Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit 4. 3 Kokouskäytännöt 5. 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7

Transkriptio

1 MUISTIO 1/ AIKA klo 08:30 10:21 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit 4 3 Kokouskäytännöt 5 4 Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu 7 5 Kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 9 6 Seudun erityiskysymykset 12 7 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat 14 8 Kokouksen päättäminen 15

2 MUISTIO 1/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alapartanen Ari Jäsen, Järvenpää Eklund Tarja Jäsen, Vantaa Elo Tiina Varapuheenjohtaja, Espoo Ennevaara Anssi Jäsen, Kerava Herttuainen Auli Jäsen, Mäntsälä Hyvärinen Reetta Jäsen, Kirkkonummi Kemppi Virtanen Pirjo Jäsen, Espoo Kuusisto Päivö Jäsen, Tuusula Nevanlinna Risto Jäsen, Espoo Oila Kimmo Jäsen, Espoo Rantala Juhani Jäsen, Sipoo Rautava Risto Puheenjohtaja, Helsinki Ruotsalainen Raimo Jäsen, Pornainen Sipilä Marianne Jäsen, Vantaa Sivonen Sameli Jäsen, Helsinki Taipale Kaarin Jäsen, Helsinki Vierunen Maarit Jäsen, Helsinki Salonen Pasi Jäsen, Vihti Latostenmaa Arto Varajäsen, Hyvinkää Norrena Vaula Varajäsen, Vantaa Kivekäs Otso Varajäsen, Helsinki POISSA Juurikkala Timo Jäsen, Vantaa Komulainen Riikka Jäsen, Hyvinkää Parkkima Marja Jäsen, Vantaa Rehnberg Raija Jäsen, Kauniainen Sinnemäki Anni Jäsen, Helsinki Sivula Tapio Jäsen, Nurmijärvi Vuori Merja Jäsen, Espoo MUU Vikman Kanerva Merja Uudenmaan liitto Ilona Mansikka Uudenmaan liitto Juha Nurmi Uudenmaan liitto Jouni Suominen Uudenmaan liitto, sihteeri

3 MUISTIO 1/ Kokouksen avaus HVO Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan osallistujat. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Käytiin lyhyt esittäytymiskierros ja todettiin osallistujat.

4 MUISTIO 1/ Ohjaustoimikunnan tehtävät ja roolit HVO Vireillä oleva Uusimaa 2050 kaava muodostuu koko Uudenmaan kattavasta rakennekaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Seutujen vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Maankäyttö ja rakennuslain 27 :n mukaan: "Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä". Ehdotus: Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi. Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi.

5 MUISTIO 1/ Kokouskäytännöt HVO Kokousaikataulu ja kokouspaikka Tulevat kokoukset sovitaan puolivuosittain. Kunkin kokouksen kokouspaikat sovitaan samalla. Esityslistan lähettäminen Kokouskutsu, asialista ja oheismateriaalit lähetetään sähköisesti vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään tiedoksi ohjaustoimikunnan varajäsenille. Asialistat ja muistiot julkaistaan luottamushenkilöiden verkkopalvelussa osoitteessa Varajäsenen kutsuminen Esteestä ilmoitetaan sähköisesti osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi, jolloin toimisto huolehtii tarvittavan aineiston lähettämisestä varajäsenelle. Kaksikielisyys Uudenmaan liitto on kaksikielinen. Liiton sisäinen kieli on suomi, niin kuin myös ohjaustoimikuntien kokouskieli. Hallintosäännössä määritellään ruotsiksi käännettävät asiakirjat, joita ovat mm. maakuntavaltuuston esityslistat, pöytäkirjat ja tärkeimmät liitteet sekä tiedotteet. Ohjaustoimikunnan tarve ruotsinkielisiin aineistoihin sovitaan järjestäytymiskokouksessa. Kokouspalkkiot Maksetaan neljännesvuosittain maalis, kesä, syys ja joulukuun lopussa voimaan tulleen luottamushenkilöiden palkkiosäännön perusteella. Luottamushenkilöiden palvelu Kokouksen asialistan sisällöstä ja kaavatyön käytännön asioista vastaa Jouni Suominen, jouni.suominen@uudenmaanliitto.fi, Kokouskäytännöistä vastaa Hanne Koljonen, hanne.koljonen@uudenmaanliitto.fi, puh Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja sopii tarvittaessa ruotsinkielisten aineistojen tarpeesta. Päätös:

6 MUISTIO 1/ Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja sopi, että suomenkieliset kokousaineistot riittävät.

7 MUISTIO 1/ Uusimaa kaavan prosessi ja aikataulu HVO Maakuntahallitus päätti Uusimaa kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä Uusimaa kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaismaakuntakaavaa kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa kaava Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen vuonna Tullessaan voimaan Uusimaa kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Saatujen kommenttien perusteella OAS:ia tarkistetaan syksyn 2017 aikana. Vuoden 2017 aikana on laadittu taustaselvityksiä, kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita sekä aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoisia kehityskulkuja kuvaava rakennemallityö. OAS:issa määriteltyjen kaavan tavoitteiden ja muun työn pohjalta on määritelty kaavan suunnitteluperiaatteet, jotka maakuntahallitus käsittelee kokouksessaan Suunnitteluperiaatteita seuduittain tarkentavat seutujen erityiskysymykset, jotka maakuntahallitus käsittelee marraskuun kokouksessaan. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.9, että maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa kaavatyön prosessia muutetaan siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Uudenmaan liitossa Helsingin seudun kaavatyötä vetää Juha Nurmi ja kaavasihteerinä toimii Jouni Suominen. Uusimaa kaavan kokonaisuudesta vastaa Aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman Kanerva. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös:

8 Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi. MUISTIO 1/2017 8

9 MUISTIO 1/ Kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet HVO Kaavan tavoitteet Uusimaa kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky Päätavoitteille on määritelty myös alatavoitteet, jotka on avattu osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Kaavan suunnitteluperiaatteet Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Maakuntahallitus käsittelee suunnitteluperiaatteet kokouksessaan Uusimaa kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: Kasvu kestäville vyöhykkeille Periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta ja taajama alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. Elinvoimaisten keskuksien verkosto Periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa

10 MUISTIO 1/ keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. Liikutaan kestävästi Periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. Hyvin saavutettava Uusimaa Periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna tunneli, Lentorata, ESA rata ja Itärata. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot Periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. Vetovoimainen ympäristö Periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

11 MUISTIO 1/ Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja keskusteli suunnitteluperiaatteista. Keskustelussa esille nostettiin mm. tietoliikenneyhteyksien merkitys liikenneyhteyksien rinnalla, elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen, lentomelun huomioon ottaminen, hiilineutraalisuuden tavoiteaikataulu sekä mitkä ovat maakuntakaavan keinot vaikuttaa kehitykseen.

12 MUISTIO 1/ Seudun erityiskysymykset HVO Seudun erityiskysymykset tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen pohjalta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja eroavaisuuksiin sekä esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Joidenkin esiin nostettujen aiheiden kohdalla on tunnistettu selvitystarve, mutta nämä aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa. Maakuntahallitus käsittelee seudun erityiskysymykset kokouksessaan Helsingin seudun erityiskysymykset Väestön, palvelu ja liikkumistarpeen sekä elinkeinotoiminnan kasvuun varautuminen olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin ja muille hyvin saavutettaville alueille Pääkaupunkiseudulla, pääradan ja rantaradan varrella tukeutuen ensisijaisesti raideliikenteeseen ja muuhun intensiiviseen joukkoliikenteeseen, muualla tukeutuen seudullisiin keskuksiin Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen siten, että edistetään liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta ja kehittämisedellytysten turvaaminen niiden haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäisten ja lieventäen mm. Helsinki Vantaan lentoasema, Länsisatama, Vuosaaren satama, logistiikka alueet Elinkeinoelämän kehittymisen edistäminen seudun erilaisia tarpeita ja vahvuuksia hyödyntäen Viheralueiden ja yhteyksien sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen turvaaminen ja hyödyntäminen ympäristön laatutekijöinä Viherkehän turvaaminen ja kehittäminen ja MAL 2019 suunnitelman yhteensovittaminen Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja antaa evästeensä kaavan valmisteluun. Päätös:

13 MUISTIO 1/ Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja antoi evästeensä kaavan valmisteluun. Keskustelussa todettiin mm., että Helsingin seudun kilpailukykyä vahvistamaan tarvitaan rohkeita linjauksia Vain riittävän suuret keskukset pärjäävät globaalissa kilpailussa Uudenmaan hiilineutraalisuustavoitetta voisi aikaistaa, mikä tukisi myös kestävän liiketoiminnan kehittämistä Raideliikenteen merkitystä keskusten välisessä liikenteessä olisi hyvä korostaa Kaupallisten palvelujen ohjaaminen keskuksiin edistää kaupunkimaisten ympäristöjen kehittämistä Maakuntakaavalla ei tule estää muiden toimijoiden, kuten kuntien, kestävien ratkaisujen toteuttamista. MAL 2019 suunnittelun ja maakuntakaavan yhteensovittamiseksi on tärkeää hahmottaa molempien prosessien aikataulut ja tehtävät.

14 MUISTIO 1/ Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat HVO Tiistaina järjestetään koko päivän seminaari Uusimaa kaavasta, johon kaikki ohjaustoimikunnat on kutsuttu. Kutsu lähetetään myöhemmin. Seuraavat kokoukset: torstai klo 08:30 10:30, kokouspaikka Uudenmaan liitto torstai klo 08:30 10:30, kokouspaikka Uudenmaan liitto

15 MUISTIO 1/ Kokouksen päättäminen HVO Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.21