ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

KAARILA, OJUSTENKATU 7. RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN ASEMAKAAVA NRO 8714 Diaarinumero: TRE: 9044/10.02.01/2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 16.8.2018, tark. 14.1.2019 ja 29.4.2019 Tampereen kaupunki

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kaarilan kaupunginosan tonttia nro 1168 5. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Diaarinumero: TRE: 9044/10.02.01/2017 Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 16.8.2018, tark. 14.1.2019 ja 29.4.2019 Havainnekuva 16.8.2018, tark. 14.1.2019 ja 29.4.2019 Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tehty 30.11.2017. 1.2 Osallistuminen ja yhteistyö 1.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Kaarilan omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan 1.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 16.8.2018, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 16.8. 6.9.2018 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Aineistosta saatiin neljä kommenttia sekä yksi mielipide. Pirkanmaan maakuntamuseolla ja ELY-keskuksella ei ole kommentoitavaa. Viheralueet ja hulevedet: Kaavaluonnoksessa esitetty asemakaavamääräys huleveden osalta on ok. Kiinteistötoimella ei ole kommentoitavaa.

Mielipide: Mielipiteessä kirjoitetaan Ojustenkadulla suurimman osan rakennuksista olevan 1-2-kerroksisia matalia rantamaisemaan sopivia rakennuksia. Tällä ratkaisulla on turvattu muidenkin kuin rantatontilla olevien rakennusten oikeudesta nauttia järvinäkymästä. As Oy:n Kaarilan Tapio on osaksi 2-kerroksinen rakennus, josta toisesta kerroksesta avautuu järvinäköala. Kadunpuolella siinä on 1 kerros, järvenpuolella rinteessä 2 kerrosta. Asemakaavan muutosta hakevan Ojustenkatu 7:n nykyinen rakennus on massiivinen muihin rantatonteilla sijaitsevien rakennusten joukossa poikkeuksellisen korkea. Aiemmin tähän on myös haettu rakennusoikeuden lisäystä, mikä pienensi As Oy Kaarilan Tapion näkymää osaltaan. Nimenomaan näkymä järvelle on ollut tärkeä kriteeri, kun As Oy Kaarilan Tapio rakennettiin 1998. Asuntojen ostajilla oli käsitys, että järvinäkymät pysyvät sellaisenaan ja asuntojen arvo säilyy. As Oy Kaarilan Tapio pitää kerrosalaa nykyisellään riittävänä, eikä näe tarpeellisena hyväksyä rakennusoikeuden lisäystä. As Oy:n mielestä ei ole oikeudenmukaista antaa yhdelle tontinomistajalle oikeutta enempään kuin muillakaan tonteilla. Kaavoittajan vastine: Rakennusoikeuden lisäämisellä tonttitehokkuus sopeutetaan lähiympäristön tehokkuuslukuihin, mitkä vaihtelevat välillä 0,29 0,32. Uusi asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu olemassa olevaa rakennusalaa hieman kauemmaksi naapuritontista järvelle päin. Voimassa olevassa asemakaavassa nro 6067 (vahvistunut 14.9.1983) kerrosluku on määritelty olevaksi ½ I ¾. ½ I= Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolelle olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. I 3/4= Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tiloiksi. Päivitettyjen kaavamääräysten mukaan tämä tarkoittaa kerroslukumerkintää r50 % III y75 %, mikä ei suuresti poikkea asemakaavaehdotuksessa olevasta määräyksestä r50 % III y60 %. Vuonna 2016 tontille on haettu rakennuslupaa nykyisen talon laajentamiselle, mitä ei kuitenkaan toteutettu. Nyt rakennusoikeus suunnitellaan nousevaksi 120 k-m2. Suunniteltu uudisrakennus sopeutuu paikalle ulkonäöltään paremmin kuin olemassa oleva. 3

Lähtökohtaisesti jokaisella kiinteistön omistajalla on vastaava oikeus hakea asemakaavanmuutosta omistamalleen kiinteistölle. 4 Luonnos uudisrakennuksesta. Nykyinen rakennuskanta esitetty katkoviivoin. Asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 31.1.-14.2.2019 välisen ajan. Siitä jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa otettiin esiin mm. seuraavia asioita: - kaavan toteutuminen heikentää merkittävästi naapuruston elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä - järvinäkymät kaventuvat ja uudisrakennus voi estää näkymät kokonaan osasta asunnoista - uudisrakennuksen varjo heikentää naapurin piha-alueen viihtyisyyttä - maanalaisen pysäköinnin salliminen heikentää mahdollisuuksia arvioida rakentamisen vaikutuksia naapurustolle, koska kaavassa ei ole määritelty uudisrakennuksen enimmäiskorkeutta - uudisrakennuksen kerrosluku - suurimman sallitun kerrosluvun säilyttämistä voimassa olevan asemakaavan mukaisena ei voida pitää perusteltuna - rakennusoikeuden korotus liian suuri Muistutuksessa ehdotetaan lisättäväksi kaavamääräys rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta. Suurin sallittu kerrosluku ehdotetaan tarkistettavaksi muotoon r50%ii, ja ehdotetaan poistettavaksi suurinta sallittua kerroslukua koskeva kaavamääräyksen osa y60%. Rakennusoikeuden enimmäismäärä tulisi olla 500 k-m 2. Kaavoittajan vastine: Rakennuksen korkeutta ohjataan merkitsemällä kaavaan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Lisäksi kattokaltevuus saa olla enintään 10, eli uudisrakennus ei tule olemaan nykyistä asuinrakennusta korkeampi. Rakennuksen korkeamman osan rakennusalaa on ehdotusvaiheessa siirretty yhdeksän metriä rantaan päin. Luonnosvaiheen rakennusala palautetaan takaisin kolmeen metriin tontinrajasta, mikä mahdollistaa rakennuksen sijoittamisen kauemmaksi naapuritontista.

5 Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontin 1168-5 rakennusala ulottuu nyt tontin 1168-7 rajaan, eli asemakaava mahdollistaa nyt rakentamisen aivan tontin rajaan asti. Kaavaehdotuksessa rakennusalat ovat yhdeksän metrin päässä toisistaan. Läntisellä ja itäisellä rajalla rakennusala on 5 metriä tontin rajasta. Alueella suurin sallittu kerrosluku on tontilla 1168-4 ja kaavamuutosalueella tontilla 1168-6 oleva kerroslukumerkintä 1/2 I 3/4. Uudessa asemakaavassa ei ole perusteltua muuttaa nykyistä kerroslukua muotoon r50%ii. Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on tehty seuraavat muutokset: - valmisteluvaiheen rannanpuoleinen rakennusala on palautettu takaisin kolmeen metriin tontinrajasta - lisätty rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema +94.40 - lisätty merkintä kattokaltevuudesta (saa olla enintään 10 ) - poistettu y60%-merkintä Muistutus ja kaupungin vastine muistutukseen ovat kokonaisuudessaan kaava-aineiston liitteenä. 1.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin 1168-5 rakennusoikeuden lisääminen. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista / Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kaarilan kaupunginosassa noin 6 km länteen kaupungin keskustasta osoitteessa Ojustenkatu 7. Pohjoispuoleltaan se rajautuu Ojustenkatuun ja pientalotonttiin, etelässä rantakaistaleeseen, joka erottaa alueen Pyhäjärvestä. Lähiympäristö koostuu rivi- ja pientalotonteista. Alueen tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,17 0,32. Kaavamuutoksen kohteena olevan tontin pinta-ala on 1981 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1990 valmistunut rakennus, jonka kerrosala on 422 k-m 2 (Facta-rekisteri). Nykyinen rakennus on tarkoitus purkaa. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntahallitus on päättänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava on kuulutettu voimaan 8.6.2017. Maakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. 6 2.2.2 Yleiskaava 2040 Maakuntakaava 2040 (ote) Kaavamuutosalue osoitettu punaisella. Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty valtuustossa 15.5.2017. Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan osittain voimaan kuulutuksella 20.9.2018 lukuun ottamatta Hämeenlinna hallinto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleiskaavan aluetta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yleiskaavassa kyseinen alue on osoitettu asumisen alueeksi. kartta 1, yhdyskuntarakenne kartta 2, viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut

7 kartta 3, kulttuuriperintö Kartta 1, yhdyskuntarakenne Yleiskaavassa alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. Kartta 2, viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut Alueelle on merkitty ohjeellinen ekologinen yhteys. Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 :ssä on säädetty. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida arvokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yhteys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Kartta 4, kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto Alue kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen. kartta 4, kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto 2.2.3 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 14.9.1983 vahvistettu asemakaava nro 6067. Siinä tontti on asuinpientalojen korttelialuetta enintään kolmiasuntoisia pientaloja varten (AP-11). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 500 k-m 2, josta 60 k-m 2 on varattava maanpäälliselle autosuoja- ja taloustilalle. Kerrosalaksi on merkitty ½ I ¾. Alin viemäröitävissä oleva taso on +85,20. Tontille on merkitty istutettava alueen osa.

8 Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta. Kaava-alue rajattu sinisellä. 2.2.4 Tonttijako Tontilla on voimassa 14.11.1983 hyväksytty tonttijako nro 5487. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 12.10.1984. 2.2.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kiinteistönmuodostusyksikön laatima ja se on tarkistettu vuonna 2019. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m 2 1168-5 1981 500 0,25 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m 2 1168-5 1981 620 0,31 Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 620 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 120 k-m 2.

9 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AP Asuinpientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 5 Rakennusoikeus 620 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kerrosluku III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kerrosluku r50% Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Kattokaltevuus Kattokaltevuus saa olla enintään asteluvun mukainen. Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesimääräys 3.1 Kaavan vaikutukset hule-42 (1) Autopaikat 2 ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. ma/a Alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Tontin 1168-4 näkymät tulevat muuttumaan uudisrakentamisen myötä. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 3.1.3 Kaavan vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole näihin merkittäviä vaikutuksia.

3.1.4 Kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole näihin merkittäviä vaikutuksia. 3.1.5 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 3.1.6 Kaavan vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen (yritysvaikutukset) Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia. 10 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 4.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.