Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava

Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava Vaskiluodon Voima Oy Friilundintie 7 65170 VAASA VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen 1.1.2010. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on 30.10.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Riihinevan 117 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kauhavan ja Lapuan kaupungeissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankealuetta koskevia päätöksiä ei ole aiemmin annettu. Hakijalla on pääosin hallussaan tuotantoon suunniteltu alue. Alueet, joita hakija ei saa haltuunsa, jäävät pois tuotantoon kunnostettavasta alasta. Kiinteistötietojärjestelmän mukaa hakija omistaa Kauhavan kaupungissa Kauhavan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Halssi RN:o 12:174 sijaitsevan määräalan M601, jonka alueelle maaperäimeytyskenttä on suunniteltu sijoitettavaksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Kauhavanjoen valuma-alueella on voimassa suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Riihinevan kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla laskeutusaltaat ja imeytyskenttä, minkä jälkeen kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet. Kuntoonpano on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2010/2011 ja tuotanto vuoden 2013 kesällä. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 25 vuotta. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueet (5,3 ha) mukaan luettuna on 116,6 ha. Tuotantoalue koostuu viidestä lohkosta, joiden pinta-alat ovat 40,6 ha, 15,9 ha, 7,4 ha, 11,6 ha ja 35,7 ha. Tukikohta-alue sijaitsee Riihinevan eteläosassa auma-alueen 4 vieressä. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 40 000 MWh vuodessa hakijan Seinäjoen voimalaitoksen käyttöön. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Kesäkautena tuotantoa on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 15 000 tonnia. Tuotannon loputtua alueen jälkikäytön muotona on mahdollisesti maaja/tai metsätalous. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesiensuojelurakenteina ovat sarkaojissa sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne, kokoojaojissa virtaamansäätöpadot ja kaksi laskeutusallasta, joista vesi johdetaan painovoimaisesti ympärivuotisesti imeytyskentälle. Kuivatusvedet johdetaan imeytyskentälle kaivettavaa ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle jako-ojalla. Jako-ojan reuna pengerretään. Pengerrykseen jätetään aukkoja kohtiin, joista vedet jaetaan imeytyskentälle. Imeytyskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan mahdollisesti pintavaluntana kulkeutuvien vesien virtaus imeytyskentän kautta. Imeytyskentän alaosassa on keräilyallas, josta imeytyskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta peltoalueen ojaan. Imeytyskentän maaperä on hienoa hiekkaa. Kentän pinta-ala on 6,0 ha, joka on 4,7 % sen valumaalueesta.

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Riihinevan turvetuotannon aiheuttama kuntoonpanovaiheen vuosikuormitus imeytyskentän alapuoliseen peltoalueen kuivatusojaan on 12 kg fosforia, 460 kg typpeä ja 3 000 kg kiintoainetta vuodessa. Kunnostusvuoden kesäaikana Riihinevan turvetuotannon kuormitus imeytyskentän alapuoliseen peltoalueen kuivatusojaan on 0,08 kg/d fosforia, 1,2 kg/d typpeä ja 9 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Lähin asuttu rakennus sijaitsee noin 350 metrin ja muu asutus yhdestä kahteen kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso ylittää alle 150 metrin etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa melutaso ylittää 55 db(a) alle 350 metrin etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. Vuosittain turvetta kuljetetaan noin 15 000 tonnia ympärivuotisesti. Riihinevan luoteis- ja pohjoispuolta kulkevalta metsäautotieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 1. Riihinevan eteläpuolen metsäautotietä jatketaan tuotantoalueen aumoille 2-4. Turve kuljetetaan tuotantoalueen pohjoispuolelta metsäautotien ja Ojutkankaantien kautta Alajärventielle (valtatie nro 16) ja edelleen Seinäjoelle. Tuotantoalueen eteläpuolelta (aumat 2-4) turve kuljetetaan metsäautotien ja Ihamäentien (tie nro 7333) kautta Alajärventielle (valtatie nro 16) ja edelleen Seinäjoelle. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta, joka tehdään perustettavalla tukikohta-alueella. Tukikohta-alueelle varataan asianmukaiset

keräys- ja säilytystilat jätteille. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Vuosittain Riihinevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: työkoneiden voiteluaineet 250 350 kg suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 60 70 kg akkuromua 15 kg teräsromua mahdollisesti aumamuovia Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Riihineva sijaitsee kallioisten moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pohjamaalaji on pääosin moreeni ja paikoin esiintyy hiesua ja hietaa. Riihinevan hankealueesta on ojitettua suoaluetta noin puolet. Ojitetut alueet ympäröivät ojittamattomia suoalueita, joten ojittamattomien suoalueiden vesitalous on muuttunut. Ojittamattomat alueet ovat suotyypiltään variksenmarjarahkarämettä ja karua lyhytkorsinevarämettä. Riihinevalla kasvillisuus- ja linnustoselvitys on tehty kesällä 2009. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Alueelta ei myöskään löytynyt uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä eikä harvinaisia kasvilajeja. Riihinevan pesimälinnustossa ei ole erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Suolla pesivistä lajeista kapustarinta on EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Kapustarinta kuuluu Etelä- Pohjanmaan luonnontilaisten soiden peruslajeihin, joiden parimäärät vaihtelevat alle 100 ha:n suuruisilla soilla useimmiten yhdestä viiteen. Pikkukuovi on Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun vastuulaji, jonka kanta on Suomessa luokiteltu elinvoimaiseksi. Laji pesii yksittäispareina keskimäärin joka viidennellä alle 100 ha:n suuruisella suolla. Sinisuohaukka on harvalukuinen pesimälintu Etelä-Pohjanmaalla. Laji kuuluu Suomessa silmälläpidettäviin lajeihin. Lajin pesä ei ollut hankealueella. Teeri kuuluu Suomessa silmälläpidettäviin lajeihin. Alueelta ei löytynyt teerien kiinteää soidinpaikkaa. Riihinevalla ei ole erityistä merkitystä lintujen muuttoaikaisena lepäily- tai ruokailualueena. 4

5 Asutus ja maankäyttö Riihineva sijaitsee Kauhavan taajamasta noin 5,5 km etelään ja Lapuan taajamasta noin 9 km koilliseen. Lähin asutus sijaitsee pääosin 1 2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Hankealueen koilliskulmalla 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on yksi vapaa-ajan rakennus. Tuotantoalueen ja rakennuksen välissä on ojitettua metsää kasvavaa suoaluetta. Alueelle tulee kasvamaan suojapuusto, koska tuotantoalueen ja eristysojan väliin jäävällä alueella ei liikuta koneella. Pohjoisen aumatien ja metsäautotien varressa ei ole asutusta eikä eteläisen metsäautotien ja aumateiden varressa. Lähin asutus eteläisellä reitillä on valtatien 16 varressa. Tuotantoalueelta imeytyskentälle johtavan ojan varressa ja imeytyskentältä Heiniluomaan laskevan peltoalueen ojan varressa ei ole asutusta eikä Heiniluoman varressa tai Hirvijoen varressa Heiniluoman laskun jälkeen. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Tuotantokalusto voi aiheuttaa 55 db:n melutason hetkellisen ylittymisen 100 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. PM 10 -pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä jää alle 50 µg/m³:n tasolle (ohjearvo) avoimessa maastossa 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueella ei ole esitetyillä haitta-alueilla asutusta. Aumateiden ja metsäautoteiden varressa ei ole asutusta. Asutus sijaitsee turpeen kuljetusreitillä yleisten teiden varressa 2 4 km:n etäisyydellä tuotantoalueen aumoista. Riihinevaa ympäröivä alue on metsätalouskäytössä eikä suunniteltu tuotantoalue aiheuta sille haittaa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen lähistöllä ei ole suojeltavia kohteita eikä pohjavesialueita. Riihineva sijaitsee Lapuanjoen (44) vesistöalueen Kauhavanjoen (44.06) valuma-alueen Hirvijoen (44.068) valuma-alueella. Vedet purkautuvat Riihinevalta imeytyskentän kautta peltoalueen kuivatusojaan, joka laskee Heiniluomaan ja sen kautta Hirvijokeen. Tuotantoalueen imeytyskentältä on matkaa Heiniluomaan 1,5 km ja Hirvijokeen 2 km. Heiniluoman valuma-alue on 46,5 km² ja Hirvijoen valuma-alue Heiniluoman laskun jälkeen 153,7 km². Heiniluoman ja Hirvijoen virtaamat ovat seuraavat:

6 Heiniluoma Hirvijoki laskussa Hirvijokeen m 3 /s Heiniluoman laskun jälkeen m 3 /s Keskivirtaama 0,4 1,4 Kevään keskiylivirtaama 3,2 10 Kesäkauden keskiylivirtaama 1,2 4 Kesän keskialivirtaama 0,04 0,14 (30 vrk) Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,04 0,14 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Heiniluoman vesi on heikkolaatuista sisältäen runsaasti ravinteita, kiintoainetta ja rautaa. Heiniluoman pääasiallisena kuormituslähteenä ovat sitä reunustavat laajat peltoalueet. Luoman tilaa ovat heikentäneet myös perkaukset vuonna 2005 sekä paikallisesti Heininevan käsittelykentän rakennustyöt vuonna 2006. Hirvijoki on yksi Kauhavanjoen latvahaaroista. Se saa alkunsa Hirvijärvestä ja yhtyy Heiniluomaan noin 10 km Kauhavan itäpuolella. Joen kokonaispituus on 22 km ja sen valuma-alue on 175,84 km². Valuma-alue on pelto- ja suovaltainen. Hirvijoen vedessä on ollut paljon humusta ja ravinteita. Joen vedenlaatu on varsin heikko sekä sen ravinteiden (etenkin fosforin) ja raudan pitoisuudet ja väriarvot korkeita. Kemialliselta tilaltaan Hirvijoki kuuluu luokkaan hyvä, joen kuormitus on luokiteltu kohtalaiseksi ja ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Hirvijoki ja koko Lapuanjoki on kuulunut luokkaan välttävä. Heiniluoma on pelto- ja suoalueiden kuivatusvesiä kokoava kaivettu uoma. Uomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Riihinevan turvetuotannon tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamat pitoisuuslisät alapuolisissa vesistöissä on keskivirtaamatilanteissa arvioitu seuraaviksi: Heiniluoma laskussa Hirvijokeen Hirvijoki Heiniluoman laskun jälkeen Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Kiintoaine mg/l 0,9 36 0,2 0,2 10 alle 0,1

Riihinevan turvetuotannon vaikutus Heiniluoman veden laatuun on virtaamatarkastelun perusteella hyvin lievä. 7 Ympäristöriskit Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen päästö- ja vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Hakija on esittänyt, että Riihinevan alue liitetään alueen kunnostuksen jälkeen tuotantovaiheessa hakijan jo toiminnassa olevaan tarkkailuohjelmaan. Hakijan mukaan pöly- ja melutarkkailuun ei ole tarvetta. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi kalataloudellista tarkkailua. Korvaukset Hakija ei ole katsonut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Lapuan ja Kauhavan kaupungeissa 27.11. 28.12.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 1.12.2009 Lapuan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä ja 2.12.2009 Komiat-nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Lapuan ja Kauhavan kaupungeilta sekä Lapuan ja Kauhavan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on pitänyt esitettyjä vesienkäsittelymenetelmiä riittävinä. Päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että siitä on asutukselle mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Kun tuulee kovaa itään, tuotanto lohkolla 1 on keskeytettävä. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuor-

mituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta siihen saakka, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä mahdollisimman pieneen vesistövaikutukseen, minkä vuoksi lupamääräyksissä on otettava lisäksi huomioon työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esittämät seikat. Lupaharkinnassa on arvioitava, voiko kuivatusveden imeytys aiheuttaa ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittamaa kiellettyä pohjaveden pilaantumista imeytyskentän lähellä, koska viereiset alueet eivät ole hakijan omistuksessa. Kuivatusvesi on johdettava tuotantoalueelta imeytyskentälle tasaisesti sadettimien tai reikäputkien avulla. Kentän pinta-alan on oltava vähintään 6 % valuma-alueen pinta-alasta. Imeytyskentän toimintaa on seurattava tehostetusti. Toiminnalle on asetettava ainakin tavoitteelliset päästöraja-arvot. Ympäristölupa on myönnettävä normaalikäytäntöä lyhyemmäksi ajanjaksoksi, esimerkiksi kuudeksi vuodeksi. Uuden ympäristöluvan hakemisen yhteydessä on esitettävä imeytyskentän puhdistusteho. Mikäli kenttä ei ole toiminut toivotulla tavalla, eikä hakemuksessa esitettyjä puhdistustehoja tai luvassa määrättyjä tavoitteellisia päästöraja-arvoja ole saavutettu, uudessa hakemuksessa on esitettävä, miten tilanne korjataan. Ympäristöluvassa on määrättävä luvansaaja tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELYkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvansaaja on velvoitettava maksamaan vuosittain 800 euron suuruista kalatalousmaksua käytettäväksi vaikutusalueen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. 3) Lapuan kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt, että polttoaineet ja jäteöljy säilytetään alueella siten, että mahdollisessa vuototilanteessa poltto- ja jäteöljyä ei pääse maaperään eikä vesistöön. Tuotanto- 8

Muistutukset ja mielipiteet toiminnassa tulee ottaa huomioon lähimmälle loma-asunnolle tuotannosta mahdollisesti aiheutuvat pölyhaitat. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon pitää kiinnittää erityistä huomiota vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Riihinevan hankealueesta noin 54 % on ojittamatonta suota, josta 31 % on ojitetun suoalueen sisällä. Hankealueella ei ole tiedossa olevia maankäytön suunnitelmia. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on todennut, että pohjoisosassa olevan Riihinevan ojittamattoman alueen kokonaispinta-ala on noin 60 ha, josta noin 30 ha on nyt suunniteltu turpeenottoon. Riihinevan kaltaisia, kymmenien hehtaarien laajuisia avoimia ja ojittamattomia soita ei Etelä-Pohjanmaan alueella ole juuri jäljellä ja kyseessä on yksi suojelualueiden ulkopuolella oleva merkittävä suoalue. Kauhava-Lapua -alueella soidensuojelukohteita on ainoastaan Peränevanholman alue, joka on etäällä Lapuan eteläosassa. Riihinevan läheisyydessä ei ole turvetuotantoalueita, joten hankkeen ei voi katsoa tukevan olemassa olevaa lähialueen tuotantoa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräys I on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa samansuuntainen. Kummassakin määräyksessä korostetaan, että turvetuotantokäyttöön tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon vesistökuormitusta on pyrittävä vähentämään. Ojittamattoman suoalueen tupasvillaräme on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan silmälläpidettävä (NT). GTK:n tutkimustietojen mukaan suo ei sovellu energiaturpeen ottoon sen paksun ja heikon pintakerroksen maatuneisuuden takia. Tuotantoalue on merkittävän suuruinen valuma-alue, jonka virtaamamuutokset vaikuttavat alapuoliseen kuormittuneeseen vesistöön heikentäen vesistön tilaa nykyisestään. Lähimmillään turpeenottoalue tulisi sijoittumaan noin kilometrin etäisyydelle Ojutkankaan sekä Ojutjärven pohjavesialueista. Riihinevan merkitys pohjavesialueeseen ja mahdollinen yhteys siihen tulisi selvittää tarkasti. Tuotantoalueen läheisyydessä Kirkkoherranhalmeessa oleva ehtymätön vesilähde on osoitus alueen pohjavesistä ja suon yhteydestä mahdollisiin pohjavesivirtaamiin. 9

Alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta tulisi olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). Selvitykset olisi tullut tehdä vaikutusalueen kattavasti. Yhdistyksen mukaan hankkeelle ei tule myöntää lupaa, koska se vaarantaa luonnontilaisen suoalueen. 6) AA on ilmaissut huolensa Riihinevan turvetuotannosta, koska se on hänen mukaansa Kauhavan ainoita suoalueita, jolla elää metsäkana eli riekko. Riekko on seudulla rauhoitettu ja uhanalainen. Mielipiteen esittäjä on ilmaissut huolensa myös hankkeen vaikutuksista Hirvijokeen ja sitä kautta Kauhavanjoen vesistöön ja eläimistöön sekä pölyn ja valumien vaikutuksista Oijärveen ja Vähäjärveen. Alueella on myös merkittävä virkistyskäyttöarvo metsästyksen ja marjastuksen osalta. Suo on jätettävä ennalleen ja suojeltava sitä. 7) BB on kertonut toimivansa vuokraviljelijänä kiinteistön RN:o 21:29 pelloilla. Peltojen laittamisessa viljelykuntoon on ollut suuri työ kivisestä maaperästä johtuen. Suunniteltu ojitus veisi pellosta suuren alueen ja lohkoisi sen viljelykelvottomiin lohkoihin. Jokainen viljeltävä aari on tärkeä muistuttajan maataloustoiminnan kannattavan jatkamisen kannalta. Lisäksi kiviä tulisi kaivun yhteydessä nousemaan paljon pintaan. Muistuttaja toivoisi ojaston kulkevan metsäisemmän ja helposti kaivettavamman alueen kautta. Nevan vedet johdetaan peltoalueiden halki Heiniluomaan. Muistuttaja on huolissaan siitä, miten niiden vetokyky kestää huomattavasti kasvavan kuormituksen ja on toivonut, että nämä asiat huomioidaan tarkasti suunnitelmissa, eivätkä pellot joudu sulamisvesien aikaan tulvan valtaan. 8) CC (Ahomäenkytö RN:o 21:29, Kirkonkylä, Lapua) ovat kertoneet peltoalueensa raivatun EU-kelpoiseksi vuonna 2004. Metsä- ja neva-alueen kunnostusojitus on tehty vuonna 2009. Peltoalueet on vuokrattu. Muistuttajat eivät suostu luovuttamaan kiinteistönsä alueita käytettäväksi hankkeen ojituksien ja linjauksien tarpeisiin. 9) DD on todennut Riihinevan turvetuotantoalueen pilaavan Heiniluoman, Hirvijoen, Kauhavanjoen ja Lapuanjoen vedet. Uusia turvetuotantoalueita kyseisellä valuma-alueella ei tulisi perustaa. Hanke todennäköisesti rasittaa myös lähistöllä olevia Ojutjärveä ja Vähäjärveä, joiden virkistysarvo alueella on korvaamaton. Ojutjärven rannalla on seurakunnan leirikeskus, virallinen uimaranta sekä venepaikkoja. Kalastustoimintaa on kehitetty muun muassa kalaistutuksin. Alueella on muun muassa vuosikausia tarkoin suojeltu riekkokanta, joka tuhoutuu. Riekko on ollut rauhoitettuna metsästykseltä vuosikymmeniä. Raskaan liikenteen vaikutus tiestölle on liian kova ja haittaa lisäksi seudun virkistyskäyttöä. Pölyhaitat leviävät laajalle. Turvetuotantoalueilla on kor- 10

Hakijan vastine ja suunnitelman muutos kea maastopaloriski, joka kuormittaa tarpeettomasti pelastustointa tärkeämmiltä tehtäviltä. 10) EE (Pihlajasaari RN:o 10:147, Kauhava, Kauhava) on kertonut, että hänen vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hän on vaatinut selvitystä siitä, miten melu ja pöly tulevat haittaamaan oleskelua hänen vapaa-ajan asunnollaan. Hän on vaatinut selvitystä myös siitä, miten vesistöpäästöt vaikuttavat lähiympäristöön. Keinoista pienentää haittoja tulee tehdä selvitys, jotta kesäaikana Pihlajasaaren mökillä ja ympäristössä on mahdollista viettää lomaa siedettävästi. Hakija on todennut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimuksen tuotannonrajoituksesta lohkolla 1 kovalla itätuulella olevan ylimitoitettu. Tuotantoalueen ja kesäasunnon välissä on 350 metrin levyinen ojitettu metsää kasvava alue. Lohkosta 1 sijoittuu vain 5 ha 350 500 m etäisyysvyöhykkeelle asutuksesta. Etäisyyden vuoksi asutukselle ei ole odotettavissa meluhaittoja. Pölyhaittoja asutukselle estää kovalla tuulella jo tuotannon keskeytys yli 10 m/s tuulella paloturvallisuuden vuoksi. Pölyhaittojen estämiseksi riittää hakijan mukaan suositus välttää tuotantoa navakalla itätuulella lohkon 1 kahdeksalla itäreunan saralla. Alue sisältää tällöin alle 500 metrin etäisyysvyöhykkeen kesäasunnosta tuotantoalueelle. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) imeytyskenttää koskevan lausunnon osalta, että imeytyskentän läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee imeytyskentän länsipuolella 4 km:n etäisyydellä. Imeytyskentän kaakkoispuolella olevalta Halssinmäeltä ja luoteispuolella olevalta Perähaudanmäeltä pohjaveden virtaussuunta on kohti imeytyskenttää ja imeytyskentän itäpuolista laajaa peltoaluetta. Imeytyskenttä pengerretään ja kentän alareunaan kaivetaan keräilyallas, josta johtaa purkuoja kentän alapuolisiin kuivatusojiin. Imeytyskenttä rajautuu kentän kaakkoiskulmassa peltoon. Hanke ei aiheuta pohjavesien pilaantumista. Hakija on todennut vaatimukseen kuivatusvesien johtamisesta imeytyskentälle sadettimien tai reikäputken avulla, että maaperäimeytyksessä imeytysalueena käytetään turvetuotantoalueiden läheisiä metsäalueita. Yleensä metsäalueet sijaitsevat korkeammalla tasolla kuin turvetuotantoalue, joten vedet joudutaan nostamaan pumppaamalla imeytyskenttäalueelle ja vesien jako imeytyskentälle on luontevaa tehdä esimerkiksi reikäputkilla. Riihinevalla imeytyskenttä sijoittuu turvetuotantoaluetta alemmalle tasolle. Kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti imeytyskentälle ja jaetaan jakoojalla tasaisesti imeytyskentän alueelle. Riihinevan imeytyskenttä on toiminnassa ympärivuotisesti. Sadettimien ja reikäputkien käytöllä ei saavuteta mitään etua verrattuna painovoimaiseen vesien johtamiseen imeytyskentälle. Talviaikaisessa toiminnassa sadettimien tai reikäputkien käyttö aiheuttaisi kenttää rikkovan paannejään muodostumista. Painovoimainen vesien johtaminen imeytyskentälle on myös toimintavarma ja energiateho- 11

kas ratkaisu. Maaperäimeytyskenttiä on käytetty 10 15 vuoden ajan ja puhdistustulokset ovat olleet hyviä. Riihinevan imeytyskentän pinta-ala on 6 ha. Rakenne on riittävän laaja ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen Riihinevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn. Ympäristöluvassa ei ole tarvetta normaalikäytäntöä lyhyempään lupajaksoon ja erityisiin määräyksiin imeytyskentästä. Hakijan mukaan 800 euron kalatalousmaksu on ylimitoitettu hankkeen vähäisten vaikutusten vuoksi. Hakija on esittänyt kalatalousmaksuksi 400 euroa vuodessa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan 3) lausunnon johdosta. Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan 4) lausunnossa ei vastusteta hankkeen ympäristölupaa. Hakija on todennut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) luvan epäämistä vaativasta muistutuksesta, että Riihineva on kokonaisuudessaan reunaosiltaan ojitettu metsänkasvatukseen ja suurin osa suoalueesta on ojitettu. Suolla on neljä erillistä lohkoa, joilla ei ole metsäojitusta. Ojittamattomia lohkoja ympäröivät kuitenkin metsäojitusalueet. Hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Alueelta ei myöskään löytynyt uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä eikä harvinaisia kasvilajeja. Riihinevan pesimälinnustossa ei ole erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Muistutuksessa mainittua tupasvillarämettä ei esiinny Riihinevan hankealueen ojittamattomilla osilla. Etelä-Pohjanmaan suoala on yhteensä 258 000 ha, joten alueella on runsaasti suoalueita. Riihinevan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähimmän pohjavesialueen ja Riihinevan välissä on myös vedenjakaja. Ehtymätön vesilähde Kirkkoherranhalmeessa on maanottopaikka, joka on osoitettu palontorjuntaa varten ehtymättömäksi vedenottopaikaksi. Kirkkoherranhalme on suon ympäröimä moreeniselänne. Hakija omistaa alueen. Maanottopaikkaan kertyvät vedet ovat ympäröivän suoalueen vesiä. Hankkeen kuivatusvedet käsitellään 6 ha:n suuruisella imeytyskentällä, joka myös tasaa virtaamia tuotantoalueelta. Tuotantoalueella käytetään myös putkipatoja virtaamahuippujen varastointiin tuotantoalueen ojastoon. Vaatimus luvan epäämisestä on perusteeton ja hankkeelle tulee myöntää ympäristölupa. AA:n 6) riekkoa koskevan mielipiteen johdosta hakija on viitannut mielipiteestä 9) antamaansa vastineeseen. Hanke sisältää tehokkaat vesienkäsittelyrakenteet. Kuormituslaskelman ja vaikutusarvion mukaan hankkeen vaikutuksia ei voi erottaa Hirvijoessa taustakuormituksesta. Hakija on viitannut turvetuotannon kuormitusosuuden sekä Ojutjärven ja Vähäjärven osalta mielipiteestä 9) antamaansa vastineeseen. 12

Hakija on todennut BB:n 7) muistutuksen johdosta sopineensa maanomistajien kanssa peltoalueen ojille uuden linjauksen eikä kyseessä olevalle peltoalueelle tule hankkeen ojia. Heiniluoman uoman vetokyvystä hakija on todennut, että hanke edustaa vain pientä osaa Heiniluoman valumaalueesta. Imeytyskenttä tasaa tuotantoalueelta tulevia virtaamia. Hakija on todennut CC:n 8) muistutuksesta, että hakijan toiminta hankealueella perustuu maanomistajien kanssa tehtäviin vapaaehtoisiin sopimuksiin ja kauppoihin. Hakija on sopinut laskuojalle ja eristysojille reitin, joka ei sijoitu muistuttajien tilan alueelle. Hakija on todennut DD:n 9) mielipiteestä, että Riihinevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan 6 ha:n suuruisen imeytyskentän avulla. Uudet turvetuotantoalueet korvaavat käytöstä poistettuja alueita ja uusilla alueilla on myös tehokkaammat vesiensuojelurakenteet kuin vanhoilla alueilla. Turvetuotantoalueet aiheuttavat jokien kokonaiskuormituksesta vain pienen osan. Lapuanjoella turvetuotannon kuormitusosuus on kokonaisfosforista 1,3 % ja kokonaistypestä 2,1 %. Ojutjärveen ja Vähäjärveen ei johdeta hankealueelta vesiä. Järvet sijaitsevat etäällä (1,1 km ja 1,6 km) hankealueesta. Riihinevan linnustoselvityksessä hankealueella ei esiintynyt riekkoa. Riekko on elinympäristönsä suhteen monipuolinen. Se viihtyy metsissä, soiden reunamilla, hakkuuaukeilla, teiden reunamilla jne. Talvella se siirtyy koivikkoisille alueille. Lintu ei ole häiriintymiselle arka, sillä suojavärin ansiosta sen pakoetäisyys on vain 0 50 m. Hankealueen ulkopuolelle jää Riihinevalle laajoja avosuoalueita. Hankealueen reunoille tulee kasvamaan koivureunus, jota riekko suosii talviaikaan. Hakija rakentaa ja ylläpitää hankealueen tiestön. Hakija sopii yksityisteiden käytöstä tienhoitokuntien kanssa. Alueelle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma, jossa esitetään muun muassa onnettomuuksiin varautuminen ja alueella tarvittava sammutuskalusto. Hakija on todennut EE:n 10) muistutuksesta, että mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Riihinevalle suunniteltu turvetuotanto on jyrsinturvetuotantoa joko Haku- tai imuvaunumenetelmällä. Muistuttajan kesäasunnon ja tuotantoalueen etäisyys on yli 350 metriä. Tuotantoalueen ja kesäasunnon välissä on melua vaimentava puustoa kasvava ojitusalue. Kesäasunnolle ei ole odotettavissa melu- eikä pölyhaittoja hankkeen johdosta. Muistuttajan kiinteistö ei rajaudu vesistöön eikä sen lähialueella ole vesistöä. Hankkeen kuivatusvedet johdetaan imeytyskentälle, josta vedet suotautuvat alapuoliseen ojitukseen. Imeytyskenttä on 750 metrin päässä muistuttajan kiinteistöstä. Kuivatusvesillä ei ole vaikutusta muistuttajan kiinteistöön. 13

14 Hakemuksen täydennykset ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija on 3.3.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa muuttanut hakemussuunnitelmaa siten, että laskuoja ja eristysojat eivät kulje kiinteistön Ahomäenkytö RN:o 21:29 kautta. Hakija on 8.3.2010 toimittanut aluehallintovirastoon tekemänsä sopimukset muutetun suunnitelman mukaisen ojalinjauksen vaikutusalueen maanomistajien kanssa. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kuin se koskee turpeenottoa ja turpeen varastointia päätöksen liitekarttaan merkityllä 1,3 ha:n suuruisella alueella hankealueen lohkon 1 itäosassa. Aluehallintovirasto myöntää muilta osin Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan Riihinevan turvetuotantoon Lapuan ja Kauhavan kaupungeissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja 3.3.2010 aluehallintovirastoon toimitetun suunnitelman muutoksen mukaisesti sekä siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 115 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 5 olevan kartan nro 2029-3-21, mittakaava 1:15 000, mukaisesti siten muutettuna kuin aluehallintovirastoon 3.3.2010 toimitetusta ja 15.9.2009 päivätystä karttapiirroksesta käy ilmi, vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heiniluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti hakemuksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet", mittakaava 1:5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pinta-alaltaan vähintään 6 ha:n suuruisen suunnitelman mukaisen maaperäimeytyskentän avulla. Maaperäimeytyskentän alueella olevat mahdolliset ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

15 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Lapuan ja Kauhavan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Lapuan ja Kauhavan kaupunkien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä

toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lapuan ja Kauhavan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- 16

kukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lapuan ja Kauhavan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Lapuanjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. 17

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perusteet Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2017 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Hankealueen koillisreunasta vain 350 metrin etäisyydellä on vapaa-ajan kiinteistö. Rakennuksen ja tuotantoalueen välinen maasto on ojitettua metsää kasvavaa suoaluetta. Lyhyt välimatka ja alueen soisuus huomioon ottaen tuotannosta johtuva melu ja pöly aiheuttaisivat asutukselle eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Suojaetäisyyden ja suojakasvillisuuden kasvattamisen mahdollistamiseksi tuotantoaluetta pienennetään noin 1,3 hehtaarilla. Luvan myöntämisen edellytykset

Riihinevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta noin puolet on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään maaperäimeytyskentän avulla. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Riihinevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeen kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvän Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti vuoteen 2015 mennessä Kauhavanjoen yläosalla tavoitteeksi on asetettu nykyisen tilan nostaminen tyydyttävästä hyväksi. Tämän päätöksen mukaisesti toteutetun turvetuotannon vaikutukset Kauhavanjoen yläosan tilaan ovat niin vähäiset, että ne eivät estä toimenpideohjelmassa mainitun tavoitteen toteutumista. Kun otetaan huomioon Riihinevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkääminen Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Luparatkaisun mukaisen tuotantoalueen rajauksen lisäksi pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on tuotantoalueen rajauksen jälkeen noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen muun 19

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Maaperäimeytyskentän puhdistustehon tarkkailulla voidaan valvoa, toimiiko kenttä suunnitellulla tavalla. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä maaperäimeytyksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimus päätökseen asetettavasta määräyksestä keskeyttää turvetuotanto lohkolla 1 kovalla itätuulella sekä rajoittaa turvetuotantoa siten, että siitä on mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja asutukselle, otetaan huomioon luparatkaisun tuotantoaluerajauksessa ja asettamalla toimenpiderajoitukset lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. 20

Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden mitoituksesta otetaan lupamääräyksistä 2 ja 3 sekä vaatimus kuormituksen tarkkailusta ja laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonnasta lupamääräyksistä 10 12 ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailujen raportointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla. Vaatimus valumavesien ohjaamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan, kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen, otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen imeytyksen osalta todetaan, että imeytyskentän läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna hanke ei aiheuta pohjavesien pilaantumista. Vaatimukseen kuivatusvesien johtamisesta imeytyskentälle sadettimien tai reikäputkien avulla todetaan, että hakemussuunnitelman mukaan Riihinevan imeytyskenttä sijoittuu turvetuotantoaluetta alemmalle tasolle ja kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti imeytyskentälle ja jaetaan jako-ojalla tasaisesti imeytyskentän alueelle. Määräyksen antaminen kuivatusvesien johtamiseen imeytyskentälle sadettimien tai reikäputkien avulla ei siten ole tarpeen. Vaatimus ympäristöluvan myöntämisestä tavanomaista lyhyemmäksi ajaksi otetaan huomioon määräämällä luvan saaja viimeistään 31.3.2017 jättämään aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä selvitykset muun muassa vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä. Kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan 3) vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Vaatimus tuotantotoiminnasta lähimmälle loma-asunnolle aiheutuvien pölyhaittojen huomioon ottamisesta otetaan luparatkaisun tuotantoalueraja- 21