Kaupunginhallitus 21.3.2016 / Oheismateriaali Henkilöstökertomus 2015 15.3.2016 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe 1. Henkilöstötavoitteissa edettiin pääsääntöisesti hyvään suuntaan 2. Henkilöstöresurssin käyttö hallittua 3. Johtamisen parhaat käytännöt Espoossa 4. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan ja seurataan 5. Sähköistä tukea palvelussuhteiden hoitoon ja palkitsemiseen 6. Tilastot 7. Svenskspråkig sammanfattning
Henkilöstö vastannut muutoshaasteisiin esimerkillisesti Espoon kaupunki elää muun yhteiskunnan lailla muutosten keskellä. Paineita toiminnalle tulee maailmanlaajuisten tapahtuminen kautta, valtakunnallisten muutoshankkeiden myötä sekä myös kaupungin kasvun, oman toiminnan arvioinnin ja kehittämistarpeiden johdosta. Espoolle tärkeätä on, että kaikkia muutoksia ja niiden toimeenpanon hyötyjä arvioidaan Espoon asukkaiden tarpeiden kannalta. Oli muutosten tarkoitus mikä hyvänsä, on niiden lopputuloksen oltava paras mahdollinen espoolaisten ja Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta. Vuoden 2015 aikana sekä valmisteltiin kaupungin sisäisiä muutoksia että jouduttiin reagoimaan äkillisiin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, ennen kaikkea syksyllä kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään. Myös valtionhallinnon valmistelemat laajat palvelujen järjestämisen uudistukset edellyttivät Espoon näkökulman aktiivista esille tuomista. Samaan aikaan Espoon taloudellinen ympäristö oli edelleen haastava, eikä sen nopeaa paranemista ole vielä näköpiirissä. Kaikkien näiden muutosten keskellä Espoon kaupungin työntekijät ovat hoitaneet työnsä esimerkillisesti ja osoittaneet suurta joustavuutta ja innovatiivisuutta moninaisiin haasteisiin vastaamisessa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman sekä henkilöstösopimuksen mukaisesti henkilöstö on kehittänyt työtapojaan entistä sujuvammiksi ja työprosesseja toimivammiksi. Henkilöstöresursointi oli vuoden aikana määrällisesti hyvin hallinnassa, samoin henkilöstökustannukset. Kaupunki myös tarjosi aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja nuorille ja tuki heidän kesätyöllistymistään yrityksiin. Myös muiden henkilöstötulosten osalta kehitys on ollut myönteistä. Sairauspoissaolojen väheneminen on jatkunut jo useamman vuoden ajan ja työkyvyn heikkenemisen johdosta joutuu eläkkeelle jäämään yhä harvempi. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on samalla noussut. Työhyvinvoinnin kokonaiskehittymistä osoittava työhyvinvointimatriisi on kehittynyt hyvään suuntaan vuoden aikana. Positiivinen suunta ei olisi sellainen ilman hyvää johtamista ja käytännön esimiestyötä. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti on ollut käynnissä jo monta vuotta ja vuoden 2015 aikana se laajeni koskettamaan yhä useampaa esimiesryhmää. Vuosittaisessa Esimiesareenassa on arvioitu koko esimiesjoukolla sitä, missä johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä mennään ja mihin on vielä enemmän jatkossa panostettava. Vuosi 2015 oli monien haasteiden vuosi eikä tulevaisuus niitä Espoon osalta vähennä. Paras tapa vastata haasteisiin on tehdä tinkimättömästi sitä, missä jokainen meistä Espoon kaupungin työntekijöistä on paras: oman perustyön hyvässä hoitamisessa ja sen tulosten kehittämisessä yhä paremmin espoolaisten tarpeita vastaavaksi. Jatketaan nyt ja tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
1. Henkilöstötavoitteissa edettiin pääsääntöisesti hyvään suuntaan Vuodelle 2015 oli asetettu neljä kaupunkitasoista tavoitetta, joilla tuettiin Espoo-tarinan toteuttamista. Niitä seurattiin kaupunki-, toimiala- ja tulosyksikkötason tuloskorteilla. Espoo-tarinan näkökulma Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna Kaupunkitason työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvoi enemmän kuin mitä tavoitteena oli. Vuonna 2015 lukuarvo oli 70,3. Vuonna 2014 se oli 68,6. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi Terveysperusteisten poissaolojen määrä laski edelleen, mutta aivan tavoitteen mukaiseen poissaolopäivien määrää ei ylletty. Keskimäärin poissaolopäiviä oli vuoden aikana henkilöä kohden 14,5, kun niitä vuonna 2014 oli 15,0 päivää ja 15,2 vuonna 2013. Tavoite ei siis täysin toteutunut myönteisestä kehityksestä huolimatta. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta väestöstä Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä laski aavistuksen 5,5 prosenttiin. Edellisen vuoden lopulla heitä oli 5,6 prosenttia. Kehitys ei tältä osin vastannut tavoitetta, etenkin kun maahanmuuttajien osuus Espoon väestöstä on jatkuvassa kasvussa. Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015 Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopulla 14 101, kun se vuoden 2014 päätteeksi oli 14 051. Kasvu johtui syksyn aikana voimakkaasti muuttuneesta toimintaympäristöstä sekä jo edellisvuonna päätetyistä lisäyksistä eräissä peruspalveluissa, kuten ensihoidossa. Myös varhaiskasvatuksen asiakasmäärän kasvu vaati henkilöstölisäyksiä. Syksyn 2015 muutokset turvapaikanhakijamäärissä edellyttivät nopeaa, kymmenien pääsääntöisesti määräaikaisten lisähenkilöiden palkkausta perhe- ja sosiaalipalveluihin. Kaikki edellä todetut erityisjärjestelyt pois lukien kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa ja tosiasiallisesti vähentynyt vuodesta 2014.
2. Henkilöstöresurssien käyttö hallittua Kaupungin henkilöstömäärän kehitys oli hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 14 151. Tämä on 50 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014. Henkilöstömäärän kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimeen ja siellä erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluihin johtuen vaikeasta turvapaikanhakijatilanteesta. Lapsimäärän jatkuvasti kasvaessa myös varhaiskasvatukseen on otettu lisää uutta henkilöstöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen palkattiin uutta henkilöstöä alueen muiden toimijoiden kanssa sovitunlaisesti. Muuten kaupungin henkilöstömäärä ei kasvanut ja itse asiassa se pieneni monilla toiminnan alueilla. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden kuluessa 194 henkilöllä. Määräaikaisten määrä sen sijaan pieneni 144:llä. Vakinaisten osuus henkilöstöstä nousi 81,9 prosenttiin. Espoossa vakinaisen henkilöstön osuus on suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Työntekijöistä kokoaikaisia oli vuoden lopulla 12 835 ja osa-aikaisia 1 266. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä kasvoi hieman. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli 7,5 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014. Henkilötyövuosia 1 kaupungissa tehtiin 12 944. Henkilötyövuosien määrä laski edellisestä vuodesta 175:llä. Henkilötyövuosien määrä kasvoi jonkin verran sosiaali- ja terveystoimessa, mutta vähentyi selvästi sivistystoimessa. Muilla toimialoilla henkilötyövuosien määrä pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2015 kaupungissa oli 19,1 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden. Asukasmäärä henkilöstöön kuuluvaa kohden on kasvanut edellisvuodesta (2014: 18,9). Henkilöstö 2015 Naiset Miehet Yhteensä Henkilöstöä 11 212 2 889 14 101 Vakinaisia 9 236 2 313 11 549 Määräaikaisia 1 976 576 2 552 Kaupungin henkilöstön keski-ikä pysyi 44,6 vuodessa. Espoossa keski-ikä on kunta-alan keski-ikää noin vuoden alempi (kunta-alalla 45,7 vuotta v. 2014). Koko henkilöstön keskimääräinen palvelusaika kaupungin palveluksessa oli 10,6 vuotta, vakinaisen henkilöstön 12,4 vuotta. Alle viisi vuotta kaupungin palveluksessa olleita oli noin 39 prosenttia henkilöstöstä. Vähintään 25 vuotta kaupungilla työskennelleitä oli 14,6 prosenttia. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski. Vaihtuvuus vuonna 2015 oli 5,2 prosenttia, (2014: 6,4 %). Eläkkeelle jääneiden osuus vaihtuvuudesta oli 2,0 prosenttia. Kaupungin 1 KT:n suosituksen mukainen työpanoslaskenta, jossa kaikista palvelussuhdepäivistä on vähennetty ainoastaan palkattomat poissaolot. Jos vuoden 2015 palvelussuhdepäivistä vähennetään myös palkalliset poissaolot (ml. vuosilomat), on vuoden 2015 henkilötyövuosien määrä 11 144, mikä on 82 htv:tä vähemmän kuin vuonna 2014.
henkilöstön koulutustaso nousi jonkin verran. Tilastokeskuksen luokittelun mukainen henkilöstön koulutustasomittain oli vuoden lopulla 5,2. Edellisenä vuonna se oli 5,1. Korkeakoulututkinnon on henkilöstöstä suorittanut 45,8 prosenttia, ja ylemmän korkeakoulututkinnon 26,7 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopulla 79,5 prosenttia. Osuus on pysynyt pitkään hieman alle 80 prosentissa. Espoossa naisten osuus on vastaava kuin kunta-alalla keskimäärin. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista pysyi samana kuin vuonna 2014 eli 43,6 prosentissa. Työurat pitenevät ja työkyky säilyy Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 2015 aikana eläkkeelle 250 henkilöä. Tämä on 15 vähemmän kuin vuonna 2014. Kaikille eläkkeelle jääneistä erittäin suuri osuus, peräti 92,4 prosenttia jäi eläkkeelle iän perusteella. Työkyvyn heikkenemisen perusteella eläkkeelle joutui jäämään ainoastaan 7,6 prosenttia. Iän perusteella eläkkeelle jäävien osuus on noussut Espoossa jatkuvasti jo useamman vuoden ajan. Osa-aikaeläkkeellä oli ainoastaan 65 työntekijää, kun heitä edellisvuonna oli 96. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi. Keskimäärin kaupungin palveluksesta jäädään eläkkeelle 63,7-vuotiaana. Vuonna 2014 vastaava ikä oli 63,3 vuotta. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli lähes sama kuin edellisvuonna (64,1 vuotta). Yli 63-vuotiaita työntekijöitä oli viime vuonna kaupungin palveluksessa 376 ja yli 65-vuotiaita 104 henkilöä. Molempien ikäryhmien edustajia oli töissä edellisvuotta enemmän. Työurien pidentämistä ja osaamisen siirtämistä tukevan seniorimallin mukaisesti työskenteli vuoden aikana 29 henkilöä eli yksi enemmän kuin vuonna 2014. Yleisimmät ammattinimikkeet 2015 Lastenhoitaja 1530 Luokanopettaja 918 Lastentarhanopettaja 887 Peruskoulun lehtori 639 Lähihoitaja 634 Päätoiminen tuntiopettaja 567 Sairaanhoitaja 477 Ohjaaja 294 Laitoshuoltaja 266 Terveydenhoitaja 260
Työvoiman saatavuus pysyi hyvänä Espoon kaupungin työvoiman saatavuus pysyi hyvällä tasolla. Avoinna olevia vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työpaikkoja oli 2 498, viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Kasvua tapahtui sivistystoimen ja teknisen ja ympäristötoimen rekrytointimäärissä. Keskimäärin yhtä kaupungin tarjoamaa avointa työpaikkaa kohden saapui 16 hakemusta, saman verran kun edellisvuonna. Hakemusten määrissä oli toimialakohtaisia eroja. Hakemuksia saapui runsaasti konsernihallinnon ja teknisen ja ympäristötoimen työpaikkoihin, kun taas sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen työpaikkoihin hieman vähemmän. Näiltä toimialoilta löytyvät ne kaupungin ammattialat, joilla on pulaa osaajista: ruotsinkielinen päivähoito, opetus ja erityisopetus sekä suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli edelleen haasteellista saada rekrytoitua erityislastentarhanopettajia ja lastentarhanopettajia. Sosiaali- ja terveystoimen puolella rekrytointivaikeuksia on ollut lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin. Normaalihakuihin (ei sis. kesätyö- ja harjoittelijahakuja) tulleiden työhakemusten määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Kesätyöhakemusten määrä kasvoi 26 prosenttia. Hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Kaiken kaikkiaan hakemuksia saapui kaupungille 60 408, joista kesätyöhakemuksia oli 20 255. Kesätyöpaikkoja Espoo tarjosi 750, joka oli viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Kesätyöpaikoista viisi oli suunnattu vammaisille ja kolmetoista työpajanuorille. Tästä panostuksestaan Espoo sai Vastuullinen kesäduuni 2015 -kilpailussa erikoispalkinnon vammaisten ja osatyökykyisten nuorten esimerkillisestä kesätyöllistämisestä. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupunki rahoitti keskitetyllä määrärahalla 23 oppisopimuspaikkaa. Kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat, tavoitteena nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen. Harjoittelupolku espoolaisissa työyhteisöissä Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 1 681 harjoittelijaa, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin vuonna 2014. Eniten harjoittelijoita oli sivistystoimessa. Harjoittelupaikoista suurin osa oli toisen asteen opiskelijoille. Kaupunki tarjosi eniten toisen asteen harjoittelupaikkoja. Vuoden kuluessa kaupungissa kehitettiin harjoittelun sujuvoittamiseksi harjoittelupolku, jolla on 10 askelta. Tavoitteena on, että askeleet ovat riittävän samanlaisia eri toimialoilla. Olennaista on, että harjoittelijan rekrytointi tapahtuu suunnitelmallisesti ja harjoittelukokemuksesta muodostuu myönteinen niin harjoittelijan kuin työyhteisön näkökulmasta. Systemaattinen harjoittelijarekrytointi edellyttää tietojärjestelmätukea. Uutta HARRI - harjoittelijahallintajärjestelmää kehitettiin ja pilotoitiin vuoden kuluessa vanhusten palveluissa, suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, vammaisten palveluissa sekä Espoo Cateringissa. Järjestelmän käyttöä laajennetaan asteittain pilottien päätyttyä. HARRI-harjoittelijahallintajärjestelmästä saadaan reaaliaikaista tietoa harjoittelijoista, harjoittelupaikoista sekä harjoittelijoiden ohjaajista.
Espoon houkuttelevuus työnantajana heikkeni hieman Rekrytointipalvelujen vuosittaisessa työnhakijakyselyssä tiedustellaan mielipidettä Espoosta työnantajana. Vuonna 2015 Espoon kaupunki sai arvosanaksi 3,7 (asteikolla 1-5). Mielikuvassa on tapahtunut lievää laskua. Rekrytointimarkkinoinnissa pääpaino oli verkkokanavissa. Tämä vähensi selvästi lehtiilmoittelukustannuksia. Lisäksi tehtiin neljä uutta eri ammateista kertovaa videota. Videohaastattelutyökalu otettiin laajamittaiseen käyttöön. Messu- ja oppilaitostapahtumiin Espoo osallistui 34 kertaa. Edelleen suurin osa kaupungille hakeneista sai tiedon työpaikasta kaupungin verkkosivujen, TE-toimiston ja tuttavaverkoston kautta. TE-toimiston rooli korostuu varsinkin sosiaali- ja terveystoimen rekrytoinneissa. Lääkärit ovat poikkeus. Heillä korostuu tuttavaverkosto ja ammattilehdet. Parhaiten sähköisillä rekrytointikanavilla tavoitti luokanopettajat, rehtorit, ruokapalvelu- sekä hallinto- ja toimistotyöntekijät. Teknisellä alalla työpaikka löydettiin aiempaa harvemmin ammattilehdistä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus laski Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,5 prosenttia henkilöstöstä. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen heidän osuutensa henkilöstöstä laski, tosin vain 0,1 prosenttiyksikköä. Tämä on kuitenkin merkittävä käänne etenkin, kun tavoitteena on ollut maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuuden kasvattaminen lähemmäs sitä, mikä heidän osuutensa Espoon koko väestöstä on (vuoden 2015 alussa 13,3 %). Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin maahanmuuttajien rekrytointimallilla on edelleen jatkettu. Vuosien 2010 2015 aikana mallilla on kaupungin tehtäviin palkattu yhteensä 129 henkilöä. Vuokratyövoimaa käytettiin enemmän Vuokratyövoimaa käytettiin kaupungin tehtävien hoitamisessa jonkin verran (noin kahdeksan prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Tämän suhteen on kuitenkin otettava huomioon, että vuoden 2014 aikana vuokratyövoiman käyttö väheni selvästi aiemmasta. Esimerkiksi vielä vuonna 2013 vuokratyövoimaa käytettiin enemmän kuin viime vuonna. Vuokratyövoimaa käytetään kaupungin periaatteiden mukaisesti lyhytaikaisissa sijaisuuksissa sekä niissä tehtävissä, joihin on ollut vaikea saada palkattua henkilöstöä kaupungin omaan palvelukseen. Lisäksi vuokratyövoimaa käytetään lyhytaikaisten kausiluonteisten tehtävien hoitamisessa. Kaupungin vuokratyövoiman hankinnassa kumppanina on Seure Henkilöstöpalvelut, jossa kaupunki on osa-omistajana pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Seuren kautta otetaan lyhytaikaiset (alle 6 kk) sijaisuudet kaupungin työyksiköihin, minkä lisäksi tiettyjen alojen määräaikaisuudet hoidetaan Seuren kautta. Seure otti uuden tietojärjestelmän (Keikkanet) käyttöön heinäkuussa. Seuresta tilattujen työtuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 2,3 prosenttia. Yhteensä henkilötyövuosina Seuren kautta tehtiin töitä 531 henkilötyövuotta (519 henkilötyövuotta v. 2014). Seuren
osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä oli 86 prosenttia, mikä on suurempi osuus kuin vuonna 2014 (84,5 prosenttia). Henkilöstömenojen kasvu hyvin vähäistä Henkilöstökustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 632 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,6 prosenttia. Vuoden 2014 aikana kasvua oli 2,4 prosenttia, joten viime vuonna henkilöstökustannusten kasvu lähes pysähtyi. Henkilöstökustannusten ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli vuonna 2015 vain 0,9 prosenttia. Kaupungin työvoimakustannukset kasvoivat 0,8 prosenttia vuodesta 2014. Yhteensä työvoimakustannukset vuonna 2015 olivat noin 656 miljoonaa euroa, joista maksettujen palkkojen osuus oli 492 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset sisältävät maksuperusteiset palkat, henkilöstösivukulut (sosiaalikustannukset eli työnantajan lakisääteisten sosiaaliturva-, eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen ja muiden pakollisten vakuutusmaksujen lisäksi sairausvakuutuksen palautukset), sairauspoissaolokustannukset, koulutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työtapaturmista maksettavan vakuutusmaksun sekä eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ja työhyvinvoinnin edistämiseen kohdennetut rahat. Työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat 0,5 prosenttia vuodesta 2014. Henkilöstön kouluttamiseen käytettiin työntekijää kohden jonkin verran enemmän rahaa kuin vuonna 2014, samoin työterveyshuoltoon. Työhyvinvoinnin edistämiseen käytettiin rahaa hieman vähemmän kuin vuonna 2014. Sairauspoissaolot vähenivät, joten niistä aiheutui vähemmän kustannuksia kuin edellisvuonna. Sekä varhaiseläkemenoperusteiset maksut että eläkemenoperusteiset maksut laskivat. Varhaiseläkemenojen osalta lasku oli yli 30 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kääntyi edellisvuoteen verrattuna kasvuun vuonna 2015. Viime vuonna lisä- ja ylityötunteja tehtiin yhteensä noin 76 200 tuntia, kun vuonna 2014 vastaava määrä oli 59 900 tuntia. Ylityökorvauksiakin maksettiin edellisvuotta enemmän, 2,07 miljoonaa euroa (1,66 miljoonaa euroa vuonna 2014). Ylityötuntien määrän kasvuun vaikutti erityisesti kesäkuussa voimaan tullut jaksotyöajan muutos. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 27,0 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vuokratyövoiman ostoon käytettiin 24,9 miljoonaa euroa.
Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Graafi 1. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2015 henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2015 1700 332 396 414 436 379 1200 247 346 1552 1490 1595 1487 1488 700 91 998 1246 212 912 36 200 363 81-300 <25 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. >64 v. Naiset Miehet Graafi 2. Henkilöstön koulutustasorakenne 31.12.2015 henkilöä Henkilöstön koulutustasorakenne 31.12.2015 6000 5500 5000 984 Naiset Miehet 4500 4000 754 3500 3000 3761 351 2500 2000 1500 1000 500 0 59 171 244 471 228 950 2347 2943 15 50 254 519
Graafi 3. Henkilöstön palvelusaika 31.12.2015 henkilöä Henkilöstön palvelusaika 31.12.2015 6000 5000 1066 Naiset Miehet 4000 4420 3000 536 2000 1000 0 399 278 2118 215 256 139 1450 1125 869 724 506 alle 5v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Graafi 4. Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset 31.12.2015 Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet 31.12.2015 82 1266 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 12835
3. Johtamisen parhaat käytännöt Espoossa Kaupunginjohtajan asettama johtamisen kehittämisen projekti laajeni vuoden aikana. Yli 20 tulosyksikön ja liikelaitoksen johtoryhmää arvioivat omaa työskentelyään sekä asettivat itselleen uusia kehittämistavoitteita. Johtoryhmien huomio kiinnittyi mm. sisäiseen työskentelyyn ja ilmapiiriin, valmistelun ja viestinnän kehittämiseen sekä selkeiden tavoitteiden asettamiseen omassa yksikössä. Myös projektin pilottiyksiköt (terveyspalvelut, suomenkielinen opetus sekä kaupunkisuunnittelukeskus) jatkoivat ja syvensivät työtään. Vuoden aikana piloteissa haettiin yhdessä vastauksia siihen, millaisella johtamisella sekä johtamisjärjestelmällä saavutetaan parhaiten Espoo-tarinan asukastulosten, tuottavuuden sekä henkilöstötulosten tavoitteita. Oivalluksia ja parhaita käytäntöjä alettiin vuoden aikana myös koota yhteen. Niiden pohjalta voidaan projektin päättyessä muodostaa yhteinen espoolaisen johtamisen tapa. Projekti tuki myös teknisen ja ympäristötoimen johtoa muutostilanteessa, jossa toimialalle oltiin siirtämässä osaa vuodenvaihteessa 2015-2016 lakkautetun palveluliiketoimen toimialan toiminnoista. Toukokuussa järjestettiin neljäs Esimiesareena-tapahtuma, johon osallistui yli 800 esimiestä ja asiantuntijaa. Tapahtumassa keskusteltiin erityisesti johtamisen perustyön sisällöistä ja merkityksistä, tavoitteiden asettamisesta, hyvistä toimeenpanon käytännöistä sekä jatkuvasta oppimisesta huolehtimisesta. Vuoden 2015 kokemusten perusteella espoolainen johtaminen muodostuu yhteisistä konkreettisista johtamistyön käytännöistä sekä jokaisen esimiehen henkilökohtaisen johtajuuden kehittämisestä. Tärkeää on lisäksi ankkuroida johtaminen yhteiseen arvopohjaan, joka Espoossa on ilmaistu johtamisen kulmakivissä. Johtamisen kehittämisen projektin lisäksi esimiehiä ja johtajia tuettiin uusien esimiesten valmennuksilla. Näihin osallistui vuoden aikana n. 80 esimiestä ja asiantuntijaa. Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET) suoritti noin 40 opiskelijaa, joista 20 valmistui keväällä 2015. Syksyllä koulutuksen aloitti uusi 20 hengen ryhmä. Kaupungin esimiehille järjestettiin myös erityyppisiä esimiestyöhön liittyviä teemakoulutuksia, joihin osallistui yli 250 esimiestä. Osaamisen kehittäminen tukee Espoo-tarinan toteuttamista osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tarpeet säilyivät suhteellisen muuttumattomana vuonna 2015. Keskiössä ovat edelleen vuorovaikutustaidot, johtaminen, muutoksenhallinta, asiakaslähtöisyys, kehittäminen ja sähköisten työtapojen hyödyntäminen. Nämä teemat nousivat esille selvästi henkilöstösuunnittelun tuloksista sekä osaamistarvekyselyistä ja ne vaikuttivat kaupungin koulutusohjelman sisältöihin. Asiakaspalvelukoulutuksia järjestettiin arvostavan vuorovaikutuksen teemalla. Lasten ja nuorten parissa työskenteleville suunnattu mindfulness-valmennus osoittautui myös hyvin suosituksi. Esimiehille tarjottiin uutena oman yksikön talouden seurantaan pureutuvaa valmennusta jo aiemmin toteutettujen talouskoulutusten lisäksi.
Kaupunki tarjosi edelleen omaehtoiseen, työhön liittyvään opiskeluun tukea stipendikukkaro-koulutusrahoista. Vuoden aikana tukea sai 416 työntekijää. Osaamisen kehittämisen sähköisten välineiden kehittäminen jatkui. Vuonna 2015 otettiin käyttöön Pedanet-oppimisalusta, joka mahdollistaa monimuotoisen sekä täysin itseopiskeluna tapahtuvan kouluttautumisen. Oppimisalusta otettiin ensimmäisenä käyttöön kaupungin johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisessa. Samalla käynnistettiin monimuotoisen opiskelun lisäämisen suunnittelu muiden koulutusten osalta.
4. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan ja seurataan Terveysperusteiset poissaolot vähenevät edelleen Terveysperusteisten poissaolojen hyvä kehitys jatkui edelleen vuonna 2015. Niiden aiheuttama kuorma eli poissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilötyövuosiin on vähentynyt tasaisesti useamman vuoden ajan. Vuonna 2015 henkilöstö oli keskimäärin 14,5 päivää poissa töistä terveydellisistä syistä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 15 päivää. Espoossa onkin tehty määrätietoista työtä erityisesti pitkien sairauspoissaolojen karsimiseksi. Pitkään poissaolleet on ohjattu työkykyarvioon ja heille on etsitty arvioiden pohjalta yksilöllisiä ratkaisuja. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli 70,3. Lukuarvo kasvoi vuoden 2014 lukuarvosta (68,6). Espoossa etsitään edelleen keinoja vähentää poissaoloja. Lyhyiden ja toistuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi esimerkiksi sivistystoimessa pilotoitiin tehostettua terveystarkastusta yhteistyössä työterveyspalveluiden kanssa. Työntekijät kokivat tehostetun terveystarkastuksen merkitykselliseksi. Noin 80 prosentilla osallistujista sairauspoissaolopäivät ja -kerrat vähenivät tehostetun terveystarkastuksen myötä. Lisäksi sivistystoimessa kokeiltiin moniammatillinen yhteistyöverkosto -toimintaa pitkien sairauspoissaolojen koordinoimiseksi sekä työkykyratkaisujen käytännön toteuttamiseksi. Tästä kokeilusta saatiin hyviä tuloksia ja toimintatapa otetaan jatkossa vaiheittain käyttöön koko kaupungissa. Tapaturmat eivät vähentyneet Työ- ja työmatkatapaturmailmoitusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta (1123:sta 1190:een). Erityisesti poissaoloja ja korvauksia aiheuttaneiden työmatkatapaturmien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Työmatkatapaturmia sattui eniten tammi- ja helmikuussa. Työssä sattuneet tapaturmat johtuivat mm. kaatumisista, putoamisista ja terävään esineeseen satuttamisesta. Suurimmat kustannukset tulivat sairaanhoitokuluista ja pitkittyneistä yli 30 päivän poissaoloon johtaneista vahingoista. Työtapaturmataajuuden osalta vuoden 2015 tavoitetta (taajuus enintään 9,5) ei aivan saavutettu. Tapaturmataajuus vuonna 2015 oli 9,58. Työturvallisuuden lisäämiseksi otettiin vuoden alussa käyttöön turvallisuuskävelyt ja turvallisuuspoikkeamien tutkintamenettely. Turvallisuuskävely on menetelmä työpaikan olosuhteiden systemaattiseen havainnoimiseen, ennakointiin ja tapaturmien ehkäisyyn. Turvallisuuspoikkeamien käsittely puolestaan mahdollistaa sen, että tilanteista otetaan opiksi ja samaa virhettä ei tehdä uudelleen. Turvallisuuspoikkeamien käsittelyohje ja - video (työ- ja työmatkatapaturmien käsittelyohje työpaikoille) kertoo selkeästi, milloin kyseessä on turvallisuushavainto, läheltä piti -tilanne, työtapaturma tai vakava työtapaturma ja ohjeistaa, kuinka ne tulee käsitellä työpaikalla.
Uusia välineitä työhyvinvoinnin tukemiseen Vuoden aikana jatkettiin Espoo-tarinaa toteuttavan työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman 2014-2017 mukaisia kehittämistoimia. Toimintaohjelman tavoitteena on henkilöstön työkyvyn sekä terveellisen ja turvallisen työn varmistaminen. Työhyvinvointitoiminnan kehittämisen painopisteiksi on määritelty johdon ja esimiestyön tuki, työhyvinvointia tukeva osaaminen ja vastuullinen toiminta. Vuoden aikana kehitettiin työkykyjohtamisen apuvälineitä, mm. täydennettiin laajennettua johdon henkilöstöraporttia työhyvinvointiasioilla ja kehitettiin työkyky- ja työturvallisuusprosesseja ja -ohjeita. Kehittämistyön myötä Espoossa saatiin aikaiseksi selkeä ja konkreettinen kokonaiskuva siitä, mitä on varhainen tuki Espoossa, miten työhyvinvointia saadaan aikaiseksi ja kuinka toimitaan, kun herää huoli työntekijän tai työtoverin työkyvystä. Keväällä otettiin käyttöön uudet tuki- ja liikuntaelin- sekä voimavaratyökykyvalmennukset. Valmennuksiin pääsee työterveyspalvelujen ohjaamana. Työkykyvalmennukset perustuvat tunnistettuihin työkykyhaasteisiin ja ne korvaavat aiemmat kuntoremontit. Yhteensä 93 työntekijää osallistui valmennuksiin. Erityisen vaikuttavana ja työntekijöiden työssäolopäiviä lisäävänä toimintana on ollut työterveyspalveluihin hankittu psykiatrisen sairaanhoitajan ostopalvelu. Vuoden aikana työterveyshoitajat ohjasivat asiakkaita palvelun piiriin yhteensä 170 Vuonna 2013 käynnistynyt Liikahdus - Elämäntapa -hanke jatkui vuoden 2015 joulukuulle. Liikahdus - Elämäntapa -hankkeen tavoitteena oli osana Kunnossa kaiken ikää -ohjelman mukaisesti kaupungin henkilöstön terveyden ja työkykyisyyden edistäminen elämäntapamuutosten myötä ja tätä kautta pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen. Hankkeen aloitti 210 henkilöä, joista kokonaisuuden läpikäyneitä oli 173. Hankkeen myötä on nähtävissä, että tämän kaltainen toiminta tukee asiakaan elämäntapamuutosten onnistumista. Toiminta jatkuu ja sitä kehitetään työterveyspalveluissa osana työterveyshoitajien työtä. Syksyllä otettiin käyttöön työhyvinvointityökalu Posetiivi. Posetiivi syntyi tarpeesta saada esimiehille ketterä sekä voimavara- ja ratkaisukeskeinen työkalu työhyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen. Posetiivi on kehitetty osana Espoolaisen johtamisen kehittämisen projektia Espoon kaupungin ja Tampereen yliopiston yhteisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena. Kehittämistyöhön osallistui Espoon kaupungin henkilöstöhallinnon ja työhyvinvoinnin asiantuntijoita sekä esimiehiä. Urapalvelujen toiminnalle kysyntää Urapalvelujen piirissä oli vuoden aikana 37 ammatillisen kuntoutuksen aktiivista asiakasta Lisäksi urapalvelut osallistui 114 työterveysneuvotteluun. Henkilöitä ohjattiin urapalvelujen asiakkaaksi työterveyspalvelujen kautta, minkä lisäksi urapalveluihin tuli runsas määrä ohjaus- ja neuvontapyyntöyhteydenottoja sekä puhelimitse että sähköpostitse. Urapalvelujen kautta henkilöitä sijoittui uusiin vakinaisiin tai määräaikaisiin tehtäviin kaupungin organisaatiossa. Moni myös aloitti uuden ammatin opinnot osana uudelleensijoittumisprosessia.
Työterveyshuolto työnantajan kumppanina työkyvyn edistämisessä Työterveyspalvelujen toiminnan painopiste on kaupungin strategian mukaisesti ollut työkykyriskin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa (sairauspoissaolojen vähentäminen, varhaiseläkemaksujen pieneneminen). Sairauspoissaolot ovat olleet edelleen laskusuunnassa ja osatyökyvyttömyysratkaisut ovat lisääntyneet toivotusti. Ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä uudelleensijoituksia, työjärjestelyitä sekä kuntouttavia toimia on tehty aktiivisesti yhdessä toimialojen ja urapalveluiden kanssa. Ennalta ehkäisevän ja työkykyä edistävän toiminnan osuus on Espoon kaupungissa huomattavan korkea ja hyvällä tasolla. Suoritteiden ja tehtyjen tuntien perusteella ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli Espoon työterveyspalveluissa 2015 noin 70 prosenttia. Työterveyspainotteista sairaanhoitoa oli 30 prosenttia. Työkykyarvioita tehtiin 904 kpl (vuonna 2014 1146) ja niiden määrä on tasaantunut verrattuna edellisvuoden huippuun. Sairausvastaanottokäyntejä oli 8 374. Terveystarkastuksien ja työterveysneuvotteluiden määrä lisääntyi ollen 4 298 kpl. Työpaikkaselvityksien määrä lisääntyi (175 kpl vuonna 2015). Vuonna 2015 työterveyspalveluissa otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmäversio ja työterveyspalvelut liittyi kansalliseen earkistoon. Toiminnan tuottavuuden lisäämiseen ja sisällön kehittämiseen kiinnitettiin vuoden aikana erityisesti huomiota. Työterveyspalvelujen laatukäsikirja laadittiin hyvän työterveyshuoltokäytäntöasetuksen linjauksien mukaisesti. Henkilöstöetuuksilla työhyvinvointia Henkilöstöä kannustettiin pitämään huolta kunnostaan ja vireydestään monin eri keinoin. Henkilöstön käytössä oli sportti- ja kulttuurietuus. Henkilöstön uimahallikäyntejä kertyi vuoden aikana 30 556, kun kaupungin uimahalleissa saattoi polskutella ilmaiseksi sata kertaa vuoden aikana. Henkilöstölle maksuttomia kuntojumppia järjestettiin kaikissa kaupunkikeskuksissa viikoittain kaikkiaan 25 ryhmässä vuoden mittaan. Joukkoliikenteen käyttöön houkuteltiin henkilöstöä työsuhdematkalipulla. Yhteensä lipun latauskertoja oli 15 041. Kaupungin henkilöstön oma liikuntaseura Espoon Kunto tuki henkilöstön osallistumista Rantamaratonille, Länsiväyläjuoksuun ja Solvallajuoksuun, ja lisäksi se rahoitti monien erilaisten liikuntaryhmien toimintaa. Henkilöstöneuvosto järjesti henkilöstölle perinteisesti arpajaisia ja useita erilaisia kulttuuritapahtumia musikaaleista teatteriesityksiin ja konsertteihin. Suvisaariston Furuholmin mökkejä käytettiin totuttuun tapaan ja samaan aikaan alueelle suunniteltiin uusia mökkejä ja päärakennusta henkilöstön vapaa-aikaa sekä työyhteisöjen työhyvinvointitapahtumia varten. Rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuoden 2016 syksyllä.
5. Sähköistä tukea palvelussuhteiden hoitoon ja palkitsemiseen Sopimuskorotuksia, rakenteellisia sopimusmääräyksiä sekä yhtiöittämisen valmistelua Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisia yleiskorotuksia oli opetushenkilöstön (0,4 %), muusikoiden (0,29 %) ja teknisen henkilöstön (0,29 %) sopimusalalla sekä lääkärisopimuksessa. Tuntipalkkaisen henkilöstön perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotettiin 0,04-0,05 euroa. OVTES:in sopimusalalla korotettiin myös hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkka-asteikkojen ala- ja ylärajoja. Myös euromääräisiä tuntiopettajien tuntipalkkioita korotettiin 0,4 prosentilla. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevien terveyskeskuslääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.1.2015 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,3 %. Samoin korotettiin henkilökohtaista lisää. Terveyskeskusten hammaslääkäreiden tehtäväkohtaisen palkan yleiskorotus oli 0,81 %, samoin henkilökohtaisen lisän korotus. Kunnallisten eläinlääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.7.2015 yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,33 %. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 0,33 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä palkantarkistuksiin 1.7.2015 lukien varattu 0,4 %:n sopimuskorotuserä tuli käytetyksi kokonaan eräiden sopimusmääräysten ja palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen sekä tiettyjen peruspalkkojen korottamiseen ja omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen. Myös vähimmäispalkkoja sekä eräiden hinnoittelutunnusten mukaisia peruspalkkoja ja palkkioita korotettiin. Heinäkuun alusta 2015 alkaen voimaan tulleen teknisen henkilöstön 0,29 %:n suuruinen järjestelyerä toteutettiin teknisen henkilöstön tehtäväkohtaisiin palkkoihin suunnattavana yleiskorotuksena. KVTES:in 1.7.2015 lukien voimaan tulleet palkkahinnoittelua koskevat uudistukset valmisteltiin alkuvuonna. Kesällä tulivat voimaan myös uudet jaksotyöaikaa koskevat määräykset. Loppuvuonna Espoo Catering -liikelaitoksen yhtiöittämisen valmistelussa varmistettiin uuden yhtiön palvelussuhdeasioiden hoitamisen mahdollisimman sujuva jatkuminen. Työyhteisöjen ja esimiehen sujuvaa arkea edistettiin ottamalla käyttöön ELLI-järjestelmä. Järjestelmässä esimiehen ja työntekijöiden välinen ilmoitusliikenne tapahtuu sähköisen itsepalvelun kautta. Sähköisillä itsepalveluilla haetaan ja käsitellään vuosiloma- ja muut poissaolohakemukset. ELLI helpottaa esimiestyötä, nopeuttaa henkilöstöasioiden päätöksentekoa sekä vähentää virhemahdollisuuksia tarkistamalla tiettyjä asioita työntekijän ja esimiehen puolesta. Tiedot arkistoituvat ELLI:in, joten esimiehen ei tarvitse enää tulostaa päätöksiä itselleen.
Uusi järjestelmä palkitsemiseen Elokuussa otettiin esimiesten käyttöön uusi kertapalkkiojärjestelmä, joka on tarkoitettu edistämään Espoo-tarinan toimeenpanoa, ja se on jokaisen esimiehen työkalupakkiin tarkoitettu palkitsemistapa. Palkitsemisen periaatteiden mukaan jokaisella henkilöstöön kuuluvalla tulee olla mahdollisuus tulla palkituksi. Tämä edellytti johtamiselta ja esimiestyöltä uudistuksia, jotka liittyvät tavoiteasetantaan, palkitsemisajatteluun ja jatkuvaan oppimiseen. Kertapalkkiopäätökset voidaan tehdä sähköisesti ELLIjärjestelmällä. Kertapalkitsemiseen oli yhteensä käytössä 0,2 prosenttia kaupungin vuosittaisesta palkkasummasta. Raha jaettiin esimiehille heidän alaistensa palkkasummiin suhteutettuna. Yhden palkkion enimmäissuuruudeksi oli määritelty 600 euroa. Esimiesten käyttöön tarkoitetusta palkitsemisrahasta käytettiin 96,5 prosenttia. Yhteistoimintaa säännöllisesti ja muutosten yhteydessä Kaupungin sisäiset suuret organisaatiomuutokset, kuten tilaaja-tuottajamallin arviointi ja purkaminen sekä tästä johtuvat toimintojen ja henkilöstön siirrot organisaation sisällä, Espoo Cateringin yhtiöittäminen sekä Espoon uuden sairaalan toiminnan organisointi edellyttivät vahvaa yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajan kesken. Muutoksia käsiteltiin virallisten neuvottelujen ohella mm. kaupungin henkilöstötoimikunnan kokouksissa. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Näiden lisäksi jokaisella toimialalla kokoontui säännöllisesti oma henkilöstötoimikunta. Henkilöstötoimikunnissa käsiteltiin vuoden aikana paitsi suuria muutoksia myös yhteistoimintasopimuksessa määriteltyjä ja toimintasuunnitelmaan kirjattuja talous- ja henkilöstösuunnitteluun sekä henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Lisäksi henkilöstötoimikunnissa seurattiin valtakunnallisten muutoshankkeiden valmistelun etenemistä Espoon näkökulmasta. Tähän nivoutuu hyvin se, että Espoossa tavoitteena on myös kehittää vuorovaikutteisuutta kaupungin henkilöstötoimikunnan ja päättäjien välillä. Vuonna 2014 solmittu henkilöstösopimus työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kesken oli voimassa vuonna 2015.
Tilastot Tilasto 1. Palvelussuhteet 31.12. Palvelussuhteet 31.12. Ajankohta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä ilman Työllistyöllistettyjä tetyt 31.12.2005 10 411 2 772 13 183 70 31.12.2006 10 656 2 808 13 464 96 31.12.2007 10 904 2 967 13 871 110 31.12.2008 11 128 3 194 14 322 85 31.12.2009 11 210 2 896 14 106 60 31.12.2010 10 993 2 618 13 611 93 31.12.2011 10 956 2 582 13 538 70 31.12.2012 11 118 2 669 13 787 88 31.12.2013 11 242 2 728 13 970 101 31.12.2014 11 355 2 696 14 051 89 31.12.2015 11 549 2 552 14 101 74 - naisia 9 236 1 976 11 212 25 - miehiä 2 313 576 2 889 49 Muutos 14/15 194-144 50-15 Tilasto 2. Palvelussuhteet toimialoittain 31.12. Palvelussuhteet toimialoittain 31.12. Ajankohta Sosiaali- ja Sivistys- Tekninen ja Konserni- Palvelu- Yhteensä terveys- toimi ympäristö- hallinto liiketoimi toimi toimi 31.12.2005 5 654 4 518 2 139 872 13 183 31.12.2006 5 817 4 604 2 164 879 13 464 31.12.2007 5 975 4 780 2 193 923 13 871 31.12.2008 6 192 4 976 2 219 935 14 322 31.12.2009 6 082 4 985 2 655 384 14 106 31.12.2010 3 368 7 355 2 509 379 13 611 31.12.2011 3 284 7 326 604 442 1 882 13 538 31.12.2012 3 371 7 375 607 101 2 333 13 787 31.12.2013 3 494 7 449 613 98 2 316 13 970 31.12.2014 3 595 7 469 619 100 2 268 14 051 31.12.2015 3 623 7 442 637 99 2 300 14 101 - naisia 3 279 6 339 326 70 1 198 11 212 - miehiä 344 1 103 311 29 1 102 2 889 Muutos 14/15 28-27 18-1 32 50
Tilasto 3. Henkilöstömäärään vaikuttaneita merkittäviä muutoksia vuodesta 2007 alkaen Tilasto 4. Osaamisen kehittämisen tunnuslukuja 2015 Esimieskoulutukset Osallistujamäärä Kurssien/tilaisuuksien määrä Esimiehen peruskurssi 73 4 kurssia Esimies itsensä ja muiden johtajana 74 3 kurssia Jet 20 1 kurssi Palvelussuhdekoulutukset 205 14 tilaisuutta Rekrytointikoulutukset 41 5 koulutusta Uusien työntekijöiden perehdytys Perehdytysvalmennukset 144 2 kurssia Kiertoajelu 91 2 kiertoajelua Kesätyöntekijöiden perehdytys 144 1 tilaisuus Valtuuston istunnon seuranta 39 2 tilaisuutta Kaikille suunnatut koulutukset Asiantuntijaluennot 650 4 luentoa Teemakoulutukset 526 27 tilaisuutta Tietotekniikka- ja järjestelmäkoulutukset 760 Oppisopimuskoulutuksessa olevat 311 Stipendikukkarohakemuksia 427 Myönnetyt hakemukset 416
Tilasto 5. Henkilöstömenot Henkilöstömenot Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 Palkat, euro 446 056 302 464 793 013 476 270 689 487 256 905 492 195 067 Henkilöstösivukulut, euro 128 586 829 123 301 463 133 456 844 134 734 213 135 327 664 Henkilöstömenot yhteensä, euro 574 643 131 588 094 476 609 727 533 621 991 118 627 522 731 Asukasluku 252 439 256 824 260 576 265 543 269 500 Palkat/asukas, euro 1 767 1 810 1 828 1 835 1 826 Henkilöstömenot/asukas, euro 2 276 2 290 2 340 2 342 2 328 Tilasto 6. Työvoimakustannukset (euroa/henkilö) Työvoimakustannukset 2012 2013 2014 2015 per/hlö per/hlö per/hlö per/hlö Palkat 33 712 34 092 34 678 34 905 Henkilöstösivukulut 6 791 7 227 7 476 7 683 Sairauspoissaolot 1 363 1 291 1 340 1 303 (palkattomat & palkalliset) Koulutus 274 268 244 257 Työterveyshuolto 275 298 260 263 Työtapaturmat 170 118 90 95 (kokonaisvakuutusmaksu) Eläkemenoperusteinen 1 859 2 045 1 874 1 753 eläkemaksu Varhaiseläkemeno- 294 282 239 161 perusteinen maksu Työhyvinvointi 79 117 113 106 YHTEENSÄ 44 817 45 738 46 314 46 525 Tilasto 7. Työvoimakustannukset (euro) Työvoimakustannukset 2012 2013 2014 2015 Palkat 464 793 013 476 270 689 487 256 905 492 195 067 Henkilöstösivukulut 93 623 860 100 958 044 105 050 857 108 335 564 Sairauspoissaolot 18 793 022 18 033 349 18 830 975 18 372 512 (palkattomat & palkalliset) Koulutus 3 777 257 3 745 007 3 434 130 3 617 897 Työterveyshuolto 3 786 278 4 162 549 3 649 792 3 711 948 Työtapaturmat 2 349 000 1 649 349 1 263 344 1 337 307 (kokonaisvakuutusmaksu) Eläkemenoperusteinen 25 623 380 28 564 747 26 330 339 24 724 856 eläkemaksu Varhaiseläkemeno- 4 054 224 3 934 053 3 353 017 2 267 244 perusteinen maksu Työhyvinvointi 1 091 093 1 637 958 1 585 434 1 489 204 YHTEENSÄ 617 891 127 638 955 745 650 754 793 656 051 599
Tilasto 8. Terveysperusteisten poissaolojen prosentit ja kuorma Terveysperusteisten poissaolojen prosentit ja kuorma (mukana ei ole työllistettyjä) Kuukausipalkkaiset 2011 2012 2013 2014 2015 palkalliset sairauspoissaolot 4,23 3,99 3,78 3,96 3,76 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 4,67 4,35 4,07 4,18 4,00 kuntoutustuki 0,44 0,46 0,48 0,36 0,30 työ- ja työmatkatapaturmat 0,21 0,20 0,17 0,16 0,16 yhteensä (%) 5,32 5,01 4,72 4,70 4,46 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 19,4 18,3 17,2 17,2 16,3 Opettajat 2011 2012 2013 2014 2015 palkalliset sairauspoissaolot 2,14 1,98 1,92 1,90 1,87 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 2,24 2,01 1,94 1,92 1,90 kuntoutustuki 0,12 0,06 0,10 0,08 0,07 työ- ja työmatkatapaturmat 0,06 0,08 0,04 0,06 0,04 yhteensä (%) 2,42 2,15 2,08 2,06 2,01 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 8,8 7,8 7,6 7,5 7,3 Tuntipalkkaiset 2011 2012 2013 2014 2015 palkalliset sairauspoissaolot 5,66 5,18 4,09 4,21 4,90 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 5,97 6,16 4,73 4,62 6,28 kuntoutustuki 0,10 0,04 0,58 0,51 0,06 työ- ja työmatkatapaturmat 0,59 0,31 0,40 0,46 0,18 yhteensä (%) 6,66 6,51 5,71 5,59 6,52 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 24,3 23,8 20,8 20,4 23,8 Koko kaupunki 2011 2012 2013 2014 2015 palkalliset sairauspoissaolot 3,82 3,59 3,38 3,51 3,37 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 4,18 3,89 3,62 3,69 3,59 kuntoutustuki 0,36 0,36 0,40 0,29 0,25 työ- ja työmatkatapaturmat 0,19 0,18 0,15 0,14 0,14 yhteensä (%) 4,73 4,43 4,17 4,12 3,98 Kuorma (poissaolopäivät/henkilötyövuodet) 17,3 16,2 15,2 15,0 14,5
Tilasto 9. Työ- ja työmatkatapaturmat Työ- ja työmatkatapaturmat (kaikki ilmoitetut) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työssä lkm 726 757 742 795 820 854 882 Korvauspäivä lkm 3 578 4 098 4 028 3 499 3 556 3 398 3216 Työmatkalla lkm 234 281 303 345 276 268 306 Korvauspäivä lkm 2 373 2 483 1 958 2 112 1 668 1 176 1903 Ammattitautiepäily lkm 13 13 4 3 9 1 2 Korvauspäivä lkm 7 21 9 0 0 0 0 Tapaturmia Yht. 973 1 051 1 049 1 143 1 105 1 123 1 190 Korvauspäiviä Yht. 5 958 6 602 5 995 5 611 5 224 4 574 5 119 Korvauspäiviä / tapaturma 6,1 6,3 5,7 4,9 4,7 4,1 4,3 Tapaturmia / 1000 henk. 68,98 77,22 77,49 82,90 79,10 79,92 84,39 Tapaturmataajuus väh. 3 pv* 10,53 10,98 10,10 10,34 11,36 9,98 9,58 Tapaturmataajuus väh. 4 pv** 8,75 9,76 8,28 8,48 KORVAUKSET yht. 782 790 918 760 821 610 801 690 708 400 762 624 777 910 *Kaikki vähintään 3 työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat (Espoon vanha tapa laskea, tälle on asetettu tavoite vuosille 2014-2017) **Kaikki vähintään 4 työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työpaikkatapaturmat (EUROSTAT-tilastointiin perustuva, vertailukelpoinen muiden kuntatyönantajien kanssa) Tilasto 10. Työtapaturmat, vammat Työtapaturmat vamman mukaan jaoteltuna v. 2015 Kpl Poissaolopäivät Korvaus (euro) Haavat ja pinnalliset vammat 636 1912 300 752 Sijoiltaan menot,venähdykset 477 2144 324 845 Luunmurtumat 33 1007 142 448 Palovammat, syöpymät, paleltumat 14 29 4 303 Muut 8 454 Myrkytykset ja tulehdukset 8 1 350 Sisäiset- ja ruhjevammat 6 22 2 159 Äärilämpötilojen, valon, säteilyn vaikutus 2 0 Äänen, värähtelyn vaikutukset 2 233 Sokki 2 5 498 Puuttuva tieto 2 867 Kaikki yhteensä 1190 5119 777 910
Tilasto 11. Eläkemuoto Eläkemuoto 2012 2013 2014 2015 2015 2015 naiset miehet yhteensä Varhennettu vanhuuseläke 0 3 3 3 0 3 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0 0 0 0 0 Vanhuuseläke 200 209 241 174 57 231 Työkyvyttömyyseläke 38 26 21 12 4 16 Yhteensä 238 238 265 189 61 250 Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat
Tilasto 12. Tunnusluvut TUNNUSLUVUT Tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015 1. Palvelussuhteiden lukumäärä 13 538 13 787 13 970 14 051 14 101 2. Työllistettyjen lukumäärä 70 88 101 89 74 3. Vakinaisten osuus henkilöstöstä (%) 80,9 80,6 80,5 80,8 81,9 4. Naisten osuus henkilöstöstä (%) 79,5 79,6 79,5 79,8 79,5 5. Naisten osuus johtotehtävistä (%) 45,5 45,9 45,0 43,6 43,6 6. Keski-ikä (v) 44,6 44,5 44,6 44,6 44,6 (ylemmällä rivillä koko henkilöstön ja 46,1 46,1 46,1 46,1 46,1 alemmalla rivillä vakituisen henkilöstön keski-ikä) 7. Keskimääräinen palvelusaika, vakituinen henkilöstö (v) 12,8 12,6 12,5 12,5 12,4 8. Lähtövaihtuvuus, vakituinen henkilöstö (%) 6,2 6,1 5,8 6,4 5,2 josta eläkkeelle siirtyneet 2,3 2,0 2,0 2,2 2,0 9. Eläkeikä (v) 62,2 63,2 63,6 63,3 63,7 10. Vanhuuseläkkeiden osuus (%) 76,5 84,0 87,8 90,9 92,4 11. Koulutustasomittain 4,7 4,9 5,1 5,1 5,2 12. Korkeakoulutason suorittaneiden osuus (%) 40,1 41,9 44,1 45,0 45,8 Josta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (%) 59,8 58,4 57,4 58,0 58,2 13. Maahanmuuttajien osuus (%) 4,1 4,6 5,1 5,6 5,5 14. Terveysperusteiset poissaolot (%) 4,7 4,4 4,2 4,1 4,0 15. Terveysperusteiset poissaolot (päivää/henkilötyövuosi) 17,3 16,2 15,2 15,0 14,5 16. Ei yhtään sairauspoissaolopäivää (%) 26 % 26 % 27 % 26 % 26 % 17. Palkkasumman kasvu (%) 2,0 4,6 3,1 2,4 1,0 18. Vuokratyövoima (euroa/vuosi) 22 929 939 27 316 839 27 610 591 24 930 095 26 957 549 19. josta Seuren osuus (euroa/vuosi) 19 151 518 22 171 516 21 973 048 21 054 623 23 172 412 20. Seuren henkilötyövuodet 511 565 543 519 531 Tunnusluvut on esitetty ilman työllistettyjä kaupunkiin nähden. Eli, jos henkilö on vakituinen, mutta poiminta-ajankohtana on hoitanut sijaisuutta, hänet luokitellaan vakituiseksi. Tiedot on poimittu ajankohdasta 31.12.
Svenskspråkig sammanfattning Personalallokeringen är under kontroll och arbetshälsan har ökat Personalökningen i staden har hållits väl under kontroll. Antalet anställda var 14 101 i slutet av 2015 mot 14 051 ett år tidigare. Ökningen berodde på kraftiga förändringar i verksamhetsmiljön hösten 2015 och på beslut som fattades 2014 om att öka personalen inom vissa bastjänster såsom räddningsverkets akutvård. Också det ökande antalet klienter inom dagvården har föranlett utökning av personalen. På grund av det ökande antalet asylsökanden under hösten har extra personal inom familje- och socialtjänster anställts med kort varsel och oftast på deltid. Bortsett från dessa funktioner (akutvård, tjänster för asylsökanden, dagvård) har personalmängden i staden minskat. År 2015 hade staden 19,1 invånare per anställd. Antalet invånare per anställd ökade från föregående år 2014, då motsvarande antal var 18,9. Antalet fast anställda ökade med 194 personer under året. Antalet tidsbundna anställda minskade dock med 144. Andelen ordinarie anställda av personalen var 81,9 procent. Av de anställda var 12 835 heltidsanställda och 1 266 deltidsanställda i slutet av året. De deltidsanställda ökade något i antal. Andelen svenskspråkiga av personalen var 7,5 procent (jämfört med 7,2 procent 2014). Tillgången till arbetskraft god, personalomsättningen minskade Tillgången till arbetskraft i Esbo stad var fortsättningsvis god. Antalet lediga ordinarie och långa tidsbundna arbetstillfällen var 2 498. I bildningssektorn samt teknik- och miljösektorn ökade antalet rekryteringar. Esbo erbjöd 750 sommararbetsplatser, dvs. flera än året innan. Av dessa var fem avsedda för handikappade och tretton för unga i arbetsverkstäder. På grund av denna insats för att hjälpa handikappade och partiellt arbetsföra ungdomar in i arbetslivet erhöll Esbo ett specialpris i tävlingen Vastuullinen kesäduuni 2015. Dessutom delade staden ut 900 sommarsedlar till ungdomar. Esbo stad hade 1 681 praktikanter, vilket var färre än föregående år. Bildningssektorn hade det största antalet praktikanter. Under året utvecklade man ett datorstött praktikantsystem. Personalens medelålder var fortsättningsvis 44,6 år. Den genomsnittliga anställningstiden var 10,6 år. Personalomsättningen minskade bland den ordinarie personalen. Omsättningen var 5,2 procent 2015 jämfört med 6,4 procent året innan. Andelen pensionerade av hela personalomsättningen var 2,0 procent. Personalens utbildningsnivå steg något. Andelen personer med högskoleexamen är 45,8 procent och andelen personer med högre högskoleexamen 26,7 procent. Kvinnornas andel av personalen uppgick till 79,5 procent i slutet av året. Kvinnornas andel i chefsuppgifter var 43,6 procent, dvs. samma som året innan. Pensionering på grund av ålder och inte på grund av försämrad arbetsförmåga Under år 2015 gick 250 av stadens anställda i pension. Detta var 15 färre än året innan. 92,4 procent av alla som pensionerades, dvs. en mycket stor andel, avgick med pension på grund av ålder (motsvarande siffra 2014 var 90,9 procent). Endast 7,6 procent gick
alltså i pension på grund av försämrad arbetsförmåga. Under flera års tid har antalet personer som gått i pension på grund av ålder ökat i Esbo. Personalen gick i snitt i pension senare än tidigare. Genomsnittsåldern då man avgår med pension från stadens tjänst är 63,7 år (63,3 år under 2014). Genomsnittsåldern för de som gick i pension på grund av ålder var nästan samma som året innan (64,1 år). Andelen anställda med invandrarbakgrund sjönk Anställda med invandrarbakgrund utgjorde i slutet av året 5,5 procent av personalen. För första gången på många år sjönk deras andel av personalen, men visserligen med endast 0,1 procentenheter. Skillnaderna i andelen anställda med invandrarbakgrund är dock stora beroende på vilken sektor och resultatenhet det gäller. Arbetet med att genom rekryteringsmodellen för invandrare hjälpa invandrarna att få jobb inom staden fortsätter. Under 2010 2015 har 129 personer fått jobb inom staden med hjälp av denna modell. Projektet för utveckling av ledning utvidgades Projektet för utveckling av ledning i Esbo stad utvidgades under året. Projektet tillsattes av stadsdirektören. Över 20 ledningsgrupper för både resultatenheter och affärsverk utvärderade det egna arbetet och uppställde nya utvecklingsmål. Ledningsgrupperna uppmärksammade bland annat det interna arbetet och atmosfären samt vikten av att utveckla beredningen och informationen och formulera klara mål i de egna enheterna. Under våren ordnades evenemanget Chefsarena för fjärde gången. Över 800 chefer och experter deltog. Under evenemanget diskuterades särskilt vad det grundläggande ledningsarbetet innehåller och innebär, hur mål formuleras, vilka de tillgängliga bästa principerna för verkställande är och hur livslångt lärande kan främjas. I augusti tog cheferna i bruk ett nytt system för engångspremier. Premiernas avsikt är att genomföra Berättelsen om Esbo och varje chef ska ha tillgång till premiesystemet. De stora inre organisationsförändringarna i staden såsom utvärderingen och avskaffandet av beställar-utförarmodellen, bolagiseringen av Esbo Catering samt organiseringen av verksamheten i nya Esbo sjukhus förutsatte ett ivrigt samarbete mellan arbetsgivare och personal. Förändringarna behandlades förutom vid officiella förhandlingar bland annat också på stadens personalkommittés möten. Personalkommittén sammanträdde tio gånger under 2015. Dessutom sammanträdde personalkommittéerna för varje enskild sektor regelbundet. Hälsorelaterad frånvaro minskar fortsättningsvis Den hälsorelaterade frånvaron minskade 2015 fortsättningsvis och har minskat i jämn takt under flera år. Personalen var 2015 i genomsnitt 14,5 dagar frånvarande från jobbet av hälsoskäl. Motsvarande siffra för 2014 var 15 dagar. Esbo har de facto vidtagit målmedvetna åtgärder för att minska i synnerhet långa hälsorelaterade frånvaron. De som länge varit frånvarande har identifierats och undersökts och man har strävat efter individuella lösningar för att hjälpa dessa personer. Siffervärdet för arbetshälsomatrisen var 70,3 och ökade alltså från 68,6 året innan.