii TET-jaksolta päiväkirjan. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Vöyrinkaupungin koulu Tukiopetukseen varataan määrätty tuntimäärä lukuvuosisuunnitelmassa. Pidetyt tukiopetustunnit kirjataan kuukausittain erityiselle listalle. Tukiopetus pyritään järjestämään varsinaisen työajan ulkopuolella. Oppilaalla on yleensä oikeus tukiopetukseen esim. ison poissaolon jälkeen, mutta lomamatkan takia ei tukiopetusta anneta. Pinnauksen aiheuttama tukiopetustarpeen täyttäminen ratkaistaan tapaus kerrallaan. Tukiopetusta annetaan yksittäiselle oppilaalle tai pienryhmälle tilapäisissä oppimisvaikeuksissa. Tukiopetuksessa käytetään työmuotona yksilöllisiä tehtäviä ja ohjaamista. 4.5 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi