Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen hidas kasvu: => ei kilpailukykyä puun määrän tuottamisessa, mutta hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta suuret metsävarat => voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa Metsänomistajan kantorahatuloista n. 70 % tulee tukkipuusta Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on hyvälaatuinen raaka-aine Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön menetelmät tunnetaan kohtuullisen hyvin Vakiintuneet kasvatussuositukset tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin tuotantoon (yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus) Laatupuun tuottaminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan => haasteena kehittää menetelmiä tuottaa laatupuuta kustannustehokkaasti hyvälaatuista raaka-ainetta nopeasti kohtuullisilla investoinneilla ottaen huomioon kasvatusriskit
Männyn laatuun vaikuttavat tekijät Rungon koko Kasvunopeus Puuaineen tiheys Oksien paksuus Oksakulma Rungon suoruus Viat ja vauriot
Männyn jalostushyöty Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Jalostushyöty: Nopeampi kasvu Männyn alustavat tulokset: pituuskasvu: + 5-10 % tilavuuskasvu: +15-30 % Lähde: Matti Haapanen/Metla
Jalostushyöty: Parempaa laatua Sahatavaran ja vanerin saantoon, laatuun ja arvoon vaikuttavat rungon laatutekijät Oksanpaksuus Oksakulma Rungon suoruus Ei vikoja Lähde: Matti Haapanen/Metla
Rungon laatu koeala 1553 Pluspuiden jälkeläiskoeala Metsikkösiemenkoeala
Jalostushyöty, % Tuloksia männyn jalostuskokeilta Etelä-Suomessa Siemenviljelyssiemenellä vs metsikkösiemenillä perustetut metsikkökoealat 19 vuoden iässä Metsikkösiemenkoealojen keskiarvo = 0 Pituus läpimitta puun tilavuus tilavuus/ha elävyys oksakulma oksan lpm oksa-lpm/d13 Tunnus Lähde: Matti Haapanen/Metla
Männiköiden kasvatus
Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus luston leveyteen istutusmänniköissä Varmola, M. 1989. Silva Fennica 23(4):259-269 Keskimääräinen luston leveys (alle 2 mm, 2-3 mm ja yli 3 mm) kannonkorkeudella 75 mm:n matkalla ytimestä puun aseman (d/dgm) ja metsikön tiheyden funktiona eri pituusboniteeteilla (a=karu VT, b=rehevä VT, c=mt, d=omt)
Taimikon harvennuksen vaikutus oksan paksuuteen Paksuimman kuolleen oksan läpimitta tyvitukin alueella 25-vuotiaassa männikössä (Varmola & Salminen 2004) läpimitta, mm 45 40 35 30 25 20 Kuollut oksa Elävä oksa 15 10 5 0 Harvennus 3 m pituudessa tiheyteen 1000 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 1600 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 2200 runkoa/ha
Varhaiskehitys ja puun laatu Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta voidaan kasvattaa vain Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä (ei ole kannattavaa!) tai Karsinnan avulla (toteutettava kahdessa vaiheessa) Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen männyn kasvattamiseen lähtötiheys 5000 puuta/ha taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa theyteen 3000 runkoa/ha
Laatuharvennus Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut paksuoksaiset haaroittuneet lengot/mutkaiset Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään 12-13 metrin valtapituusvaiheessa Laatuharvennus tarpeen tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla
Pystykarsinta Hyvälaatuisista männyistä huippulaatua! Männyn karsinnan toteutus nuorissa metsissä (puiden paksuus 7-13 cm) poistetaan oksat 4-6 m:n korkeudelle mieluiten kahdessa vaiheessa paras karsinta-aika kevättalvi Rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saa karsimalla huippulaatua karsittavat oksat alle 25 mm paksuja
Kasvatuslannoitus Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää puuston vuotuista tilavuuskasvua 30-40 % Kertalannoituksen vaikutusaika n. 6-8 vuotta Parhaat lannoituskohteet kangasmailla 1.kuivahkon kankaan männiköt 2.tuoreen kankaan kuusikot 3.tuoreen kankaan männiköt
Puuston kasvu lannoituksen jälkeen kasvunlisäys parhailla kohteilla 30-40% lannoitus hakkuu
Metsänlannoituksen kannattavuus Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen harvennus- tai päätehakkuuta sijoitettu pääoma realisoituu jo seuraavassa hakkuussa Investoinnin sisäinen korko 10-20 % (pystykarsinnalla lisää 2-4 %-yksikköä) Lyhytaikainen sijoitus! Metsänomistajalle yksi kannattavimmista metsänkasvatuksen toimenpiteistä
Metsänkasvatuksen kannattavuuden osatekijät puuston kasvunopeus = > runkopuun/biomassan tuotos puuston järeytymisen nopeus = > ainespuun tuotos puuston laadun kehitys = > korkealaatuisen tukkipuun tuotos Metsänomistaja voi vaikuttaa niihin metsänkasvatuksen toimenpiteillä! puusta maksettava hinta tukin, kuitupuun, erikoispuutavaralajien ja energiapuun hinta ja hintasuhteet hinnan riippuvuus puuston järeydestä ja laadusta metsänhoidon kustannukset
Esimerkkilaskelma Metsänkäsittelyn vaikutus puun laatuun ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen kylvömännikössä
Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot Alkupuusto ikä 32 vuotta valtapituus 14,5 m runkoluku 2000-2500 kpl/ha keskiläpimitta 14-16,0 cm Kasvatusvaihtoehdot 1. Alaharvennus ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä päätehakkuu 75-vuotiaana 2. Laatukasvatus pystykarsinta Ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus) Toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus) Kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus) typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha) Päätehakkuu 80-vuotiaana
Laskelmissa käytetyt puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat Kantohinnat /m³ tukki +18 75 tukki+15 60 tyvitukki A 85 tyvitukki C 70 hirsitukki 75 pylväs A 80 pylväs C 77 pikkutukki 26 kuitupuu (avoh.) 23.3 kuitupuu (harv.) 20.6 Kustannukset Pystykarsinta 378 /ha Lannoitus 183 /ha
Hakkuukertymät puutavaralajeittain 450 400 350 300 250 m³/ha Puutavaralaji Hukkapuu Mäntykuitu Mäntypikkutukki Mäntypylväs C Mäntypylväs A Mäntytyvi C Mäntytyvi A Mäntytukki +15 Mäntytukki +18 200 150 100 50 0 Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)
/ha 7000 6000 Hakkuiden nettotulojen nykyarvo laskentakorko 3 % + 48 % 5000 4000 3000 2000 1000 0 Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)
Laatupuun kasvatus Tavoitteena korkealaatuisen ja järeän tukkipuun ja mahdollisuuksien mukaan erikoispuun tuottaminen Laatupuun tuottamisen keinot 1. Käytä jalostettua viljelymateriaalia 2. Kasvata taimikko alussa tiheänä (mänty) 3. Huonolaatuiset puut pois harvennuksissa niin aikaisin kuin mahdollista taimikonharvennus ensiharvennus laatuharvennuksena 4. Pystykarsinta - oikein tehtynä 5. Nopeuta järeytymistä harvennuksin ja kasvatuslannoituksin 6. Tee päätehakkuu ajoissa 7. Runkojen laatu- ja arvoapteeraus asiakaslähtöisesti (vars. päätehakkuut)
Kiitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi