Loimaan suorakylvökoe

Transkriptio

1 Loimaan suorakylvökoe

2

3 Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin vuonna 26 yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kuluvana keväänä 212 kylvettin seitsemännet koeruudut. Koetta on tarkoitus jatkaa vielä kolme vuotta, jolloin kokonaiskestoksi saadaan 1 vuotta. Koe on ainutlaatuinen Euroopan, ellei koko maailman laajuisesti. Koeruutujen koko on aaria, ja kylvö tehdään oikeilla suorakylvökoneilla. Verrokkiruudut ovat niin sanottujen perinteisten maanmuokkaus- ja kylvömenetelmien koeruutuja: 1) syyskyntö, 2) llä tehtävä kultivointi, 3) llä tehtävä lautasmuokkaus sekä 4) keväällä tehtävä lautasmuokkaus talven yli sängellä olleeseen viljelysmaahan. Kaikki verrokkiruudut kylvetään tavanomaisella laahavannaskylvökoneella. Kylväjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita, joten käytännön kokemus on vankkaa. He päättävät kylvöajan itse, koska optimaalisessa kylvöajassa saattaa koneiden teknisten ratkaisujen vuoksi olla usean päivän ero. Koe muistuttaa tältäkin osin käytännön tilannetta, sillä isännän toiveiden lisäksi myös urakoitsijan aikataulu vaikuttaa kylvöpäivän valintaan. Kukin koeruutu kylvetään aina samalla konemerkillä- ja mallilla, mikäli se on mahdollista. Mukana olevien konemerkit ja -mallit ovat vaihdelleet jonkin verran, koska mallit muuttuvat ja markkinatilanne vaihtelee. Kaikki markkinoillamme olevat konemerkit ovat edelleen kokeessa mukana, mistä kiitos kaikille mukana olleille. Mikäli joku merkeistä pitää välivuoden, niin ruutu on kokeen jatkuvuuden vuoksi silti kylvetty saman tyyppisellä koneella. Uudet mallit ja merkit on sijoitettu markkinoilta poistuneiden koneiden ruuduille. Tutkimuslohko on kynnetty viimeksi vuonna 2, joten se soveltuu erinomaisesti suorakylvökokeen koekentäksi. Koeruutujen vertailu tehdään taloudellisen tuloksen perusteella. Sadon arvo lasketaan kasvin sen hetkisen laatukorjatulla markkinahinnalla, josta vähennetään puintikosteuden perusteella kuivauskorvaus. Laskutapa on käytännön läheinen, sillä esim. koeruudun hidas orastuminen näkyy sadon laadussa ja puintikosteudessa. Siemen ja lannoitekustannus on kaikilla lohkoilla sama, minkä vuoksi niitä ei ole otettu laskelmaan mukaan. Koneviestin suorakylvökoe ei ole tieteellinen tutkimus, minkä vuoksi sen tuloksiin on suhtauduttava suuntaa antavina. Toisaalta myös tieteelliset, viljelytekniikkaa koskevat tutkimuksenkin tulokset ovat aina riippuvaisia kasvukauden olosuhteista, joten vuoden tai kahden perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Koneviestin suorakylvökoe jatkuu seitsemättä vuotta. Tämän hetkisten tulosten perusteella voidaan todeta, että menetelmä sopii käytännössä kaikille Suomessa viljellyille kevätviljoille ja öljykasveille. Samalla koe osoittaa, että viljelytoimenpiteiden oikea aikaisuus ja ammattitaito ovat suorakylvössä vähintään yhtä tärkeitä kuin perinteisin menetelmin tehdyssä kylvössä. Koe järjestetään Loimaan koulutilalla. Käytännön maatilakokoluokan tutkimus on huomionarvoinen osa luonnonvara-alan peruskoulutusta. Tutkimus tuo peltokasvituotannon sekä koneteknologian opintoihin mielenkiintoisen ja arvokkaan lisän. Loimaalla opiskelevilla on mahdollisuus seurata suorakylvötutkimusta läheltä ja näin ollen arvioida ja seurata tutkimusta kasvukauden aikana kylvön valmisteluista aina puintiin ja sadon analysointiin asti. Koulutilan vuokraaja Tuomas Levomäki sekä luonnonvara-alan opettajat ja oppilaat vastaavat monista tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Tutkimus tuottaa myös luonnonvara-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille useita lopputyön tutkimusaiheita. Lisätietoja antavat: Tuomas Levomäki p tuomas.levomaki@pp.inet.fi Erkki Mäkelä p erkki.v.makela@gmail.com Uolevi Oristo Koneviestin päätoimittaja p uolevi.oristo@koneviesti.fi

4 26 Amaretto kevätvehnä Lämmin kasvukausi antoi hyvän sadon Sadon määrä, kg Oikea kylvöajankohta maan muokkautumisen kannalta oli suorakylvön tutkimuslohkolla toukokuun 1. päivän jälkeen. Tämän osoitti savimaan tarpeellinen ja sopiva murustuminen. Savimaalla kylvön ajoittaminen oikeaan aikaan on kylvön onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Mikäli kylvö tehdään märkään maahan, maa tiivistyy eikä siemenen ympärille saada itämisen ja tasaisen orastumisen edellyttämää pehmeää murustunutta maata. Märkä savi jättää kylvövaon auki tai tiivistyy liikaa siementen päälle. Liiallista märkyyttä suurempi kylvöajan ongelma on kuitenkin usein maan liian nopea kuivuminen. Kynnetyllä maalla tämä korostuu, mutta ei ole niin kriittinen ongelma matalaan muokatulla maalla. Muokkaamaton maa sen sijaan pidättää kosteutta hyvin ja pidentää kylvöaikaa. Toukokuun loppupuolella vettä satoi noin 3 mm ja tämä varmisti matalaan kylvettyjen suorakylvösten tasaisen orastumisen. Perinteisen menetelmän tutkimuslohko orastui nopeasti ja tasaisesti, koska maan pohjakosteus nousi muokkauskerrokseen hyvin vielä toukokuussa. Kesäkuun aikana vettä satoi tutkimuslohkolla 4 mm. Sateet olivat paikallisia ja sademäärä vaihteli 2 8 mm. Syysmuokatuilla lohkoilla oli yleisesti havaittavissa kuivuuden aiheuttamia vaurioita ja osa kasvustoista pakkotuleentui. Perinteisellä menetelmällä kylvetty koeruutu kärsi selvästi kuivuudesta, mutta ei kuitenkaan pakkotuleentunut vaan tuotti normaalikokoisia siemeniä. Kasvukausi oli ennätyksellisen lämmin. Terminen kasvukausi alkoi ja päättyi Keskimääräinen lämpösumma oli C vrk. Lämpösummakertymä varmisti myöhäistenkin lajikkeiden tuleentumisen. Lämpösumman jäädessä alle normaalin, riski myöhäisten lajikkeiden tuleentumisesta kasvaa. Tähkäidännän riski oli melko suuri lämpimien ja voimakkaasti kasteisten öiden vuoksi. Mikäli korjuuajankohta olisi siirtynyt viikon tai kaksi eteenpäin, sadon laatu olisi todennäköisesti heikentynyt merkittävästi Puintikosteus sekä sadon laatu ja määrä Puintikosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Puintikosteus, Valkuainen, Sakoluku Sato, kg Vertailuluku i 24,4 11, ,91 24,8 9, ,79 23,6 1, ,97 23,8 1, ,92 22,6 11, ,99 24, 11, ,99 23,4 11, ,9 Väderstad 24,9 1, , Nollaruutu 17,7 9, ,8

5 27 Belinda kaura Hehtaarilta seitsemän tonnia kauraa Sadon määrä, kg Vuoden 27 kasvukauden olosuhteet olivat haasteelliset, mutta suorakylvetyt lohkot pärjäsivät jälleen hyvin. Ehkä liiankin hyvin, koska kasvustot lakoontuivat pahasti heinäkuun lopun sateissa. Kesäkuussa ei tehty päätöstä laontorjunnasta, koska kesäkuun alkupuoli oli liiankin kuivaa aikaa sadonmuodostuksen kannalta ja laontorjunta olisi voinut vioittaa kasvustoja kuivuuden jatkuessa. Toukokuun loppupuolella vettä satoi noin 3 mm, mikä varmisti matalaan kylvettyjen suorakylvösten tasaisen orastumisen. Aivan kesäkuun lopussa vettä satoi tutkimuslohkolla 4 mm. Sateet olivat paikallisia ja kesäkuun sademäärä vaihteli viljelijöiden havaintojen perusteella paikoittain 2 8 mm. Juhannuksen jälkeen sateet jatkuivat ja heinäkuun kokonaissademäärä oli hieman yli 1 mm. Elokuussa satoi 48 mm ja syyskuussa 3 mm. Kasvukausi oli lämmin ja sateinen. Terminen kasvukausi alkoi Loimaan seudulla erittäin aikaisin, Keskimääräinen lämpösumma oli noin C vrk. Kaksi ensimmäistä koevuotta ovat olleet suorakylvölle erittäin suotuisia, kuivuudesta tai liiasta märkyydestä huolimatta. Merkittävästi tähän ovat kuitenkin vaikuttaneet kylvöajan ja toukokuun suotuisat sääolosuhteet. Kylvöteknologia on tilakohtainen kysymys ja muodostuu useista eri näkökohdista ja tavoitteista. Vasta pidemmän aikajänteen, useamman vuoden tulosten ja erilaisten sääolojen perusteella voidaan arvioida intensiivisessä viljelyssä menetelmien soveltuvuutta toisiinsa nähden. Olennaista arvioinnissa on siis tarkastelun näkökanta ja tavoiteltu viljelyn tulos. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena tuottaa kustannustehokkaasti tasalaatuinen, lajikepuhdas ja elintarviketeollisuuden laatuvaatimukset täyttävä korkea sato. Tämä tarkoittaa päätoimisella kasvintuotantoon erikoistuneella tilalla noin 6 kilon keskimääräistä viljasatoa ja esimerkiksi rypsillä yli 2 kilon keskisatoa Puintiaika ja ja kosteus sekä sadon laatu ja ja määrä Merkki Puintipäivä Puintikosteus, Valkuainen, Hlp/kg kuivattu Sato, kg Vertailuluku 2 22, 11,3 39,9 44, ,3 11, 46, 61,88 2,6 1,7,7 69 1, ,1 11,1 47, 3,77 19,4 11,3 49,7 66,96 19,8 1,7,4 69 1, 21,2 11, 47,6 6,94 23,1 11,1 48,8 63,91 2, 11, 48,1 6,87 Väderstad 2,8 11,6 49,1 66,96 Nollaruutu 2,7 11,7 47,4,8 Mittaukset: Suomen Viljava Oy

6 28 Braemar mallasohra Oikullisesta kasvukaudesta huolimatta hyvä sato a Sadon määrä, kg Suorakylvökokeen ruudut kylvettiin toukokuun päivän välisenä aikana. Tavoitteena oli tuottaa laadukas mallasohrasato. Sateinen kesä ja kuitenkin heikensivät mallasohran laatua merkittävästi ja vain satunnaiset lohkot tuottivat laatuvaatimukset täyttävän sadon. Edes kahteen kertaan tehty tautitorjunta ei aina ole riittänyt varmistamaan mallasohrasadon laatua. Mennyttä kasvukautta edelsi poikkeuksellisen leuto talvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Talven sateet satoivat pääosin vetenä. Huhtikuun toisella viikolla tuli runsaita vesisateita sademäärän ollessa noin 3 mm. Seuraavan kerran satoi toukokuun puolivälissä kahdeksan millimetriä. Tätä seuraava sade, reilut 3 mm, saatiin kesäkuun puolen välin tienoilla, jonka jälkeen sadetta saatiinkin runsaasti koko loppukesän ja n ajan. Sadekertymä syyskuun loppuun mennessä koeruutujen alueella oli reilut 3 mm. Oikea kylvöajankohta osoittautui tärkeäksi tekijäksi tasaisen orastumisen kannalta. Toukokuun sademäärä jäi merkityksettömäksi ja osa koeruuduista orastui epätasaisesti. Toisaalta kasvijätteiden epätasaisuus aiheutti ongelmia, koska paksun olkimassan alla maa oli hieman liian märkää ensimmäisten kylväjien aikaan ja paljaat välipaikat olivat taas liian kuivia. Tämä asia korjaantui koelohkon osalta suurtehosilppurilla, mutta lienee hyvin tyypillinen tilanne valtaosalla suorakylvöpelloista. Tilanne kuvasti hyvinkin normaaliolosuhteita. Kriittinen tekijä hyvän sadon tuottamiseksi savimaalla oli oikeaan aikaan tehty kylvö, tehdään se sitten järeällä suorakylvökoneella tai perinteisellä menetelmällä. Suorakylvetyt lohkot pärjäsivät kuitenkin muutamaa teknistä poikkeusta lukuun ottamatta jälleen hyvin, samaan satotasoon päästiin myös perinteisellä laahavannaskylvöllä Puintiaika ja kosteus sekä sadon laatu ja määrä Puinti Puinti Valku Sato, Merkki päivä kosteus, Hlp ainen, Itävyys kg 1 19,8 62,7 1, 89, 1 2, 63,4 11,1 9, 49 Väderstad d 1 2,6 63,9 1,6 87, , 63,4 1, 94, 47 kevät ,1 62,4 12,7 88, ,9 63,7 1,7 91, ,7 63,1 1,9 94, ,6 62,6 1,4 94, 4 y ,4 61,9 11,2 92, ,6 61,4 1,6 74, ,7 62,8 1,8 92, ,7 63, 1,7 96, ,11 62,9 1, 9, 41 Nollaruutu 1 22, 61,2 11,7 91, ,8 6,9 12, 8, 37 MultiOne ,8 62, 1,2 87, 3 Mittaukset: Suomen Viljava Oy

7 MultiOne 3,9 296,8 Väderstad 288,6 278, Seed Hawk kevät 24,7 261,7 Lemken 446,3 43,8 Sänki (lautasm. kevät) ,3 242,1 421,, 4, SATO Nova Kombi MultiOne 49 Väderstad kevät SATO vaikuttavien Nollaruutu MultiOne 223,8 187,6 167,4 16,7 Kokeeseen osallistui 1 suorakylvökonetta 6 4 Apollo rypsi Sadon Sadonmäärä, määrä, määräkg kg Pientä hallaakin oli havaittavarmasti tärkeimpänä syynä olivat suotuisat sääolosuh- vissa yhtenä yönä (-3 C). HalSATOei vioittanut rypsin taimia teet, käytännössä hyvin onnis- layö koeruuduilla pahasti. tuneet kylvösuoritukset sekä se, millään 49 kuitenkin oli, että keväisin rypsi- ja rapsipel- Selkeä havainto Väderstad 49 SATO Novaettä Kombienemmän 266 muokkaantuloilla yleistyneet kirpat eivät tä 47 MultiOne 28 neilla ruuduilla hallan aiheutnä vuonna aiheuttaneet mitään kevät 47 2 tamia vaurioita oli vähemmän, ongelmia koeruuduilla kuin FlexiDrill 4 niillä27 ruuduilla, joilla olsuorakylvö osoittautui hyvin 248 Plains ki peitti 4 maan pinnan tasaisestoimivaksi ja Great kustannustehok 22 ti. Selitys 4 lienee siinä, että paljas kaaksi menetelmäksi myös ryp Cla don sin viljelyssä. Pieneksi ongel maa luovuttaa 246 enemmän läm Seed Hawkpöä kuin oljen peittämä maa ja maksi nousi rikkojen määrä taimet eivät näin ollen vaurioiedes 17.. tehty glyfosaattikälemken tuneet. Satotasoon yksi hallayö sittely ei torjunut mataraa, kos Nollaruutu ei kuitenkaan 248näyttänyt vaikutka toukokuun alkupuolen viileä 37 Sänki (lautasm. kevät) 246 ja kuiva sää ei ollut saanut rik- tavan. MultiOne Kokeessa oli mukana kaikki 239 koja riittävästi itämään. Onnis 247 Suomen markkinoilla olevat tunut rikkakasvitorjunta onkin 2 yksi suorakylvön ajoituksellisis- suorakylvökoneet. Kasvukausi oli olosuhteisiin nähden erinta haasteista. Suurin vuorokauden aika- omainen ja niin myös sato 2, na satanut sademäärä oli tonnia rypsiä Seed Hawk Lemken Cla don muuttuvien kulujen erotus, /ha Myyntituottojenvaikuttavien ja tuloksiinsänki vaikuttavien kulujen erotus, /ha (lautasm. kevät)muuttuvien Nova Kombi 39 3,9 219 Nollaruutu MultiOne 2 296, Väderstad 288,6 MultiOne , 9 kevät 24, , , ,8 Seed Hawk , Sateet mm. jakautuivat Suorakylvökokeen ruudut kyl43 242,1 koko Lemken tasaisesti 448 kasvukaudelvettiin toukokuun päivä , le: toukokuussa satoi 27 mm, yhtä konetta lukuun ottamatta. 417, 4,1 kesäkuussa 4 mm, heinätavoitteena oli tuottaa elintarsänki (lautasm. kevät) ,8 42mm, elokuussa kuussa 38 vikekelpoinennollaruutu ja hyvä rypsisato. 187, mm 11 mm Tavoitteessa onnistuttiin erin 167,4 ja syyskuussa päivään mennessä. omaisesti. 377 MultiOne 16,7 tt i kulujen k l j erotus, t /ha /h muuttuvien Myyntituottojen jajatuloksiin vaikuttavien Myyntituottojen tuloksiin vaikuttavien muuttuvien tt i kulujen k l j erotus, t /ha /ha /h muuttuvien kulujen erotus, Sadon määrä, määrä Puintiaika sekä sadonkg laatujajamäärä määrä Puintiaikajaja kosteus -kosteus sekä laatu Merkki Merkki 4 4Nova Kombi 3 MultiOne 3 Väd Väderstad t d Rapid 3 Väderstad FlexiDrill kevät 1 1 FlexiDrill 1 Great Plains y y Seed Hawk Lemken H h Nollaruutu Sänki (lautasm. kevät) MultiOne Puinti Sato, Kylvö-Puinti Puinti- Puinti- Valku Roskat, Lehtivihr. Sato, Öljy, (ppm) Itävyys kg Hlp ainen, kgpäivä päiväkosteus, päivä kost., 1 62, , , 89, 42,7 Sadon määrä,13, kg 1, , 63,4 11, ,7 3,2 9, 42, 1 63,9 1,6 87, , ,8 1, , , 63,4 1, ,1 3,7 94, 42, ,8 2,4 88, 42, ,1 62,4 12, ,4 1,1 91, 42, ,9 63,7 1, ,6 2, 94, 42, ,7 63,1 1, ,9 4, 94, 42, ,6 62,6 1, ,2 4,9, 92, 42, ,4 61,9 11,2 4,,, ,9 3,2 74, 42, ,6 61,4 1, , 3,7 92, 4, ,7 62,8 1, ,2 2,4 42,6 1 19,7 63, 1,7 96, ,8,7 41, ,1 62,9 1, 9, , 1,4 41,7 1 22, 61,2 11,7 91, ,4 1, 41, ,8 6,9 12, 8, ,1 3,9 42, , ,2 62, ,6 1,2 87, 41, Suomen Viljava Oy ,3 Mittaukset: 1,9 39, ,9 9,3 4,4 Mittaukset: Eurofins

8 922, 881,1 868, 84,9 M 843,7 Lautasmuok. kevät 81,4 84,4 79,8 789, 78,2 Lautasmuok. 777,8 Väderstad Seed Hawk 774,8 746,7 737,1 726, 16,6 111,4 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, 21 Marble kevätvehnä SATO Haasteellinen kasvukausi, hyvä sato M 1 Lautasmuok. kevät Lautasmuok. 44 Väderstad Seed Hawk Sadon määrä, kg 6 17 ntituottojen ja21 tuloksiin kulujen /ha lahjoittamaa Pellonerotus, Y-1:stä, Kevät näyttivaikuttavien myöhäiseltä muuttuvien Väderstad Rapid kylvötöiden alkamisen kannal ta. Loimaan seudulla kylvötöi hin päästiin kuitenkin hyvissä olosuhteissa toukokuun puolen FlexiDrill M Lautasmuok. kevät välin paikkeilla. Kaikki ruudut, kahta lukuunottamatta, kylvet tiin Maa lämpeni no peasti, mikä mahdollisti viljelautasmuok. lykasvien itämisen alle vuoroväderstad Seed Hawk kaudessa. Orastuminen olikin ennätysmäisen nopeaa. Touko kuun päivä satoi ran kasti, 2 mm sademäärä pelas tikin monet kylvökset, mutta samalla siirsi in ja in kylvöt kesäkuun alkuun. Syksyllä muokatut verrokkiruudut kylvömuokattiin 21.. kahteen kertaan joustopiikkiäväderstad Rapid keellä ja kylvettiin seuraavana päivänä Jukon laahavannasko neella. Talven yli sängellä ollut koeruutu muokattiin 21..M Lautasmuok. lautasmuokkaimella noinkevät neljän senttimetrin syvyyteen ja seuraavana päivänä kertaalleen joustopiikkiäkeellä. Myös tämä ruutu kylvettiin 22.. Lautasmuok. Ravintoraisio Väderstad Oy lahjoitti Seed Hawk vuoden 21 kokeen Marble kevätvehnän siemenet. Siemenmääräksi määritettiin 32 kg/ ha. Kiertokokeet onnistuivat hyvin. kaikilla tänä vuonna Lannoitteena käytettiin Yaran 922, 1 typpeä annettiin 129 kg/ha. 881,1 Kokonaissademäärä touko868, kuun84,9 alusta koeruutujen puintipäiviin 843,7 ( ) saakka oli ,4 millimetriä. Sateet jakau84,4 tuivat kasvukaudella epätasai79,8 sesti:789, toukokuussa satoi 79 mm, 78,2 kesäkuussa 3 mm, heinäkuussa 14777,8 mm, elokuussa 6 mm ja 774,8 syyskuussa 113 mm. 746,7 Viidennen koevuoden tulos737,1 726, ten perusteella voidaan todeta 16,6 suorakylvön sopivan Suomeen. 111,4 Sateiden viivästyttämästä, myöhäisestä kylvöajasta huolimatta suorakylvökokeen keskimääräinen sato oli hyvä: 4973 kg hehtaarilta (huomioimatta kahta epäonnistunutta koeruutua) SATO 3 ja perinteisten menetelmien 4472 kg hehtaarilta. Suorakylvö 2 tuotti keskimäärin kg kor2 keamman hehtaarisadon kuin 1 4 perinteisillä menetelmillä viljellyt verrokkiruudut. 46 in ja in koe44 ruutujen orastuminen jäi hei koksi44 liian märän maan ja kylvön 48 jälkeen alkaneen liiallisen 47 kuivuuden vuoksi, minkä vuok47 määrä ja laatu kärsivät. si sadon Sato42 jäi alle 2 kilon hehtaarilta,17 eivätkä ne täyttäneet myl1 lyvehnän laatuvaatimuksia alhaisen hehtolitrapainon vuoksi. 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., Hlp Valk., ,2 81, 12, , 8,6 12,8 2 21,6 79,7 12, ,9 78,7 12, 6 FlexiDrill M , 78, 13,1 Sadon määrä, 2.. kg kevät ,6 81,4 14, , 78, 12, , 8, 14, ,8 81,3 14, , 77,4 12, ,1 81,2 14, Väderstad Seed Hawk , 78,3 12, ,6 8, 12, ,4 78,3 12, , 81, 13, ,4 73,9 13, ,6 71,6 14,

9 Väderstad Seed Hawk Nova Combi (ei muokk.) Nova Combi + Cultipack kevät Kontu härkäpapu 93 SATO Väderstad Seed Hawk 19 Ukkosmyrskyjä ja satotappioita Nova Combi (ei muokk.) 16 Nova Combi + Cultipack kevät 12 Sadon määrä, kg ituottojen ja tuloksiin vaikuttavien muuttuvien kulujen erotus, /ha 13 aikavälin keskiarsuorakylvökokeessa on pyrit- lusti pitkän 78 von yläpuolella. Osa kasvustosty noudattamaan monipuo 47 ta kehittyi jopa erittäin reheviklista kasvinvuorottelua, minkä rankat ukkosvuoksi kasviksi valitiin härkä- si. Elo-syyskuun 32 sateet aiheuttivat sato- ja laatupapu. 32 tappioita. Touko-syyskuun sakevät 211 näytti LounaisVäderstad Seed Hawk 314 desumma oli yli millimetsuomessa suotuisalta. Kylvötöi 291 seudulla 241 vuoksi suunniteltua riä, minkä hin päästiin Loimaan 23 syysvehnän kylvöä ei voitu tehhyvissä olosuhteissa jo ennen Nova Combi (ei muokk.) 212 dä. vappua. Maa tosin oli kylmä, Nova Combi + Cultipack 193 Vuonna mutta kuivaa. Rikat eivät lähte keskimääräinen sato neet itämään, minkä vuoksi gly 144oli vaatimaton: noin tehkevät 2 kg138hehtaarilta. Suorakylfosaattikäsittely päätettiin vö tuotti93 keskimäärin 7 kg dä vasta kylvön jälkeen. Koeruudut kylvettiin korkeamman sadon perinteikasvustot itivät ja taimettui- siin menetelmiin verrattuna. vat yleensä tasaisesti. Savimailla nousi tulosten kärhärkäpavun sopiva kylvösyvyys keen ylivoimaisesti. Sen kason 6 8 senttimetriä. Tavoittee- vusto oli vielä puitaessakin pystyssä. seen päästiin ia lukuun- kokonaisuudessaan SATO aiemmin kärkisijoilottamatta hyvin, sen kylvösy- Kokeessa 31 2 koneet sijoittuivat tala olleet vyys jäi noin 3 senttiin. 23 kahden tonnin sadon Tilasiemen Oy sponsoroi saisesti 21 luokkaan jo heinäkuussa takontu-härkäpavun siemenet. 21 pahtuneen lakoutumisen vuokkylvömäärä oli 24 kg/ha. Yara 21 Väderstad Seed Hawk 19 verrokkiruudut kärsisi. Myös Suomi Oy lahjoitti koeruutujen 19 aiheuttamispellon Y-6-lannoitteet. Typpeä vät lakoontumisen 17 annettiin 3 kg/ha, jotta liial- ta satotappioista. 16 Härkäpavun laatu oli hyvä, linen lannoitus ei estä härkä Nova Combi (ei muokk.) 16 pavun oman typentuotannon vaikka puintikosteus oli lakopai Nova Combi + Cultipack 1 koissa yli 3, ja savikan sekä käynnistymistä ja tuotantoa. 14 Pohjakosteus riitti hyvin här- mataran siemeniä oli runsaasti. 12 Ruudut olivat kuitenkin läpäiskäpavun itämiseen ja tasaiseen kevät 12 taimettumiseen. Sadetta tuli seet runsaat sateet hyvin, eikä 13 kylvön jälkeen tasaisesti ja kas- sateiden välissäkään tehty puinti vukauden lämpösumma oli rei- aiheuttanut painaumia peltoon Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., Hlp Valk., , 81,8 28, ,9 81,9 28, 23 26, 8,4 27, ,9 8, 27, ,1 81,6 27, ,2 8,1 27, ,6 77,8 27, ,2 76,4 27, ,4 81,7 28, ,8 8,3 2,8 3 3 FlexiDrill 2 Väderstad Seed Hawk Sadon..määrä, kg Nova Combi (ei muokk.) ,3 7,2 26,8 Nova Combi + Cultipack 1.. 3,7 76,1 26, ,6 81,2 27, ,8 79,7 27,2 kevät ,2 82,1 28, ,1 78,7 27,6

10 212 Mirella kaura Kaura hyvässä kasvussa Viime vuonna 211 härkäpavun jälkeen piti kylvää syysvehnää, mutta sitä ei voitu toteuttaa n liiallisen märkyyden vuoksi. Tämän takia kuluvan kasvukauden viljelykasvina on kaura. Mirella-kaura on Borealin uusi Raisioagron myynnissä oleva jaloste. Suorakylvöruutujen kylvö suoritettiin 1 ensimmäisen koneen osalta toukokuuta. n kylvö tehtiin 14. toukokuuta ja in kylvö vasta 2. toukokuuta. Kaurasta on tavoitteena tuottaa laadukas ja elintarvikekelpoinen vähintään kuuden tonnin sato mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tavoitteeseen pyritään muun muassa toteuttamalla jaettua lannoitusta. Esikasvina olleen härkäpavun maahan jättämä typpi analysoitiin useaan otteeseen kevään aikana ja vielä juuri ennen kylvöä. Tällöin päätettiin kylvön yhteydessä annettavan typen määrä 6 kg hehtaarille. Härkäpavun maahan jättämää typpeä ei lopultakaan analyyseissä havaittu. Kevät on ollut suotuisa kasvustojen kehittymisen kannalta Loimaan seudulla. Kauralle päätettiin antaa lisätyppeä rakeisena jo varhaisessa vaiheessa satotason lisäämiseksi. Suomensalpietaria levitettiin 18. päivä kesäkuuta 1 kg hehtaarille. Seuraavana päivänä satoi sopivasti 12 mm, joten lisälannoituksen ajoitus osui kohdalleen täydellisesti. Rikkakasvitorjunta tehdään rikkakasvien määrän ja lajiston perusteella. Kasvitautien torjuntaa kokeessa ei ole tarvinnut suorittaa kasvinvuorotuksen vähentäessä tautipainetta. Rikkakasviruiskutus suoritettiin Koneviestin testissä olevalla hinattavalla Hardi Navigator 2 kasvinsuojeluruiskulla. Ruiskutus tehtiin kaikille muille, paitsi in koeruudulle, 11. päivä kesäkuuta. in ruudun rikkakasvitorjunta tehtiin 1. päivänä kesäkuuta. Torjunnat onnistuivat hyvin ja rikat ovat kuolleet. Rikkakasvien torjunta tehtiin Cantorin ja Express SX:n seoksella (, l/ha + 1 g/ha). Koeruuduilla tehdään kasvukauden aikana mittauksia ja määrityksiä esimerkiksi toteutuneesta kylvösyvyydestä, kylvötiheydestä, orastumisesta, rikkakasvien lajistosta ja määrästä sekä maan rakenteesta ja ravinteiden määrästä. Silmämääräistä havainnointia kasvustojen kunnosta tehdään lähes päivittäin. Nyt odotellaan lämpösumman kertymistä ja toivotaan maltillisia sateita jatkossakin, jotta tällä hetkellä varsin rehevät kasvustot eivät lakoontuisi. TERVETULOA RUUDUILLE TUTUSTUMAAN!

11 Sijainti Harjavalta Tampere Eura Säkylä Huittinen 2 Urjala E63 9 Pöytyä Aura 9 LOIMAA Humppila Ypäjä Forssa E63 2 Somero 9 LOIMAA Turku E18 1 Salo Helsinki Suorakylvöpaikan osoite: Joenperäntie 262, 322 Loimaa KARTANOMÄKI KALLIOHARJU Pikatie SUOPELTO 9 Aura-Pirkkatie Turuntie HULMI LOIMAA ASTALA Hämeentie Petäjoentie Petäjoentie KAUHANOJA Joenperäntie Hämeentie Katinhännäntie KANKARE 213 Joenperäntie Koneviestin yhteystiedot: PL 48 (Simonkatu 6), 11 Helsinki Puhelin: Faksi: newsdesk@koneviesti.fi

12 Yhteistyössä Suorakylvökokeessa mukana olleet konemerkit: Köckerling Lemken Väderstad Suorakylvökokeen yhteistyökumppanit: Maanviljelijä Tuomas Levomäki Viestilehdet Oy, Koneviesti, päätoimittaja agronomi Uolevi Oristo, agronomi Jussi Knaapi sekä muut asiantuntijatoimittajat Suorakylvökoneiden maahantuojat, myyjät ja valmistajat MTK Ravintoraisio Oy Yara Suomi Oy Maatalouden Ammattitapahtumat, Tuomas Levomäki ja Erkki Mäkelä Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat Tutkimuksessa konsultoidaan maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston tutkijoita Kiitämme erityisesti koeruudut kylväneitä viljelijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat kylvökiireidensä keskellä käyttäneet aikaansa ja kalustoaan kokeemme toteutukseen. Ilman heidän panostaan emme voisi toteuttaa koettamme tavalla, joka mielestämme antaa parhaiten käytännönläheistä tietoa eri kylvömenetelmien ja -koneiden vertailuun.