Loimaan suorakylvökoe
|
|
- Olivia Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loimaan suorakylvökoe
2
3 Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin vuonna 26 yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kuluvana keväänä 212 kylvettin seitsemännet koeruudut. Koetta on tarkoitus jatkaa vielä kolme vuotta, jolloin kokonaiskestoksi saadaan 1 vuotta. Koe on ainutlaatuinen Euroopan, ellei koko maailman laajuisesti. Koeruutujen koko on aaria, ja kylvö tehdään oikeilla suorakylvökoneilla. Verrokkiruudut ovat niin sanottujen perinteisten maanmuokkaus- ja kylvömenetelmien koeruutuja: 1) syyskyntö, 2) llä tehtävä kultivointi, 3) llä tehtävä lautasmuokkaus sekä 4) keväällä tehtävä lautasmuokkaus talven yli sängellä olleeseen viljelysmaahan. Kaikki verrokkiruudut kylvetään tavanomaisella laahavannaskylvökoneella. Kylväjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita, joten käytännön kokemus on vankkaa. He päättävät kylvöajan itse, koska optimaalisessa kylvöajassa saattaa koneiden teknisten ratkaisujen vuoksi olla usean päivän ero. Koe muistuttaa tältäkin osin käytännön tilannetta, sillä isännän toiveiden lisäksi myös urakoitsijan aikataulu vaikuttaa kylvöpäivän valintaan. Kukin koeruutu kylvetään aina samalla konemerkillä- ja mallilla, mikäli se on mahdollista. Mukana olevien konemerkit ja -mallit ovat vaihdelleet jonkin verran, koska mallit muuttuvat ja markkinatilanne vaihtelee. Kaikki markkinoillamme olevat konemerkit ovat edelleen kokeessa mukana, mistä kiitos kaikille mukana olleille. Mikäli joku merkeistä pitää välivuoden, niin ruutu on kokeen jatkuvuuden vuoksi silti kylvetty saman tyyppisellä koneella. Uudet mallit ja merkit on sijoitettu markkinoilta poistuneiden koneiden ruuduille. Tutkimuslohko on kynnetty viimeksi vuonna 2, joten se soveltuu erinomaisesti suorakylvökokeen koekentäksi. Koeruutujen vertailu tehdään taloudellisen tuloksen perusteella. Sadon arvo lasketaan kasvin sen hetkisen laatukorjatulla markkinahinnalla, josta vähennetään puintikosteuden perusteella kuivauskorvaus. Laskutapa on käytännön läheinen, sillä esim. koeruudun hidas orastuminen näkyy sadon laadussa ja puintikosteudessa. Siemen ja lannoitekustannus on kaikilla lohkoilla sama, minkä vuoksi niitä ei ole otettu laskelmaan mukaan. Koneviestin suorakylvökoe ei ole tieteellinen tutkimus, minkä vuoksi sen tuloksiin on suhtauduttava suuntaa antavina. Toisaalta myös tieteelliset, viljelytekniikkaa koskevat tutkimuksenkin tulokset ovat aina riippuvaisia kasvukauden olosuhteista, joten vuoden tai kahden perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Koneviestin suorakylvökoe jatkuu seitsemättä vuotta. Tämän hetkisten tulosten perusteella voidaan todeta, että menetelmä sopii käytännössä kaikille Suomessa viljellyille kevätviljoille ja öljykasveille. Samalla koe osoittaa, että viljelytoimenpiteiden oikea aikaisuus ja ammattitaito ovat suorakylvössä vähintään yhtä tärkeitä kuin perinteisin menetelmin tehdyssä kylvössä. Koe järjestetään Loimaan koulutilalla. Käytännön maatilakokoluokan tutkimus on huomionarvoinen osa luonnonvara-alan peruskoulutusta. Tutkimus tuo peltokasvituotannon sekä koneteknologian opintoihin mielenkiintoisen ja arvokkaan lisän. Loimaalla opiskelevilla on mahdollisuus seurata suorakylvötutkimusta läheltä ja näin ollen arvioida ja seurata tutkimusta kasvukauden aikana kylvön valmisteluista aina puintiin ja sadon analysointiin asti. Koulutilan vuokraaja Tuomas Levomäki sekä luonnonvara-alan opettajat ja oppilaat vastaavat monista tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Tutkimus tuottaa myös luonnonvara-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille useita lopputyön tutkimusaiheita. Lisätietoja antavat: Tuomas Levomäki p tuomas.levomaki@pp.inet.fi Erkki Mäkelä p erkki.v.makela@gmail.com Uolevi Oristo Koneviestin päätoimittaja p uolevi.oristo@koneviesti.fi
4 26 Amaretto kevätvehnä Lämmin kasvukausi antoi hyvän sadon Sadon määrä, kg Oikea kylvöajankohta maan muokkautumisen kannalta oli suorakylvön tutkimuslohkolla toukokuun 1. päivän jälkeen. Tämän osoitti savimaan tarpeellinen ja sopiva murustuminen. Savimaalla kylvön ajoittaminen oikeaan aikaan on kylvön onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Mikäli kylvö tehdään märkään maahan, maa tiivistyy eikä siemenen ympärille saada itämisen ja tasaisen orastumisen edellyttämää pehmeää murustunutta maata. Märkä savi jättää kylvövaon auki tai tiivistyy liikaa siementen päälle. Liiallista märkyyttä suurempi kylvöajan ongelma on kuitenkin usein maan liian nopea kuivuminen. Kynnetyllä maalla tämä korostuu, mutta ei ole niin kriittinen ongelma matalaan muokatulla maalla. Muokkaamaton maa sen sijaan pidättää kosteutta hyvin ja pidentää kylvöaikaa. Toukokuun loppupuolella vettä satoi noin 3 mm ja tämä varmisti matalaan kylvettyjen suorakylvösten tasaisen orastumisen. Perinteisen menetelmän tutkimuslohko orastui nopeasti ja tasaisesti, koska maan pohjakosteus nousi muokkauskerrokseen hyvin vielä toukokuussa. Kesäkuun aikana vettä satoi tutkimuslohkolla 4 mm. Sateet olivat paikallisia ja sademäärä vaihteli 2 8 mm. Syysmuokatuilla lohkoilla oli yleisesti havaittavissa kuivuuden aiheuttamia vaurioita ja osa kasvustoista pakkotuleentui. Perinteisellä menetelmällä kylvetty koeruutu kärsi selvästi kuivuudesta, mutta ei kuitenkaan pakkotuleentunut vaan tuotti normaalikokoisia siemeniä. Kasvukausi oli ennätyksellisen lämmin. Terminen kasvukausi alkoi ja päättyi Keskimääräinen lämpösumma oli C vrk. Lämpösummakertymä varmisti myöhäistenkin lajikkeiden tuleentumisen. Lämpösumman jäädessä alle normaalin, riski myöhäisten lajikkeiden tuleentumisesta kasvaa. Tähkäidännän riski oli melko suuri lämpimien ja voimakkaasti kasteisten öiden vuoksi. Mikäli korjuuajankohta olisi siirtynyt viikon tai kaksi eteenpäin, sadon laatu olisi todennäköisesti heikentynyt merkittävästi Puintikosteus sekä sadon laatu ja määrä Puintikosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Puintikosteus, Valkuainen, Sakoluku Sato, kg Vertailuluku i 24,4 11, ,91 24,8 9, ,79 23,6 1, ,97 23,8 1, ,92 22,6 11, ,99 24, 11, ,99 23,4 11, ,9 Väderstad 24,9 1, , Nollaruutu 17,7 9, ,8
5 27 Belinda kaura Hehtaarilta seitsemän tonnia kauraa Sadon määrä, kg Vuoden 27 kasvukauden olosuhteet olivat haasteelliset, mutta suorakylvetyt lohkot pärjäsivät jälleen hyvin. Ehkä liiankin hyvin, koska kasvustot lakoontuivat pahasti heinäkuun lopun sateissa. Kesäkuussa ei tehty päätöstä laontorjunnasta, koska kesäkuun alkupuoli oli liiankin kuivaa aikaa sadonmuodostuksen kannalta ja laontorjunta olisi voinut vioittaa kasvustoja kuivuuden jatkuessa. Toukokuun loppupuolella vettä satoi noin 3 mm, mikä varmisti matalaan kylvettyjen suorakylvösten tasaisen orastumisen. Aivan kesäkuun lopussa vettä satoi tutkimuslohkolla 4 mm. Sateet olivat paikallisia ja kesäkuun sademäärä vaihteli viljelijöiden havaintojen perusteella paikoittain 2 8 mm. Juhannuksen jälkeen sateet jatkuivat ja heinäkuun kokonaissademäärä oli hieman yli 1 mm. Elokuussa satoi 48 mm ja syyskuussa 3 mm. Kasvukausi oli lämmin ja sateinen. Terminen kasvukausi alkoi Loimaan seudulla erittäin aikaisin, Keskimääräinen lämpösumma oli noin C vrk. Kaksi ensimmäistä koevuotta ovat olleet suorakylvölle erittäin suotuisia, kuivuudesta tai liiasta märkyydestä huolimatta. Merkittävästi tähän ovat kuitenkin vaikuttaneet kylvöajan ja toukokuun suotuisat sääolosuhteet. Kylvöteknologia on tilakohtainen kysymys ja muodostuu useista eri näkökohdista ja tavoitteista. Vasta pidemmän aikajänteen, useamman vuoden tulosten ja erilaisten sääolojen perusteella voidaan arvioida intensiivisessä viljelyssä menetelmien soveltuvuutta toisiinsa nähden. Olennaista arvioinnissa on siis tarkastelun näkökanta ja tavoiteltu viljelyn tulos. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena tuottaa kustannustehokkaasti tasalaatuinen, lajikepuhdas ja elintarviketeollisuuden laatuvaatimukset täyttävä korkea sato. Tämä tarkoittaa päätoimisella kasvintuotantoon erikoistuneella tilalla noin 6 kilon keskimääräistä viljasatoa ja esimerkiksi rypsillä yli 2 kilon keskisatoa Puintiaika ja ja kosteus sekä sadon laatu ja ja määrä Merkki Puintipäivä Puintikosteus, Valkuainen, Hlp/kg kuivattu Sato, kg Vertailuluku 2 22, 11,3 39,9 44, ,3 11, 46, 61,88 2,6 1,7,7 69 1, ,1 11,1 47, 3,77 19,4 11,3 49,7 66,96 19,8 1,7,4 69 1, 21,2 11, 47,6 6,94 23,1 11,1 48,8 63,91 2, 11, 48,1 6,87 Väderstad 2,8 11,6 49,1 66,96 Nollaruutu 2,7 11,7 47,4,8 Mittaukset: Suomen Viljava Oy
6 28 Braemar mallasohra Oikullisesta kasvukaudesta huolimatta hyvä sato a Sadon määrä, kg Suorakylvökokeen ruudut kylvettiin toukokuun päivän välisenä aikana. Tavoitteena oli tuottaa laadukas mallasohrasato. Sateinen kesä ja kuitenkin heikensivät mallasohran laatua merkittävästi ja vain satunnaiset lohkot tuottivat laatuvaatimukset täyttävän sadon. Edes kahteen kertaan tehty tautitorjunta ei aina ole riittänyt varmistamaan mallasohrasadon laatua. Mennyttä kasvukautta edelsi poikkeuksellisen leuto talvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Talven sateet satoivat pääosin vetenä. Huhtikuun toisella viikolla tuli runsaita vesisateita sademäärän ollessa noin 3 mm. Seuraavan kerran satoi toukokuun puolivälissä kahdeksan millimetriä. Tätä seuraava sade, reilut 3 mm, saatiin kesäkuun puolen välin tienoilla, jonka jälkeen sadetta saatiinkin runsaasti koko loppukesän ja n ajan. Sadekertymä syyskuun loppuun mennessä koeruutujen alueella oli reilut 3 mm. Oikea kylvöajankohta osoittautui tärkeäksi tekijäksi tasaisen orastumisen kannalta. Toukokuun sademäärä jäi merkityksettömäksi ja osa koeruuduista orastui epätasaisesti. Toisaalta kasvijätteiden epätasaisuus aiheutti ongelmia, koska paksun olkimassan alla maa oli hieman liian märkää ensimmäisten kylväjien aikaan ja paljaat välipaikat olivat taas liian kuivia. Tämä asia korjaantui koelohkon osalta suurtehosilppurilla, mutta lienee hyvin tyypillinen tilanne valtaosalla suorakylvöpelloista. Tilanne kuvasti hyvinkin normaaliolosuhteita. Kriittinen tekijä hyvän sadon tuottamiseksi savimaalla oli oikeaan aikaan tehty kylvö, tehdään se sitten järeällä suorakylvökoneella tai perinteisellä menetelmällä. Suorakylvetyt lohkot pärjäsivät kuitenkin muutamaa teknistä poikkeusta lukuun ottamatta jälleen hyvin, samaan satotasoon päästiin myös perinteisellä laahavannaskylvöllä Puintiaika ja kosteus sekä sadon laatu ja määrä Puinti Puinti Valku Sato, Merkki päivä kosteus, Hlp ainen, Itävyys kg 1 19,8 62,7 1, 89, 1 2, 63,4 11,1 9, 49 Väderstad d 1 2,6 63,9 1,6 87, , 63,4 1, 94, 47 kevät ,1 62,4 12,7 88, ,9 63,7 1,7 91, ,7 63,1 1,9 94, ,6 62,6 1,4 94, 4 y ,4 61,9 11,2 92, ,6 61,4 1,6 74, ,7 62,8 1,8 92, ,7 63, 1,7 96, ,11 62,9 1, 9, 41 Nollaruutu 1 22, 61,2 11,7 91, ,8 6,9 12, 8, 37 MultiOne ,8 62, 1,2 87, 3 Mittaukset: Suomen Viljava Oy
7 MultiOne 3,9 296,8 Väderstad 288,6 278, Seed Hawk kevät 24,7 261,7 Lemken 446,3 43,8 Sänki (lautasm. kevät) ,3 242,1 421,, 4, SATO Nova Kombi MultiOne 49 Väderstad kevät SATO vaikuttavien Nollaruutu MultiOne 223,8 187,6 167,4 16,7 Kokeeseen osallistui 1 suorakylvökonetta 6 4 Apollo rypsi Sadon Sadonmäärä, määrä, määräkg kg Pientä hallaakin oli havaittavarmasti tärkeimpänä syynä olivat suotuisat sääolosuh- vissa yhtenä yönä (-3 C). HalSATOei vioittanut rypsin taimia teet, käytännössä hyvin onnis- layö koeruuduilla pahasti. tuneet kylvösuoritukset sekä se, millään 49 kuitenkin oli, että keväisin rypsi- ja rapsipel- Selkeä havainto Väderstad 49 SATO Novaettä Kombienemmän 266 muokkaantuloilla yleistyneet kirpat eivät tä 47 MultiOne 28 neilla ruuduilla hallan aiheutnä vuonna aiheuttaneet mitään kevät 47 2 tamia vaurioita oli vähemmän, ongelmia koeruuduilla kuin FlexiDrill 4 niillä27 ruuduilla, joilla olsuorakylvö osoittautui hyvin 248 Plains ki peitti 4 maan pinnan tasaisestoimivaksi ja Great kustannustehok 22 ti. Selitys 4 lienee siinä, että paljas kaaksi menetelmäksi myös ryp Cla don sin viljelyssä. Pieneksi ongel maa luovuttaa 246 enemmän läm Seed Hawkpöä kuin oljen peittämä maa ja maksi nousi rikkojen määrä taimet eivät näin ollen vaurioiedes 17.. tehty glyfosaattikälemken tuneet. Satotasoon yksi hallayö sittely ei torjunut mataraa, kos Nollaruutu ei kuitenkaan 248näyttänyt vaikutka toukokuun alkupuolen viileä 37 Sänki (lautasm. kevät) 246 ja kuiva sää ei ollut saanut rik- tavan. MultiOne Kokeessa oli mukana kaikki 239 koja riittävästi itämään. Onnis 247 Suomen markkinoilla olevat tunut rikkakasvitorjunta onkin 2 yksi suorakylvön ajoituksellisis- suorakylvökoneet. Kasvukausi oli olosuhteisiin nähden erinta haasteista. Suurin vuorokauden aika- omainen ja niin myös sato 2, na satanut sademäärä oli tonnia rypsiä Seed Hawk Lemken Cla don muuttuvien kulujen erotus, /ha Myyntituottojenvaikuttavien ja tuloksiinsänki vaikuttavien kulujen erotus, /ha (lautasm. kevät)muuttuvien Nova Kombi 39 3,9 219 Nollaruutu MultiOne 2 296, Väderstad 288,6 MultiOne , 9 kevät 24, , , ,8 Seed Hawk , Sateet mm. jakautuivat Suorakylvökokeen ruudut kyl43 242,1 koko Lemken tasaisesti 448 kasvukaudelvettiin toukokuun päivä , le: toukokuussa satoi 27 mm, yhtä konetta lukuun ottamatta. 417, 4,1 kesäkuussa 4 mm, heinätavoitteena oli tuottaa elintarsänki (lautasm. kevät) ,8 42mm, elokuussa kuussa 38 vikekelpoinennollaruutu ja hyvä rypsisato. 187, mm 11 mm Tavoitteessa onnistuttiin erin 167,4 ja syyskuussa päivään mennessä. omaisesti. 377 MultiOne 16,7 tt i kulujen k l j erotus, t /ha /h muuttuvien Myyntituottojen jajatuloksiin vaikuttavien Myyntituottojen tuloksiin vaikuttavien muuttuvien tt i kulujen k l j erotus, t /ha /ha /h muuttuvien kulujen erotus, Sadon määrä, määrä Puintiaika sekä sadonkg laatujajamäärä määrä Puintiaikajaja kosteus -kosteus sekä laatu Merkki Merkki 4 4Nova Kombi 3 MultiOne 3 Väd Väderstad t d Rapid 3 Väderstad FlexiDrill kevät 1 1 FlexiDrill 1 Great Plains y y Seed Hawk Lemken H h Nollaruutu Sänki (lautasm. kevät) MultiOne Puinti Sato, Kylvö-Puinti Puinti- Puinti- Valku Roskat, Lehtivihr. Sato, Öljy, (ppm) Itävyys kg Hlp ainen, kgpäivä päiväkosteus, päivä kost., 1 62, , , 89, 42,7 Sadon määrä,13, kg 1, , 63,4 11, ,7 3,2 9, 42, 1 63,9 1,6 87, , ,8 1, , , 63,4 1, ,1 3,7 94, 42, ,8 2,4 88, 42, ,1 62,4 12, ,4 1,1 91, 42, ,9 63,7 1, ,6 2, 94, 42, ,7 63,1 1, ,9 4, 94, 42, ,6 62,6 1, ,2 4,9, 92, 42, ,4 61,9 11,2 4,,, ,9 3,2 74, 42, ,6 61,4 1, , 3,7 92, 4, ,7 62,8 1, ,2 2,4 42,6 1 19,7 63, 1,7 96, ,8,7 41, ,1 62,9 1, 9, , 1,4 41,7 1 22, 61,2 11,7 91, ,4 1, 41, ,8 6,9 12, 8, ,1 3,9 42, , ,2 62, ,6 1,2 87, 41, Suomen Viljava Oy ,3 Mittaukset: 1,9 39, ,9 9,3 4,4 Mittaukset: Eurofins
8 922, 881,1 868, 84,9 M 843,7 Lautasmuok. kevät 81,4 84,4 79,8 789, 78,2 Lautasmuok. 777,8 Väderstad Seed Hawk 774,8 746,7 737,1 726, 16,6 111,4 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, 21 Marble kevätvehnä SATO Haasteellinen kasvukausi, hyvä sato M 1 Lautasmuok. kevät Lautasmuok. 44 Väderstad Seed Hawk Sadon määrä, kg 6 17 ntituottojen ja21 tuloksiin kulujen /ha lahjoittamaa Pellonerotus, Y-1:stä, Kevät näyttivaikuttavien myöhäiseltä muuttuvien Väderstad Rapid kylvötöiden alkamisen kannal ta. Loimaan seudulla kylvötöi hin päästiin kuitenkin hyvissä olosuhteissa toukokuun puolen FlexiDrill M Lautasmuok. kevät välin paikkeilla. Kaikki ruudut, kahta lukuunottamatta, kylvet tiin Maa lämpeni no peasti, mikä mahdollisti viljelautasmuok. lykasvien itämisen alle vuoroväderstad Seed Hawk kaudessa. Orastuminen olikin ennätysmäisen nopeaa. Touko kuun päivä satoi ran kasti, 2 mm sademäärä pelas tikin monet kylvökset, mutta samalla siirsi in ja in kylvöt kesäkuun alkuun. Syksyllä muokatut verrokkiruudut kylvömuokattiin 21.. kahteen kertaan joustopiikkiäväderstad Rapid keellä ja kylvettiin seuraavana päivänä Jukon laahavannasko neella. Talven yli sängellä ollut koeruutu muokattiin 21..M Lautasmuok. lautasmuokkaimella noinkevät neljän senttimetrin syvyyteen ja seuraavana päivänä kertaalleen joustopiikkiäkeellä. Myös tämä ruutu kylvettiin 22.. Lautasmuok. Ravintoraisio Väderstad Oy lahjoitti Seed Hawk vuoden 21 kokeen Marble kevätvehnän siemenet. Siemenmääräksi määritettiin 32 kg/ ha. Kiertokokeet onnistuivat hyvin. kaikilla tänä vuonna Lannoitteena käytettiin Yaran 922, 1 typpeä annettiin 129 kg/ha. 881,1 Kokonaissademäärä touko868, kuun84,9 alusta koeruutujen puintipäiviin 843,7 ( ) saakka oli ,4 millimetriä. Sateet jakau84,4 tuivat kasvukaudella epätasai79,8 sesti:789, toukokuussa satoi 79 mm, 78,2 kesäkuussa 3 mm, heinäkuussa 14777,8 mm, elokuussa 6 mm ja 774,8 syyskuussa 113 mm. 746,7 Viidennen koevuoden tulos737,1 726, ten perusteella voidaan todeta 16,6 suorakylvön sopivan Suomeen. 111,4 Sateiden viivästyttämästä, myöhäisestä kylvöajasta huolimatta suorakylvökokeen keskimääräinen sato oli hyvä: 4973 kg hehtaarilta (huomioimatta kahta epäonnistunutta koeruutua) SATO 3 ja perinteisten menetelmien 4472 kg hehtaarilta. Suorakylvö 2 tuotti keskimäärin kg kor2 keamman hehtaarisadon kuin 1 4 perinteisillä menetelmillä viljellyt verrokkiruudut. 46 in ja in koe44 ruutujen orastuminen jäi hei koksi44 liian märän maan ja kylvön 48 jälkeen alkaneen liiallisen 47 kuivuuden vuoksi, minkä vuok47 määrä ja laatu kärsivät. si sadon Sato42 jäi alle 2 kilon hehtaarilta,17 eivätkä ne täyttäneet myl1 lyvehnän laatuvaatimuksia alhaisen hehtolitrapainon vuoksi. 1, 9, 8, 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., Hlp Valk., ,2 81, 12, , 8,6 12,8 2 21,6 79,7 12, ,9 78,7 12, 6 FlexiDrill M , 78, 13,1 Sadon määrä, 2.. kg kevät ,6 81,4 14, , 78, 12, , 8, 14, ,8 81,3 14, , 77,4 12, ,1 81,2 14, Väderstad Seed Hawk , 78,3 12, ,6 8, 12, ,4 78,3 12, , 81, 13, ,4 73,9 13, ,6 71,6 14,
9 Väderstad Seed Hawk Nova Combi (ei muokk.) Nova Combi + Cultipack kevät Kontu härkäpapu 93 SATO Väderstad Seed Hawk 19 Ukkosmyrskyjä ja satotappioita Nova Combi (ei muokk.) 16 Nova Combi + Cultipack kevät 12 Sadon määrä, kg ituottojen ja tuloksiin vaikuttavien muuttuvien kulujen erotus, /ha 13 aikavälin keskiarsuorakylvökokeessa on pyrit- lusti pitkän 78 von yläpuolella. Osa kasvustosty noudattamaan monipuo 47 ta kehittyi jopa erittäin reheviklista kasvinvuorottelua, minkä rankat ukkosvuoksi kasviksi valitiin härkä- si. Elo-syyskuun 32 sateet aiheuttivat sato- ja laatupapu. 32 tappioita. Touko-syyskuun sakevät 211 näytti LounaisVäderstad Seed Hawk 314 desumma oli yli millimetsuomessa suotuisalta. Kylvötöi 291 seudulla 241 vuoksi suunniteltua riä, minkä hin päästiin Loimaan 23 syysvehnän kylvöä ei voitu tehhyvissä olosuhteissa jo ennen Nova Combi (ei muokk.) 212 dä. vappua. Maa tosin oli kylmä, Nova Combi + Cultipack 193 Vuonna mutta kuivaa. Rikat eivät lähte keskimääräinen sato neet itämään, minkä vuoksi gly 144oli vaatimaton: noin tehkevät 2 kg138hehtaarilta. Suorakylfosaattikäsittely päätettiin vö tuotti93 keskimäärin 7 kg dä vasta kylvön jälkeen. Koeruudut kylvettiin korkeamman sadon perinteikasvustot itivät ja taimettui- siin menetelmiin verrattuna. vat yleensä tasaisesti. Savimailla nousi tulosten kärhärkäpavun sopiva kylvösyvyys keen ylivoimaisesti. Sen kason 6 8 senttimetriä. Tavoittee- vusto oli vielä puitaessakin pystyssä. seen päästiin ia lukuun- kokonaisuudessaan SATO aiemmin kärkisijoilottamatta hyvin, sen kylvösy- Kokeessa 31 2 koneet sijoittuivat tala olleet vyys jäi noin 3 senttiin. 23 kahden tonnin sadon Tilasiemen Oy sponsoroi saisesti 21 luokkaan jo heinäkuussa takontu-härkäpavun siemenet. 21 pahtuneen lakoutumisen vuokkylvömäärä oli 24 kg/ha. Yara 21 Väderstad Seed Hawk 19 verrokkiruudut kärsisi. Myös Suomi Oy lahjoitti koeruutujen 19 aiheuttamispellon Y-6-lannoitteet. Typpeä vät lakoontumisen 17 annettiin 3 kg/ha, jotta liial- ta satotappioista. 16 Härkäpavun laatu oli hyvä, linen lannoitus ei estä härkä Nova Combi (ei muokk.) 16 pavun oman typentuotannon vaikka puintikosteus oli lakopai Nova Combi + Cultipack 1 koissa yli 3, ja savikan sekä käynnistymistä ja tuotantoa. 14 Pohjakosteus riitti hyvin här- mataran siemeniä oli runsaasti. 12 Ruudut olivat kuitenkin läpäiskäpavun itämiseen ja tasaiseen kevät 12 taimettumiseen. Sadetta tuli seet runsaat sateet hyvin, eikä 13 kylvön jälkeen tasaisesti ja kas- sateiden välissäkään tehty puinti vukauden lämpösumma oli rei- aiheuttanut painaumia peltoon Puintiaika ja -kosteus sekä sadon laatu ja määrä Merkki Sato, kg Kylvöpäivä Puinti- Puintipäivä kost., Hlp Valk., , 81,8 28, ,9 81,9 28, 23 26, 8,4 27, ,9 8, 27, ,1 81,6 27, ,2 8,1 27, ,6 77,8 27, ,2 76,4 27, ,4 81,7 28, ,8 8,3 2,8 3 3 FlexiDrill 2 Väderstad Seed Hawk Sadon..määrä, kg Nova Combi (ei muokk.) ,3 7,2 26,8 Nova Combi + Cultipack 1.. 3,7 76,1 26, ,6 81,2 27, ,8 79,7 27,2 kevät ,2 82,1 28, ,1 78,7 27,6
10 212 Mirella kaura Kaura hyvässä kasvussa Viime vuonna 211 härkäpavun jälkeen piti kylvää syysvehnää, mutta sitä ei voitu toteuttaa n liiallisen märkyyden vuoksi. Tämän takia kuluvan kasvukauden viljelykasvina on kaura. Mirella-kaura on Borealin uusi Raisioagron myynnissä oleva jaloste. Suorakylvöruutujen kylvö suoritettiin 1 ensimmäisen koneen osalta toukokuuta. n kylvö tehtiin 14. toukokuuta ja in kylvö vasta 2. toukokuuta. Kaurasta on tavoitteena tuottaa laadukas ja elintarvikekelpoinen vähintään kuuden tonnin sato mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tavoitteeseen pyritään muun muassa toteuttamalla jaettua lannoitusta. Esikasvina olleen härkäpavun maahan jättämä typpi analysoitiin useaan otteeseen kevään aikana ja vielä juuri ennen kylvöä. Tällöin päätettiin kylvön yhteydessä annettavan typen määrä 6 kg hehtaarille. Härkäpavun maahan jättämää typpeä ei lopultakaan analyyseissä havaittu. Kevät on ollut suotuisa kasvustojen kehittymisen kannalta Loimaan seudulla. Kauralle päätettiin antaa lisätyppeä rakeisena jo varhaisessa vaiheessa satotason lisäämiseksi. Suomensalpietaria levitettiin 18. päivä kesäkuuta 1 kg hehtaarille. Seuraavana päivänä satoi sopivasti 12 mm, joten lisälannoituksen ajoitus osui kohdalleen täydellisesti. Rikkakasvitorjunta tehdään rikkakasvien määrän ja lajiston perusteella. Kasvitautien torjuntaa kokeessa ei ole tarvinnut suorittaa kasvinvuorotuksen vähentäessä tautipainetta. Rikkakasviruiskutus suoritettiin Koneviestin testissä olevalla hinattavalla Hardi Navigator 2 kasvinsuojeluruiskulla. Ruiskutus tehtiin kaikille muille, paitsi in koeruudulle, 11. päivä kesäkuuta. in ruudun rikkakasvitorjunta tehtiin 1. päivänä kesäkuuta. Torjunnat onnistuivat hyvin ja rikat ovat kuolleet. Rikkakasvien torjunta tehtiin Cantorin ja Express SX:n seoksella (, l/ha + 1 g/ha). Koeruuduilla tehdään kasvukauden aikana mittauksia ja määrityksiä esimerkiksi toteutuneesta kylvösyvyydestä, kylvötiheydestä, orastumisesta, rikkakasvien lajistosta ja määrästä sekä maan rakenteesta ja ravinteiden määrästä. Silmämääräistä havainnointia kasvustojen kunnosta tehdään lähes päivittäin. Nyt odotellaan lämpösumman kertymistä ja toivotaan maltillisia sateita jatkossakin, jotta tällä hetkellä varsin rehevät kasvustot eivät lakoontuisi. TERVETULOA RUUDUILLE TUTUSTUMAAN!
11 Sijainti Harjavalta Tampere Eura Säkylä Huittinen 2 Urjala E63 9 Pöytyä Aura 9 LOIMAA Humppila Ypäjä Forssa E63 2 Somero 9 LOIMAA Turku E18 1 Salo Helsinki Suorakylvöpaikan osoite: Joenperäntie 262, 322 Loimaa KARTANOMÄKI KALLIOHARJU Pikatie SUOPELTO 9 Aura-Pirkkatie Turuntie HULMI LOIMAA ASTALA Hämeentie Petäjoentie Petäjoentie KAUHANOJA Joenperäntie Hämeentie Katinhännäntie KANKARE 213 Joenperäntie Koneviestin yhteystiedot: PL 48 (Simonkatu 6), 11 Helsinki Puhelin: Faksi: newsdesk@koneviesti.fi
12 Yhteistyössä Suorakylvökokeessa mukana olleet konemerkit: Köckerling Lemken Väderstad Suorakylvökokeen yhteistyökumppanit: Maanviljelijä Tuomas Levomäki Viestilehdet Oy, Koneviesti, päätoimittaja agronomi Uolevi Oristo, agronomi Jussi Knaapi sekä muut asiantuntijatoimittajat Suorakylvökoneiden maahantuojat, myyjät ja valmistajat MTK Ravintoraisio Oy Yara Suomi Oy Maatalouden Ammattitapahtumat, Tuomas Levomäki ja Erkki Mäkelä Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat Tutkimuksessa konsultoidaan maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston tutkijoita Kiitämme erityisesti koeruudut kylväneitä viljelijöitä ja urakoitsijoita, jotka ovat kylvökiireidensä keskellä käyttäneet aikaansa ja kalustoaan kokeemme toteutukseen. Ilman heidän panostaan emme voisi toteuttaa koettamme tavalla, joka mielestämme antaa parhaiten käytännönläheistä tietoa eri kylvömenetelmien ja -koneiden vertailuun.
Loimaan suorakylvökoe
Loimaan suorakylvökoe Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin on tutkittu Suomessa melko vähän laajempaa käytännön mittakaavan
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin
Koneviestin suorakylvökokeen
Loimaa 2010 NRO 17 2. 12. 2010 PELTOVILJELY 21 Koneviestin suorakylvökokeen viides vuosi Kasvukausi oli olosuhteiltaan haasteellinen, mutta kokeen satotaso niin perinteisillä menetelmillä kuin suorakylvölläkin
Miten onnistut suorakylvössä
Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Kenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Luomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
Lisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
Rehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla
Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Kaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Syysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
Kerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola
Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila
Kuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
Kasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
ÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)
Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Päivitetty 22.12.2011 Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinää härkäpavun aluskasviksi. Osa lohkosta on lannoitettu lihaluujauholla. Lohkoilla
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.
Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä
Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito