Loimaan suorakylvökoe
Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin vuonna 26 yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kuluvana keväänä 212 kylvettin seitsemännet koeruudut. Koetta on tarkoitus jatkaa vielä kolme vuotta, jolloin kokonaiskestoksi saadaan 1 vuotta. Koe on ainutlaatuinen Euroopan, ellei koko maailman laajuisesti. Koeruutujen koko on aaria, ja kylvö tehdään oikeilla suorakylvökoneilla. Verrokkiruudut ovat niin sanottujen perinteisten maanmuokkaus- ja kylvömenetelmien koeruutuja: 1) syyskyntö, 2) syksyllä tehtävä kultivointi, 3) syksyllä tehtävä lautasmuokkaus sekä 4) keväällä tehtävä lautasmuokkaus talven yli sängellä olleeseen viljelysmaahan. Kaikki verrokkiruudut kylvetään tavanomaisella laahavannaskylvökoneella. Kylväjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita, joten käytännön kokemus on vankkaa. He päättävät kylvöajan itse, koska optimaalisessa kylvöajassa saattaa koneiden teknisten ratkaisujen vuoksi olla usean päivän ero. Koe muistuttaa tältäkin osin käytännön tilannetta, sillä isännän toiveiden lisäksi myös urakoitsijan aikataulu vaikuttaa kylvöpäivän valintaan. Kukin koeruutu kylvetään aina samalla konemerkillä- ja mallilla, mikäli se on mahdollista. Mukana olevien konemerkit ja -mallit ovat vaihdelleet jonkin verran, koska mallit muuttuvat ja markkinatilanne vaihtelee. Kaikki markkinoillamme olevat konemerkit ovat edelleen kokeessa mukana, mistä kiitos kaikille mukana olleille. Mikäli joku merkeistä pitää välivuoden, niin ruutu on kokeen jatkuvuuden vuoksi silti kylvetty saman tyyppisellä koneella. Uudet mallit ja merkit on sijoitettu markkinoilta poistuneiden koneiden ruuduille. Tutkimuslohko on kynnetty viimeksi vuonna 2, joten se soveltuu erinomaisesti suorakylvökokeen koekentäksi. Koeruutujen vertailu tehdään taloudellisen tuloksen perusteella. Sadon arvo lasketaan kasvin sen hetkisen laatukorjatulla markkinahinnalla, josta vähennetään puintikosteuden perusteella kuivauskorvaus. Laskutapa on käytännön läheinen, sillä esim. koeruudun hidas orastuminen näkyy sadon laadussa ja puintikosteudessa. Siemen ja lannoitekustannus on kaikilla lohkoilla sama, minkä vuoksi niitä ei ole otettu laskelmaan mukaan. Koneviestin suorakylvökoe ei ole tieteellinen tutkimus, minkä vuoksi sen tuloksiin on suhtauduttava suuntaa antavina. Toisaalta myös tieteelliset, viljelytekniikkaa koskevat tutkimuksenkin tulokset ovat aina riippuvaisia kasvukauden olosuhteista, joten vuoden tai kahden perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Koneviestin suorakylvökoe jatkuu seitsemättä vuotta. Tämän hetkisten tulosten perusteella voidaan todeta, että menetelmä sopii käytännössä kaikille Suomessa viljellyille kevätviljoille ja öljykasveille. Samalla koe osoittaa, että viljelytoimenpiteiden oikea aikaisuus ja ammattitaito ovat suorakylvössä vähintään yhtä tärkeitä kuin perinteisin menetelmin tehdyssä kylvössä. Koe järjestetään Loimaan koulutilalla. Käytännön maatilakokoluokan tutkimus on huomionarvoinen osa luonnonvara-alan peruskoulutusta. Tutkimus tuo peltokasvituotannon sekä koneteknologian opintoihin mielenkiintoisen ja arvokkaan lisän. Loimaalla opiskelevilla on mahdollisuus seurata suorakylvötutkimusta läheltä ja näin ollen arvioida ja seurata tutkimusta kasvukauden aikana kylvön valmisteluista aina puintiin ja sadon analysointiin asti. Koulutilan vuokraaja Tuomas Levomäki sekä luonnonvara-alan opettajat ja oppilaat vastaavat monista tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Tutkimus tuottaa myös luonnonvara-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille useita lopputyön tutkimusaiheita. Lisätietoja antavat: Tuomas Levomäki p. 4 86 691 tuomas.levomaki@pp.inet.fi Erkki Mäkelä p. 44 19 618 erkki.v.makela@gmail.com Uolevi Oristo Koneviestin päätoimittaja p. 4 48 912 uolevi.oristo@koneviesti.fi
aikuttavien 384 289 Kongskilde 391 36 44 41 379 Väderstad 396 Nollaruutu 367 4 4 3 3 2 2 1 1 26 Amaretto kevätvehnä 9 1 Lämmin kasvukausi antoi hyvän sadon Kongskilde 63 7 97 6 64 642 61 4 Väderstad 6 3 Nollaruutu 2 2 1 Oikea kylvöajankohta maan jakosteus nousi muokkauskerrokseen kulujen hyvin erotus, vielä toukokuus- /ha muokkautumisen aikuttavien kannalta muuttuvien oli suorakylvön tutkimuslohkolla 384 sa. Kesäkuun aikana vettä satoi 289 toukokuun 1. päivän jälkeen. tutkimuslohkolla 4 mm. Sateet Kongskilde 391 Tämän osoitti savimaan tarpeellinen ja sopiva murustumi- 44 vaihteli 2 8 mm. Syysmuoka- 4 36 olivat paikallisia ja sademäärä 41 nen. Savimaalla kylvön ajoittaminen oikeaan aikaan on kylvaittavissa kuivuuden aiheutta- 3 tuilla lohkoilla oli yleisesti ha- 4 379 Väderstad 396 3 vön onnistumisen Nollaruutu kannalta en- 367 mia vaurioita ja osa kasvustoista pakkotuleentui. Perinteisellä 2 2 siarvoisen tärkeää. Mikäli kylvö tehdään märkään maahan, maa menetelmällä kylvetty koeruutu 1 tiivistyy eikä siemenen ympärille saada itämisen ja tasaita ei kuitenkaan pakkotuleentu- kärsi selvästi kuivuudesta, mut- 1 sen orastumisen edellyttämää nut vaan tuotti normaalikokoisia pehmeää murustunutta maata. Märkä savi jättää kylvövaon siemeniä. Kasvukausi oli ennätykselliauki tai tiivistyy liikaa siemen- sen lämmin. Terminen kasvuten päälle. Liiallista märkyyttä 9 kausi alkoi 24.4. ja päättyi 1 Puintikosteus sekä sadon laatu ja määrä suurempi kylvöajan ongelma 27.1. Keskimääräinen lämpösumma oli 12 13 C vrk. Puinti Valku Vertailu Kongskilde 63 Puintikosteus sekä sadon laatu ja j määrä 7 on kuitenkin usein maan liian 97 6 nopea kuivuminen. Kynnetyllä maalla tämä 64 Lämpösummakertymä varmisti myöhäistenkin lajikkeiden Merkki i kosteus, 24,4 % ainen, 11,9 % Sakoluku 281 Sato, 9kg luku,91 Merkki Puintikosteus, % Valkuainen, % Sakoluku Sato, kg Vertailuluku korostuu, mutta ei ole niin kriittinen ongelma tuleentumisen. Lämpösumman 642 61 4 Great i i Plains 24,4 24,8 11,9 9,9 281 231 9 1,91,79 Väderstad 6 Great 3 Kongskilde Plains 24,8 23,6 9,9 1,6 231 269 1 63,79,97 matalaan muokatulla Nollaruutu maalla. 2 jäädessä alle normaalin, riski Kongskilde 2 23,6 23,8 1,6 1,4 269 294 63 97,97,92 Muokkaamaton maa sen sijaan myöhäisten lajikkeiden tuleen- 1 23,8 22,6 8 1,4 11,8 4 294 36 97 64,92,99 92 pidättää kosteutta hyvin ja pidentää tumisesta kasvaa. Tähkäidän- 22,6 24, 11,8 11,1 36 37 64 642,99,99 kylvöaikaa. nän riski oli melko suuri lämpi- 24, 23,4 11,1 11,3 37 266 642 61,99,9 Toukokuun loppupuolella mien ja voimakkaasti kasteisten Väderstad 23,4 24,9 11,3 1,8 266 264 61 6,9 1, Väderstad Nollaruutu 24,9 17,7 1,8 9,6 264 174 6 2 1,,8 vettä satoi noin 3 mm ja tämä öiden vuoksi. Nollaruutu 17,7 9,6 174 2,8 varmisti matalaan kylvettyjen Mikäli korjuuajankohta olisi suorakylvösten tasaisen orastumisen. Perinteisen menetelmän tutkimuslohko orastui nopeasti ja tasaisesti, koska maan poh- siirtynyt viikon tai kaksi eteenpäin, sadon laatu olisi todennäköisesti heikentynyt merkittävästi.
kuttavien 493 729 84 628 Kongskilde 822 9 86 8 786 7 734 6 737 4 Väderstad 811 3 Nollaruutu 67 2 1 27 Belinda kaura Hehtaarilta seitsemän tonnia kauraa kuttavien 44 61 7 69 493 6 3 729 Kongskilde 66 84 69 4 628 Kongskilde 822 9 6 3 86 8 63 2 786 7 6 1 734 6 Väderstad 66 737 Nollaruutu 4 Väderstad 811 Nollaruutu 67 kuttavien Puintiaika muuttuvien ja kosteus kulujen sekä erotus, sadon /ha laatu ja määrä Puintipäivä729 13.4. kosteus, Keskimääräinen % ainen, % lämpösum- kuivattu kg luku 493 Puinti Valku Hlp/kg Sato, Vertailu Vuoden 27 kasvukauden Merkki olosuhteet olivat haasteelliset, mut- ta suorakylvetyt lohkot pärjäsi- Kaksi ensimmäistä koevuotta 84 2 ma 22, oli noin 12 13 11,3 C 39,9 vrk. 44,64 14.9. 628 21,3 11, 46, 61,88 Kongskilde 822 2,6 1,7,7 69 9 1, 44 vät jälleen hyvin. Ehkä liiankin 14.9. 86 ovat 2,1 olleet suorakylvölle 11,1 47, erittäin 3 8,77 61 7 hyvin, koska kasvustot Kongskilde lakoontuivat pahasti heinäkuun lopun 734 6 9 786 suotuisia, 19,4 kuivuudesta 11,3 tai 49,7 liiasta 66 7,96 69 6 märkyydestä 19,8 huolimatta. 1,7,4Mer- kittävästi 69 1, 3 sateissa. Kesäkuussa ei tehty päätöstä laontorjunnasta, koska ke- vaikuttaneet kylvöajan ja tou- 3 737 21,2 tähän 11,ovat kuitenkin 47,6 6Kongskilde,94 66 4 Väderstad 811 23,1 11,1 48,8 63,91 69 4 Nollaruutu 67 2, 11, 48,1 6,87 6 3 2 säkuun alkupuoli Väderstad oli liiankin kokuun 2,8 suotuisat 11,6sääolosuhteet. 49,1 66 63 2 1,96 kuivaa aikaa sadonmuodostuksen kannalta ja laontorjunta olitainen kysymys ja muodostuu Nollaruutu Kylvöteknologia 2,7 11,7 on 47,4 tilakoh- 6,8 1 Mittaukset: Väderstad Suomen Viljava Oy 66 Nollaruutu si voinut vioittaa kasvustoja kuivuuden jatkuessa. voitteista. Vasta pidemmän ai- useista eri näkökohdista ja ta- Toukokuun loppupuolella kajänteen, useamman vuoden vettä satoi noin 3 mm, mikä tulosten ja erilaisten sääolojen 44 Puintiaika ja ja kosteus sekä sadon laatu ja ja määrä varmisti matalaan kylvettyjen perusteella voidaan arvioida 61 Puintikosteus, päivä % kosteus, ainen, % Hlp kuivattu ainen, kg% Itävyys lukukg 6 Puinti Puinti Valku Hlp/kgValku Sato, Vertailu Sato, 7 suorakylvösten Great tasaisen Plainsoras- 69 intensiivisessä viljelyssä mene- Merkki päivä tumisen. Aivan kesäkuun lo- 3 telmien soveltuvuutta toisiinsa 2 22, 1 19,8 11,3 62,7 39,9 1, 4489,,64 pussa vettä satoi Kongskilde tutkimus- 66 nähden. Olennaista arvioinnissa on siis tarkastelun näkökanta Väderstad d 1 2,6 63,9 1,6 87, 49 14.9. 21,3 1 2, 11, 63,4 46, 11,1 619,,8849 69 4 2,6 1,7,7 69 1, lohkolla 4 mm. Sateet olivat 6 3 14.9. 2,1 1 2, 11,1 63,4 47, 1, 394,,7747 paikallisia ja kesäkuun sademäärä vaihteli viljelijöiden ha- 6 sä tutkimuksessa on tavoittee- 19,8 1,7,4 69 1, 63 ja tavoiteltu viljelyn tulos. Täs- 2 Kongskilde 9 19,4 11,3 49,7 66,96 Lautasmuokkaus kevät 23.9. 2,1 62,4 12,7 88, 47 1 Kongskilde FlexiDrill 1 2,9 63,7 1,7 91, 46 vaintojen perusteella Väderstad paikoit- 66 na tuottaa kustannustehokkaasti tasalaatuinen, lajikepuhdas ja 21,2 11, 47,6 6,94 1 2,7 63,1 1,9 94, 4 23,1 11,1 48,8 63,91 tain 2 8 mm. Nollaruutu Juhannuksen 2, 1 19,6 11, 62,6 48,1 1,4 6 94,,87 4 jälkeen sateet jatkuivat ja heinäkuun kokonaissademäärä oli vaatimukset täyttävä korkea sa- Nollaruutu 2,7 23.9. 19,6 11,7 61,4 47,4 1,6 74,,843 6.1. 18,7 62,8 1,8Mittaukset: 92, Suomen Viljava 42 Oy elintarviketeollisuuden laatu- Väderstad Lautasmuokkaus syksy y 2,8 23.9. 19,4 11,6 61,9 49,1 11,2 6692,,964 hieman yli 1 mm. Elokuussa satoi 48 mm ja syyskuussa Puintiaika ja sella kosteus kasvintuotantoon sekä sadon erikois- laatu ja määrä 23.9. 19,11 62,9 1, 9, 41 to. Tämä tarkoittaa päätoimi- 1 19,7 63, 1,7 96, 41 3 mm. Puinti tuneellpäivkosteus, % ainen, % kuivattu kg luku tilalla Valku noin 6 Hlp/kg Sato, Nollaruutu Vertailu 1 22, 61,2 11,7 91, 4 Merkki Kasvukausi oli lämmin ja sateinen. Terminen kasvukausi kilon keskimääräistä viljasatoa 23.9. 19,8 6,9 12, 8, 37 2 22, 11,3 39,9 44,64 alkoi 14.9. ja esimerkiksi 21,3 11, rypsillä 46, yli 2 Kongskilde MultiOne 3.9. 21,8 62, 1,2 87, 3 61,88 Mittaukset: Suomen Viljava Oy Loimaan seudulla erittäin aikaisin, kilon keskisatoa. 2,6 1,7,7 69 1, 14.9. 2,1 11,1 47, 3,77 Kongskilde 9 19,4 11,3 49,7 66,96 19,8 1,7,4 69 1, 3 2 1 Myyntituott muuttuv
vaikuttavien 3,9 296,8 Väderstad 288,6 278, Lautasmuokkaus kevät 24,7 Kongskilde FlexiDrill 261,7 446,3 43,8 Lautasmuokkaus syksy 23,33 242,1 421, 4,1 223,8 Nollaruutu 187,6 167,4 Kongskilde MultiOne 16,7 4 4 3 3 2 2 1 1 28 Braemar mallasohra Oikullisesta 49 Väderstad 49 47 Lautasmuokkaus kevät 47 kasvukaudesta huolimatta Kongskilde FlexiDrill 46 4 4 Lautasmuokkaus syksy 4 43 42 41 41 Nollaruutu 4 hyvä sato 3,9 37 Kongskilde MultiOne 296,8 3 Väderstad 288,6 278, Lautasmuokkaus kevät 24,7 Kongskilde FlexiDrill 261,7 Suorakylvökokeen ruudut kylvettiin toukokuun 1. 19. päi- tautui 43,8tärkeäksi tekijäksi tasai- Oikea kylvöajankohta osoit- 446,3 vän välisenä Lautasmuokkaus aikana. Tavoittee- syksy sen 23,3 orastumisen 3 kannalta. Toukokuun 242,1 sademäärä jäi merkina oli tuottaa laadukas mallasohrasato. Sateinen kesä ja syksy tyksettömäksi 421, ja osa koeruuduista 4,1 orastui epätasaisesti. kuitenkin heikensivät mallasohran laatua merkittävästi ja Toisaalta 223,8 kasvijätteiden epätasaisuus aiheutti ongelmia, kos- Nollaruutu 187,6 vain satunnaiset lohkot tuottivat laatuvaatimukset täyttävän ka paksun olkimassan alla maa 167,4 Kongskilde MultiOne 16,7 sadon. Edes kahteen kertaan oli hieman liian märkää ensimmäisten kylväjien aikaan ja pal- tehty tautitorjunta ei aina ole riittänyt varmistamaan mallas- jaat välipaikat olivat taas liian ohrasadon laatua. kuivia. Tämä asia korjaantui Mennyttä kasvukautta edelsi koelohkon 49 osalta suurtehosilppurilla, 49 mutta lienee hyvin tyy- poikkeuksellisen Väderstad leuto talvi, eikä maa routaantunut lainkaan. pillinen tilanne valtaosalla suo- 47 Lautasmuokkaus kevät 47 Talven sateet satoivat pääosin rakylvöpelloista. Tilanne kuvasti hyvinkin 4 normaaliolosuhtei- Kongskilde FlexiDrill 46 vetenä. Huhtikuun toisella viikolla tuli runsaita vesisateita sademäärän ollessa Lautasmuokkaus noin 3 mm. syksy Kriittinen 4 tekijä hyvän sadon ta. 4 Seuraavan kerran satoi toukokuun puolivälissä kahdeksan keaan 42aikaan tehty kylvö, teh- tuottamiseksi 43 savimaalla oli oi- millimetriä. Tätä seuraava sade, dään 41 se sitten järeällä suorakyl- 41 reilut 3 mm, saatiin kesäkuun vökoneella tai perinteisellä menetelmällä. Suorakylvetyt loh- Nollaruutu 4 puolen välin tienoilla, jonka jälkeen sadetta saatiinkin runsaaskot pärjäsivät kuitenkin muuta- Kongskilde MultiOne 3 37 ti koko loppukesän ja syksyn maa teknistä poikkeusta lukuun ajan. Sadekertymä syyskuun ottamatta jälleen hyvin, samaan loppuun mennessä koeruutujen satotasoon päästiin myös perinteisellä alueella oli reilut 3 mm. laahavannaskylvöllä. vaikuttavien 4 4 3 3 2 2 1 1 4 4 3 3 2 2 1 1 Puintiaika ja kosteus Sadon sekä määrä, sadon kg laatu ja määrä Puinti Puinti Valku Sato, Merkki päivä kosteus, Hlp ainen, % Itävyys kg 4 1 19,8 62,7 1, 89, 4 1 2, 63,4 11,1 9, 49 3 3 Väderstad d 1 2,6 63,9 1,6 87, 49 2 1 2, 63,4 1, 94, 47 2 1 Lautasmuokkaus kevät 23.9. 2,1 62,4 12,7 88, 47 1 Kongskilde FlexiDrill 1 2,9 63,7 1,7 91, 46 1 2,7 63,1 1,9 94, 4 1 19,6 62,6 1,4 94, 4 Lautasmuokkaus syksy y 23.9. 19,4 61,9 11,2 92, 4 23.9. 19,6 61,4 1,6 74, 43 6.1. 18,7 62,8 1,8 92, 42 1 19,7 63, 1,7 96, 41 23.9. 19,11 62,9 1, 9, 41 Nollaruutu 1 22, 61,2 11,7 91, 4 23.9. 19,8 6,9 12, 8, 37 Kongskilde MultiOne 3.9. 21,8 62, 1,2 87, 3 Mittaukset: Suomen Viljava Oy
Kongskilde MultiOne Kongskilde FlexiDrill 3,9 296,8 Väderstad 288,6 278, Seed Hawk Lautasmuokkaus kevät 24,7 Kverneland Kongskilde FlexiDrill 261,7 Lemken 446,3 Great Plains 43,8 Sänkisyksy (lautasm. kevät) Lautasmuokkaus Lautasmuokkaus syksy 23 3 23,3 242,1 Lautasmuokkaus syksy 421,, 4,1 2 2 19 9 6 494 491 48 46 43 448 442 417 412 42 39 382 377 Nova Kombi Kongskilde MultiOne 49 Väderstad 49 Kongskilde FlexiDrill 47 Lautasmuokkaus kevät 47 Kongskilde FlexiDrill 46 266 28 2 267 27 248 22 23 vaikuttavien muuttuvien kulujen erotus, /ha 6 Nollaruutu Kongskilde MultiOne 223,8 187,6 167,4 16,7 Kokeeseen osallistui 1 suorakylvökonetta 4 Apollo rypsi Sadon Sadonmäärä, Sadon määrä, kg määräkg kg 3 2 4 4 2 3 3 1 2 1 2 1 1 19 Pientä hallaakin oli havaittavarmasti tärkeimpänä syynä olivat suotuisat sääolosuh- vissa yhtenä yönä (-3 C). Halei vioittanut rypsin taimia teet, käytännössä hyvin onnis- layö koeruuduilla pahasti. tuneet kylvösuoritukset sekä se, millään 49 Selkeä havainto kuitenkin oli, että keväisin rypsi- ja rapsipelväderstad 49 Novaettä Kombienemmän 266 muokkaantuloilla yleistyneet kirpat eivät tä 47 Kongskilde MultiOne 28 neilla ruuduilla hallan aiheutnä vuonna aiheuttaneet mitään Lautasmuokkaus kevät 47 2 tamia vaurioita oli vähemmän, ongelmia koeruuduilla. Kongskilde FlexiDrill 46 267 Kongskilde kuin FlexiDrill 4 niillä27 ruuduilla, joilla olsuorakylvö osoittautui hyvin 248 4 maan ki peitti pinnan tasaisestoimivaksi ja Great Plains kustannustehok 22 Lautasmuokkaus syksy 4 lienee siinä, että paljas ti. Selitys kaaksi menetelmäksi myös ryp 23 43 Cla don sin viljelyssä. Pieneksi ongel maa luovuttaa 246 enemmän läm 42 234 Seed Hawkpöä kuin oljen peittämä maa ja maksi nousi rikkojen määrä. 41 24 Kverneland taimet eivät näin ollen vaurioiedes 17.. tehty glyfosaattikälemken 41 233 tuneet. Satotasoon yksi hallayö sittely ei torjunut mataraa, kos Nollaruutu 4 243 ei kuitenkaan 248näyttänyt vaikutka toukokuun alkupuolen viileä 37 Sänki (lautasm. kevät) 246 ja kuiva sää eikongskilde MultiOne ollut saanut rik- tavan. 3 219 Kokeessa oli mukana kaikki Lautasmuokkaus syksy 239 koja riittävästi itämään. Onnis 247 Suomen markkinoilla olevat tunut rikkakasvitorjunta onkin 2 yksi suorakylvön ajoituksellisis- suorakylvökoneet. Kasvukausi oli olosuhteisiin nähden erinta haasteista. Suurin vuorokauden aika- omainen ja niin myös sato 2, na satanut sademäärä oli tonnia rypsiä. 29 3 4 4 2 3 3 1 2 2 1 1 4 246 Great Plains Seed Hawk 4 234 Lautasmuokkaus syksy 4 24 Kverneland Lemken 43 233 Cla don 42 243 41 248 Myyntituottojenvaikuttavien muuttuvien kulujen erotus, /ha ja tuloksiinsänki vaikuttavien kulujen erotus, /ha (lautasm. kevät)muuttuvien 246 41 Nova Kombi 39 3,9 219 Nollaruutu 4 239 Kongskilde MultiOne 2 Lautasmuokkaus syksy 296,8 37 247 2 Väderstad 288,6 Kongskilde MultiOne 3 2 278, Kongskilde FlexiDrill 9 Lautasmuokkaus kevät 24,7 6 494 Kongskilde FlexiDrill 261,7 491 446,3 48 Great Plains 43,8 Seed Hawk 46 Lautasmuokkaus Lautasmuokkaus syksy syksy 19 23,3 23 3 Sateet mm. jakautuivat Suorakylvökokeen ruudut Kverneland kyl43 242,1 koko Lemken tasaisesti 448 kasvukaudelvettiin toukokuun 18. 21. päivä 442 421, le: toukokuussa satoi 27 mm, yhtä konetta lukuun ottamatta. 417, 4,1 kesäkuussa 4 mm, heinätavoitteena oli tuottaa elintarsänki (lautasm. kevät) 412 223,8 42mm, elokuussa kuussa 38 vikekelpoinennollaruutu ja hyvä rypsisato. Lautasmuokkaus187,6 syksy 39 37 mm 11 mm Tavoitteessa onnistuttiin erin 167,4 ja syyskuussa 382 2. päivään mennessä. omaisesti. 377 Kongskilde MultiOne 16,7 Myyntituottojen ja tuloksiin vaikuttavien tt i k l j t /h muuttuvien kulujen erotus, /ha Myyntituottojen ja tuloksiin vaikuttavien muuttuvien tt i kulujen k l j erotus,t /ha /h muuttuvien kulujen erotus, /ha 6 4 4 3 4 3 2 2 3 1 1 2 1 Sadon Sadon määrä, kg määrä Puintiaika ja kosteus sekä sadon laatu ja määrä Puintiaika ja -kosteus sekä sadonkg laatu ja määrä Merkki Merkki 4 4Nova Kombi 3 Kongskilde MultiOne 3 Väd Väderstad t d Rapid 3 Väderstad 2 2 2 1 Kongskilde 2 FlexiDrill Lautasmuokkaus kevät 1 1 Kongskilde Kongskilde FlexiDrill FlexiDrill 1 Great Plains Great Plains Lautasmuokkaus syksy y y Seed Hawk Kverneland Lemken H h Nollaruutu Sänki (lautasm. kevät) Kongskilde Kongskilde MultiOne MultiOne Lautasmuokkaus syksy Puinti Sato, Kylvö-Puinti Puinti- Puinti- Valku Roskat, Lehtivihr. Sato, Öljy, Itävyys kg Hlp % ainen, % kgpäivä päiväkosteus, päivä kost., % (ppm) % 1 62,7 266 2.. 19,8 17.9. 2, 89, 42,7 Sadon määrä,13, kg 1, 12.. 2, 63,4 11,1 49 28 18.9. 12,7 3,2 9, 42, 1 63,9 1,6 87, 1 919.. 2,6 218.9. 6 63 9 1 49 2 13,8 1,6 87 43,1 12.. 2, 63,4 1, 47 267 17.9. 1,1 3,7 94, 42,1 27 17.9. 13,8 2,4 88, 42,3 23.9.2.. 2,1 62,4 12,7 47 248 18.9. 13,4 1,1 91, 42,3 12.. 2,9 63,7 1,7 46 22 18.9. 13,6 2, 94, 42,1 118.. 2,7 63,1 1,9 4 23 18.9. 13,9 4, 94, 42,2 119.. 19,6 62,6 1,4 4 246 18.9. 13,2 4,9, 92, 42, 23.9.21.. 19,4 61,9 11,2 4,,, 234 17.9. 12,9 3,2 74, 42,2 23.9.19.. 19,6 61,4 1,6 43 24 17.9. 14, 3,7 92, 4,9 6.1.2.. 18,7 62,8 1,8 42 233 2.. 17.9. 14,2 2,4 42,6 1 19,7 63, 1,7 96, 41 243 19.. 17.9. 12,8,7 41,9 23.9. 19,1 62,9 1, 9, 23 9 19 1 62 9 1 9 41 248 18.. 19.9. 18, 1,4 41,7 1 22, 61,2 11,7 91, 4 246 18.. 19.9. 18,4 1, 41,8 23.9. 19,8 6,9 12, 8, 37 219 2.. 17.9. 14,1 3,9 42, 3 918.. 21,8 3.9. 2119.9. 8 62 1,2 62, 1 87 3 239 17,6 1,2 87, 41, Mittaukset: Suomen Viljava Oy 247 18.. 19.9. 17,3 1,9 39, 2 2.. 17.9. 1,9 9,3 4,4 Mittaukset: Eurofins
922, 881,1 868, 84,9 Kongskilde FlexiDrill M 843,7 Lautasmuok. kevät 81,4 Kverneland 84,4 79,8 789, 78,2 Lautasmuok. syksy 777,8 Väderstad Seed Hawk 774,8 746,7 737,1 726, 16,6 111,4 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, 21 Marble kevätvehnä Haasteellinen kasvukausi, hyvä sato 3 2 2 2 Kongskilde FlexiDrill M 1 Lautasmuok. kevät 4 4 Kverneland 3 46 2 44 1 Lautasmuok. syksy 44 Väderstad Seed Hawk 48 47 47 42 6 17 ntituottojen ja21 tuloksiin kulujen /ha lahjoittamaa Pellonerotus, Y-1:stä, Kevät näyttivaikuttavien myöhäiseltä muuttuvien Väderstad Rapid kylvötöiden alkamisen kannal ta. Loimaan seudulla kylvötöi hin päästiin kuitenkin hyvissä olosuhteissa toukokuun Kongskildepuolen FlexiDrill M Lautasmuok. kevät välin paikkeilla. Kaikki ruudut, Kverneland kahta lukuunottamatta, kylvet tiin 19. 21.. Maa lämpeni no peasti, mikä mahdollisti viljelautasmuok. syksy lykasvien itämisen alle vuoroväderstad Seed Hawk kaudessa. Orastuminen olikin ennätysmäisen nopeaa. Touko kuun 24. 2. päivä satoi ran kasti, 2 mm sademäärä pelas tikin monet kylvökset, mutta samalla siirsi in ja in kylvöt kesäkuun alkuun. Syksyllä muokatut verrokkiruudut kylvömuokattiin 21.. kahteen kertaan joustopiikkiäväderstad Rapid keellä ja kylvettiin seuraavana päivänä Jukon laahavannasko neella. Talven yli sängellä ollut koeruutu muokattiin 21..M Kongskilde FlexiDrill Lautasmuok. lautasmuokkaimella noinkevät neljän senttimetrin Kverneland syvyyteen ja seuraavana päivänä kertaalleen joustopiikkiäkeellä. Myös tämä ruutu kylvettiin 22.. Lautasmuok. syksy Ravintoraisio Väderstad Oy lahjoitti Seed Hawk vuoden 21 kokeen Marble kevätvehnän siemenet. Siemenmääräksi määritettiin 32 kg/ ha. Kiertokokeet onnistuivat hyvin. kaikilla tänä vuonna Lannoitteena käytettiin Yaran 922, 1 typpeä annettiin 129 kg/ha. 881,1 Kokonaissademäärä touko868, kuun84,9 alusta koeruutujen puintipäiviin 843,7 (19. 2.8.) saakka oli 168 81,4 millimetriä. Sateet jakau84,4 tuivat kasvukaudella epätasai79,8 sesti:789, toukokuussa satoi 79 mm, 78,2 kesäkuussa 3 mm, heinäkuussa 14777,8 mm, elokuussa 6 mm ja 774,8 syyskuussa 113 mm. 746,7 Viidennen koevuoden tulos737,1 726, ten perusteella voidaan todeta 16,6 suorakylvön sopivan Suomeen. 111,4 Sateiden viivästyttämästä, myöhäisestä kylvöajasta huolimatta suorakylvökokeen keskimääräinen sato oli hyvä: 4973 kg hehtaarilta (huomioimatta kahta epäonnistunutta koeruutua) 3 ja perinteisten menetelmien 4472 kg hehtaarilta. Suorakylvö 2 tuotti keskimäärin kg kor2 keamman hehtaarisadon kuin 1 4 perinteisillä menetelmillä viljellyt verrokkiruudut. 46 in ja in koe44 ruutujen orastuminen jäi hei koksi44 liian märän maan ja kylvön 48 jälkeen alkaneen liiallisen 47 kuivuuden vuoksi, minkä vuok47 määrä ja laatu kärsivät. si sadon Sato42 jäi alle 2 kilon hehtaarilta,17 eivätkä ne täyttäneet myl1 lyvehnän laatuvaatimuksia alhaisen hehtolitrapainon vuoksi. 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., % Hlp Valk., % 3 2.. 2.8. 19,2 81, 12, 2 2.. 19.8. 2, 8,6 12,8 2 21,6 79,7 12,8 2 21.. 2.8. 22,9 78,7 12, 6 Kongskilde FlexiDrill M 1 2.. 19.8. 23, 78, 13,1 Lautasmuokkaus kevät 4 22.. 19.8. 18,6 81,4 14, 4 Kverneland 21.. 2.8. 24, 78, 12,9 3 46 22.. 19.8. 19, 8, 14,2 2 44 22.. 19.8. 18,8 81,3 14,3 1 21.. 2.8. 2, 77,4 12,4 Lautasmuokkaus syksy 44 22.. 19.8. 19,1 81,2 14, Väderstad Seed Hawk 48 2.. 2.8. 23, 78,3 12,4 47 19.. 2.8. 24,6 8, 12,6 47 2.. 19.8. 24,4 78,3 12,8 42 21.. 19.8. 17, 81, 13,7 17 2.6. 7.9. 2,4 73,9 13,9 1 4.6. 7.9. 23,6 71,6 14, Sadon määrä, 2.. 19.8.kg
374 341 32 6 Kongskilde FlexiDrill 32 Väderstad Seed Hawk 314 291 241 23 4 3 Nova Combi (ei muokk.) 212 1 Nova Combi + Cultipack 193 Lautasmuokkaus syksy 178 144 Lautasmuokkaus kevät 138 211 2 Kontu härkäpapu 93 31 2 23 21 21 Kongskilde FlexiDrill 21 Väderstad Seed Hawk 19 Ukkosmyrskyjä ja satotappioita 19 17 16 Nova Combi (ei muokk.) 16 Nova Combi + Cultipack 1 Lautasmuokkaus syksy 14 12 Lautasmuokkaus kevät 12 3 3 2 2 1 1 13 ituottojen ja tuloksiin vaikuttavien muuttuvien kulujen erotus, /ha Suorakylvökokeessa on pyrit- lusti pitkän aikavälin keskiar- 78 Osa kasvustosty noudattamaan monipuo- von yläpuolella. 47 ta kehittyi jopa erittäin reheviklista kasvinvuorottelua, minkä 374 341 rankat ukkosvuoksi kasviksi valitiin härkä- si. Elo-syyskuun 32 sateet aiheuttivat sato- ja laatupapu. Kongskilde FlexiDrill 32 Kevät 211 näytti Lounais- tappioita. Touko-syyskuun saväderstad Seed Hawk 314 oli yli millimetsuomessa suotuisalta. Kylvötöi- desumma 291 riä, minkä hin päästiin Loimaan seudulla 241 vuoksi suunniteltua 23 kylvöä ei voitu tehhyvissä olosuhteissa jo ennen syysvehnän Nova Combi (ei muokk.) 212 vappua. Maa tosin oli kylmä, dä. Nova Combi + Cultipack 193 Vuonna 211 keskimääräimutta kuivaa. Rikat eivät lähtelautasmuokkaus syksy 178 nen sato oli vaatimaton: noin neet itämään, minkä vuoksi gly 144 Lautasmuokkaustehkevät 2 kg138hehtaarilta. Suorakylfosaattikäsittely päätettiin 93 keskimäärin 7 kg vö tuotti dä vasta kylvön jälkeen. Koeruudut kylvettiin 4. 6.. korkeamman sadon perinteikasvustot itivät ja taimettui- siin menetelmiin verrattuna. vat yleensä tasaisesti. Savimailla nousi tulosten kärhärkäpavun sopiva kylvösyvyys keen ylivoimaisesti. Sen kason 6 8 senttimetriä. Tavoittee- vusto oli vielä puitaessakin pystyssä. seen päästiin ia lukuun- kokonaisuudessaan aiemmin kärkisijoilottamatta hyvin, sen kylvösy- Kokeessa 31 2 koneet sijoittuivat tala olleet vyys jäi noin 3 senttiin. sponsoroi 23 kahden tonnin sadon saisesti Tilasiemen Oy 21 jo heinäkuussa takontu-härkäpavun siemenet. luokkaan 21 pahtuneen lakoutumisen vuokkylvömäärä oli 24 kg/ha. YaraKongskilde FlexiDrill 21 si. Myös verrokkiruudut kärsisuomi Oy lahjoitti koeruutujen Väderstad Seed Hawk 19 19 aiheuttamispellon Y-6-lannoitteet. Typpeä vät lakoontumisen 17 annettiin 3 kg/ha, jotta liial- ta satotappioista. 16 Härkäpavun laatu oli hyvä, linen lannoitus ei estä härkä Nova Combi (ei muokk.) 16 pavun oman typentuotannon vaikka puintikosteus oli lakopai Nova Combi + Cultipack 1 koissa yli 3 %, ja savikan sekä käynnistymistä ja tuotantoa. Lautasmuokkaus syksy 14 Pohjakosteus riitti hyvin här- mataran siemeniä oli runsaasti. 12 olivat kuitenkin läpäiskäpavun itämiseen ja tasaiseen Ruudut Lautasmuokkaus kevät 12 taimettumiseen. Sadetta tuli seet runsaat sateet hyvin, eikä 13 välissäkään tehty puinti kylvön jälkeen tasaisesti ja kas- sateiden vukauden lämpösumma oli rei- aiheuttanut painaumia peltoon. 6 4 3 2 1 Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., % Hlp Valk., % 31 4.. 21, 81,8 28,7 2.. 27,9 81,9 28, 23.. 26, 8,4 27,9 3 3 Kongskilde FlexiDrill 2 2 Väderstad Seed Hawk 1 1 21 4.. 23,9 8, 27,3 21 6.. 27,1 81,6 27,8 21.. 27,2 8,1 27, 19 4.. 22,6 77,8 27,6 19 4.. 2,2 76,4 27, 17.. 28,4 81,7 28,1 16 6.. 23,8 8,3 2,8 Nova Combi (ei muokk.) 16 4.. 33,3 7,2 26,8 Nova Combi + Cultipack 1.. 3,7 76,1 26,9 Lautasmuokkaus syksy 14 6.. 6.9. 3,6 81,2 27,2 12 6.. 6.9. 28,8 79,7 27,2 Lautasmuokkaus kevät 12 6.. 6.9. 3,2 82,1 28,2 13 6.. 6.9. 26,1 78,7 27,6
937 Lautasmuokkaus syksy 898 Väderstad Spirit 869 83 81 8 8 84 Kongskilde FlexiDrill 793 768 Lautasmuokkaus kevät 763 76 76 67 73 1 9 8 7 6 4 3 2 1 212 Mirella kaura Molemmilla menetelmillä hyvä sato Lautasmuokkaus syksy 66 6 Väderstad Spirit 61 6 9 8 7 Kongskilde FlexiDrill 7 7 7 Lautasmuokkaus kevät 7 7 6 4 3 2 1 3 Kevät 212 näytti Lounais-Suomessa suotuisalta kylvötöiden 1 syllä kaikille koealoille suunnitellun syysvehnän kylvön vuok- 1 4 kannalta. Maa muokkautui Myyntituottojen hyvin si. Koeruudut ja tuloksiin olivat vaikuttavien keväällä ja kylvöt päästiin Väderstad aloittamaan jo vappuna. Suorakylvötiruiskutusta tarvittu. Kevään Rapid puhtaat eikä 937 kevään glyfosaat- Lautasmuokkaus syksy 898 Väderstad Spirit 869 ruutujen kylvö suoritettiin 1 sateet saivat rikkakasvit hyvin 83 ensimmäisen koneen osalta 7.-9. itämään ja rikkakasvilajisto 81 oli 1 8 toukokuuta. n kylvö tehtiin 14. toukokuuta ja in vaksi. Tämän vuoksi päätettiin 7 varsin laaja ja vaativa torjutta- 9 8 8 84 6 kylvö vasta 2. toukokuuta. Kongskilde FlexiDrill tehdä tehokas 793 torjunta laajatehoisilla herbisideillä. Rikat tor- 3 4 768 Kasvukausi 212 oli Lounais- Lautasmuokkaus kevät 763 2 Suomessa edellisen kesän tapaan poikkeuksellinen jatkuvipress SX:n (1 76 g/ha) seoksella. juttiin Cantorin (, l/ha) ja Ex- 1 76 en ja paikoin runsaiden sateiden Ruiskutus tehtiin 67 kesäkuun 1. vuoksi. Hellepäiviä oli vain päivä. 73 muutama. Suorakylvökokeen saama kokonaissademäärä oli Kolmen parhaan suorakylvöruudun keskimääräinen sato oli kylvöstä puintiin 284, mm. 6 2 kg/ha ja 1 parhaan suorakylvöruudun keskisato hei- Siemenmääräksi määritettiin Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä 21 kg/ha. Kylvölannoitteena kointa koeruutua lukuun ottamatta oli Sato, Kylvöpäivpäivkost., % Hlp % Puinti- Puinti- Valk., käytettiin Yaran Pellon Y-1:stä. Merkki kg 74 kg/ha. Verrokkiruutujen keskisato oli 87 Lautasmuokkaus syksy 66 Lautasmuokkaus syksy 66 7.. 2.9. 18,8 9,2 9,9 Typpeä annettiin kylvön yhteydessä 6 kg/ha ja suunnitelmana Väderstad Spirit kg/ha. Parhaan 61 verrokkisadon Väderstad Spirit 61 8.. 2.9. 17,8 6,8 9,8 6 6 Sadon 8.. määrä, 2.9. kg 17,2 6,6 9,1 oli saada hyöty esikasvina olleen tuotti syksyllä 6 lautasmuokattu 7 6 9.. 2.9. 17,9 6,4 9,8 9 6 härkäpavun maahan jättämästä koeruutu, jonka sato oli 6 6 9 7.. 2.9. 17, 9,9 8,9 8 typestä. Tämän perusteella päätettiin antaa kauralle lisätyppeä Kongskilde FlexiDrill Kauran 7 laatu oli hyvä. Kau- 3 7 8.. 2.9. 17,9 6,2 9,7 kg/ha. 8 14.. 2.9. 18,3 6, 9,7 7 4 Kongskilde 2 FlexiDrill 7 7.. 2.9. 18,3 6,8 9,6 jo varhaisessa vaiheessa satotason lisäämiseksi. Kesäkuun 18. tarkastella sekä rehukauran etran arvoa 7Loimaalla voidaan 1 7 7.. 2.9. 17,7 6,9 9,1 7 7 8.. 2.9. 17,2 6,4 1, Lautasmuokkaus kevät 7 päivä levitettiin Suomensalpietaria tä elintarvikekauran hinnan Lautasmuokkaus kevät 7 7.. 2.9. 18,7 7,6 1,1 1 kg hehtaarille lautas- perusteella. Loimaalla viikoltä 3 1 levittimellä, jolloin tavoitelluksi kokonaistypen määräksi tuli rasta maksettiin 186 euroa/tn. la 39 vuonna 212 rehukau- 1 4 92 kg/ha. Elintarvikekauran perushinta 3 1 1 4 7.. 8.. 8.. 2.. 2.9. 2.9. 2.9. 2.9. 19,3 17,9 17,3 2,6 8, 6,4 6,2 4,1 11,1 1, 1,4 1,6 Glyfosaattiruiskutus (3 l/ha, Roundup Gold) tehtiin jo syk- Naantalin tai Rauman satamissa oli samaan aikaan 19 euroa/tn.
674 Lautasmuokkaus kevät 611 7 1 6 48 Lautasmuokkaus syksy 483 462 42 Kongskilde FlexiDrill 42 46 399 Väderstad Spirit 388 7 6 4 3 2 1 213 Propino mallasohra Itävyys tuotti ongelmia 61 Lautasmuokkaus syksy 9 9 Lautasmuokkaus kevät 9 8 8 4 3 Kongskilde FlexiDrill 49 7 6 4 3 2 1 Väderstad Spirit 48 Vuonna 213 viljelykasvina oli pellolla harvoin mikään vihertää 4 ennen kylvöä. 41 kaksitahoinen Propino-mallasohra. Koeruudut kylvettiin pää- Keväällä 213 ei todettu tar- 674 osin toukokuun 1. ja 16 päivä. vetta glyfosaattiruiskutukselle, koska 7 koeruuduilla ei kasva Lautasmuokkaus kevät 611 Kylvön jälkeen toukokuun loppupuolella satoi 24 mm sopivina sateina viikon ajanjaksolla. kevätitoiset rikkakasvit on ai- 7 juolavehnää 1 ja muut syys- tai 6 48 6 Siemenmääräksi Lautasmuokkaus määritettiin 3 kg/ha tavoitellun kyltua tehokkailla 462 ja monipuoli- 3 syksy na saatu 483 onnistuneesti torjut- 4 42 2 vömäärän ollessa kpl neliömetrille. Lannoitus tehtiin tiin myös nyt olevan mahdol- silla herbisideillä. Näin katsot- 1 Kongskilde FlexiDrill 42 46 vuonna 212 samoin kuin edellisenä vuotena jaettuna Väderstad ja Spirit tämä kin yllättäen 388 massiivisen onlista. Voikukka 399 aiheutti kuiten- johti erinomaiseen tulokseen gelman kahdella koeruudulla: maata muokkaamattomien - kuusi tonnia mallasohraa ja valkuainen 1 %! On liian suuri taloudellinen riski laittaa va- voikukka pääsi valloilleen saa- :n ja n ruuduilla pun aikaan 14 kg typpeä kevätviljan tai öljykasvien kylvöskokuun puolenvälin hellejak- Merkki kg päivä pvm tuaan typpeä juurilleen ja tou- Sato, Kylvö- Puintisä hehtaarille, kun ei vielä tiedetä lainkaan kasvukauden son saadessa 61 kasvit kasvamaan Lautasmuokkaus olosuhteista. Jälkikäteen voidaan tode- syksy silmissä. 9 9 Lautasmuokkaus kevät 9 7 Kylvölannoitteena käytettiin ta, että ;n ja n 6 8 Yaran Pellon Y-1:stä. Typpeä koeruudut 8 olisi pitänyt käsitellä glyfosaatilla ennen kylvöä. 2 4 3 4 annettiin kylvön yhteydessä 8 3 1 kg/ha ja lisälannoitus tarpeen Edes tehokas Toolerin ja K-Trion seos (3 g + 1, l) kesäkuun Kongskilde FlexiDrill mukaan kesäkuussa. Kesäkuun 49 23. päivä levitettiin Suomensalpietaria 1 kg hehtaarille lau- auttanut enää :n ja Semea- 1. päivänä ruiskutettuna ei Väderstad Spirit 48 41 taslevittimellä, jolloin tavoitelluksi kokonaistypen määräksi Kolmen parhaan suorakylton koeruudun tilannetta. 4 tuli 11 kg/ha. vöruudun keskimääräinen sato oli 9 kg/ha ja kaikkien Suorakylvöruuduille on ruiskutettu glyfosaattia vuosittain suorakylvöruutujen keskisato joko keväällä tai syksyllä tarpeen ja olosuhteiden mukaisesdut saatiin puitua hyvissä olo- oli 1 kg/ha. Suorakylvöruuti. Pääsääntöisesti ruiskutukset suhteissa elokuun 26. päivänä. on tehty syksyisin, koska keväällä kylvöjen aikaan on usein sopiva, sen ollessa suorakylvö- Puintikosteus oli mallasohralle liian kuivaa tai viileää säätä, ja ruuduilla keskimäärin 1-17 %. Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Puintikost., % Itävyys, % Valk., % 61 17.. 26.8. 12,2 76, 1,1 Lautasmuokkaus syksy 9 14.. 26.8. 1,8 93, 1,2 9 14.. 26.8. 12,2 9, 1,1 Lautasmuokkaus kevät 9 16.. 26.8. 17,4 9, 1,4 8 16.. 26.8. 1,7 94, 9, 8 17.. 26.8. 16,4 91, 1, 4 14.. 26.8. 12,8 9, 9,4 3 1.. 26.8. 14,8 8, 1,4 Kongskilde FlexiDrill 16.. 26.8. 14,7 93, 9,9 49 1.. 26.8. 1, 93, 9,2 Väderstad Spirit 48 16.. 26.8. 1,8 93, 1, 41 16.. 26.8. 14,8 98, 9,1 4 1.. 26.8. 1,9 9, 9,6
214 Rocket rehuherne Lämmin syksy pelasti sadon Kevät 214 oli Loimaan seudulla 1. päivänä Basagran SG:n, ennätyksellisen aikainen, Myyntituottojen viljelykasvina ollutta Rocket-rehuher- la. ( g + 22 g +, l/ha). Senkorin ja tuloksiin ja Fenixin vaikuttavien seoksel- Lautasmuokkaus syksy 423 nettä päästiin kylvämään pääosin toukokuun ensimmäisellä nemaa saatiin puhtaaksi rikois- Torjunta onnistui hyvin ja her- Lautasmuokkaus kevät 414 394 viikolla. Kesä 214 oli Loimaalla säätiloiltaan vaihteleva, hyvä kesäkuun 8. päivänä Kestacilla ta. Hernekääriäinen 391 torjuttiin 6 382 381 4 syksy pelasti alkukesän kuivuudesta ja kylmyydestä ja sitä seu- Tavoitteeksi 39 asetettuun 4-2 (, l/ha). 36 3 Väderstad Spirit 27 1 ranneista sateista kärsineen herneen sadon. Koelohkot taimet- vain yhdellä suorakylvökoneel- tonnin hehtaarisatoon päästiin 247 Kongskilde FlexiDrill 243 tuivat tasaisesti, mutta kesäkuun la, mutta useampi kone pääsi kylmyys verotti satoa merkittävästi. Lämpösumma kehittyi al- parhaan suorakylvöruudun lähelle neljää tonnia. Kolmen kukesästä hyvin hitaasti, mutta keskimääräinen sato oli 3 81 heinä-elokuussa normaalia nopeammin. Sademäärä koeruuruutujen keskisato 3 29 kg/ha. kg/ha ja kaikkien suorakylvöduilla oli huhtikuun alusta Väderstad lokakuun loppuun 287, mm. kultivoinnin verrokkiruutujen Rapid Kynnön, 42 lautasmuokkausten ja 383 Lautasmuokkaus kevät 381 Sekä siemen- että lannoitemääräksi määritettiin 24 kg/ teisten kylvömuokkausmenetel- 37 3 Lautasmuokkaus syksy keskisato 38 oli 3 78 kg/ha. Perin- 4 4 3 364 2 ha. Lannoitteena käytettiin Yaran Pellon Y-6:sta, 24 kg/ha nus pudottaa verrokkiruutujen 1 mien suurempi konetyökustan- 2 34 1 34 määrällä typpimääräksi hehtaarille tulee 36 kg/ha. Starttityp- kastelussa. 284 sijoituksia 324 taloudellisessa tarpimäärä riittää herneelle Kongskilde hyvin, FlexiDrill Rehuherneen 27 aistinvarainen sillä sen oma typpituotanto Väderstad riittää tuottamaan 4- tonnin hehaisaste vaihteli 22 24 prosentin Spirit laatu oli 267 erittäin hyvä. Valkutaarisadon. Herne jättää maaperään typpeä myös seuraavan tetypen määrään suhteutettu- välillä, joten käytetyn lannoi- kasvin hyödynnettäväksi, mistä na kotimaisen valkuaisen saanto on tältä koealalta varsin hyvä. johtuen kauden 21 viljelykasvi, kotimainen Reetta-ruis kylvettiin syksyllä 214 puintien suhteissa elokuun 12. päivänä. Koeruudut puitiin hyvissä olo- jälkeen. Puintikosteus oli herneelle hieman tyypillistä korkeampi, mut- Herneen kasvinsuojelussa on oltava erityisen huolellinen. Rikkakasveja esiintyi lohkolla Puintiaika run- tiedossa ja -kosteus olleiden sekä runsaiden sadon laatu sa- ja määrä ta kuivumista ei voitu odottaa saasti ja ne torjuttiin kesäkuun teiden vuoksi.
Ravinnetaseet Ravinnetaseet ja taloudellinen tulos Taloudelliseen tulokseen vaikuttavat tuotot ja kulut. Viljasadon määrän lisäksi sadon myyntituloon vaikuttaa sadon laatu. Heikoimmassa tapauksessa sato voidaan joutua laatuongelmien vuoksi markkinoimaan esim. leipäviljan sijasta rehuviljana. Hintaero eri laatuisten erien välillä vaihtelee, mutta voi olla toisina vuosina huomattava, kun taas toisina vuosina ero on olematon. Tukia ei laskelmissa ole huomioitu, koska kaikki koejäsenet saavat samat tuet. Jokaisesta koejäsenestä määritettävä puintikosteus vaikuttaa kuivausaikaan ja edelleen kuivauksen kuluihin. Lisäksi huomioon on otettu kasvinsuojelukulut sekä muokkauksesta aiheutuvat kulut. Kylvöstä aiheutuvat kulut on oletettu kaikille koejäsenille yhtä suuriksi eikä niitä ole huomioitu, myös siemen- ja lannoituskulut ovat tarkastelun ulkopuolella. Myöskään pääomaja työvoimakustannuksia ei ole huomioitu. Ravinnetaseiden ja taloudellisen tuloksen yhteyttä tarkasteltiin vuositasolla ottamalla mukaan kaikki koejäsenet. Huonoimmilla typpitaseilla (tase positiivisin) ei saavutettu yhtenäkään vuonna parasta taloudellista tulosta. Parhaimmat taloudelliset tulokset saatiin pääsääntöisesti pienimmillä typpitaseiden arvoilla. Vuonna 28 mallasohran laadussa oli suurta vaihtelua konemerkkien välillä. Mallasohralaadun täyttäneillä koejäsenillä (,, ja ) taloudellinen tulos oli selvästi parempi kuin muilla. Typpitaseen ja taloudellisen tuloksen välinen yhteys vaihteli, koska sadon laadulla (punahome) oli niin merkittävä vaikutus tulokseen. P-taseen ja taloudellisen tuloksen välinen yhteys oli samankaltainen kuin yhteys typpitaseen kanssa. Fosforin kohdalla käyrät olivat malliltaan hieman tasaisemmin laskevia kuin typen kohdalla. Nollaa lähentelevät tai miinuksen puolelle menevät typpi- ja fosforitaseet tarkoittavat parempaa ravinteiden hyödyntämistä kuin reilusti positiiviset taseet. Vuosina 28 ja 212 fosforitaseet olivat miinuksella lähes kaikilla suorakylvökoneilla. Miinuksella oleva P-tase siis ilmaisee, että pellosta on otettu enemmän fosforia kuin mitä sinne on lannoitteena laitettu. Tämä vähentää vesistöihin mahdollisesti kulkeutuvien ravinteiden määrää. Hyvä sato on siis ympäristöteko. /ha 4 4 3 3 2 2 1 /ha /ha 4 4 /ha 4 1 3 9 4 3 9 3 2 8 3 2 8 2 1 7 7 2 6 1 6 /ha /ha 1 4 9 /ha 4 9 1 3 8 9 3 8 9 7 2 8 7 2 8 6 7 1 6 7 6 6 /ha 1 9 9 8 8 7 7 6 6-2,4-2,1-2,1-1,4-1,4-1, -,7 -,7 -,7,,4,7,7 1,1 2,1 2,8 8,8 8,8 3,1 3,1 Taloudellinen tulos vs. P-tase 28 Taloudellinen tase tulos kg P/ha vs. P-tase 28 Taloudellinen tulos vs. N-tase 28 Taloudellinen tulos vs. P-tase 212-2,4-2,1-2,1-1,4-1,4-1, -,7 -,7 -,7,,4,7,7 1,1 2,1 2,8 tase kg P/ha 16, 18,6 19,4 21, 22,9 23,1 23,3 26,4 26,4 28, 28,3 29,6 3,3 31, 41,4 Taloudellinen tase tulos kg N/ha vs. N-tase 28-1,4-13,7-1,1-11, -13,4-12,7-1,3-13,1-1,3-8,3 Taloudellinen tulos vs. P-tase 212 tase kg P/ha Taloudellinen tulos vs. N-tase 212 16, 18,6 19,4 21, 22,9 23,1 23,3 26,4 26,4 28, 28,3 29,6 3,3 31, 41,4 tase kg N/ha -1,4-13,7-1,1-11, -13,4-12,7-1,3-13,1-1,3-8,3 tase kg P/ha 1,6 1,7 11,6 12, 12, 13,7 1, 16,8 17,6 19,9 2,6 21, 22,6 27,1 Taloudellinen tulos vs. N-tase 212 tase kg N/ha 1,6 1,7 11,6 12, 12, 13,7 1, 16,8 17,6 19,9 2,6 21, 22,6 27,1 tase kg N/ha
21 Osallistujat Vuonna 21 mukana olevat konemerkit: Kongskilde Väderstad
Yhteistyössä Suorakylvökokeessa mukana olleet konemerkit: Kongskilde Kverneland Köckerling Lemken Väderstad Suorakylvökokeen yhteistyökumppanit: Maanviljelijä Tuomas Levomäki Viestilehdet Oy, Koneviesti, päätoimittaja agronomi Uolevi Oristo, agronomi Jussi Knaapi sekä muut asiantuntijatoimittajat Suorakylvökoneiden maahantuojat, myyjät ja valmistajat MTK Ravintoraisio Oy Yara Suomi Oy Maatalouden Ammattitapahtumat, Tuomas Levomäki ja Erkki Mäkelä Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat Tutkimuksessa konsultoidaan maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston tutkijoita Kiitämme erityisesti koeruudut kylväneitä viljelijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat kylvökiireidensä keskellä käyttäneet aikaansa ja kalustoaan kokeemme toteutukseen. Ilman heidän panostaan emme voisi toteuttaa koettamme tavalla, joka mielestämme antaa parhaiten käytännönläheistä tietoa eri kylvömenetelmien ja -koneiden vertailuun.
Sijainti Harjavalta Tampere Eura Säkylä Huittinen 2 Urjala E63 9 Pöytyä Aura 9 LOIMAA Humppila Ypäjä Forssa E63 2 Somero 9 LOIMAA Turku E18 1 Salo Helsinki Suorakylvöpaikan osoite: Joenperäntie 262, 322 Loimaa KARTANOMÄKI KALLIOHARJU Pikatie SUOPELTO 9 Aura-Pirkkatie Turuntie HULMI LOIMAA ASTALA Hämeentie Petäjoentie Petäjoentie 213 281 KAUHANOJA Joenperäntie Hämeentie Katinhännäntie KANKARE 213 Joenperäntie Koneviestin yhteystiedot: PL 48 (Simonkatu 6), 11 Helsinki Puhelin: 2 413 211 Faksi: 2 413 229 newsdesk@koneviesti.fi www.koneviesti.fi