Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015 Yhtymähallitus 22.10.2014 Yhtymähallitus 5.11.2014 Yhtymävaltuusto 27.11.2014
Sisältö 1. Suunnittelujärjestelmä... 2 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet... 2 2.1. Valtionhallinnon ohjaus... 2 2.2. Informaatio-ohjaus... 3 2.3. Yhteenveto kuntien lausunnoista... 4 2.4. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma... 9 2.5. Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella... 10 3. Painopistealueet 2015 ja toiminnan kehittäminen... 12 3.1. Painopistealueet vuonna 2015... 12 3.2. Kehittämishankkeet vuonna 2015... 13 4. Tavoitteet 2015 2017... 14 4.1. Erikoissairaanhoito... 14 4.2. Hoitotyö... 16 4.3. Keskushallinto... 18 4.4. Medisiininen hoito... 20 4.5. Operatiivinen hoito... 21 4.6. Psykiatrinen hoito... 24 4.7. Päivystys ja ensihoito... 26 4.8. Sairaanhoidolliset tukipalvelut... 28 4.9. Tukipalvelut... 30 5. Taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 ja talousarvio 2015... 32 5.1. Taloussuunnitelman ja -arvion yleiset lähtökohdat... 32 5.2. Käyttösuunnitelma vuodelle 2015... 33 5.2.1 Ensihoito... 36 5.3 Talousarvion sitovuus... 38 5.4 Tytär- ja jäsenyhteisöille asetettavat tavoitteet... 38 5.5 Käyttötalousosa... 40 5.7 Rahoitusosa... 52 6. Investointiosa... 53 Liite 1 Talousarviokaava... 55 Liite 2 Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohje... 60 1
1. Suunnittelujärjestelmä Tämä on Lapin sairaanhoitopiirin 24. toimintasuunnitelma. Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä laaditaan minimipituinen talous- ja toimintasuunnitelma suunnitelma vuosille 2015 2017. Tämä talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu Lapin sairaanhoitopiirin strategiseen suunnitelmaan liittyen. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet on asetettu painopistealueet huomioiden neljästä eri näkökulmasta: Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen Tuloksellisuuden parantaminen Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet 2.1. Valtionhallinnon ohjaus Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain 1326/30.12.2010 ensimmäinen vaihe astui voimaan 1.5.2011 ja toinen vaihe 1.1.2014. Lailla lisättiin asiakkaan mahdollisuuksista valita terveydenhuollon palveluja yli kunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. 2014 lähtien potilas on yhdessä lähettävän lääkärin kanssa voinut valita kiireetöntä erikoissairaanhoitoa antavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista. Erikoissairaanhoidossa tämä on merkinnyt sitä, että raha seuraa asiakkaan mukana palvelut tuottavaan sairaanhoitopiiriin. Lapin sairaanhoitopiirissä valinnan vapauden laajeneminen on näkynyt vähäisenä potilasmäärän kasvuna. Ostopalveluihin varattavien määrärahojen arvioiminen on muuttunut vaikeammaksi. Perusterveydenhuoltoa antavan terveyskeskuksen voi samalla tavoin valita koko maan sisällä, mutta valinnan saa tehdä kuitenkin vain kerran vuodessa. Hoitosuunnitelman mukaista perusterveydenhuoltoa pitää kuitenkin saada myös muualla kuin kotipaikkakunnalla, jos perusteena on esimerkiksi loma-asuminen toisella paikkakunnalla. Valinnan vapautta laajensi myös 1.1.2014 lähtien toimeen pantu EU:n potilasdirektiivi, joka mahdollistaa hakeutumisen varta vasten hoidon saamista varten toiseen EU-maahan ilman ennakkolupaa. Jokaisella EUmaalla on direktiivistä yksityiskohtaiset omat säädöksensä, jotka liittyvät hoidon ja matkakustannusten korvaamiseen. Ensimmäisen voimassaolovuoden kokemusten perusteella direktiivillä ei juuri ole ollut vaikutusta potilaiden käyttäytymiseen. Korvaus ei pääsääntöisesti kata kaikkia toisessa EU-maassa annettuun hoitoon ja matkustamiseen liittyviä kustannuksia. Terveydenhuoltolailla tavoitellaan myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymistä sekä laadun ja potilasturvallisuuden paranemista. Konkreettisena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön edistäjänä työskentelee kaikissa sairaanhoitopiireissä perusterveydenhuollon yksikkö. Sen tärkeimpiä tehtäviä on tukea kuntia sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys hyväksyttiin kesällä 2014 yhtymävaltuuston toimesta. Terveydenhuoltolain 50 nojalla annettiin 30.8.2013 asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. 23.9.2014 annettiin muutettu asetus, jolla samalla korvattiin vuotta aiemmin annettu asetus (652/2013). Asetus tulee voimaan 1.1.2015. Asetuksen 14 tulee voiman 1.6.2015. Asetus tulee muuttamaan päivystysjärjestelmää koko maassa ja myös sairaanhoitopiirin sisällä. Päivystystoiminta tulee hyvin pitkälle keskittymään sairaaloiden yhteyteen. 2
Lapin sairaanhoitopiiri otti alueellaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuun 1.1.2012. Yhtymävaltuusto päätti syksyllä 2012, että ensihoitopalvelu järjestetään 1.1.2014 lähtien kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin omana toimintana. Uuden toimintamallin juurruttaminen ja toiminnallinen kehittäminen ovat edelleen keskeisiä tehtäviä vuonna 2015. Erityisvastuualueella on voimassa vuosille 2013-2016 solmittu ensimmäinen terveydenhuoltolain ja sitä täydentävän valtioneuvoston asetuksen mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksen päivittäminen on ajankohtainen viimeistään keväällä 2015 erityisesti syyskuussa 2014 annetun päivystysasetuksen (782/2014) toimeenpanosta johtuen. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken ei ole helppoa päästä yksimielisyyteen erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä ja niiden valmiudesta. Hoitotakuun toteutuminen Vuonna 2005 tuli voimaan kiireettömän hoidon saatavuutta määrittelevä ns. hoitotakuulaki, joka säätää hoitoprosessien eri vaiheille lakisäteiset enimmäisajat. Terveydenhuoltolaki kiristi edelleen aikarajoja hoitoon pääsyssä. Hoitoaikojen toteutumista seurataan tiiviisti valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiirin on myös julkaistava odotusajat verkkosivuillaan. Lapin sairaanhoitopiiri pystyy tällä hetkellä tarjoamaan kiireettömän hoidon lain edellyttämissä määräajoissa. Odotusajat eri poliklinikoille olivat sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa 31.8.2014 maan keskiarvoa lyhyemmät. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lakiesitys on syksyllä 2014 ollut laajalla lausuntokierroksella. Viiteen järjestämisvastuulliseen sote-alueeseen ja kuntien tai kuntayhtymien muodostamiin tuotantoalueisiin pohjautuvaan malliin siirtyminen vaikuttaa todennäköiseltä. Lain on määrä tulla vuomaan 2015 aikana ja uusien sote-alueiden aloittaa kuntayhtymäpohjalta 2016. Uusien tuotantoalueiden tulisi olla toiminnassa jo 2017. Aikataulu on erittäin kireä. Lapin sairaanhoitopiiri on omassa lausunnossaan tuonut esille muun muassa Lapin olosuhde-eroja, kielellisiä erityistarpeita ja rajat ylittävän yhteistyön turvaamisen, lähipalvelujen turvaamisen, kuntien ja asukkaiden näkemysten huomioon ottamisen, tuotantoalueelle asetettaviin kriteereihin liittyviä tarkennustarpeita, sosiaali- ja terveysministeriön roolin järjestämispäätöksen hyväksymistä koskevassa prosessissa, näkemyksiä rahoituksen siirtymäjärjestelyihin, varainsiirtoverolain muuttamiseen sekä esittänyt tuotantoalueiden perustamiselle vuoden aikalisää ja vaiheistusta vaadittavien kriteerien täyttämisessä. 2.2. Informaatio-ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toinen ohjelmakausi 2012 2015 on meneillään. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että 1) hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 2) sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla. Osaohjelmat ovat: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan, III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan, IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi, VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. 3
Terveydenhuollon erityisvastuualuejakoa noudattavat Kaste-ohjelman alueelliset johtoryhmät ovat laatineet alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joiden mukaan mm. rahoitetaan toimeenpanosuunnitelman mukaisia kehittämishankkeita. Lapin sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2015 toimivat ainakin Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -päihde- ja mielenterveystyön hanke sekä vanhustyön kehittämiseen tähtäävä SenioriKaste. Lisäksi alueella on valmistelu eri organisaatioiden toimesta Paljon tukea tarvitsevat - Paljon palveluita käyttävät -kehittämishanketta. Erityisvastuualueen OYS-erva strategia Terveempi Pohjois-Suomi 2011 2015 Vuonna 2011 hyväksytyn Erva-strategian mukaan yhteistyön tarkoituksena on rakentaa OYS:n erityisvastuualueelle maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. OYS:n erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi tavoitteena on yhteistyössä huolehtia OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovittaa alueellinen koulutus ja työvoiman kysyntä. Strategiassa Erva-alueen sairaanhoitopiirien yhteistyön painopisteet on jaoteltu neljään osa-alueeseen: 1) työnjako, 2) yhteinen työnantajapolitiikka, 3) tutkimus, kehittäminen ja koulutus sekä 4) tietoteknologian hyödyntäminen ja tiedonhallinta. Sairaanhoitopiirin toimintamalli ja strategia Vuosina 2012 ja 2013 työstettiin ensisijaisesti oman organisaation lähtökohdista keskussairaalan tulevaisuuden toimintamallia, jolla voidaan mahdollisimman hyvin turvata tulevaisuuden päivystävän sairaalan palvelut. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2012 tehdä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi seuraavat strategiset valinnat, jotka toimivat edelleenkin toiminnan strategisina päämäärinä: 1. tulevaisuuden tavoitteeksi asetetaan sairaalan ja erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen; 2. Lapin keskussairaala on myös tulevaisuudessa pohjoisen alueen päivystävä sairaala, joka vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä toiminta-alueellaan; 3. Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Nämä valinnat ovat mahdollisimman pitkälle riippumattomia siitä, mitkä tulevat olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismuodot. Toimintamallityö on ollut osa sairaanhoitopiirin uuden strategian valmistelua. 2.3. Yhteenveto kuntien lausunnoista Enontekiö Enontekiö korostaa lausunnossaan kustannusten nousun hallintaa. Kunta painottaa saamenkielisten palvelujen kehittämistä ja niistä tiedottamista. Enontekiön kunta esittää lausunnossaan, että erikoissairaanhoito kehittäisi tulevaisuudessa etävastaanotto- /puhelinvastaanottotoimintaa. Kunta esittää, että etäpoliklinikkatoiminnan kokeilun suunnittelu toteutetaan 31.3.2015 mennessä. Lisäksi kunta toivoo, että sairaanhoitopiiri keskittyy tulevaisuudessa hoitoketjujen ja varsinkin psykiatrian hoitoketjujen kehittämiseen. Hoitoketjuja kehitettäessä on huomioitava myös sosiaalipalvelujen osuus. 4
Inari Inarin kunnan mukaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Kustannusten nousuun syynä ovat olleet ns. kalliit potilaat. Kalliiden potilaiden määrän vähentäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Inari pitää hyvänä sairaanhoitopiirin pyrkimyksiä jarruttaa kustannusten kasvua. Inarin kunta toivoo etäpoliklinikkatoiminnan kehittämistä siten, että etäpoliklinikkaa pitäisivät Lapin keskussairaalan omat lääkärit. Tämä saattaisi vähentää myös rakennusinvestointien tarvetta. Kunta toivoo myös, että käyntien ketjuttamista tehtäisiin vielä tehokkaammin, jolloin kaukaa tulevien matkustaminen vähenisi, kun kaikki käynnit voitaisiin tehdä suunnitellummin ja mahdollisesti yhdellä yöpymisellä. Sairaankuljetusvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille ensihoidon kustannukset ovat nousseet. Toiminta on sujunut ja ambulanssityhjiöitä on vähennetty. Sairaanhoitopiirin kanssa tehty sopimus ensihoitajien työskentelystä terveyskeskuksissa ei toteudu ja tälle olisi tehtävä jotakin. Kunta toivoo myös lausunnossaan, että terveyskeskuslääkäri voisi suoraan kirjoittaa lähetteen norjalaiseen sairaalaan nykyisen käytännön sijaan. Kemijärvi Kemijärven kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea. Sairaanhoitopiirin kustannusten nousussa on pidättäydyttävä samalla tasolla kuin jäsenkuntienkin. Suunnittelussa on lähdettävä siitä, että toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä priorisoidaan resurssit niihin tarpeisiin, jotka ovat varsinaisen toiminnan kannalta keskeisiä ja välttämättömiä. Perusterveydenhuollon yksikön toiminnan tulee tukea kuntien järjestämää perusterveydenhuoltoa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen on yksi keskeinen kehittämiskohde, johon tulee panostaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirin järjestämän ensihoidon tulee kehittää yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Sairaala Lapponian erikoissairaanhoidon palveluja tullaan tulevaisuudessa vähentämään tai lopettamaan. Kemijärvi onkin valmis tulevaisuudessa siirtämään yö- ja viikonloppupäivystyksen Lapin keskussairaalaan. Kittilä Kittilän kunnan mielestä erikoissairaanhoidon kustannusten seuranta on edelleen haasteellista ja käytännössä mahdotonta ennakoida. Johdon tietojärjestelmää tulee kehittää niin, että sieltä on saatavissa ajantasaiset ja luotettavat tiedot. Ostopalvelujen osalta tulisi kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä kulkea tieto tulevista korkeista kustannuksista, joko johdon tietojärjestelmän avulla tai muutoin. Kittilän mielestä kuntien taloustilanteen kiristyminen on huomioitu kohtalaisesti, eikä uusia virkoja tai toimia perusteta. Kunnan mielestä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti ja perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana asiantuntijatyöryhmät ovat luoneet hyvää yhteistyön henkeä kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon rajapintaan. Hyviä yhteisiä linjauksia on jo tehty. Kolari Kolarin kunnan mielestä lähete-palaute -järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin ja kunta toivoo, että kaikki klinikat toimittaisivat jatkossa palautteet sähköisesti. Kunta toivoo, että lähettävää lääkäriä tiedotetaan, mikäli konsultaatiopyyntöön ei anneta vastausta. Kolari toivoo, että etävastaanottotoimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessa. Kunta on tyytyväinen sekä earkisto tuesta että siihen, että koulutuksiin osallistuminen on mahdollista videoteitse. Kolarin kunta toivoo sairaanhoitopiiriltä maltillista kustannusten nousua, joka pysyisi kokonaisuudessaan 2,8%:ssa. Tulevaisuuden rakennus- ja investointihankkeet tulisi pysäyttää siihen asti, että tuleva sote-rakenne selkeytyy. Kolari kannattaa Kolpeneen palvelukeskuksen ja Lapin sairaanhoitopiirin yhdistämistä. Kolarin kunta on halukas siirtämään tulevaisuudessa yöaikaisen päivystyksen Lapin keskussairaalaan niin pian kuin mahdollista. Ensihoidon kehittämisessä tulisi huomioida hoitajien hoidon tarpeen arviointiosaaminen. 5
Muonio Muonio pitää pyrkimystä kustannusten hillintään hyvänä periaatteena ja 2,8 prosentin kasvua maltillisena. Maltillisuudesta huolimatta kasvu on suurempi kuin kunnan oma talousarviossa oleva kasvu. Muonion kunnan mukaan sairaanhoitopiirin tulee kehittää etä- ja puhelinvastaanottoja pitkien matkojen takaa tulevien potilaiden kontrollikäyntien korvaamiseksi. Muonio esittää investointien ja rakennushankkeiden pysäyttämistä, kunnes SOTE -ratkaisun vaikutukset selkiintyvät. Kunta esittää myös, että sairaanhoitopiiri raportoi kunnille vuoden 2013 ensihoidon kustannusten ja palvelutason kehittymisestä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin kustannusten nousun tasapainottamiseksi. Pelkosenniemi Pelkosenniemi edellyttää sairaanhoitopiiriltä tarkkaa taloudenpitoa. Investoinneissa tulee ottaa huomioon tulevat sote-rakenteet ja pidättäytyä tarvittaessa mahdollisista investoinneista, mikäli tulevaisuudessa koordinoinnista ei ole varmuutta. Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä pitää talousarvion laadintaohjeita oikeina. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön ja alueellisten toimintojen koordinointiin ollaan tyytyväisiä. Saumatonta yhteistyötä pidetään tärkeänä. Pello Pellon kunta edellyttää, että sairaanhoitopiiri huomioi Pellon kanssa kuntaneuvotteluissa esille nousseet asiat. Pellon kunta pitää sairaanhoitopiirin 2,8 prosentin kustannuskehitystä kohtuullisena. Linjausta siitä, että uusia virkoja ja toimia ei perusteta, pidetään oikeansuuntaisena ohjeistuksena. Tulevaisuuden investointien suhteen Pello toivoo harkintaa. Posio Posion kunta kannattaa psykiatrian muuttoa keskussairaalan yhteyteen. Muuton yhteydessä myös sairaansijamäärän vähentämiseen suhtaudutaan positiivisesti. Erikoislääkärien käynnit Posiolla vähentävät erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrää. Posion kunta esittääkin tästä syystä, että yhteispäivystyksen hinnoittelu pidetään käyttöön perustuvana. SOTE -uudistuksen alkumetreillä olisi syytä suunnitella koko OYS Erva-alueelle kohtuullisilla käyttö- ja ylläpitokustannuksilla toimivat tietojärjestelmät. Perusterveydenhuollon yksikön toiminta on käynnistynyt hyvin. Järjestämissuunnitelma toiminee yhtenä työkaluna Lapin tulevaisuuden mallia suunniteltaessa. Ranua Ranuan kunta edellyttää sairaanhoitopiiriltä aiempaa hallitumpaa menojen kasvua, sillä kustannukset ovat edelleen vaikeasti ennustettavissa ja selvästi keskimääräisen kasvun ylittävää. Erikoissairaanhoidon palveluissa pitää pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen Erva-yhteistyöhön ja työnjakoon. Ranua pitää psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtymistä keskussairaalan yhteyteen ja päivystystoiminnan kehittämisen kannalta keskeisen tarkkailu-/päivystysosaston perustamista toiminnan tehostumisen kannalta perusteltuina. Myös psykiatristen sairaansijojen vähentämiseen suhtaudutaan positiivisesti. Perusterveydenhuollon päivystystoiminnan kustannukset tulee jakautua jatkossakin käytön mukaisesti. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman painopisteisiin ollaan tyytyväisiä. Perusterveydenhuollon yksikkö on vakiinnuttanut toimintansa nopeasti. Ranua on tyytyväinen sairaanhoitopiirin rooliin alueellisena tietotekniikan toimijana. Sairaanhoitopiirin tulee ajaa Erva-alueen yhteisen asiakastietojärjestelmän hankkimista. 6
Rovaniemi Rovaniemen kaupunki lausuu, että erikoissairaanhoidon kuntalaskutushinnat eivät saa nousta vuoden 2014 tasosta, vaan kustannustason kasvu tulee kattaa toimintaa tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla. Rovaniemen kaupungin mukaan Lapin sairaanhoitopiiri kuuluu Rovaniemi-konserniin ja yhdistellään jo nyt konsernitilinpäätökseen. Kaupungin mukaan sairaanhoitopiirin talousjärjestelmät on järkevää yhdistää samoihin järjestelmiin emokaupunki Rovaniemen kanssa ja sopia palvelujen tuottamisesta myös sairaanhoitopiirille Taitoa Oy:n Rovaniemen toimipisteessä. Tukipalveluiden osalta yhteistyötä tulee lisätä. Lapin sairaanhoitopiirin investoinneissa tulee huomioida heikkenevä kuntatalous. Lopulliset investointipäätökset tulee tehdä, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisut Pohjois-suomessa on tehty. Tietohallinnon ja ICT:n osalta kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua tulee jatkaa VAKAVA-hankkeen linjauksien mukaisesti. Tietohallintoon liittyvissä rekrytoinneista ja hankinnoista tulee pidättäytyä. Yhteistyötä tulee tiivistää konkreettisesti Rovaniemen ja sairaanhoitoiirin tietohallinnon ja ICT-toimien välillä. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla tuki- ja perustietojärjestelmien yhdistäminen, joissa pääpaino on toimivissa toimintaprosesseissa. Tulevan järjestämislain mukaisten muutosten valmistelu ja toteuttaminen ovat suunnitelmakauden keskeiset tehtävät ja suunnitelmakaudella sairaanhoitopiirin toiminta voi siirtyä uudelle toimijalle. Kaiken kehittämistoiminnan tulee suuntautua tukemaan järjestämislain toimeenpanoa. Kaupungin mukaan Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön järjestämissuunnitelman laatimisen malli on osoittautunut toimivaksi yhdessä sopimisen malliksi ja perusterveydenhuollon yksikkö on luonteva yhteisen kehittämisen koordinaatioyksikkö. Lapin sairaanhoitopiirin alueen kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisresurssit tulee koota yhteen esimerkiksi perusterveydenhuollon yksikön yhteyteen. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee huomioida Lapin väestörakenteen ja palvelutarpeen muutokset. Kustannusten nousupaineet on katettava tuottavuutta parantamalla ja palvelurakenteita muuttamalla siten, että kustannustason nousu on 0 prosenttia vuosina 2015 ja 2016. Rakennushankkeen suunnittelua tulee jatkaa toiminta edellä ja tarvittavat investointipäätökset tulee tehdä vain yhteisymmärryksessä. Rovaniemen kaupunki edellyttää erikoislääkärien ja asiantuntijahoitajien konsultaatiokäytäntöjen kehittämistä ja jalkautumista kuntiin. Tämä mahdollistaa erikoissairaanhoidon lähetemäärän vähentämisen. Rovaniemen kaupungilla on tarve saada psykiatrian alan erikoislääkäripalveluita ja muita erityistason palveluita, esimerkiksi neuropsykologin tutkimuksia sairaanhoitopiiriltä. Konsultaatiokäytännöistä ja jalkautumisesta kiinteästi kaupungin terveyspalvelujen osaksi tulee tehdä suunnitelma. Muiden erikoislääkäreiden osalta Rovaniemellä on tarve tähystävien lääkäreiden työpanoksen hankkimiseen sairaanhoitopiiriltä, noin 1 työpäivän verran viikossa. Perusterveydenhuollon yksikön ikäihmisten työryhmässä sovitun mukaisesti sairaanhoitopiirin tulee varautua suunnittelukaudella geriatrin kustannuksiin siltä osin kuin geriatri antaa työpanostaan koko alueen ikäihmisten palveluihin. Kaupunki korostaa lausunnossaan, että terveydenhuollon järjestämissuunnitelma tulee huomioida toiminnan ja talouden suunnittelussa. Salla Sallan kunta odottaa edelleen sairaanhoitopiiriltä maltillista kustannusten kasvua ja harkintaa investointien suhteen. Esitettyä 2,8 prosentin kustannuskasvua voidaan pitää kohtuullisena. Sairaanhoitopiirin linjausta olla perustamatta uusia virkoja ja toimia pidetään oikeana. Sallan kunta toivoo, että sairaanhoitopiiri ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon Sallan kuntaneuvotteluissa esille nostamat seikat. Savukoski Savukoski ei ole antanut erillistä lausuntoa Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän lausunnon lisäksi. 7
Sodankylä Sodankylän kunta esittää, että sairaanhoitopiiri pidättyisi resurssilisäyksiltä ja merkittäviltä rakennusinvestoinneilta. Rakennusinvestoinneista tulee pidättäytyä siihen asti, että tulevat sote-tuotantoalueet ja niiden tehtävät ovat selkiytyneet. Sodankylä toivoo, että osastosuluista tiedotetaan kuntia hyvissä ajoin. Tämä mahdollistaa kuntien paremman toiminnan suunnittelun ja varautumisen. Sodankylä varautuu suunnittelussaan erikoissairaanhoidon kustannusten 1,5 prosentin kasvuun. Kunta esittää erillisten kustannusten hillintään tähtäävien neuvottelujen järjestämistä, mikäli erikoissairaanhoidon kustannukset uhkaavat kasvaa yli 5 prosenttia. Utsjoki Utsjoki näkee yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen Norjan kanssa edelleen tärkeänä. Kunta näkee, että utsjokelaisten tulee saada erikoissairaanhoidon palvelut Norjasta yhtä helposti kuin Rovaniemeltä. Kunta toivoo, että rajan ylittävässä toiminnassa tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Utsjoen kunta näkee sairaanhoitopiirin kustannusten kasvun hillitsemisen välttämättömänä. Ehdotettua 2,8 prosentin kasvua pidetään varsin maltillisena. Sairaanhoitopiirin vastaukset kuntien tahtotilaan Kuntien tahtotila Sairaanhoitopiirin vastaus tahtotilaan Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hallinta - Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu 0-2,8 % - Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohta on nykyisen toiminnan kokonaiskulujen kasvu 2,8 % talousarvioon 2014 verrattuna - Jäsenkunnilta perittävien myyntitulojen kasvu on talousarviossa 0,5 % - Yhtään uutta vakanssia ei esitetä perustettavaksi vuodelle 2015 - Tuottavuusohjelmaa toteutetaan sitoutuneesti Etäpalveluiden ja jalkautuvan erikoissairaanhoidon palvelujen kehittäminen Päivystysasetukseen ja kuntien talouteen liittyvät tarpeet tehdä muutoksia päivystysjärjestelyihin Investointeihin ja lisärakentamiseen liittyvät lausunnot - Psykiatrian erikoislääkäripalvelua jalkautetaan Tunturi - Lappiin, Pelloon, Sodankylään ja Kemijärvelle. Potilaille ja omaisille tarkoitettua etäpoliklinikka- ja etäterapiapalvelua lisätään - Aloitetaan naistentautien jalkautuvat erikoislääkäripalvelut - Suunnitellaan ja mallinnetaan ortopedian/ kirurgian etäkontrollipoliklinikkaa - Päivystys ja ensihoito olivat suurimman huomion kohteina sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa päivitettäessä. Lisäksi on otettu huomioon myös sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon tarpeita - Yhteispäivystyssopimus Lapin keskussairaalan (LKS) päivystyksen käytöstä on päivitettävä ja samalla tarkasteltava myös kustannustenjakoa. 1.1.2015 voimaan tuleva päivystysasetus asettaa kunnille aiempaa tiukemmat toimintaedellytykset ja edellyttää STM:stä haettavan poikkeusluvan, mikäli kunta haluaa tuottaa pelkkää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Useat kunnat eivät haluaisi lähteä muuhun kuin korkeintaan hyvin tilapäiseen poikkeuslupamenettelyyn ja esittävät pääsyä LKS:n päivystyksen käyttäjiksi virka-ajan ulkopuolella. Kuntien mukaantulo on valmisteltava ja aikataulutettava huolellisesti. LKS:n päivystyspoliklinikalle tarvitaan lisäresurssointia, erityisesti yleislääkärityöpanosta, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. - Päivystyksen puhelinneuvonta edellyttää jo nykytoiminnassa lisäresurssointia vuodelle 2015 potilasturvallisuuden vaarantumistapausten vuoksi. Tämä muutos toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sisäisin henkilöstösiirroin. - Sairaanhoitopiirissä on meneillään yhtymävaltuuston päätöksen mukainen lisärakentamisen valmistelu. Vuosina 2014 ja 2015 hanke on suunnitteluvaiheessa. - Suunnittelutyötä tehdään toiminta edellä ja tarvittavat investointipäätökset tehdään yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kesken - Suunnittelussa ja toimeenpanossa otetaan tarkasti huomioon tuleva Sotejärjestämislaki ja sen vaikutukset rakenteisiin - Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksesta vapautuvat tilat aluksi vuokrataan ja myöhemmin ostetaan sairaanhoitopiirille, millä vähennetään uudisrakentamisen tarvetta 8
2.4. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman valmistelua. Järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa 12.6.2013 ja sen ensimmäinen päivitys vuosille 2014 2016 hyväksyttiin kuntien lausuntojen mukaisesti sairaanhoitopiirin valtuustossa 11.6.2014. Alueellisten sote-asioiden valmistelu toteutetaan Kuvan 1 mukaisesti. Valmistelu Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Sopiminen Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Päätöksenteko Kunnat Ktt ky:t Pth-yksikkö - koordinaatiovastuu Pth-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä Lapin shp Kolpeneen ky Kuva 1. Sote-asioiden valmistelu ja sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä hyväksyi palveluiden suunnittelun pohjaksi joulukuussa 2013 palveluketjujen yleisen mallin. Malli pohjautuu asiakkaan tarpeisiin, joihin vastataan toimijoiden osaamisella. Malli on riippumaton organisaatiorakenteista ja siten sopii sekä sosiaali- että terveydenhuollolle. Palveluketjuissa ja niiden jalkauttamisessa keskeistä on toiminnan tavoitteellisuus: vähentää sosiaalisia ja terveysongelmia ennaltaehkäisyllä, vahvistaa kansalaisten omaa osaamista, tukea lähiosaamista sekä sopia erityisosaamisen järjestelyistä. Jotta edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäisiin tarvitaan alueellista koulutusta, kehittämistä ja tiedonhallintaa tukemaan näitä tavoitteita. Kuva 2 Palveluketjun yleinen malli 9
Järjestämissuunnitelman päivityksessä hyväksyttiin vuosille 2014 2016 seuraavat keskeiset asiat: 1. Päivystysten kokonaisuus suunnitellaan siten, että se sisältää hoidontarpeen arvioinnin, päivystyksellisen hoitotyön, yleislääkäripäivystyksen, suun terveydenhuollon päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen. Lisäksi suunnitelmassa on sovittu Rovaniemen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rinnakkaispäivystyksen muuttamisesta yhteispäivystykseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen suunnitellaan siten, että ne muodostavat yhtenäisen palvelukokonaisuuden 3. Ikäihmisten palveluiden erityisosaamisen (ml. geriatrin erikoislääkäripalvelut) suunnittelusta ja järjestelyistä alueen kaikille kunnilla ja Lapin sairaanhoitopiirille vastaa Rovaniemen kaupunki. 4. Alueellista yhteistyötä tukipalveluiden järjestämisessä selkeytetään ja lisätään. Tämä sisältää ensivaiheessa laboratoriopalvelut NordLabin kautta kaikkiin kuntiin sekä Lapin sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyön logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja välinehuollossa. 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kohdennetaan resurssia. 6. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditaan alueellinen koulutussuunnitelma sekä selkeytetään eri toimijoiden vastuita henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain suunnitelmassa hyväksytyn vuosikellon mukaisesti. Suunnitelman päivitys pohjautuu tehtyyn arviointiin, kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyihin neuvotteluihin ja lausuntoihin, työryhmien tekemiin ehdotuksiin sekä ohjausryhmän linjauksiin. Järjestämissuunnitelman toinen päivitys on keväällä 2015 kuntien käsittelyssä ja kesällä 2015 Lapin sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksyttävänä. 2.5. Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Väestön väheneminen on kuitenkin alkanut vähitellen tasaantua viime vuosina ja nyt näyttääkin, että väestö lisääntyy tulevina vuosikymmeninä Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosille 2025 ja 2035 ennakoivat (ks. oheinen taulukko) väestönmäärän kasvua Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ennusteet ennakoivat noin 1000 henkilön kasvua vuoteen 2025. Kasvutrendi jatkuisi ennusteen mukaan myös vuoteen 2035, jolloin kasvua olisi yli 2 000 henkilön verran nykyhetkeen verrattuna. Ennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen neljän (4) kunnan (Kittilä, Kolari, Rovaniemi ja Utsjoki) väestömäärä lisääntyisi vuoteen 2035 mennessä. Muiden kuntien osalta väestömäärän kehitys on ennusteen mukaan negatiivinen. 10 2015 2025 2035 Enontekiö 1843 1827 1800 Inari 6551 6399 6324 Kemijärvi 7716 6813 6273 Kittilä 6607 7256 7669 Kolari 3888 4107 4213 Muonio 2331 2319 2306 Pelkosenniemi 906 830 785 Pello 3590 3112 2842 Posio 3526 3104 2865 Ranua 3952 3406 3141 Rovaniemi 62471 66203 68775 Salla 3752 3254 2964 Savukoski 1099 1013 963 Sodankylä 8583 8232 7969 Utsjoki 1268 1303 1305 Lapin sairaanhoitopiiri 118083 119178 120194
Lapin sairaanhoitopiirin väestömuutos ikäryhmittäin vuosina 2015 2025 Väestöennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella väestömäärä tulee lisääntymään noin 1100 lappilaisella. Eniten lisääntyvät 70 74, 75 79, 40 44, 85 89-vuotiaiden määrät. Näiden ikäryhmien osalta väestön kasvu on noin 7200 henkilöä. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyy kaiken kaikkiaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella ennusteen mukaan yli 6100 henkilöllä. Eniten sairaanhoitopalveluita käyttävien eli yli 75- vuotiaiden määrä nousee ennusteiden mukaan lähes 4200 henkilöllä. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa eniten vähenevät 50 54, 55 59, 20 24 ja 60 64 -vuotiaiden joukko. Vähennys näiden neljän ikäryhmän osalta on yli 7700 henkilöä. Sairastavuus ja erikoissairaanhoidon tarve Väestön sairastavuus ja erikoissairaanhoidon tarve perustuu edelleen kansalliseen FINRISKI 2007-terveystutkimukseen, koska uutta tutkimustietoa sairastavuudesta ei ole. FINRISKI-tutkimus on toistettu 2012, mutta tutkimustuloksia ei ole vielä raportoitu. FINRISKI 2007-tutkimuksen mukaan keskeisimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Varsinkin kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen osalta väestötasolla tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Myönteisen kehityksen seurauksena sepelvaltimotaudin ja muiden verenkiertoelinten sairauksien ja niiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrä on vähentynyt etenkin keski-ikäisessä väestössä. Varsinkin työikäisten miesten ja naisten sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt merkittävästi. Sepelvaltimokuolleisuuden lasku on selitettävissä merkittävimpien riskitekijöiden, kuten esimerkiksi tupakoinnin vähenemisellä sekä seerumin kolesterolin ja verenpaineen laskulla. Toisaalta eräät riskitekijät ovat tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Näitä ovat mm. lihavuuden lisääntyminen ja verenpaineen laskun pysähtyminen. Sydän- ja verisuonisairauksien merkitys kansanterveydellisesti on edelleen kuitenkin suuri, sillä eliniän pidentyessä lisääntyy myös sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kokonaismäärä. Vuoden 2007 FINRISKI tutkimuksen mukaan 30 59-vuotiaiden tupakointi on vähentynyt lähes kaikilla tutkimusalueilla sekä miesten että naisten osalta. Miesten osalta tupakoivien osuus on laskenut 36 prosentista 30 prosenttiin. Naisten osalta vastaavan ikäryhmän tupakoivien osuus on laskenut 2 prosenttia, 22 prosentista 20 prosenttiin. Lappilaiset tupakoivat tutkimustulosten mukaan suhteellisesti eniten, sillä noin 28 prosenttia lappilaisista tupakoi joko päivittäin tai satunnaisesti. 11
Alkoholin käytön osalta trendi on ollut tasaisesti nouseva vuoden 1982 ja 2002 välillä FINRISKI-tutkimuksen mukaan. FINRISKI 2007-tutkimuksen mukaan muutos vuodesta 2002 vuoteen 2007 ei ole ollut enää tilastollisesti merkitsevä ja alueellista vaihtelua on esiintynyt huomattavasti. Miesten ja naisten osalta alkoholin käyttö on lisääntynyt tasaisesti Lapissa. FINRISKI 2007-tutkimuksen mukaan Lapissa kuitenkin alkoholin ongelmakäyttöä oli keskimäärin vähemmän kuin muualla tutkimukseen osallistuneilla alueilla. FIN- RISKI-tutkimuksen tuloksista huolimatta tai ne huomioiden on huomattava, että viimeisempien tilastojen mukaan alkoholin kulutus on lähtenyt lievään laskuun viime vuosina. Painon kehityksen osalta miesten ja naisten paino on noussut tasaisesti kaikilla alueilla vuoteen 2002 asti. Vuoden 2002 ja 2007 välillä miesten painon nousu ei ollut enää merkitsevä, päinvastoin kuin naisten osalta. Vyönympärysmitta on kasvanut sekä miehillä että naisilla vuodesta 1987 lähtien. Alueiden välillä painonindeksin muutoksissa on huomattavia eroja. Lapin osalta muutosta ei voida huomata, sillä systemaattista pitkittäisseurantaa ei ole Lapissa tehty. Painon, vyötärönympäryksen ja painoindeksin osalta Lappi on kuitenkin sijoittunut vuoden 2002 analyysissä keskiarvon alapuolelle. 3. Painopistealueet 2015 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon väestön palvelutarve, voimassa olevat ja lähiaikoina annettavat säädökset, kuntien lausunnot, Lapin sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma vuosille 2011 2016 sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnan painopisteitä määritettäessä on otettu huomioon OYS-erva strategia Terveempi Pohjois-Suomi 2011 2015. Toiminnan suunnitteluun liittyy myös valmisteilla oleva OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. 3.1. Painopistealueet vuonna 2015 1. Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella (asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma) erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote-rakenneuudistukseen 2. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen (henkilöstönäkökulma) johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen 3. Tuloksellisuuden parantaminen (talousnäkökulma) tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus 4. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen (prosessien ja rakenteiden näkökulma) tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia 12
3.2. Kehittämishankkeet vuonna 2015 Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala-kehittämisohjelma aloitettiin vuonna 2009. Kehittämisohjelmalla tavoitteena on lisätä toiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelmalla avulla rakennetaan inhimillisesti tehokasta sairaalaa, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Osana Inhimillisesti tehokas sairaala- kehittämisohjelmaa jatketaan jatkuvaan parantamiseen tähtäävää Hukkahaavi -toimintaa. Ohjelma käyttää hyväksi osallistavia kehittämisen menetelmiä, joiden tavoitteena toiminnan laadun ja tuottavuuden lisääntyminen erilaisten, esim. Lean-ideologian, menetelmien avulla. Lean - menetelmissä tehokkuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään mm. vähentämällä hukkaa, ts. lisäarvoa tuottamatonta toimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin kokemukset Hukkahaavi toiminnasta ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Vuonna 2014 aloitettiin sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteiset Hukkahaavi-koulutukset. Rohkaisevien kokemusten perusteella tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja mahdollisesti myös lisäämään tulevaisuudessa. Osana Inhimillisesti tehokas sairaala-ohjelmaa jatketaan Inhimillisesti tehokas johtaminen-kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on järkevöittää Lapin sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmää ja lisätä esimiesten johtamisosaamista. Keskeisiksi osaamisalueiksi ovat määräytyneet ns. positiiviseen johtajuuteen, muutoksen hallintaan sekä tehokkuuden ja/tai tuottavuuden lisäämiseen liittyvät tekijät (nk. hukkajahti). Inhimillisesti tehokasta johtamista kehitetään yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Britannian National Health Servicesin (NHS) eri yksiköiden kanssa. Toisena suurena kehittämisen kokonaisuutena on raportoinnin kehittämisen kokonaishanke, jonka yhtymähallitus vahvisti 26.2.2014 pitämässään kokouksessa. Raportoinnin kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien vähentämiseksi ja se toteutetaan vuosina 2014 2018. Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat 1) teknisen toimintaympäristön kehittäminen, 2) raportoinnin ja tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen ja 3) raportoinnin uusien työkalujen ja menetelmien kehittäminen. Raportoinnin kehittämisessä tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien, OYS Erva-alueen kokonaisarkkitehtuurityön (VAKAVA), Valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelman ja siihen liittyvien pilottikuntien sekä muiden raportoinnin kehittämiseen liittyvien hankkeiden ja sidosryhmien kanssa. Projekti- ja kehittämistyössä sekä tulevissa ratkaisuissa huomioidaan myös tulevat sote-uudistukset. Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelman lisäksi vuonna 2015 tullaan keskittymään tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Toimeenpanosta on laadittu vaiheistussuunnitelma, jonka mukaisesti vuoden 2015 osalta toimeenpanossa keskitytään ammattiryhmien työnjaon toteuttamiseen: hoitohenkilökunnan väliseen työnjaon selvittämiseen sekä logistiikan ja toimintaprosessien kehittämiseen. Vuoden 2015 tuottavuusohjelman toimeenpanon tavoitteena ovat seuraavat päämäärät: hoitotyön mitoitus ja hoitotyöhön liittyvän työnjaon kehittäminen, prosessien ja prosessien mittareiden kehittäminen johtamisen tueksi ja johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Neljäs keskeinen vuoden 2015 kehittämiskokonaisuus on sähköisten palvelujen kehittäminen. Suunnittelukauden aikana jatketaan mm. potilaan itseilmoittautumisjärjestelmän ja -automaattien käyttöönottoa. Lisäksi tavoitteena on pilotoida uusia toimintamalleja ja tekniikkaa, jotka lisäävät potilasturvallisuutta. 13
Erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Erityisvastuualueen yhteinen strategia valmistui vuonna 2011. Seuraavien vuosien tavoitteena on strategian toimeenpano ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Toimeenpanon ja tavoitteiden saavuttamiseksi erityisvastuualueella on suunnitteilla erilaisia kehittämishankkeita, jotka tarkentuvat tulevien vuosien aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistellaan niin ikään koko alueen yhteisillä hankkeilla. OYS-erva-alueen uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-hankkeella (ns. aluekokeiluhankkeen jatkohanke) rahoitetaan tuotantoalueiden perustamista KASTE-rahoituksella. Pohjoisen sote-alueen tietohallintoa suunnitellaan yhteistyössä ja varsinainen suunnitteluhanke käynnistetään, mikäli siihen saadaan valtionrahoitusta. Sairaanhoitopiiri osallistuu Lapin liiton hallinnoiman LAPIN SOTE SAVOTTA Sote-palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen-hankkeen toteutukseen ja rahoittamiseen. 4. Tavoitteet 2015 2017 4.1. Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Terveydenhuoltolain toisen vaiheen toimeenpano vuonna 2014 lisäsi valinnanvapautta kiireettömässä erikoissairaanhoidossa. Nyt voi hakeutua kiireettömään hoitoon mihin tahansa koko maan julkisista erikoissairaanhoidon yksiköistä. Lapin keskussairaalassa tämä näyttää merkitsevän arviolta enintään 200 muualta Suomesta tulevaa uutta asiakasta. 1.1.2014 voimaan tullut EU:n potilasdirektiivi mahdollistaa vapaan hoitoon hakeutumisen toiseen maahan ilman ennakkolupahakemusta. Ensikokemusten perusteella direktiivi ei näytä lisäävän potilasvirtaa Lapin keskussairaalaan. Väestön terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä kuntien, erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä on tarpeen tukea. Potilaan osuus omassa hoitoprosessissaan vahvistuu edelleen, kun kansalaiset pääsevät vuonna 2015 katselemaan omia potilastietojansa kansallisesta sähköisestä potilaskertomusarkistosta. Toistaiseksi sieltä on ollut nähtävissä vain itselle määrätyt sähköiset reseptit. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Päivystyskyvyn ylläpito ja sen vahvistaminen 1.1.2015 voimaan tulevan päivystysasetuksen edellyttämällä tavalla on Lapin sairaanhoitopiirin lähivuosien keskeinen tavoite. Yhtymävaltuuston vuonna 2012 tekemän strategisen linjauksen mukaan Lapin keskussairaalan tulee olla jatkossakin Pohjois-Suomen päivystävä sairaala, joka täyttää kansalliset laadun ja saatavuuden kriteerit. Kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen ja hoitomenetelmien kehittyminen kiirehtivät toimintatapojen uudistamista siten, että prosessit ovat ehdottoman potilasturvallisia, aiempaa potilaslähtöisempiä, vaikuttavampia, sujuvampia ja kokonaistaloudellisempia. Hoidon toteuttaminen avohoitona aina, kun se suinkin on mahdollista, on nähty erityisen ajankohtaiseksi nyt, kun suunnitellaan tulevaa keskussairaalan laajennusta. Uuteen sairaalaan ei ole järkevää siirtää vanhentuneita toimintamalleja, vaan prosessit on uudistettava ensin. Samalla vähenee uudisrakentamisen tarve. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille 2014 2016 on sovittu jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisistä tavoista valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suunnitelmassa on sovittu kehittämisen painopisteet kuuden keskeisen palveluketjun avulla, jotka läpileikkaavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentän. 14
Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Erityisvastuualueyhteistyöstä on sovittu vuosille 2013 2016 erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, jonka päivittäminen vuodelle 2015 on välttämätöntä ennen muuta päivystysasetuksen voimaantulosta johtuen. Pian annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon uuden järjestämislain sisältö otetaan ennakoivasti huomioon. Laki lisää erityisen vahvasti yhteiseen suunnittelun tarvetta sairaanhoitopiirin alueen sisällä. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2015 Ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikkatoiminta järjestetään vuonna 2015 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Tämä merkitsee yhteiseen tietojärjestelmään siirtymistä, lähetekäytännöstä luopumista päivystyspoliklinikan sisällä ja prosessien uudistamista Psykiatrian erikoisalan päivystys siirtyy LKS: n tiloihin, jotta turvataan asetuksen edellyttämä ympärivuorokautinen somaattisten erikoisalojen asiantuntemus Varaudutaan suunnitellusti ja porrastetusti uusien kuntien liittymiseen Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikan käyttäjiksi virka-ajan ulkopuolella. Parannetaan päivystyksen puhelinneuvontaa Kehittyvä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian poliklinikkatoiminta siirtyy Muurolan tiloista Invalidiliiton kuntoutuskeskuksesta (ILKK) vuokrattaviin tiloihin. Varmistetaan saamenkielisten potilaiden palvelujen saantia omalla äidinkielellä jatkamalla saamenkielen kursseja sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Todellisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen toimeenpano LKS: n päivystyspoliklinikalla Psykiatrian päivystyksen siirtäminen keskussairaalan tiloihin Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Itsearviointi, AVI:t arvioivat asetuksen toteutumista Asiakaspalautteet Valtakunnallinen benchmarkingtoiminta avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote-rakenneuudistukseen Psykiatrian poliklinikkatoiminnan vahvistaminen, lyhytjälkihoitoisen leikkaustoiminnan lisääminen, hoidollisen potilashotellin käynnistyminen, konsultaatiotoiminnan ja jalkautuvan erikoissairaanhoidon lisääminen siirtävät toiminnan painopistettä avohoitoon 2015 valmistellaan tarkoituksenmukaista erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen välityksellä ja osallistumalla Lapin SoteSavotta-hankkeeseen ja Erva-alueen yhteiseen hankkeeseen Sairaanhoitopiirin alueellisen yhteistyön toimivuutta arvioidaan johtavien viranhaltioiden työkokouksissa ja perusterveydenhuollon yksikön toimesta Erityisvastuualueen järjestämissopimus 2013-2016 päivitettävä viimeistään 2015 alkuvuodesta. Sopimuksen toteutumista arvioi nimetty arviointiryhmä. Hankesuunnitelmien toteutuminen 15
Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminen sisältäen Hukkahaavi- ja Kaizen-toiminnan Lääkärirekrytoinnin tukena käytetään ulkoista palveluntuottajaa Hankkeen toteutuminen Rekrytoinnin onnistumista seurataan kuukausittain ja ostopalvelukausittain. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta Hoidon painopiste siirtyy useilla erikoisaloilla avohoidon suuntaan mahdollistaen sairaansijamäärien tarkastelun. Palveluketjuja uudistetaan erityisesti päivystyksessä, kirurgisessa toiminnassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, ikäihmisten palveluissa sekä toimintakyvyn edistämisessä ja kuntoutuksessa Avohoidon toteutumista raportoidaan johdon tietojärjestelmän tuella Palveluketjujen arviointi toteutetaan osin sairaanhoitopiirin omana työnä, osin perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän nimeämien asiantuntijaryhmien tuella. Palveluketjut julkaistaan myös internetissä palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Haittatapahtumien raportointijärjestelmään uusina osina potilaan ilmoitus ja vakavan vaaratapahtuman raportointi Haitta- ja vaaratapahtumat käsitellään ja niistä pyritään oppimaan vastaisen varalle 4.2. Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!-näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelma vuosille 2014 2017 ohjaa hoitotyön johtamista, tutkimusta ja koulutusta käytännön toiminnan tukena. Vuonna 2015 Lapin sairaanhoitopiirissä juurrutetaan Hoitotyön toimintaohjelmaa 2014 2017. Hoitotyön roolia ja vetovoimaisuutta edistetään julkaisemalla hoitotyön www-sivut sairaanhoitopiirin internet-sivuilla sekä perehdyttämistä kehittämällä. Henkilöstöresurssoinnin osalta jatketaan Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntämistä erillisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti, lisäksi tehostetaan hoitoisuustietojen raportointia intranetissä. Hoitohenkilökunnan työnjakoa ja resurssien jakoa tarkastellaan Tuottavuusohjelmaan sisältyvän hankkeen kautta. Potilasturvallisuuden edistämisessä keskeisinä tavoitteina on HaiPro-järjestelmään uutena ominaisuutena tuleva potilaan ilmoitus-osio sekä käsihygienian edistäminen. Uudenlaisina toimintamalleina käynnistetään hoidollisen potilashotellin toiminta ja suunnitellaan päiväsairaalatoimintaa. Päivystystoiminnan osalta kehitetään puhelinneuvontaa sekä osallistutaan päivystystoiminnan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (ns. sote-uudistuksen) valmisteluun osallistutaan myös aktiivisesti. 16