MUISTIO 1/2019 1 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta AIKA 04.02.2019 klo 12:00-14:04 PAIKKA Uudenmaan liitto, maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Uusimaa-kaavan tilannekatsaus 4 3 Kaavaluonnoksen palaute ja muutokset kaavaan 5 4 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat 9 5 Kokouksen päättäminen 10
MUISTIO 1/2019 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alapartanen Ari Eklund Tarja Elo Tiina Ennevaara Anssi Hyvärinen Reetta Juurikkala Timo Kuusisto Päivö Kyyrö Marja Nevanlinna Risto Oila Kimmo Rantala Juhani Rissanen Laura puheenjohtaja Ruotsalainen Raimo Salonen Pasi Sipilä Marianne Sivonen Sameli Taipale Kaarin Tamminen Liisa Vuori Merja Havula Tapio vara Kivekäs Otso vara POISSA Kemppi-Virtanen Pirjo Komulainen Riikka Rehnberg Raija Sinnemäki Anni Sivula Tapio Vierunen Maarit MUU Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Mansikka Ilona Uudenmaan liitto Suominen Petri Uudenmaan liitto Elo Aila Uudenmaan liitto Suominen Jouni, siht. Uudenmaan liitto
MUISTIO 1/2019 3 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta 1 04.02.2019 Kokouksen avaus HVO 04.02.2019 1 Ohjaustoimikunnan uusi puheenjohtaja Laura Rissanen avasi kokouksen 12:02. Muistioon ei ollut huomautettavaa.
MUISTIO 1/2019 4 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta 2 04.02.2019 Uusimaa-kaavan tilannekatsaus HVO 04.02.2019 2 Merja Vikman-Kanerva kertoi Uusimaa-kaavan aikataulusta. Tavoitteena on, että kaikki kolme seutujen kaavaa tulevat lausunnoille maalis-huhtikuussa ja virallisesti nähtäville alkusyksystä. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn kuluvan vuoden joulukuun valtuustoon. Luonnosvaiheessa lausuntoihin ja mielipiteisiin ei annettu vastineita. Ehdotusvaiheessa vastineet annetaan sekä lausuntoihin että muistutuksiin. Kaavaehdotusten lausuntoajan jälkeen voidaan vielä tehdä merkittäviäkin muutoksia kaavaan. Nähtävilläolon jälkeen merkittäviä muutoksia ei voida enää tehdä ilman, että kaavaehdotus pitää lähettää uudelleen lausunnoille ja asettaa uudelleen nähtäville. Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi.
MUISTIO 1/2019 5 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta 3 04.02.2019 Kaavaluonnoksen palaute ja muutokset kaavaan HVO 04.02.2019 3 Muistioon on seuraavassa kirjattu pääkohtia kokouksessa käydystä keskustelusta. Kaavaluonnoksesta saatua palautetta ja muutosehdotuksia on esitelty kokouksessa kalvosarjassa, joka löytyy Päättärin oheismateriaaleista. Kasvun kestävä ohjaaminen Ilona Mansikka kertoi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin ja keskuksiin kohdistuneesta palautteesta ja muutosehdotuksista. Aiheesta käytiin muun muassa seuraavaa keskustelua: Ohjaustoimikunta (OTK): On tärkeää, että kaavamääräyksessä uuden raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen maankäytön kehittäminen sidotaan raideliikenteen toteuttamiseen. Uudenmaan liitto (UML): Maakuntakaavassa määräyksessä mainittujen kehittämisvyöhykkeiden maankäytön toteuttaminen sidotaan raideliikenteeseen (junat ja metro), mutta ei bussiliikenteeseen. Kaikilla uusilla raideliikenteeseen tukeutuvilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä tavoitteena on alueen rakentuminen riittävän tiiviinä niin, että raideliikenne on kannattavaa toteuttaa. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. OTK: Kaavassa tulisi tunnistaa myös olemassa olevien ratavyöhykkeiden ja asemanseutujen kehittämisedellytykset. UML: Uusimaa-kaavassa kasvun kestävän ohjaamisen pääperiaatteina on ollut tukeutuminen olevaan rakenteeseen ja kestävän saavutettavuuden kannalta parhaille alueille. Kaavan taajamamerkinnät ja Pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen tiivistämismerkinnät on osoitettu kaavassa näihin suunnitteluperiaatteisiin tukeutuen. Uusimaa-kaavassa on käyty läpi kaikki voimassa olevassa maakuntakaavassa esitetyt raideliikenteeseen tukeutuvat asemanseudun kehittämisalueet, joista osa on osoitettu uuden raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkinnällä ja osa on arvioitu tässä vaiheessa jätettäväksi pois kaavasta. Näistä alueista on esimerkiksi Pääradan varressa Palopuro ja Ristikytö osoitettu jo 4. vaihemaakuntakaavassa. Rantaradan osalta taas esimerkiksi Kelan asemaa ei ole nähty relevantiksi kehittämisalueeksi tämän kaavan kriteereillä. OTK: Mitä muutoksia Histan ja Vihdin Nummelan kehittämisvyöhykkeisiin tehdään? Pitäisikö Keimola-Kongon vyöhyke sitoa myös raideliikenteen toteuttamiseen? UML: Espoon Hista ja Mynttilä osoitettiin luonnoksessa yhtenäisellä rokkomerkinnällä, kaavaehdotuksessa alueet erotetaan toisistaan. Hista olisi jatkossakin sidottu raideliikenteen toteuttamiseen myös ajallisesti, eli siellä
MUISTIO 1/2019 6 alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Mynttilässä on ollut pohdinnassa joko taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkintä tai edelleen rokkomerkintä, mutta ainakin alue esitetään luonnosta suppeampana, Histasta erillisenä vyöhykkeenä, koska alueella on jo olevaa kaupunkirakennetta. Mynttilän asemanseutua voitaisiin siis joka tapauksessa (Histasta poiketen) ajallisesti toteuttaa jo ennen, kuin alueella on asema. Vihdin Nummelassa eteläosan uutta raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ei kaavaehdotuksessa enää sidota ajallisesti sitovaan päätökseen raideliikenteestä, koska kyse on Vihdin Nummelan jo olemassa olevan kaupunkirakenteen luontevimmasta kehittämissuunnasta. Ajallisesti vyöhykkeen toteuttaminen voi siis alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Vantaan Keimola-Kongon osalta vyöhykkeen rajausta yleispiirteistetään hieman ehdotusvaiheessa, mutta määräystä ei muuteta, eli alueella maankäyttö sekä uuden raideliikenneyhteyden ja uuden aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa ja maankäytön tulee olla riittävän tehokasta raideliikenteelle. Ajallisesti vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. OTK: Miten kaavassa huomioidaan Vantaan ratikka ja maankäytön kehittäminen? UML: Ratikoita ei osoiteta kaavassa. Sinänsä ratikan linjaus on taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä, jossa maankäytön kehittäminen ja tiivistäminen on tavoiteltavaa. Liikkuminen ja logistiikka Petri Suominen kertoi liikenteen ja logistiikan teeman palutteesta ja muutosehdotuksista. Aiheesta käytiin muun muassa seuraavaa keskustelua: OTK: Miten Kehä I sisäpuolella olevat tieyhteydet satamiin tullaan esittämään? UML: Merkintänä ei käytetä yhteystarvenuolia vaan tehdään kokonaan uusi merkintä. Määräyksen tavoitteena on edelleen se, että valtakunnallisesti merkittävät yhteydet tulee turvata, mutta yhteyksiä ei sidota tiettyihin katuihin ja samalla mahdollistetaan myös maankäytön kehittäminen alueella. OTK: Millä perusteella joukkoliikenteen vaihtopaikat tai liityntäpysäköintipaikat osoitetaan? UML: Vaihtopaikkojen ja liityntäpysäköintipaikkojen osoittamisen periaatteena on turvata pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevan joukkoliikenteen käyttäjien sujuva liittyminen HSL-liikenteeseen. Vaihtopaikoista esitetään vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät. Liityntäpysäköintialueina on osoitettu ne kohteet, jotka ovat merkittäviä liityttäessä säteittäisiin joukkoliikennekäytäviin. Elinkeinot ja kauppa Aila Elo kertoi elinkeinojen ja kaupan teeman palautteesta ja muutosehdotuksista. Aiheesta käytiin muun muassa seuraavaa keskustelua: OTK: Mikä on Lommilan ratkaisu kaupan mitoituksen osalta?
MUISTIO 1/2019 7 UML: Uusimaa-kaavassa Lommilaan on tilaa vaativan kaupan suuryksikön (enimmäismitoitus 250 000 kem) lisäksi mahdollista sijoittaa taajama-alueen merkinnän turvin yhteensä enintään10 000 kem päivittäistavarankauppaa tai muuta erikoistavaran kauppaa. Suuryksikön osalta mitoitusta on siis nostettu voimassa olevan kaavan 200 000 kemmistä 250 000 kemmiin mm. kaavan pidentyneen aikaperspektiivin ja muuttuneen väestöennusteen takia, mutta päivittäistavarankaupan osalta mitoitus voi olla samansuuruinen kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. OTK: Espoon asemakaava sallii 4000 kem Lommilassa, joten maakuntakaava on tässä suhteessa sallivampi. UML: Laki lähtee siitä että kaupan ensisijainen sijoittumispaikka on keskusta. Silti paikallisena pidettävää kauppaa ml. päivittäistavarankauppaa tai muuta erikoistavaran kauppaa voi kaavaratkaisun mukaan sijoittua 10 000 kemmiä minne tahansa taajamavyöhykkeelle, ja kaavan yhteydessä on selvitetty onko tällä vaikutuksia keskustoihin. Yleisesti kaupan ratkaisua pidettiin vaikeaselkoisena ja toivottiin selkeää esitystä kaupan ratkaisun muutoksista suhteessa voimassaolevaan kaavaan sekä linkkejä uusimpiin kaupan selvityksiin, jotka toimivat ratkaisun perustana. Ympäristön voimavarat ja vetovoima Silja Aalto esitteli ympäristön voimavarat ja vetovoima teemaa koskevan yleisen palautteen sekä suojelua ja luonnonmonimuotoisuutta koskevan palautteen ja muutosehdotukset kaavaan. Jouni Suominen kertoi muun muassa virkistysalueita, viheryhteystarpeita ja kulttuuriympäristöjä koskevasta palautteesta ja muutostehdotuksista. Aiheesta käytiin keskustelua muun muassa seuraavaa keskustelua: OTK: Myös alle 5 hehtaarin kokoiset alueet tulisi merkitä kaavaan tai liiteaineistoihin. UML: Pelkän informaatioarvion takia ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Suojelualueiden tarkat rajaukset tulee aina tarkistaa viranomaisten päätöksistä. Ja koska päätöksiä ja luontoselvityksiä tulee jatkuvasti lisää niin maakuntakaava ei ole enää ajantasalla. OTK: Tulisi harkita, että virkistysalueiden esittämisen kokorajaa lasketaan esim. 25 hehtaariin. UML: Pinta-alaan perustuva raja on valittu tehtyjen tarkastelujen perusteella. Myös alle 50 ha virkistysalueita osoitetaan kaavaehdotuksessa aluevarauksina kun ne muodostavat yhdessä muiden virkistys- tai suojelalueiden kanssa toiminallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. OTK: Viheryhteystarpeiden ekologinen laatu tulisi esittää myös kaavassa ja määrätä esimerkiksi niiden vähimmäisleveyksistä maastossa. UML: Maakuntakaavan viheryhteydellä on sekä ekologinen että virkistyksellinen merkitys ja näiden keskinäinen painotus voi vaihdella kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Taajamavyöhykkeillä virkistyksellinen merkitys korostuu enemän johtuen mm. väestön määrästä ja yhdyskuntarakenteesta. Muut aiheet Merja Vikman-Kanerva esitteli teknisen huollon, maa-aineshuollon ja ympäristöhäiriöt teemojen palautetta ja muutosehdotuksia.
MUISTIO 1/2019 8 Aiheesta käytiin keskustelua mm. maa-aineshuollon osoittamisen periaatteista ja pidettiin tärkeänä, että maakuntakaavassa osoitettavat maa-aineshuollon alueet ovat sellaisia, joissa on laadittu ympäristövaikutusten arviointi. Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi. Oheismateriaali Ennakkomateriaali 4.2 2019 kokous (HVO)
MUISTIO 1/2019 9 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta 4 04.02.2019 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat HVO 04.02.2019 4 Merja Vikman-Kanerva kertoi, että seuraava ohjaustoimikunnan kokous tulee ajoittumaan kesäkuun alkuun. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin. Sovittiin, että seuraavat aineistot viedään Päättäriin ja ilmoitetaan toimikunnalle näistä erikseen. Maakuntahallitukselle lähtevä kartta-aineisto, jossa kuvattuna - muutosehdotukset. - Luontoselvitys raportti
MUISTIO 1/2019 10 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta 5 04.02.2019 Kokouksen päättäminen HVO 04.02.2019 5 Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:04.