Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen varhaiskasvatus, perusopetus ja ammatillinen koulutus, 24.3.2015 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE) Tilaisuuden nimi tulee tähän 1
Tilaisuuden nimi tulee tähän 2
Syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpano ja kehittäminen Toimeenpano ja kehittäminen vuodesta 2006 2006-2008 Työministeriö 2008-2014 Sisäministeriö 2015- Oikeusministeriö Oikeusministeriön koordinoima kansallinen syrjinnän seurantajärjestelmä on kolmitasoinen: kerätään ja julkaistaan ajantasaista syrjinnän seurantatietoa kuten tilastoja, raportteja, tutkimustuloksia, oikeuden päätöksiä ja järjestöjen sekä valvonta- ja muiden viranomaisten kautta tulevaa tietoa, julkaistaan vuositasolla syrjintätutkimus- tai syrjintäselvitysraportti ja kerätyn tiedon perusteella laaditaan kerran hallituskaudessa raportti, joka sisältää toimenpide-esityksiä yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisen politiikan kehittämiseksi Syrjinnän seurantaryhmä 3
Selvityksen toteutus ja tavoitteet Käynnistyi sisäministeriön tilauksesta ja syrjinnän seurantaryhmän toimeksiannosta keväällä 2014 Toteuttajana Owal Group Oy ja Dialoog (tutkijat Laura Jauhola ja Jukka Vehviläinen) Tavoitteena koota kattavaa tietoa syrjinnän ilmenemisestä koulutuksessa ja toimenpiteistä, jotka kohdistuvat koulutuksen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Painopisteenä opinto-ohjauksen yhdenvertaisuusvaikutukset. Selvittää yhdenvertaisuuden toteutumista, syrjinnän ilmenemistä ja sen vaikutuksia peruskoulussa, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Tuottaa suosituksia koulutuksessa ilmenevän syrjinnän seurannan ja opintoohjauksen kehittämiseksi. 4
Tilaisuuden nimi tulee tähän 5
6
Selvityksen tuloksia Yleinen osio: Oikeusteiden ja laillisuusvalvojien tapauksista suuri osa liittyi joko vammaisen tai vahvaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuspaikkaa koskeviin tapauksiin. Koulujen ja oppilaitosten kyky tai halukkuus ottaa vastaan vammaisia nuoria nousivat esiin myös nuorten haastatteluissa (empiirinen osio) 7
Selvityksen tuloksia Empiirinen osio: Opettajien, opinto-ohjaajien ja nuorten näkemykset ja kokemukset Liikuntavammaiselle esitetty ala-asteen koulua 20 km päästä CP-vammaisen nuoren opinnot kauttaaltaan yksilöllistetty oma taitotaso selvinnyt vasta ammatillisessa ja lukiossa Maahanmuuttajataustainen nuori jäi luokalle kielivaikeudet vs. oppimisvaikeudet? Romaninuori sai rangaistukset ennen riitatilanteiden selvittämistä. Näkövammaista ei ensin haluttu ottaa yläkouluun pääsi ja hyvin! 8
Selvityksen tuloksia OPE/OPO-KYSELY II Syrjintä opetustilanteissa: Esimerkkejä: Perusopetus: Ei huomioida millään tavalla nuorta, joka ei osaa juuri lainkaan suomea. Esim. uskovainen oppilas 'huijataan' osallistumaan tanssiin eli opettaja ei kerro tunnin aihetta etukäteen Opetuskieltä puutteellisesti osaavan oppilaan oppimisen tukea ei aina huomata Kohdistuu romaneihin ja vieraskielisiin. Vähättelyä ja aliarvioimista. Ammatillinen: Viittomakielistä ei halutta lainkaan ryhmään (vaikka tulkki olisi ollut käytössä) Opiskelijat tuovat esille rasistisia mielipiteitä, osin myös opettajat. Paikan valinta, äänen käyttö ja sillä 'syrjintä' maahanmuuttajia kohtaan, kieltäytyminen opettaa joitakin asenteiden ja arvojen perusteella Opettajat eivät auta suomea toisena kielenä puhuvia yhtä paljon kuin esim. lukivaikeuksisia. Ajan antaminen opiskelijalle, valikointia. Näkymättömäksi tekeminen. Vähäinen kannustus. Lukiossa: opettajat saattavat kokea työläänä opetuksen jalostamisen kielitaidottoman tai vammaisen opiskelijan tarpeisiin eivätkä sitten tee sitä mielestäni tarpeeksi Tasapäistäminen, opettajista osa kieltäytyy systemaattisesti eriyttämästä 9
Tutkijoiden kehittämisehdotukset 10
Uusi yhdenvertaisuuslaki: Kohtuulliset mukautukset Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet, ne ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten tehtäviä toimenpiteitä Mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa Esteettömyystoimenpiteet taas ovat yleisiä ja ennakollisia, tyypillisesti pidemmälle meneviä ja niistä säädetään erikseen mm. rakennuslainsäädännössä Esteettömyys + kohtuulliset mukautukset = saavutettavuus OM/DKY 11
Uusi yhdenvertaisuuslaki: Koulutuksen järjestäjän edistämisvelvollisuus Koulutuksen järjestäjän edistämisvelvollisuus: Arvioida yhdenvertaisuuden toteutumisesta toiminnassaan, Laatia suunnitelma toimenpiteistä oppilaitoksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi Kuulla oppilaiden ja heidän huoltajiensa/opiskelijoiden näkemyksiä toimenpiteiden suunnittelussa Laatia arvio ja suunnitelma työnantajana yhdenvertaisuuden edistämiseksi Mikäli oppilaitos ei työllistä 30 henkilöä säännöllisesti, vastaa työnantajan edistämisvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan koulutoimi tai kunta Tilaisuuden nimi tulee tähän 12
www.yhdenvertaisuus.fi www.oikeusministeriö.fi 13