Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Transkriptio

1 Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 SAHOJEN RAAKA-AINELÄHTEET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN OVAT MURROKSESSA

3 PALJONKO TUKKI- JA KUITUPUUTA VOIDAAN HAKATA KESTÄVÄSTI (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä )

4 ENTÄPÄ ENERGIAPUUTA (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä )

5 MILLAISISTA METSISTÄ PUUTUOTETEOLLISUUDEN RAAKA-AINE TULEVAISUUDESSA Skenaariolaskelma Suurin kestävä hakkuukertymä (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä Laskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksella Tarkennetuilla laskelmilla Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevia tuloksia puulajeittain kokonaisuutena, hakkuutavoittain ja puuston läpimittaluokittain (Olli Salminen & Erkki Verkasalo, ) Ainespuun, tukkipuun ja pikkutukkipuun kokoisen puun hakkuukertymät keskimäärin tukkipuuta / hakattava tukkirunko ja tukkiosuus luontaisesti syntyneiden ja viljeltyjen puustojen tukkiosuus hakkuutavoittain (alustavia tuloksia)

6 Tukkipuun hakkuukertymän arviot , Etelä-Suomi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tukkikertymä, m³/a Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,500 Tukkirungon tukkiosan keskikoko, m³/runko 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

7 Tukkipuun hakkuukertymän arviot , Pohjois-Suomi Tukkikertymä, m³/a 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,500 Tukkirungon tukkiosan keskikoko, m³/runko 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

8 Tukkiosuuden arviot ,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Etelä-Suomi Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Pohjois-Suomi Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

9 Tukkiosuuden arviot syntytavoittain Koelaskenta, Etelä-Suomi 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Uudistushakkuut Luontainen Viljelty Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kasvatushakkuut Luontainen Viljelty Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

10

11

12

13

14 VILJELYPUUSTOT: ESIMERKKEJÄ SUOMESTA LOPPI HARTOLA PUNKAHARJU SAARIJÄRVI 14

15 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen Viljely Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Luontainen Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto

16 Metla / VMI10 Metla / VMI10 Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston tilavuus kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10 Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kasvupaikoittain Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu 0 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen

17

18 Mäntytukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi

19 Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu

20

21

22

23

24

25

26

27

28 TUKIN MUUTOKSET JA LAJITTELU Tukin koon, laadun ja jalostusarvon vaihtelu kasvaa - varsinkin leimikoiden välillä, ilmeisesti myös niiden sisällä Rungon osien erilainen hyödyntäminen tulee takaisin (tyvitukki, välitukki, pikkutukki) Puutuotteiden potentiaali laajenee valintoja on tehtävä - perusjalostus vs. jatkojalostus - rakennustuotteet vs. visuaaliset ym. tuotteet - tekninen puu (modifionti, insinööripuu) vs. luonnonpuu (massiivipuu, esim. sydänpuu) - sahatavarapohjaiset vs. levypohjaiset Huom! Resurssitehokkuuden vaatimukset lisäävät pää- ja sivutuotteiden saannon, energiankulutuksen ja ainevirtojen seurannan ja optimoinnin tarvetta

29 TUKIN MUUTOKSET JA LAJITTELU Tukkien ja sahatavaran lajittelukriteerejä on tarpeen sovittaa ja laadutusmenetelmiä kuten myös hinnoittelua kehittää ja säätää tukkisuman muutosten ja tuotteiden asiakasvaatimusten mukaan. Sahauksen kannattavuusnäkökulmat puoltavat tukin tarkkaan mittaukseen ja laatuoptimointiin perustuvaa tuotannon suunnittelua sekä sahatavaran vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten mukaista laadutusta. Suomalaisen tukin laatupotentiaalia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti!

30 (Henrik Heräjärvi, )

31 (Henrik Heräjärvi, )

32 ESIMERKKI SAHATAVARAN LAATULUOKKAJAKAUMIEN VAIHTELUSTA JA SEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Kuusi ja mänty kolmelta alueelta Suomesta ja kahdelta alueelta Luoteis- Venäjältä, yhteensä 1162 kuusitukkia ja 1107 mäntytukkia, vähintään 44 tukkia per alue ja tukin läpimittaluokka (5 kpl). Tietoja ja ennusteita raaka-aineen odotettavissa olevasta laadusta voidaan hyödyntää myös sahojen ja havuvaneritehtaiden tukkien hankinnan suuntaamisessa alueittain ja jatkojalostajien sahatavaran ostojen suunnittelussa eri toimittajilta, kun painotetaan joko visuaalista laatua tai rakenteellista lujuutta ja jäykkyyttä. Kannattavia lopputuoteryhmiä ja tuotevalikoimia voidaan ennakoida käytettäessä erilaisia yhdistelmiä eri alueilta peräisin olevista ja eri kokoluokkia edustavista tukkisumista. Puuraaka-aineen laatupotentiaali on myös yksi perustekijä harkittaessa teollisia investointeja

33

34

35 LUJUUSLAJITTELU TÄYSKÄYTTÖÖN (Henrik Heräjärvi, )

36 Kiitokset mahdollisuudesta tuoda esiin näitä näkökulmia! Mittaamattoman suuret onnittelut ja parasta menestystä jatkossakin FinScan Oy:lle 25-vuotiaalle sahausalan suunnan näyttäjälle! Erkki Verkasalo