NAAVANUTTUJEN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009/2010
Naavanutut Saarenputaan päiväkodissa touhuaa neljä lapsiryhmää: Naavanutut, Heinähatut, Pikkukarhut ja Taikapeili. Meidän ryhmässämme Naavanutuissa on tällä hetkellä 20 lasta, jotka ovat iältään 9 kuukaudesta kolmeen vuotiaita. Lapset ovat hoidossa klo 6.00 22.00 välisenä aikana arkisin ja viikonloppuisin, sillä päiväkotimme on vuorohoitopäiväkoti. Naavanuttujen ryhmässä lastenne kanssa touhuilee lastentarhanopettaja Katja Norvapalo; lastenhoitajat Eija Jaako, Mervi Koukkula, Terese Kuoksa ja Leila Körkkö; päiväkotiapulainen Maire Herajärvi (sij. Marja Kylmäluoma) sekä erityisavustaja Minna Alaruikka. Ryhmässämme saattaa vierailla myös opiskelijoita, sillä päiväkotimme on opetuspäiväkoti. Naavanutut viettävät pääosin aikansa omalla osastolla, mutta iltaisin ja viikonloppuisin vietämme aikaa muillakin osastoilla. Aamuisin osastollemme kokoontuvat koko talon lapset klo 6 7 väliseksi ajaksi. Naavanuttujen päiväjärjestys 8.00 8.30 aamupala 9.45 10.45 ulkoilu 11.00 11.30 lounas 11.30 14.00 päiväunet 14.00 14.30 välipala 15.30 16.45 ulkoilu 17.00 17.30 päivällinen 19.30 20.00 iltapala Toimintamme ei ole sidottu kellonaikoihin vaan elää lasten hoitoaikojen kanssa. Naavanuttujen viikkojärjestys MA Satu ja lorupäivä TI Kädentaidot (askartelu, maalaus ) KE Liikunnallinen peuhapäivä TO Kodinaskareet PE Laulutuokio yhdessä Heinähattujen kanssa n. klo 9.15 alkaen 1
Mitkä asiat ovat meille tärkeitä lapsenne hyvinvoinnissa? Lapsen pitää saada tietää että häntä rakastetaan ja hänestä pidetään huolta. Me huolehdimme siitä muun muassa hyvän perushoidon kautta kiirehtimättä ja yksilöllisesti vanhempien toiveet huomioonottaen. Huolehdimme myös käytöksellämme Naavanuttujen ilmapiirin pysymisen avoimena ja hyvänä, huumoria unohtamatta. Kasvattajan roolissa olemme rakastavia, rajoja laittavia aikuisia, joten asetamme lapsen toiminnalle tietyt rajat joiden puitteissa toimitaan sekä näytämme mallia omalla toiminnallamme. Lapsen on helppo lähestyä aikuista ja istahtaa syliin, koska touhuamme paljon lattialla lasten kanssa. Kiukutellakin saa, mutta sillä ei saa mitään periksi. Toista lasta ja aikuista ei saa satuttaa vaan siihen puututaan heti. Jos esimerkiksi lapsi lyö toista lasta, sanotaan EI ja lapsi nostetaan pois tilanteesta, ja sovitaan tapahtunut. Lapsen tulee ymmärtää, että teko on väärä, ja että hänet hyväksytään mutta tekoa ei. Leikki ja oppiminen Pieni lapsi oppii leikin ja yhdessä tekemisen kautta. Pienten lasten leikkeihin kuuluvat esimerkiksi laulu ja sylileikit, taputusleikit, piiloleikit ja erilaiset lorutukset. Lapset nauttivat myös koti ja keittiöleikeistä, palapeleistä, piirtämisestä, palloista ja pienistä jumppahetkistä. Ulkona lasten mielipuuhaa on keinuminen, liukumäestä laskeminen, hiekkaleikit ja lumileikit ja me ulkoilemmekin mahdollisimman paljon. Pienimmät lapset jaksavat keskittyä leikkimään vain pieneksi hetkeksi, isommat jo pidemmän ajan. Lapsi ottaa mallia toisesta lapsesta ja aikuisesta. Aikuinen tukee lasten leikkiä osallistumalla leikkiin aktiivisesti tai sivusta rohkaisten. Lapsen oppimista tuetaan kannustamalla ja kehumalla. Lapsille elämyksiä tuovat monet pienet jokapäiväiset asiat. Päiväkotiin tullessa on mukava nähdä tutut leikkikaverit ja aikuiset. Ikkunasta seuraamme kaupassa käyviä leipäautoja, pihalla loikkivia pupujusseja ja lentäviä lintuja. Kirjastoautosta lainaamme kirjoja, joiden avulla tutustumme satujen ihmeelliseen maailmaan. Käsillä koemme sormivärit, taikataikinat, hiekat ja lumet. Tutustumme lähiympäristöön tekemällä kävelyretkiä. 2
Kieli on ajattelun väline. Lapsen kielellisiä valmiuksia tuemme keskustelemalla, loruttelemalla, pienten satujen, draaman ja laulujen avulla. Opettelemme kuuntelemista ja kannustamme oman puheen tuottamiseen. Kuviksessa teemana meillä on metsä ja eläimet. Tutustumme väreihin toteuttamalla vuodenaikapuut. Harjoittelemme kynän ja pensselin käyttöä sekä kädentaitoja. Maalaamme, piirrämme, muovailemme ja iloitsemme luovuudesta jota meistä kaikista löytyy. Huomioimme lasten esteettisen kasvatuksen osaston sisustuksessa. Ihmettelemme luonnossa tapahtuvia asioita yhdessä ja näin opimme arvostamaan ympäristöä. Lapsuus ei lopu kuusivuotiaana eikä kuusissatoista. Se loppuu silloin kun kaikki on vain totta. Liikunnassa tiedostamme liikunnan merkityksen osana lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia. Annamme mahdollisuuden ohjattuun ja omaehtoiseen liikkumiseen. Tutustumme eri välineisiin ja harjoitutamme perusliikuntamuotoja kävely, juoksu, tasahypyt, ryömiminen, konttaaminen, tasapainoilu. Liikunnasta saamme voimia ja iloa. Opimme tuntemaan omaa kehoa ja näin itsetuntemus kasvaa. Kodin askareet ja työhön kasvattaminen on tärkeää lapsi tuntee itsensä tarpeelliseksi. Kodin töiden päivänä mm. pesemme ja järjestämme leluja, pyykkäämme nukenvaatteita, siivoamme lokeroita tai löydämme itsemme leipomasta. Musiikki kuuluu päiväkodin arkeen. Yhteisillä laulutuokioilla ja aamupiirillä laulamme tuttuja ja helppoja lauluja, sekä opettelemme uusia niin että lapset oppivat nauttimaan ja iloitsemaan musiikista. 3
Perushoitotilanteet Ruokailu Syömme aamupalan, lounaan ja välipalan omalla osastollamme. Päivällisen syömme Heinähatuissa tai omalla osastolla. Iltapalan ja viikonlopun ruokailut syömme yhdessä muiden lasten kanssa yleensä ruokasalissa, mutta joskus myös pienten päässä eli Heinähatuissa tai omalla osastollamme. Aamu ja iltapuurot keitetään päiväkodilla, muuten ruoka tulee keskuskeittiöltä. Nautimme rauhallisesta ja kiireettömästä ruokailutilanteesta. Houkuttelemme lapsia syömään ja maistelemaan tiedostaen lasten yksilölliset ruokailutottumukset ja sen, että joka päivä ei ruoka maistu. Lapset saavat harjoitella mukin, lusikan ja haarukan käyttöä. Turvaamme lasten monipuolisen ruoan ja juoman saannin iät ja allergiat huomioonottaen. Unet Pienten lasten unentarve on yksilöllistä. Naavanutuissa lapset nukkuvat kotoa tutun rytmin mukaisesti, joskus jopa kahdet unet hoitopäivän aikana. Yleinen päiväuniaika Naavanutuissa on lounaan jälkeen noin klo 11.30 14.00. Myöhäisessä iltavuorossa voi lapsi tarvittaessa aloittaa yöunet jo päiväkodissa. Naavanuttujen unihuoneessa soi rauhallinen unimusiikki. Lapsilla on mukana kotoa tuotu oma tärkeä unikaveri. Me silittelemme lapset uneen ja pahan mielen yllättäessä lapsi voi nukahtaa aikuisen turvalliseen syliin. 4
Hygienia ja siisteys Käsien pesu on tärkeää lapsilla ja aikuisilla. Vanhemmat huolehtivat lasten käsienpesun päiväkotiin tullessa. Pesemme kädet tai käytämme käsidesiä eli taikatippaa ennen ruokailua ja useita muitakin kertoja päivän aikana. Ruokailun jälkeen ovat yleensä kasvot ja kädet pesun tarpeessa ja vaatteet vaihdetaan tarvittaessa puhtaisiin. Hampaiden hyvinvoinnista huolehdimme ksylitolipastillien avulla. Tutit säilytämme lapsen nimellä varustetussa mukissa lasten ulottumattomissa. Pyllyä pestäessä käytämme suojaesiliinaa ja kertakäyttökäsineitä. Pesun jälkeen desinfioimme altaan ja hoitopöydän. Osasto siivotaan päivittäin, ruokailutila aina ruokailun jälkeen. Jokaisella lapsella on omat vuodevaatteet, jotka vaihdetaan puhtaisiin kerran kuukaudessa sekä tarpeen vaatiessa tiheämminkin. Lelut pesemme mielellään liian usein kuin liian harvoin. Päiväkotiin tuleminen ja lähteminen Lapsi huomioidaan yksilöllisesti, kun hän tulee päiväkotiin tai lähtee kotiin. Meille voi jättää lapsensa hyvään ja luotettavaan hoitoon. Toivomme, että vanhempien ja henkilökunnan välillä vuorovaikutus on avointa ja mutkatonta. Ei ole niin pientä asiaa ettei siitä voisi jutella. Lapsen kuulumiset on hyvä kertoa päivittäin puolin ja toisin. Kun lapsi sairastuu Kun lapsi sairastuu, lapsen kokonaiskunto on hyvä ottaa huomioon. Kannattaa miettiä jaksaako lapsi olla mukana päivän touhuissa päiväkodissa sisällä ja ulkona. Jos lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, soitamme sille aikuiselle, joka on ilmoitettu Lapsen perustiedot lomakkeessa sairaustapauksia varten. Lapsi tulee noutaa päiväkodista viipymättä, sillä sairaan lapsen paras paikka on kotona. 5
Tiedottaminen ja koulutus Teidän palauttamien Tietoja lapsesta lomakkeen pohjalta on tehty pieni vihkonen, josta jokainen työntekijä löytää tarvittaessa lasten tärkeät asiat kuten nukkuminen, ruokailu, allergiat jne. Päivittäinen tiedonkulku lasten asioista tapahtuu keskustelun tai päiväkirjaan kirjattujen asioiden kautta. Kuukausittain pyrimme kertomaan toiminnastamme tiedotteella. Vaippojen/pastillien loppumisesta ja työvuorojen puuttumisesta laitamme pienet laput lapsen lokerikkoon. Seuraavan viikon hoitovuorot tulee toimittaa viimeistään torstaihin klo 12.00 mennessä. Vanhempien kanssa käymme keskustelun lapsen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta, sekä järjestämme 1 2 vanhempainiltaa toimintakauden aikana. Kaikille 3 vuotta täyttäville lapsille täytetään 3 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake. Se tehdään vanhempien kanssa yhteistyönä kuukausi ennen tai jälkeen 3 vuotissyntymäpäivästä. Lomake lähetetään neuvolaan työvälineeksi ennen lapsen 3 vuotisneuvola aikaa, jotta neuvolan henkilökunta ehtii tutustua siihen. Henkilökunta kehittää kasvatustyötään jatkuvasti. Joka toinen viikko pidämme oman osaston palaverin, jossa keskustelemme lapsista, ja suunnittelemme tulevaa toimintaa. Toimintakauden alussa ja lopussa kokoonnumme koko talon yhteisille koulutuspäiville. Päiväkodin johtajan kanssa käymme ryhmä sekä yksilökehityskeskusteluita. 6