Ammatillisen perustutkinnon perusteet Sähkö- ja automaatiotekniikanperustutkinto 2015
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 1 (3) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 Koulutuksen järjestäminen... 1 Koulutuksen toteuttaminen ja tehtävät... 1 Opinnoista tiedottaminen... 3 Ohjaus... 3 Opinto-ohjaus... 4 Opinto-ohjauksen järjestäminen... 4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 5 Ammatillinen erityisopetus... 5 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 5 Arviointi... 6 Arvioinnin suunnittelu... 7 Arvioinnista tiedottaminen... 7 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 7 Lukio-opintojen osaamisen tunnustaminen... 9 Oppimisen arviointi... 9 Osaamisen arviointi... 9 Työelämäyhteistyö arvioinnissa... 11 Opiskelijoiden itsearviointi... 11 Arviointi erityisopetuksessa... 11 Valmentava koulutus ja sen arviointi... 14 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi... 14 Arvosanan korottaminen ja suoritusten uusiminen... 15 Arvioinnin oikaisu... 15 Arviointiaineiston säilyttäminen... 15 Ammattiosaamisen näytöt... 16 Työpaikalla tapahtuva oppiminen... 17 Työssäoppiminen... 17 Oppisopimus... 20 Opintojen tarjoaminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa... 20 Ammattiosaamisen neuvottelukunta... 21 Todistukset... 21 huolto... 23 Opiskeluhuoltosuunnitelma... 23 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö... 24 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen... 25 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 25 Opiskeluoikeuteen liittyvä tiedonsaanti... 25 Aikuiskoulutus... 25 Tasa-arvo... 26 Kestävä kehitys... 26 Koulutuksen laadun lähtökohdat... 27 Opetushenkilöstön ammattitaidon kehittäminen... 29
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2 (3) PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN... 31 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 71 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista... 71 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 72 VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN... 72 Äidinkieli... 72 Äidinkieli, suomi... 72 Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp... 72 Osaamisen arviointi... 73 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 74 Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp... 74 Osaamisen arviointi... 75 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 76 Osaamisen arviointi... 76 Vieraat kielet... 77 Vieras kieli, A-kieli... 77 Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp... 77 Osaamisen arviointi... 77 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 78 Osaamisen arviointi... 78 Vieras kieli, B-kieli... 79 Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp... 79 Osaamisen arviointi... 80 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 80 Osaamisen arviointi... 81 Matematiikka... 82 Pakolliset osaamistavoitteet, 3 osp... 82 Osaamisen arviointi... 82 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 83 Osaamisen arviointi... 83 Fysiikka ja kemia... 84 Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp... 84 Osaamisen arviointi... 84 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 85 Osaamisen arviointi... 85 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 86 Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp... 86 Osaamisen arviointi... 86 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 87 Osaamisen arviointi... 87 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN... 88 Yhteiskuntataidot... 88 Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp... 88 Osaamisen arviointi... 89 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 90 Osaamisen arviointi... 90 Työelämätaidot... 91
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 3 (3) Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp... 91 Osaamisen arviointi... 92 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 93 Osaamisen arviointi... 93 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 95 Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp... 95 Osaamisen arviointi... 95 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 96 Osaamisen arviointi... 96 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 97 Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp... 97 Osaamisen arviointi... 97 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp... 99 Osaamisen arviointi... 101 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN... 102 Kulttuurien tuntemus... 102 Osaamistavoitteet, 3 osp... 102 Osaamisen arviointi... 102 Taide ja kulttuuri... 103 Osaamistavoitteet, 3 osp... 103 Osaamisen arviointi... 104 Etiikka... 105 Osaamistavoitteet, 3 osp... 105 Osaamisen arviointi... 105 Psykologia... 106 Osaamistavoitteet, 3 osp... 106 Osaamisen arviointi... 106 Ympäristöosaaminen... 107 Osaamistavoitteet, 3 osp... 107 Osaamisen arviointi... 108 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4... 110 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 110 Ammatillisia tutkinnon osia... 110 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia... 110 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja... 110 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 110 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 110 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 111 Liitteet... 112 Lähdeluettelo... 112
Vaao Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 1 (1) Opetussuunnitelman yhteinen osa
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 1 (117) Johdanto ssa (VAAO) järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitelmat on laadittu Opetushallituksen julkaisemien ammatillisten perustutkintojen perusteiden pohjalta. Ne sisältävät kaikkiin perustutkintoihin kuuluvan yhteisen osan, tutkintokohtaisen osan sekä useita liitteitä. Uudistuvien tutkintojen taustalla vaikuttavat muun muassa osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen, jotka on huomioitu toteuttamissuunnitelmissa. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa käsitellään ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien laadinnan lähtökohtia. Yhteinen osa sisältää yleiskuvaukset muun muassa koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä, oppimisen ja osaamisen arvioinnista, arvioinnin oikaisun hausta, seurannasta, kehittämisestä ja seurannasta, tiedottamisen periaatteista sekä osaamisperusteisuudesta ja henkilökohtaistamisesta. VAAOssa kunkin perustutkinnon opetussuunnitelman rakenne on suunniteltu siten, että systemaattista päivitystä vaativat osiot, kuten tutkinnon osien tarkennetut toteutus- ja arviointisuunnitelmat tai ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma, on linkitetty opetussuunnitelmiin liitteiden avulla. Sähköisessä muodossa olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli ehopsin sisältö on osin riippuvainen juuri näiden liitteiden sisällöistä, joten liitteiden päivittämisen yhteydessä päivitetään myös ehops. VAAOn opetussuunnitelmatyö on toteutettu siten, että johdon toimesta on asetettu resurssit ja säädöksiä noudattavat yleislinjaukset työskentelyn lähtökohdaksi. Alakohtainen suunnittelu puolestaan toteutetaan parhaiden asiantuntijoiden eli alan opetushenkilöstön toimesta siten, että tutkinnon perusteet ja esimerkiksi osaamisperusteisuus tulevat huomioiduksi alan erityispiirteiden näkökulmasta. Koulutuksen järjestäminen Opetusministeriö on myöntänyt Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymälle luvan koulutuksen järjestämiseen (laki 630/1998; luku 2, 8 ). Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulutustehtävän muuttamisesta päättää Opetusministeriö. Opetusministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa koulutusaloja, tutkintoja ja opiskelijamääriä koskevia määräyksiä sekä muita määräyksiä, jos koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä toimii yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutusjärjestäjien kanssa. Kuntayhtymä voi hankkia osan tässä laissa tarkoitetuista palveluista lain mukaisilta koulutuksen järjestäjiltä tai muulta yhteisöltä tai säätiöltä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Koulutuksen toteuttaminen ja tehtävät VAAOssa opetuskielenä on suomi. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus järjestetään lähiopetuksena oppilaitoksessa, työssäoppimisena yrityksissä ja opiskelijan omatoimisena työskentelynä. Kaikki perustutkinnot ovat laajuudeltaan 180 osaamispistettä. 1.8.2015 voimaan astuvissa tutkinnon perusteissa suoritusten laajuutta tätä ennen kuvanneet opintoviikot korvataan osaamispisteillä. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä. (L 630/1998, 12 ). 31.7.2015 asti voimassa olevissa tutkinnon perusteissa opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi, jolloin opintoviikon käsitteeseen sisältyy aikasidonnaisuus. Osaamispisteen käsitteessä aikasidonnaisuutta ei ole, vaan tutkinnon
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 2 (117) perusteissa ilmoitetut osaamistavoitteet määrittävät tutkinnon osittain sisällöt, joihin osaaminen hankitaan ja osoitetaan omaksutuksi ammattiosaamisen näytöllä ja/tai muulla osaamisen osoittamisen tavalla. 1.8.2015 voimaan astuvissa tutkinnon perusteissa toiminnan ja suunnittelun lähtökohtana on osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuus ei ole uusi käsite, mutta sen merkitys on nyt aiempaa selvempi. Osaamisperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että osaaminen on kaiken keskiössä, mikä ilmenee mm. seuraavasti: - Siirrytään oppiainekeskeisistä opetussuunnitelman perusteista tutkinnon perusteisiin ja tavoitteiden määrittelystä ammattitaitovaatimusten määrittelyyn - Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit toimivat perustana oppimiselle, opettamiselle ja opiskelijan arvioinnille - Tutkinnon ammattitaitovaatimukset vastaavat työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa ja osaamista - Ammattitaitovaatimukset määritellään osaamisena (tiedot, taidot ja pätevyys), joka ilmenee ammatillisena toimintana, ja saavutettu osaaminen on arvioitavissa käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokeiden sijaan - Tutkinnon osat on määritelty ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta - Teoria ja käytäntö -erottelusta siirrytään toiminnan ja työprosessien kokonaisuuksiin - Oppimisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin erottaminen opiskelijoiden itsearviointi, oppimistulosten arviointi, ammattiosaamisen näytöt - Oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia Opetuksessa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet mahdollisuuksien mukaan (ehops, HOJKS). Henkilökohtaistamisen tueksi on kehitetty Wilma-ympäristöä siten, että kullakin opiskelijalla on oma sähköisessä muodossa oleva henkilökohtainen opetussuunnitelma, ehops. ehops on toteutettu siten, että kunkin tutkinnon osan alle on listattu tehtävä-, harjoitus- tai teemakokonaisuudet, jotka opiskelijan tulee tehdä hankkiakseen tutkintojen perusteiden mukaisen osaamisen. Tämän jälkeen opiskelija osoittaa osaamisensa kustakin tutkinnon osasta pääsääntöisesti ammattiosaamisen näytöllä. Ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet oman alan eri tehtäviin. Yhteistyössä työelämän kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutus edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Työelämän näkökulmat on huomioitu jo opetussuunnitelmia tehtäessä; alakohtaisen ammatilliset neuvottelukunnat ovat kokoontuneet käsittelemään tutkinnon osien toteutussuunnitelmia, ja työelämältä saatu palaute on huomioitu lopullisissa suunnitelmissa. Ammattiosaamisen neuvottelukunta on niin ikään hyväksynyt ammattiosaamisen näyttöihin ja muihin sitä koskeviin aihealueisiin kuuluvat opetussuunnitelmien tai sen liitteiden sisällöt. Koulutuksen tehtävänä on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien ja kulloinkin asianosaisten yhteistyötahojen kanssa. VAAO mahdollistaa lukio-opintojen suorittamisen Valkeakoski Campuksella sijaitsevassa Tietotien lukiossa. Niin ikään Valkeakoski Campuksella sijaitsevan Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on puolestaan kehitetty opintopolkuja ammattikorkeakouluopintojen suorittamiseksi jo toisen asteen opintojen aikana. VAAOssa toteutetaan perustutkintoihin johtavaa koulutusta kaikilla koulutusaloilla työelämälähtöisesti hyväksyttyjen oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Vuosittain tarkistettavat opetussuunnitelmat ja jatkuva menetelmien kehittäminen varmistetaan kattavan palautejärjestelmän avulla. Oppilaitoksessa annettavalla erityisellä tuella varmistetaan syrjäytymisuhan alaisille opiskelijoille mahdollisuudet saavuttaa riittävät työelämätaidot.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 3 (117) Opiskelijoiden oppimaan oppimista, vastuulliseen ja omaehtoiseen työskentelyyn sitoutumista, itsenäistä tiedonhankintaa ja työelämätaitojen hankkimista sekä niiden soveltamista tuetaan tarjoamalla monipuoliset tietopalvelut opiskelijoiden käyttöön VAAOn informaatiokeskuksessa. Yhteistyössä työelämän edustajien kanssa toteutetun suunnitelmallisen työssäoppimisen tai muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen avulla varmistetaan opiskelijoiden ammattiosaaminen ja yrittäjähenkisyys. Opetuksen myötä opiskelijat saavat perusvalmiuksia kansainvälisyyteen, kestävän kehityksen edistämiseen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen, yrittämiseen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Koulutus edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnallisilla aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Opinnoista tiedottaminen Perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille tiedotetaan ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta. Perusopetuksen vierailutunneilla ja vanhempainilloissa tiedotetaan myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 951/2011 mukaisista opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, rikosrekisteriotteesta ja huumausainetestauksesta (tiedote on opetussuunnitelman liitteenä.) Tiedotusta suunnataan myös perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. Yhteishaun valinnoista tiedotetaan oppilaitoksen verkkosivuilla ja oppilaitoksen ulko-oviin esille pantavilla valintapäätöskopioilla. Tiedottaminen opiskelun aikana tapahtuu tilanteesta riippuen esimerkiksi kirjeitse ja Wilman, puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Myös VAAOn verkkosivut, Facebook- ja Twitter-tilit ovat tehokkaassa käytössä tiedottamisen edistämiseksi. Tiedotusvälineitä hyödynnetään tiedottamis- ja markkinointikanavana tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Vanhempainiltoja järjestetään vuosittain aloittavien ryhmien huoltajille. Myös muiden ryhmien huoltajille voidaan järjestään vanhempainiltoja tarpeen mukaan. Ohjaus VAAOn ohjaustoiminnan tavoitteena on, että koko organisaation ohjauksen eri muodot tavoittavat kohderyhmänsä tehokkaasti. Kohderyhmää voivat kulloinkin olla esimerkiksi VAAOn opiskelijat, Vaateri Nuorten työpajan asiakkaat tai kunnan toimintojen kautta VAAOn asiakkaiksi päätyvät henkilöt. Ohjausta kehitetään hankevetoisesti vuosina 2015 2018 siten, että opiskelijoille ja muille asiakkaille ohjaus ilmenee keskitetyltä, yhteisölliseltä ja helposti saatavilla olevalta. Henkilökunnan osalta keskitetty ohjaus ei tarkoita ohjausvastuun keskittymistä ja siirtymistä pois opetustoiminnasta, vaan tehokkaan ohjauksen järjestämisessä tarvitaan koko organisaation panosta. VAAOn ohjaustoiminnan tunnuksena sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa on VAAOnavi (VAAOn opintonavigaattori). VAAOnaviin lukeutuvat ohjauksen eri muodot on kuvattu seuraavassa:
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 4 (117) Ohjaus kuuluu ohjaushenkilöstön lisäksi myös opettajien päivittäisiin tehtäviin. Ohjauksen merkitys opettajan toimenkuvan sisällöissä kasvaa uusien opetussuunnitelmien myötä. Opiskelijoiden edetessä entistä henkilökohtaisemmin opiskelijat tarvitsevat myös entistä enemmän ohjausta. Ohjaus voi sisältää esimerkiksi ryhmänohjausta, opinto-ohjausta tai elämänhallinnallista ohjausta. Ohjauksen merkityksen kasvu on huomioitu VAAOn tarkennetuissa työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisohjeissa 1.8.2015 alkaen. Ryhmänohjaajan tehtävät on kuvattu liitteessä: ryhmänohjaajan opas. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. n tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelu-suunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Edelleen tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena pääosin opinto-ohjaajien ja opettajien toimesta. Opinto-ohjaustyössä toimivat myös erikseen koulutetut tutoropiskelijat. saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 5 (117) ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. VAAOssa kehitetään ura- ja rekrytointipalveluja yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistetään ja tuetaan opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. a ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. a ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (ehops) on tehty sähköiseen muotoon Wilma-järjestelmään. Sen sisältöä ja muutoksia voivat seurata niin opiskelijat ja heidän huoltajansa kuin opettajat ja ohjaushenkilöstö Internetin välityksellä. Suunnitelmassa on selvästi kuvattu osaamisen hankkimisen ja osoittamisen henkilökohtaiset menetelmät. Wilmasta on tulostettavissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma myös erillisenä tiedostona loogisena kokonaisuutena. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, hänelle laaditaan HOJKS. Ammatillinen erityisopetus Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. VAAOssa pienryhmämuotoista erityisopetusta järjestetään cateringalan, autoalan, talonrakennusalan sekä metallialan koulutusohjelmissa. Suurin osa erityisopetuksesta toteutetaan integroidusti. Erityisopetuksen toteuttaminen VAAOssa on kuvattu tarkemmin liitteessä: Erityisen tuen käsikirja Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on mahdollista laatia kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 19 a, 20, 25, 25e ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8, A 329/2015):
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 6 (117) - suoritettava tutkinto - opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet - tutkinnon laajuus - opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma - opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut - muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä - erityisopetuksen perustelut liitteineen (lausunnot, lääkärintodistukset yms.) HOJKS laaditaan opettajan, opiskelijan, hänen huoltajansa (alle 18-vuotiaat) sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Työssäoppimisen aikana opiskelija tekee työpaikalla niitä tehtäviä, joita hän jo osaa. Työssäoppimisen tehtävänä on vahvistaa olemassa olevia sekä kehittymässä olevia taitoja. Valmistumassa olevalle opiskelijalle selvitetään, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Seuraavassa kuvassa esitetään opiskelijan etenemisvaihtoehdot ammatillisessa perustutkinnossa (Opetushallitus, 2015): Arviointi Opetushallituksen vuonna 2015 julkaisemassa Arvioinnin oppaassa arviointia on johdateltu seuraavasti: Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a ) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. n oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (Opetushallitus, 2015)
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 7 (117) Arvioinnin suunnittelu VAAOssa arvioinnin suunnittelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Arvioinnin suunnittelu lähtee aina perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista, osaamistavoitteista, arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Arvioinnin, kuten muunkin toiminnan suunnittelussa, toiminnan laatu ja sen kehittäminen on otettava huomioon. (Opetushallitus, 2015) Lain (L 630/1998, 787/2014, 25 ) mukaan koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. Saman lain mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen tehtäviin kuuluu hyväksyä suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. (Opetushallitus, 2015) Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998, 799/2014, 3 ) säädetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman sisällöstä. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tulee sisältää opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet ja tutkintokohtaisessa osassa suunnitelman opiskelijan osaamisen arvioinnista. n arvioinnin yleiset periaatteet on sisällytetty lakiin ja asetukseen ammatillisesta peruskoulutuksesta. Tämän lisäksi arvioinnin suunnitelmia tehtäessä on otettava huomioon säännökset koulutuksesta tiedottamisesta (L 630/1998, 787/2014, 14 a ) ja koulutuksen järjestäjän velvoitteesta tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (L 630/1998, 6 ja 10 ). (Opetushallitus, 2015) Arviointisuunnitelmaa laadittaessa on muistettava erottaa oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi on oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja kannustamalla opiskelijaa. Osaamisen arvioinnissa todetaan perustutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella, minkä osaamisen tason opiskelija on oppimisvaiheensa jälkeen saavuttanut. (Opetushallitus, 2015) Arvioinnista tiedottaminen Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on varmistaa ennen osaamisen arvioimista, että opiskelija saa tietoonsa muun muassa, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, mitkä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Samoin opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus ja se, miten todistukseen tuleva arvosana muodostuu. VAAOssa arviointiin liittyvään tiedottamiseen kuuluvat muun muassa seuraavat sisällöt: - arvioinnin tehtävät ja tavoitteet - aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - arviointimenetelmät - oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys - arvioinnin kohteet - arviointikriteerit - arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa osaamisen arvioinnin pohjalta - arvioinnista päättäminen - ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen - osaamisen arvioinnin oikaiseminen - tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen n oikeudesta saada suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavaa osaamistaan tunnistettua ja tunnustettua on määrätty laissa ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 30 ja A 811/1998, 12a ). Lisäksi noudatetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 :n säännöksiä osaamisen arvioinnista, 25 b :n säännöksiä arvioinnista päättämisestä ja 25 c :n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta. Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että kartoitetaan, minkälaista osaamista opiskelija on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla tai aikaisemmin tehdyllä työllä. Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 8 (117) perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. VAAOssa osaamisen tunnistaminen toteutetaan lähtötasokartoituksien ja henkilökohtaistamiskeskustelujen avulla opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen aloittamista tai muutoin opiskelun aikana. n ennalta suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan, mikäli suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet täyttyvät (L360/1998, 787/2014, 30 ). voi saada osaamisen tunnustamisen avulla suoritetuksi perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Tunnustettavalle osaamiselle ei ole ylärajaa. Myöskään ei ole säädetty tiettyä aikajaksoa, jota ennen olevaa hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa. Toisaalta osaaminen voi olla vanhentunutta. Osaamisen ajantasaisuutta voidaan kartoittaa esimerkiksi työtodistusten, tehtävien, haastattelun tai ammattiosaamisen näytön avulla. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Näin ollen kyseessä olevan opettajan tulee päättää osaamisen vastaavuudesta. Osaamista tunnustettaessa koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että - tunnustettu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä - tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys - tunnustettava osaaminen on ajantasaista. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudesta, minkälaista aineistoa ja millaisia selvityksiä se edellyttää, keneen otetaan yhteyttä ja missä vaiheessa. VAAOssa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudesta ja siihen liittyvistä käytänteistä tiedottavat ensisijaisesti opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. VAAOssa on lomakkeisto osaamisen tunnustamista varten. Lomakkeisiin kirjataan osaamisen tunnustamisen kohteena olevat opintosisällöt. Lomakkeen allekirjoittavat opiskelija, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja sekä toimialajohtaja. Lomakkeiden perusteella opintotoimistossa kirjataan suoritukset opiskelijahallintojärjestelmään. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voi ammatillisissa perustutkinnoissa hakea seuraavien opintojen, työskentelyn tai harrastusten nojalla:
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 9 (117) Lukio-opintojen osaamisen tunnustaminen Lukion koko oppimäärän suorittamisella hankittua osaamista tunnustetaan ammatillisen perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin siten, että vaadittavasta 35 osaamispisteen laajuudesta kertyy osaamisen tunnustamisella 32 osaamispistettä. Lisäksi opiskelija voi saada osaamista tunnustettua ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp) sekä vapaasti valittaviin tutkinnon osiin 10 osaamispisteen laajuisesti. Vaikka päättötodistusta ei olisi suoritettuna, lukion eri oppiaineiden oppimääriä vastaavat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tulevat suoritetuiksi osaamisen tunnustamisen kautta. Lukion erillisten kurssien tunnustamisessa hyödynnetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä vastaavuuksia lukion ja ammatillisten perustutkintojen välillä. Lukion kurssien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden sisältämän osaamisen vastaavuus on esitetty liitteessä. Oppimisen arviointi Ammatillisen peruskoulutuksen oppimisen arvioinnista on säädetty laissa (L 630/1998, 787/2014, 24 b ). Sen mukaan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. n oppimista arvioivat kulloinkin opetuksesta vastaavat opettajat. Työssäoppimisen aikana opiskelijan oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä antaa palautetta myös työpaikkaohjaaja. Oppimisen arviointi tarkoittaa opiskelijan oppimisen etenemisen seuraamista tukemalla ja ohjaamalla opiskelijaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Oppimisen arviointia hyödynnetään tehtäessä mahdollisia muutoksia opetusjärjestelyihin ja oppimisen tukemiseen. Oppimisen arviointi edistää myös opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymistä. Opittuaan perustutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet opiskelija osoittaa osaamisensa perustutkinnon perusteiden mukaisesti, jolloin hänen osaamisensa arvioidaan. VAAOssa oppimisen arvioinnin tueksi on opiskelijan ehopsiin luotu jäsennelty, ammattitaitovaatimuksiin pohjautuva tehtävien, harjoitusten ja teemojen listaus niistä sisällöistä, joita opiskelijan tulee tutkinnon osaa suorittaessaan tehdä, jotta vaadittavat, tutkinnon perusteisiin kirjatut ammattitaitovaatimukset tulevat hankituksi. Näiden arviointi on oppimisen arviointia, josta ei anneta numeerista arvosanaa vaan kannustavaa, vapaamuotoista palautetta. Arviointi kirjataan opiskelijan ehopsin osaksi. saa myös suullista palautetta. Osaamisen arviointi Opittuaan tutkinnon osan sisällöt opiskelija osoittaa osaamisensa. Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on määritelty tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet sekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnin kohteet ovat työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Työprosessin hallinnassa arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa toimintaansa. Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä sekä käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä, koneita ja tarvittavaa työmateriaalia. Työn perustana olevan tiedon hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käytännön työssä soveltaa sitä tietopohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 10 (117) Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa osoitetaan yhdestätoista avaintaidosta erikseen neljän hallinta: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Seuraavassa kaaviossa on esitetty ammatillisen tutkinnon osan tuottama ammatillinen osaaminen (Opetushallitus, 2015). Yhteisiin tutkinnon osiin ei ole laadittu osaamistavoitteita tutkinnon osittain, vaan osaamistavoitteet on laadittu näihin neljään tutkinnon osaan sisältyviin osa-alueisiin. VAAOssa osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on kirjattu opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan kunkin tutkinnon osan yhteyteen. Tarkempi tutkinnon osien toteutustapa on kuvattu erillisissä liitteissä, joissa kuvataan miten osaaminen hankitaan ja miten osaaminen osoitetaan kussakin tutkinnon osassa. Osaamisen osoittamisen osalta voidaan viitata myös ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaan, jossa on kuvattu VAAOn yleiset periaatteet ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi. Oppimisen ja osaamisen arviointi eroavat toisistaan seuraavan kaavion mukaisesti (Opetushallitus, 2015):
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 11 (117) Työelämäyhteistyö arvioinnissa Työelämällä on tärkeä asema ammattiosaamisen näyttöjen ja siten osaamisen arvioinnissa, sillä ammattiosaamisen näyttöjä pyritään suorittamaan pääsääntöisesti työpaikoilla oppilaitoksen sijaan. Tällöin ammattiosaamisen näyttöjen arvosanasta päättävät pääsääntöisesti opettaja ja työelämäedustaja yhdessä. Työelämältä saatava palaute on lisäksi tärkeä osa arvioinnin ja muun koulutustoiminnan kehittämistä. Työelämän arvioijien arviointiosaamista kehitetään työpaikkaohjaajakoulutusten avulla. Lakisääteiset monialainen toimielin sekä näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, (VAAOssa yhdistetty ammattiosaamisen neuvottelukunnaksi), koostuu paitsi oppilaitoksen opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstöstä sekä opiskelijaedustajista, myös kunkin VAAOssa toteutettavan perustutkintoalan työelämäedustajista. Työelämäedustajat toimivat myös alakohtaisten ammatillisten neuvottelukuntien puheenjohtajina. Näin ollen ammattiosaamisen neuvottelukunnan arviointiin kuuluvien velvollisuuksien kautta työelämän asema arviointiyhteistyössä korostuu. Opiskelijoiden itsearviointi lle annetaan kaikessa arvioinnissa suorituksestaan palautetta. Palautteen antaminen on tärkeää opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymiselle. Annettu palaute vaikuttaa siihen, millaisena opiskelija näkee itsensä opiskelijana. Palaute on konkreettista opiskelijan osaamisen analysointia niin, että opiskelija oppii havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. n saa näin tietää, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi vielä opetella lisää. VAAOssa palautetta annetaan osana oppimisen ja osaamisen arviointia. Palautetta annetaan suullisesti sekä kirjallisesti erinäisten arviointien yhteydessä, mukaan lukien ehops:in tehtävä-, harjoitus- ja teema-kokonaisuudet ja niiden arviointi. lla on mahdollisuus arvioida omaa suoriutumistaan paitsi oppimisen myös osaamisen arvioinnin yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä arvioitaessa opiskelija arvioi omaa suoriutumistaan, mikä on oleellinen osa arviointikeskustelua. Myös työssäoppimisjakson osalta ja oppimisen arvioinnin yhteydessä opiskelijat arvioivat suoriutumistaan. Arviointitilaisuuksien lisäksi opiskelijat reflektoivat omaa opiskeluaan ja suoriutumistaan palautekyselyissä. Samalla, kun opiskelijat antavat palautetta ja arvioivat oppilaitoksen ja henkilökunnan suoriutumista, heitä pyydetään arvioimaan omaa opintopanostaan. Arviointi erityisopetuksessa Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Koska opiskelijat ilmaisevat osaamistaan eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa monipuolisin ja vaihtelevin tavoin. Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 :n ja 21 2. ja 3. momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. n tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna. VAAOssa on laadittu yleiset tutkinnon osien mukautetut ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 8 :n mukaisesti. Arvosana-asteikko on sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. n on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 12 (117) Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Mukautettujen tavoitteiden arviointiasteikko: Mukautetut tavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän tavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin T1 -tavoitteet. Mukautetut tavoitteet johdetaan T1- tason ydintavoitteista ja mukautus ilmaistaan M-merkinnällä. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. On erityisen tärkeää, että kaikki opiskelijan kanssa tekemisissä olevat henkilöt tietävät tavoitteet ja toimivat mukautettujen tavoitteiden mukaisesti.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 13 (117) Tyydyttävä 1, mukautettu: OPISKELIJA SAAVUTTAA JOITAKIN OPPIAINEEN PERUSTIETOJA JA - TAITOJA TUETTUNA TAI AVUSTETTUNA tarvitsee opinnoissaan ja työssään jatkuvaa seurantaa ja ohjausta. työllistyy tutkintoa vastaavalle ammattialalle tuettuun työhön tai yksilöllisesti järjestettyyn työtoimintaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa viitoitettujen suunnitelmien mukaisesti. n on osattava tehdä yksilöllisesti valittuja, paljon harjoiteltuja työtehtäviä ja osattava käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. n on osattava toimia tutussa ja pysyvässä ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja osattava tehdä paljon harjoiteltua työtehtävää. on osattava havainnoida työnsä kulkua ja osattava keskeyttää työ ja viestiä tilanteesta omalla kommunikointitavallaan, kun suoritus poikkeaa ennalta harjoitellusta. n on osattava sopeutua ohjaukseen ja ryhmässä työskentelyyn, osattava kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita ja yksilöllisesti avustettuna, noudattaa työaikoja, työnsä edellyttämiä turvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita. Hyvä 2, mukautettu: OPISKELIJA HALLITSEE OSAN OPPIAINEEN PERUSTIEDOISTA JA- TAIDOISTA OHJATTUNA n on pystyttävä ohjattuna työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisiin yksilöllisesti valittuihin työtehtäviin. Hänen on osattava käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. n on osattava toimia harvoin muuttuvassa tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja hänen on osattava tehdä etukäteen harjoiteltua tehtävää. Hänen on osattava pyytää tarvitessaan apua omalla kommunikointitavallaan. n on osattava sopeutua ohjaukseen, työskentelyyn ryhmätilanteissa ja hänen tulee osata toimia annetun palautteen mukaisesti ja kysyä tarvittaessa lisäohjeita. Hänen on osattava avustettuna noudattaa sovittuja työaikoja, työnsä edellyttämiä työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita ja osata kertoa poikkeamista. Kiitettävä 3, mukautettu: OPISKELIJA HALLITSEE OPPIAINEEN PERUSTIETOJA JA -TAITOJA MAHDOLLISIMMAN ITSENÄISESTI n on pystyttävä työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjelman mukaisiin avustaviin tehtäviin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. n on osattava käyttää työtehtäviinsä liittyviä tavallisimpia työtapoja, työvälineitä ja materiaaleja sekä suoriutua perustehtävistä. n on osattava toimia tutussa ympäristössä ja vuorovaikutustilanteessa. Hänen on osattava käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja paljon harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Hänen on osattava ohjattuna etsiä työtehtäväänsä liittyvää tietoa ja osattava esittää se omalla kommunikointitavallaan. Hänen on osattava työskennellä pysyvissä ryhmätilanteissa ja ohjattuna arvioida itseään ja annetun työtehtävän onnistumista. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvotella poikkeamista raja-tuissa, yksilöllisesti suunnitelluissa työtilanteissa.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 14 (117) Valmentava koulutus ja sen arviointi Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen, VALMAn, tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen perustutkintoon siirtymistä varten. VAAOssa noudatetaan muun muassa seuraavia Opetushallituksen kirjaamia periaatteita (Opetushallitus, 2015): voi missä vaiheessa tahansa siirtyä tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen, jos hänellä on siihen riittävät valmiudet, edellyttäen että siirto on mahdollinen käytännön järjestelyjen kannalta. Samoin opiskelija voi kesken valmentavaa koulutusta siirtyä oppisopimuskoulutukseen, jos hänellä on siihen riittävät valmiudet ja sopiva oppisopimuspaikka. VAAOssa oppisopimukseen johdattelevaa polkua kutsutaan OPSOstartiksi. Koulutus on joustavaa ja perustuu opiskelijan yksilöllisiin valintoihin ja osaamistavoitteisiin. Koulutuksen osien laajuutta voidaan vaihdella ja niistä voidaan muodostaa pienempiä kokonaisuuksia koulutuksen osan osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Osaaminen arvioidaan koulutuksen osien arviointikriteerien pohjalta ja arviointia voidaan täydentää tarvittaessa sanallisella arvioinnilla. Jos opiskelija suorittaa perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai osa-alueita, ne arvioidaan voimassa olevan asetuksen ja arviointiasteikon mukaisesti. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja, annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita näitä koskevien perustutkintojen perusteiden mukaisesti. Koulutukseen sisältyy vapaasti valittavia koulutuksen osia, joille määritetään nimike, osaamispisteet, ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. VALMAn toteutus ja arviointi on kuvattu tarkemmin tutkintokohtaisessa osiossa. Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. lla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen suomen kielen osaamista arvioitava suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi-tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomi-tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1-3. n opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista. Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille tavoitteiden mukaisesti.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 15 (117) Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut. Arvosanan korottaminen ja suoritusten uusiminen lla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. lla on oikeus korottaa saamaansa tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksyttyä arvosanaa. Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, opiskelijalle varataan tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen (L 630/1998, 787/2014, 25 d, A 603/2005, 12 ). VAAOssa sovitaan opiskelijakohtaisesti tutkinnon osien uusimis- ja arvosanojen korottamisajankohdat. Lähtökohtana on, että ennen uusimis- ja korottamissuorituksen alkamista opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa suunnitelman osaamisensa vahvistamisesta suoritettavien opintojen osalta. Arvioinnin oikaisu Lain 630/1998, 787/2014, 25 c :n mukaan opiskelijoilla on oikeus saada tietoonsa, miten hänen osaamisensa on arvioitu, ja tehdä arvioinnista oikaisupyyntö tarvittaessa. Oikaisua voidaan pyytää tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanoista. (Opetushallitus, 2015) voi tehdä arvioinnin oikaisupyynnön suullisesti tai kirjallisesti ensisijaisesti arvioinnin antaneelle opettajalle tai muulle arvioinnin suorittajalle, kuten työpaikkaohjaajalle. Suullinen oikaisupyyntö edellyttää aina vastaanottajalta kirjaamista (lomake liitteenä), jossa ilmenee kuka valittaa, mistä valittaa, milloin valittaa ja miksi valittaa. Kirjallisen arvioinnin oikaisupyynnön opiskelija tekee vapaamuotoisesti, ja myös siinä tulee näkyä edellä mainitut valituksen perustelut. Jos opiskelija on tyytymätön toimialajohtajan tai arvioinnin suorittaneen opettajan tai muun arvioinnista päätöksen tehneen henkilön tekemään oikaisupäätökseen, hän voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattiosaamisen neuvottelukunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä (L 601/2005, 787/2014, 25 c ). Ammattiosaamisen neuvottelukunnalle menevä oikaisupyyntö jätetään kirjallisesti opintotoimistoon, joka kirjaa saapumispäivämäärän ja huolehtii valituksen tiedottamisesta toimialajohtajalle. Tarvittaessa toimialajohtaja voi pyytää asianosaisilta lisäselvityksiä. Ammattiosaamisen neuvottelukunta ei arvioi opiskelijan näyttösuoritusta uudelleen. Se arvioi ainoastaan arvioinnin oikeudenmukaisuutta. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on sen näkemyksen mukaan ilmeisen virheellinen. Toimielin päättää siitä, miten uusi arviointi tehdään ja kuka sen tekee. n oikeusturvan kannalta on tärkeää, että uutta arviointipäätöstä eivät tee samat henkilöt, joiden tekemän arviointipäätöksen opiskelija on kokenut epäoikeudenmukaiseksi. Päätöksensä tekemiseksi toimielin voi pyytää lausuntoja asianomaisilta. Toimielimeen kuuluvalla opiskelijoita edustavalla jäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Arvioinnin oikaisuun tarvittavan lomakkeen saa opintotoimistosta. Arviointiaineiston säilyttäminen VAAOssa arviointitiedot kirjataan Primus/Wilma-järjestelmään. Opintokortit jaetaan opiskelijoille allekirjoitettuina paperikopioina lukukausittain. Tutkintotodistukset jaetaan valmistumisen jälkeen. Opettajien päivä- ja arviointikirjat arkistoituvat Primus/Wilma-järjestelmään. Lisäksi niistä arkistoidaan tulosteversiot jaksojen vaihteessa koulutuspäälliköiden hyväksyttäviksi. Lukuvuoden jälkeen koulutuspäälliköt toimittavat koko lukuvuoden aineistot toimialajohtajien hyväksyttäviksi. Arviointiaineistoja, jonka pohjalta tutkintotodistukseen (päättö- ja näyttötodistus) tulevat arvosanat on annettu, on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 811/1998, 799/2014,
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 16 (117) 11 a ). Arvioinnin dokumentointi tulee tehdä sellaisella tarkkuudella, että sen avulla voidaan tarvittaessa tehdä uusi arviointi. Vain osaamisen arviointiin liittyvä aineisto on säilytettävä. Ammattiosaamisen näyttöjen osalta säilytetään arviointilomake. Mikäli ammattiosaamisen näyttö on toteutettu useassa osassa, kaikki arviointilomakkeet on säilytettävä vaadittavan kuuden kuukauden ajan lopullisen arvosanan antamisesta. Kesken opintojen eroavalle opiskelijalle on annettava todistus suoritetuista tutkinnon osista sekä liitteenä osina toteutettujen näyttöjen arviointilomakkeet, jos kyseisestä tutkinnon osasta ei vielä ole koko näytön arvosanaa. Arviointilomakkeiden avulla opiskelija voi myöhemmin saada osaamistaan tunnustettua jatkaessaan opintojaan toisessa oppilaitoksessa. Kun tutkinnon osasta on annettu arvosana, sen on löydyttävä oppilaitoksen arkistointijärjestelmästä. Opettajien on hyvä säilyttää kaikki tutkinnon osien arvosanan antamiseen liittyvä arviointiaineisto ainakin niin kauan, kunnes koko tutkinnon osa on arvioitu. Arviointiaineiston säilyttämisessä on hyvä muistaa erottaa oppimisen ja osaamisen arvioinneista kertyvä materiaali. Kun tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta on annettu, osaamisen arvioinnin oikaisuaika on kulunut umpeen tai osaamisen arvioinnin oikaisupyyntö on käsitelty, voidaan arviointimateriaalit todistuksia ja opintosuoritusrekisteriä lukuun ottamatta hävittää. Arviointiaineistojen säilyttämisessä huomioidaan salassapito. Arviointiin liittyvien aineistojen osalta salassapito koskee lähinnä seuraavia, julkisuuslain 24 :ssä listattuja kohtia (Opetushallitus, 2015): 17: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja julkisyhteisön liike- tai ammattisalaisuudesta; 20: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta; 22: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai testistä; 29: asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta ja sen tuloksesta; 30: oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja; ja 31: asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta. Ammattiosaamisen näytöt Suunniteltaessa, toteuttaessa ja arvioitaessa ammattiosaamisen näyttöjä huomioidaan laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 25, 25a, 25b, A 811/1998, 799/2014, 5 ), jossa säädetään opiskelijan osaamisen arvioinnista, ammattiosaamisen näytöistä, ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavasta toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen sopivuuden edellytyksistä ja työturvallisuudesta on säädetty laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta. n osaaminen arvioidaan ammatillisissa tutkinnon osissa ammattiosaamisen näytöllä tekemällä käytännön työtä aidoissa työelämän ympäristöissä aina, kun se on mahdollista. lla on mahdollisuus oppia perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisesti ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kaikki ammatilliset tutkinnon osat, myös valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat, mikäli ne ovat ammatillisia. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia voidaan arvioida ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä. Ammattiosaamisen näytön toteuttamiselle ei ole säädöksissä asetettu mitään ajallista määrää, vaan toteuttamisesta sovitaan erikseen tehtävästä työstä ja ympäristöstä riippuen. Tärkeintä on, että opiskelijan osaamisesta saadaan luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvosana osaamisesta voidaan antaa. Lisäksi on varmistettava, että opiskelijalle annetaan riittävästi tukea ja ohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöjen suorittamista, sen aikana ja jälkeen.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 17 (117) Ammattiosaamisen näytölle nimetyt arvioijat tutustuvat arviointisuunnitelmaan ennen toteutusta: mikä on näytössä tehtävä työ, mihin tutkinnon osaan se liittyy ja mitkä ovat näin ollen arvioinnin kohteet ja kriteerit. Ammattiosaamisen näytössä arvioija arvioi opiskelijan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla tämän työntekoa. Samanaikaisesti opiskelija toteuttaa itsearviointiaan. Arviointikeskustelu käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Arviointikeskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen opiskelijan osaamisesta suhteessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin ja luoda hyvät edellytykset opiskelijan oppimiselle jatkossa. Arviointikeskustelussa opettajan tehtävänä on varmistaa, että keskustelu käydään perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Arviointikeskustelussa lähdetään aina opiskelijan kokemuksista ja vahvuuksista sekä siitä, millainen käsitys hänellä on osaamisensa tasosta ja ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Lopuksi siirrytään kehittymistä vaativaan osaamiseen. Keskusteluun osallistuvat tuovat esille omat käsityksensä opiskelijan osaamisesta. Keskustelussa arvioidaan opiskelijan toimintaa, ei hänen persoonaansa. Arvioitavan tunnetila otetaan huomioon ja virheiden etsimistä vältetään. Arvioitavaa ohjataan kehittämään osaamistaan ja työskentelyään. VAAOssa arvioinnin voi kirjata sähköisessä muodossa suoraan Wilmaan tai arviointilomakkeelle (sähköinen tai tuloste). Ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa siten, että samaan näyttöön kuuluu useamman tutkinnon osan sisällöt. Tällöin arvosana annetaan kuitenkin aina kaikista ammatillisista tutkinnon osista erikseen arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain. Ammattiosaamisen näytön kokonaisarvosanaa ei kuitenkaan muodosteta ennen kuin tutkinnonosa on osoitettu näytöillä niin kattavasti kuin perustutkinnon perusteissa on määrätty. Tarkempi kuvaus ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta on esitetty liitteessä: Ammattiosaamisen suunnitelma Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppimista tapahtuu työpaikoilla monissa eri muodoissa. Yleisin menetelmä on työssäoppiminen lähiopetuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä. Lisäksi oppisopimuksen soveltaminen on yleistymässä. Työpaikkoja voidaan tilanteen mukaan soveltaa myös oppimisen ympäristönä siten, että kyseessä ei ole työssäoppiminen tai oppisopimustyösuhde. Työssäoppiminen Työssäoppimisessa noudatetaan asetusta ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 sekä 811/2014) sekä seuraavia periaatteita: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä huolehtii, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Koulutuksen
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 18 (117) järjestäjän ja opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työssäoppimisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä hänelle osoitettua työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 19 (117) Työssäoppimisen prosessi: Vaihe Ennen työssäoppimista Työnantaja Toimijat Työpaikkaohjaaja Opettaja Koulutuksen järjestäjä x Yhteistyösopimuksen laatiminen, sisältäen työpaikan x vaarojen selvityksen ja arvioinnin sekä työpai- kan soveltuvuuden arvioinnin Työssäoppimisen henkilökohtaisten tavoitteiden x x laatiminen n valmentaminen työssäoppimisjaksolle x x Työssäoppimispaikan hankinta ja sen soveltuvuuden x x x tarkistaminen Työssäoppimisen valmistelu x - työssäoppijan perehdyttämisen, työnopastuksen ja ohjaamisen järjestäminen - työturvallisuudesta huolehtiminen - tiedottaminen - työpaikkaohjaajan nimeäminen Työssäoppimissuunnitelman ja opiskelija-kohtaisen x x x työssäoppimissopimuksen laatiminen - tavoitteet ja tehtävät, oppimisen ja osaamisen arviointi - työaika, ruokailu ja matkat - työvälineet, suojavaatteet, henkilökohtaiset suojaimet, vakuutusturva Työpaikkaohjaajan perehdyttäminen tutkinnon x x osan tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin Tarvittaessa ilmoitus työsuojelupiiriin alaikäisistä x Työssäoppimisen aikana n perehdyttäminen työtehtäviin, työyhteisöön x x ja työpaikkaan, erityisesti työ- ja asiakastur- vallisuuteen ja työn laatuun Työssäoppijan osaamiseen ja oppimisvalmiuksiin x x x perehtyminen Työssäoppijan opastaminen ja ohjaaminen x x Palautteen antaminen ja arviointi x x x - jatkuva palautteen antaminen - osaamisen arviointi Vastuullinen työskentely, itsearviointi ja raportointi x Työssäoppimisen ohjaaminen ja seuraaminen x x Työssäoppimisen ja osaamisen arvioinnin suunni- x x x telman päivittäminen Osaamisen arviointi: ammattiosaamisen näyttö x x x Osaamisen arviointi: tutkintotilaisuus x x x Työssäoppimisen jälkeen Palautteen antaminen työssäoppimisesta x x Työssäoppimisen kehittäminen x x x x
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 20 (117) Oppisopimus Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen kirjallinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä hankittavaa osaamista, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimus on joustava ja käytännöllinen tapa kouluttaa työpaikoille osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä, ja se soveltuu myös henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen. Oppisopimusta voi soveltaa eri tavoin ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Yleisin soveltamismuoto VAAOssa on niin kutsuttu 2+1 malli, jossa opiskelija hankkii riittävät ammatilliset perustiedot ja pääsääntöisesti suorittaa yhteiset tutkinnon osat ennen oppisopimuksen solmimista. VAAO ei hallinnoi omaa oppisopimustoimistoa, mistä johtuen oppisopimuksien toteuttamisessa tehdään yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien oppisopimustoimistojen kanssa. Aloittaessaan oppisopimuksessa opiskelija eroaa VAAOsta ja siirtyy oppisopimustoimistoa hallinnoivan koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi. Kyseinen koulutuksen järjestäjä ostaa VAAOlta tietopuolisen koulutuksen järjestämisen sovitulla rahasummalla. 2+1 mallin vaatimukset ja toisaalta edut kunkin osapuolen näkökulmasta on esitetty seuraavassa taulukossa: Oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa tietopuolisen koulutuksen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. osallistuu opiskelijan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaukseen ja arviointiin. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opiskelijalle tutkinnon tavoitteiden mukaisia työtehtäviä vähintään 25 h/vko. nimeämään opiskelijalle työpaikkaohjaajan, joka ohjaa, tukee ja arvioi opiskelijan oppimista ja kehittymistä työpaikalla. yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa. mahdollistamaan opiskelijan osallistumisen tietopuoliseen koulutukseen. saa innokkaan työntekijän, jolla on jo takanaan alan ammattiopintoja. mahdollisuuden täsmäkouluttaa työntekijä yrityksen tarpeisiin. koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjauksesta ja arvioinnista. lta edellytetään itsenäisyyttä, vastuullisuutta ja kykyä yhdistää työ ja opiskelu. riittävä määrä ammatillisia perusopintoja. sopivan oppisopimustyöpaikan löytämistä. saa työehtosopimuksen mukaisen palkan ja oppisopimukseen kuuluvat opintososiaaliset edut. arvokasta työkokemusta ja työntekijän etuudet. hyvän mahdollisuuden työllistyä yritykseen valmistumisen jälkeen. Opintojen tarjoaminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa VAAO toimii osana Valkeakoski Campusta yhdessä Tietotien lukion ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. VAAOssa suoritettavien toisen asteen perustutkintojen osia voidaan suorittaa kummankin mainitun koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä. Kaksoistutkintojen lukio-opinnot suoritetaan Tietotien lukiossa. Lisäksi liiketalouden ja kaupan kansainvälisen kaupan merkonomiopiskelijoille sekä sähkö- ja
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 21 (117) automaatioasentajille on suunniteltu opintopolut siten, että ammattikorkeakouluopintoja voidaan systemaattisesti suorittaa jo VAAOn toisen asteen opintojen aikana. Kansainvälisen kaupan merkonomiopiskelijat osallistuvat HAMK:n järjestämille luennoille ennalta sovittujen tutkinnon osien yhteydessä, ja sähkö- ja automaatioasentajat voivat osoittaa osaamisensa HAMK:n järjestämillä näyttösuoritteilla toisen asteen opintojensa rinnalla. VAAO puolestaan tarjoaa erilaisia passi- ja korttikursseja (esimerkiksi hygieniapassi, anniskelupassi, EA-kortti) HAMK:n ja Tietotien lukion opiskelijoille. HAMK:n kansainväliset opiskelijat on huomioitu siten, että osa kursseista toteutetaan myös englannin kielellä. VAAO on aktiivinen toimija myös Välkky-oppilaitosverkostossa, johon kuuluvat Eerikkilän urheiluopisto, Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia, ja Ypäjän hevosopisto. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa kehittää koulutustarjontaa suunnitelmallisesti, mahdollistaa valinnaisten ammatillisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien yhteistarjonta ja lisätä resurssien yhteiskäyttöä. Edellisten lisäksi VAAO toimii aktiivisesti monissa verkostoissa, joihin kuuluu oppilaitoksia ja yrityksiä. Ammattiosaamisen neuvottelukunta Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymässä on nimetty lakisääteinen ammattiosaamisen näyttöjä valvova toimielin, ammattiosaamisen neuvottelukunta, jonka tehtäviin kuuluu edellisen lisäksi monialaiselle toimielimelle kuuluvia tehtäviä (951/2011 35 ). Kolmeksi vuodeksi kerrallaan asetettavaan ammattiosaamisen neuvottelukuntaan on nimetty koulutuksen järjestäjän, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijahuollon sekä eri alojen työ- ja elinkeinoelämän edustajat. Nimitysperiaatteena on ollut, että ammattiosaamisen neuvottelukuntaan saataisiin mahdollisimman tasapuolinen ja kattava kokoonpano edustamaan oppilaitoksen eri koulutusaloja. Ammattiosaamisen neuvottelukuntaan kuuluvan opiskelijajäsenen on oltava vähintään 15-vuotias. Hän ei voi toimia toimielimen puheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii koulutuksen järjestäjän edustaja. Ammattiosaamisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu - hyväksyä opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista - valvoa näyttötoimintaa ja sitä, että opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista toteutuvat - päättää näyttöjen arvioijista; Päätökset liittyvät siihen, kuinka opettajien ja työelämänedustajien arviointiyhteistyö toteutuu ja miten ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat nimetään. - allekirjoittaa opiskelijoiden näyttötodistukset (puheenjohtaja) - käsitellä opiskelijan arviointia koskevien oikaisuvaatimukset; Tämä koskee näyttöarvioinnin lisäksi muutakin opiskelijan arviointia myös yhteisten tutkinnon osien osalta - päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta asetuksessa 1032/2011 16 määritellyillä opintoaloilla - päättää kaikkien alojen opiskelijoiden määräaikaisesta erottamisesta; Määräaikainen erottaminen voi tulla kysymykseen, jos opiskelija jättää toistuvasti noudattamatta VAAOn järjestyssääntöjä kurinpitomenettelyistä huolimatta. Järjestyssäännöt on esitetty liitteessä. Todistukset Todistuksien osalta VAAOssa noudatetaan Opetushallituksen kirjaamia periaatteita (Opetushallitus, 2015): Todistuksista on voimassa, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 25e, A 811/1998, 799/2014, 10, 13, 13 a ) on säädetty. Arvosanat tutkintotodistukseen annetaan kaikista perustutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista. Poikkeuksena ovat ne vapaasti valittavat tutkinnon osat, jotka ovat jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tai työkokemuksen kautta hankittua osaamista. Nämä voidaan arvioida arvosanalla hyväksytty/hylätty.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 22 (117) Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetaan tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut kaikki perustutkintoon kuuluvat tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti. Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. lle annetaan todistus hänen suorittamistaan tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä hänen erotessaan kesken perustutkinnon suorittamisen ja myös opiskelun aikana hänen pyynnöstään (L 630/1998, 787/2014, 25 e, A 811/1998, 799/2014, 13 ). Todistus suoritetusta koulutuksesta annetaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta. lle annetaan todistus hänen suorittamistaan koulutuksen osista hänen erotessa kesken koulutuksen suorittamisen. Tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liittää valtioneuvoston asetuksen (811/1998, 799/2014, 13 a ) mukaisesti ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys, josta ilmenevät opiskelijan suorittamat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ja niiden osaamisen arviointi sekä muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijan pyynnöstä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, joka sisältää tiedot opiskelijan suorittaman tutkinnon tai koulutuksen tuottamasta osaamisesta, tutkinnon tai koulutuksen tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liittää selvitys ammattipätevyydestä, joka opiskelijalla on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Todistusmalleissa on ohjeistus todistusten liitteiden sisällöstä. Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: - opiskelijan nimi ja henkilötunnus - perustutkinnon nimi - osaamisalan nimi (jos osaamisala on) - tutkintonimike perustutkinnon perusteiden mukaisesti - tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin 135 osp, yhteisiin 35 osp ja vapaasti valittaviin 10 osp tutkinnon osiin, opiskelijan yksilöllisesti suorittamat tutkinnon osat ja niiden laajuudet sekä arvosanat, erityisopetuksessa arviointi lisäksi sanallisesti (L 630/1998, muutos 246/2015, 19 a, A 329/2015, 10 ) - työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuus - viittaus erityisiin opiskelujärjestelyihin (L 246/2015, 21 ) silloin, kun perustutkinnon perusteiden jonkin tutkinnon osan tai osa-alueen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu - viittaus erityisopetuksena (L 246/2015, 19 a ) toteutetuista tutkinnon osista tai osa-alueista, joissa on poikettu perustutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia - päiväys ja allekirjoitukset - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Osaamisalat kirjoitetaan voimassa olevan asetuksen mukaan ja tutkintonimikkeet kirjoitetaan voimassa olevan perustutkinnon perusteiden mukaan. Tutkintojen nimistä ja tutkintonimikkeistä ei voi poiketa. Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: - opiskelijan nimi ja henkilötunnus - tutkinnon nimi ja laajuus - osaamisalan nimi - tutkintonimike - suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta)
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 23 (117) - päiväys ja allekirjoitus (ammattiosaamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja) - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Tutkintotodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: - Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot: - todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu - opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) - maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja asetusnumero) - pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso - tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus - tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä - arvosana-asteikko - ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. huolto Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. lla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta (1287/2013, 3, 4, 6 ja 9 ). Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Mikäli koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia saman kunnan alueella, koulutuksen järjestäjä päättää, laaditaanko oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat vai useammalle oppilaitokselle yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma. VAAOn opiskeluhuoltosuunnitelman on laadittu VAAOn omiin tarpeisiin. VAAOn opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (1287/2013, 13 1 mom.). Opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvät muun muassa seuraavat asiat: - Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi - Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 24 (117) - Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa - Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut - Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa - Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta) toteutetaan VAAOssa seuraavia periaatteita noudattaen: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 26 ) määrätään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 :ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta. Sen lisäksi, mitä edellä mainituissa on säädetty, koulutuksen järjestäjän tulee määritellä menettelytavat ja toimenpiteet, joilla se seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee määritellä seurattavista asioista, tietojen kokoamisessa käytettävistä menetelmistä, seurannan aikataulusta sekä vastuussa olevista tahoista. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä, miten seurantatietoja käsitellään ja hyödynnetään opiskeluhuollon kehittämisessä sekä miten keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. VAAOssa opiskelijahuoltosuunnitelma on tehty yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan ja muiden yhteistyökuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten ja tahojen sekä oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. huoltosuunnitelmassa on ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjä on laatinut kriisisuunnitelman ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta (sisältyy pelastussuunnitelmaan). Koulutuksen järjestäjä seuraa opiskelijahuollon toteutumista. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on edellä mainittujen opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. VAAOssa opiskelijat perehdytetään oppilaitoksessa noudatettaviin järjestyssääntöihin. n omaa vastuuta korostetaan oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. Liite: huoltosuunnitelma Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ): Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos on aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen otetaan yhteistyössä huomioon. VAAOn henkilökunta tekee yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksella tuetaan opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä sekä vahvistetaan opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön välineitä ovat muun muassa systemaattinen yhteydenpito ja avoin tiedonkulku, vanhempainillat opintojen alkaessa ja tarvittaessa myös sen aikana, huoltajatapaamiset asianosaisen henkilöstön järjestämänä sekä henkilökunnan tavoitettavuus. Lisäksi huoltajilta kerätään vuosittain palautetta yhteistyön toimivuudesta.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 25 (117) Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden asetuksessa 1032/2011, 16 määritellyillä opintoaloilla. Koulutuksen järjestäjä tiedottaa opiskelijan oppaassa kyseisestä asiasta opintojen alussa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjä selvittää yhdessä opiskelijan kanssa tämä mahdollisuuden hakeutua muuhun koulutukseen., jonka opiskeluoikeus on peruutettu, voi hakea sen palauttamista. n tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta tekee koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin (ammattiosaamisen neuvottelukunta). Päätöksen yhteydessä opiskelijalle annetaan tieto valitusoikeudesta opiskelijan oikeusturvalautakunnalle. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Terveydentila voi estää opiskelijaksi ottamisen. VAAOssa noudatettavat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ovat opetussuunnitelman liitteenä. Opiskeluoikeuteen liittyvä tiedonsaanti ksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. ksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä sekä koulutuksen järjestäjä voi määrätä opiskelijan terveydellisiin tutkimuksiin kesken opintojen, kun on kysymys 951/2011 32 tarkoitetusta opinnoista. n tulee antaa koulutuksen järjestäjän pyynnöstä ote rikosrekisteristä (770/1993), mikäli opiskelijan opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Terveydentilaa koskevat tiedot tulee toimittaa ennen opiskelupaikan vastaanottamista sekä asetuksessa 951/2011 määritellyillä aloilla koulutuksen järjestäjän sitä pyytäessä ja ote rikosrekisteristä koulutuksen järjestäjän antaman ohjeistuksen mukaisesti. Aikuiskoulutus VAAOn aikuiskoulutus järjestää tutkintotavoitteisia koulutuksia ja tutkintoon johtamattomia lyhytkoulutuksia. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään näyttötutkintoina tai oppisopimuksella. Näyttötutkintoja voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppisopimus toteutetaan aina yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien oppisopimustoimistojen kanssa. Tredun oppisopimustoimiston kanssa on tehty erillinen yhteistyösopimus. VAAOssa voidaan suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja alasta riippuen. Aikuiskoulutuksen rahoituskanavia hyödynnetään monipuolisesti. Valtionosuuksilla rahoitettavia koulutuksia ovat oppilaitosmuotoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimusmuotoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Valtion lisärahoitusta on myös saatavilla tiettyjen osaamisohjelmien mukaisille kohderyhmille, kuten osana nuorisotakuuta käynnistetyn nuorten aikuisten osaamisohjelman, NAO:n, tai aikuisten osaamisperustan vahvistamisen, ENO:n, kohderyhmille; NAO on tarkoitettu niille 20 29-vuotiaille nuorille ja ENO niille 30 50-vuotiaille aikuisille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Lisäksi Työvoimahallinto rahoittaa koulutuksia kulloisenkin koulutustarpeen mukaisesti, ja tutkinnon suorittaja/opiskelija voi myös omaehtoisesti itse rahoittaa opintonsa. VAAOn aikuiskoulutus vastaa osaltaan alueelliseen aikuisväetön koulutustarpeeseen ja toisaalta yritysten työvoimatarpeeseen. VAAOn aikuiskoulutuksessa pyritään rakentamaan toiminnallisia kokonaisuuksia siten, että sekä VAAOn nuorten että aikuisten perustutkintokoulutuksesta valmistuvilla opiskelijoilla olisi jatkokoulutusmahdollisuuksia omassa oppilaitoksessa. VAAOn aikuiskoulutuksen koulutusaloista on valittu keskeisiksi painopistealueiksi sellaiset, joille oppilaitoksen alueella on tarvetta työelämässä, ja jotka ovat VAAOn erityisosaamista esiin tuovia ja kustannus-
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 26 (117) tehokkaita. Mahdollisuuksien mukaan pyritään rakentamaan myös yhdistelmätutkintoja siten, että osallistujat saavat laajemman ammattitaidon yhdellä tutkinnolla, kuten esimerkiksi yhdistämällä hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkinnot tai muutoin löytämällä synergioita tutkintojen välillä. Koulutusten rakenne suunnitellaan siten, että se mahdollistaa erilaisilla rahoitusmuodoilla opiskelun samassa ammatillisessa ryhmässä. Näin suunnitellen yksittäiset oppisopimusopiskelijat voivat opiskella tietopuoliset opintonsa samassa ryhmässä kuin omaehtoiset opiskelijat. Suunnittelussa otetaan huomioon myös se, että mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita voitaisiin ottaa aikuiskoulutusryhmiin non-stop - periaatteella pitkin vuotta. Näin tarjotaan aikuisille koulutusmahdollisuuksia mahdollisimman nopeasti koulutustarpeen ilmetessä. Erilaisia oppimisympäristöjä pyritään käyttämään ja soveltamaan tarkoituksenmukaisesti. Yksi painotus on verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen sekä niiden joustava, monipuolinen ja sujuva käyttäminen aina, kun se on mahdollista ja soveltuu opittavaan asiaan. Työelämän oppimisympäristöjä käytetään oppimisympäristönä mahdollisuuksien mukaan. Se lisää opiskelun työelämäläheisyyttä ja kehittää yhteistyökumppanuuksia yritysten ja organisaatioiden kanssa. VAAOn aikuiskoulutuksen periaatteissa noudatetaan lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) sekä asetusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A 812/1998). Lisäksi tutkintotoimikuntien ohjeistukset ohjaavat VAAOn aikuiskoulutuksen toimintaa. Näyttötutkintojen arviointikäytänteissä nojataan Opetushallituksen Arvioinnin oppaaseen kirjaamiin periaatteisiin (Opetushallitus, 2015). Tasa-arvo Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L 609/1986) ja sen muutos (L 232/2005) määrittelevät lainsäädännön soveltamisesta ammatillisissa oppilaitoksissa. VAAOssa turvataan jokaiselle opiskelijalle tasa-arvoiset opiskelu- ja osallistumismahdollisuudet sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta, taloudellisesta asemasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta. Mahdollisille hakijoille annettava informaatio suunnataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. valinnat tehdään valtakunnallisen yhteishaun määräysten ja ohjeiden mukaisesti ja valintakriteereitä käyttäen. Yhteishaun ulkopuoliset opiskelijavalinnat tehdään valintakriteerien mukaisesti, jotka ovat hakijalla tiedossa ennakolta. Mahdolliset valintakokeet tai valintakriteerit eivät suosi eivätkä syrji kumpaakaan sukupuolta. Opetusmenetelmissä ja opiskelutavoissa huomioidaan opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttaminen ja valinnan mahdollisuudet. Kaikilla opiskelijoilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvoisuuden toteutuminen opiskelijoiden opintojen arvioinnissa, osaamisen tunnustamisessa sekä ammattiosaamisen näytöissä varmistetaan yhtenäisten ohjeiden avulla. Osana VAAOn laatutyötä ja muuta kehittämistä laaditaan erillinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Kestävä kehitys Vastuullisuus sekä siihen liittyvät kestävä kehitys ja turvallisuus sisältyvät VAAOn arvoihin ja laadunhallintajärjestelmään, ja siten ohjaavat päätöksentekoa. Kestävä kehitys on osa EFQM- laadunhallintajärjestelmää, ja sen toteutumista mitataan osana EFQM:n yhteiskunnallisia tuloksia. Taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävää kehitystä painotetaan koulutuksen opetus- ja tutkinnonjärjestämissuunnitelmissa. VAAOn kaikessa toiminnassa pyritään energian ja materiaalien säästämiseen. t ja henkilöstö huolehtivat yhteisistä tiloista ja ulkoalueista. Hankintasäännön ohjeistuksessa on huomioitu kestävä kehitys. Kierrätys ja jätehuolto toteutetaan yhtymähallituksen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Jätteiden syntymistä pyritään vähentämään ja niiden lajittelu toteutetaan toiminnan yhteydessä. Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammatillisen perustutkintojen perusteissa. Se sisältyy myös ammatillisten perustutkintojen perusteiden ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävä kehitys arvioidaan osana ammattiosaamisen näyttöjä tai/ja muuta osaamista.
VAAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto; 27 (117) Koulutuksen laadun lähtökohdat VAAOssa on tehty systemaattista laatutyötä jo vuosikymmenen ajan. VAAOn laadunhallintajärjestelmä pohjautuu EFQM-järjestelmään, tuloskortteihin (bsc), laajaan palautejärjestelmään sekä prosessikuvauksiin. Toiminnan ja kehittämisen lähtökohdaksi on laadittu strategia vuosille 2014 2017, liite. Koulutustoiminnasta mitataan ja analysoidaan useita tunnuslukuja. Tällaisia tunnuslukuja ovat muun muassa opiskelijoiden läpäisy, keskeyttäminen ja osaamisen arviointitiedot. Edelliset kertovat VAAOn koulutustoiminnan tasosta suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin. Yhteystyössä Opetushallituksen ja Kansallisen arviointikeskuksen kanssa tehtävää tiedonkeruuta ja valtakunnallista vertailua hyödynnetään osana VAAOn toiminnan laadun kehittämistä. Seuraavassa esitetään VAAOn laadunhallinnan periaatteet, visio ja arvot sekä toiminnan ja kehittämisen painopisteet.