SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Transkriptio

1 SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti,

2 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA 2004 (PL. VANERITEOLLISUUS) Mänty Kuusi Milj. m 3 % Milj. m 3 % Normaalitukit 10, , Kuitupuu (=pikkutukit, 1, ,802 5 sahakuitu, parrut) * Yhteensä 14, , * Minimiläpimitta 9-14 cm, pituus 2,5-4,3 m Huom! Tuontipuun osuus: MÄNTY: normaalitukit 1,727 milj. m 3. kuitupuu 0,024 milj. m 3 KUUSI: normaalitukit 2,103 milj. m 3. kuitupuu 0,049 milj. m 3 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ 2004: 2,7 milj. m 3 - kokopuusta, rangasta ja järeistä pölkyistä peräisin 0,8 milj. m3 (30 %)

3 Harvennusten osuus suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä kasvaa olennaisesti vuodessa: 30 % -> 45 % - erityisesti männyllä mutta myös muilla puulajeilla, suuret alueelliset erot vuotiaita metsiköitä, tyypillinen d 1,3 = cm => Suuri potentiaalinen energiapuun lähde => entistä kiinnostavampi sahapuun lähde Riittämättömät harvennukset 1980-luvulta lähtien metsänhoidollisen tilan ja tulevaisuuden tukkipuuodotusten kannalta KAIKKI PUULAJIT 2004 Ha / v % Ensiharvennus Muu harvennus Kaikki harvennukset Päätehakkuut Kaikki hakkuut Vrt. ensiharvennusten tarve ha / v (KMO 2010)

4 Optio 1 mäntytukki- ja pikkutukki + rankahake NORMAALI- JA PIKKUTUKKEJA (Tapio Wall) (Erkki Verkasalo) KARSITTUA RANKAA PIENPUISTA JA SAHAPUIDEN LATVAOSISTA, TYVEYKSISTÄ JA LEIKOISTA ENERGIAHAKETTA (Erkki Verkasalo) (Erkki Salo)

5 Optio 2 mäntytukki ja pikkutukki + kokopuuhake HAKKUU NORMAALI- JA PIKKUTUKKEJA (12 + CM) (Erkki Verkasalo) (Tapio Wall) PIKKUTUKKEJA (8+ cm) (Juha Laitila)

6 Optio 2 mäntytukki ja pikkutukki + kokopuuhake (Erkki Verkasalo) (Olli Eeronheimo) (Erkki Verkasalo)

7 ENERGIAHAKETUOTTEET Rankahake Kokopuuhake Runkopuu % Kuori 5-10 % Runkopuu % Oksapuu 5-15 % Kuori Viheraine 2-5%

8 JÄÄVÄN PUUSTON JA POISTUMAN LÄPIMITTALUOKKAJAKAUMAT HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Osuus runkoluvusta, % Jäävä puusto Poistuma Rinnankorkeusläpimittaluokka, cm

9 HARVENNUSMÄNNYN PUUTAVARALAJIT JA NIIDEN MATRIISI- HINNAT KOKEILLUISSA APTEERAUSVAIHTOEHDOISSA Puutavaralaji Latvaläpimitta cm Pituus dm Matriisi -hinta /m 3 Apteerausvaihtoehto Normaalitukki X X X X X Pikkutukki X X X Pikkutukki X Kuitupuu X X X Karsittu ranka, X tukkipuiden latvaosat ja pienpuut Karsittu ranka, X tukkipuiden tyveykset ja leikot Koko- ja osapuu Latvan Vapaa 7 X X (ilman viherainetta) kärkeen Hukkapuu 0 X X X X X

10 Tuloksia - Pieni sahapuukertymä normaali- ja pikkutukki + kuitupuu apteerauksessa: 3-6 m 3 /ha (4-7 %) ensiharvennuksissa, 6-8 m 3 /ha (12-21 %) toisissa harvennuksissa, ravinteisuustasosta riippuen kivennäismailla suurempi kuin ojitetuilla turv la - Pikkutukit vähintään kaksi kolmasosaa sahapuun kertymästä A. Kuitupuun sijasta karsittua rankaa => sahapuun kertymä kasvaa vähän (alle yksi kuutiometri hehtaarilla) => energiapuun kertymä on 2-4 m 3 /ha suurempi kuin kuitupuun kertymä tavallisessa apteerauksessa kaikissa metsikkötyypeissä => energiapuun kertymä tasolla m 3 /ha ensiharvennuksissa ja m 3 /ha toisissa harvennuksissa => hukkapuun osuus pienenee %, tasolle <2 m 3 /ha => myyntipuun kokonaiskertymä kasvaa 2-5 m 3 /ha

11 B. Kuitupuun sijasta energiapuuta kokopuuna (osapuuna) => sahapuun kertymä kasvaa vähän (alle yksi kuutiometri hehtaarilla) => energiapuun kertymä kasvaa lisää karsittuun rankaan verrattuna, lisä m 3 /ha ensiharvennuksissa ja 8-11 m 3 /ha toisissa harvennuksissa (ilman viherainetta) => energiapuun kokonaiskertymät vastaavasti ja m 3 /ha => käytännössä kaikki hukkapuu energiapuun joukkoon (pl. viheraine)

12 3 /ha) Sahapuun kertymä (m Vikoja ei sallita Tyvimutka sallittu Ranganvaihdot sallittu Yli 30 mm oksat sallittu Monivääryys sallittu Lenkous sallittu Tyvilenkous sallittu Kaikki viat sallittu 0 Ensiharvennus Myöhempi harvennus Kehitysluokka Sahapuun kertymä männikön ensiharvennuksessa ja toisessa harvennuksessa, kun yksittäisiä vikoja ei sallita tai sallitaan.

13 KORJUUN TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET MÄNNIKÖN ENSI- HARVENNUKSESSA JA TOISESSA HARVENNUKSESSA ERI KORJUUMENETELMISSÄ (KS. APTEERAUSVAIHTOEHDOT) Korjuumenetelmä (apteerausvaihtoehto) Normaalitukki + kuitupuu (3) Normaali- ja pikkutukki + kuitupuu (1) Normaali- ja pikkutukki + karsittu ranka (4) Normaali- ja pikkutukki + koko- ja osapuu (5) 1. harv. 2. harv. 1. harv. 2. harv. 1. harv. 2. harv. 1. harv. 2. harv. Tuottavuus käyttötunnissa, m 3 /h Harvesteri Kuormatraktori Kustannukset, /m 3 Korjuu yht Kantohinta Tienvarsihinta Tuottavuudet laskettu malleilla (Kuitto ym. 1994, Wall ym. 2004, Heikkilä ym. 2005) ja oletetuilla korjuun olosuhdetekijöillä. Kustannukset laskettu koneiden oletettujen tuntikustannusten pohjalta (yksioteharvesteri 75 /h, kuormatraktori 50 /h) Leimikoiden puustotiedot ja puutavaralajien kertymät apteerausttulosten mukaisia. Yksityiskohtaiset tiedot: Wall ym

14 KANTORAHATULOT MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA JA TOISESSA HARVENNUKSESSA ERI KORJUUMENETELMISSÄ (KS. APTEERAUSVAIHTOEHDOT) Korjuumenetelmä Ensiharvennus Toinen harvennus Kantorahatulot, /ha Normaalitukki + kuitupuu (3) Normaali- ja pikkutukki + kuitupuu (1) Normaali- ja pikkutukki + karsittu ranka (4) Normaali- ja pikkutukki + koko- ja osapuu (5)

15 Johtopäätöksiä - Ensiharvennuksia suuri energiapuun potentiaali, erityisesti ensiharvennuksissa, höystettynä pienellä sahapuun määrän kasvulla (lähinnä pikkutukkia) - Suuren hintaeron vuoksi kuitupuusta luopuminen energiapuun hyväksi ei ole varmasti käytännöllistä eikä kannattavaa ilman pikkutukkien korjuuta - Esitetty harvennussysteemi voi olla järkevää huonon kuitupuun kysynnän vallitessa ja saha- ja energiapuun hankintaorganisaatioiden tavoitteiden ollessa yhteneväisiä - Viherainetta ei laskettu kertymiin, pyritäänkin yleensä jättämään metsään - Myös tyvilumppien ja välileikkojen talteenotto energiapuuksi voi olla epäkäytännöllistä - Suorien korjuun yksikkökustannusten suhteen vain karsitun rangan menetelmä näyttää halvemmalta kuin tavallinen tavaralajimenetelmä, ja vain ensiharvennuksisssa

16 -Tehdashinnat: kaukokuljetus- ja yleiskustannukset lisättävä saha- ja energiapuulle, ja lisäksi haketuskustannukset energiapuulle - Lopullisia toimitushintoja verrattava tämän jälkeen markkinoilla maksettaviin lopputuotteiden hintoihin (harvennuspuusta saatava sahatavara, lämpö- tai sähköenergia) - Korjuukustannusten kohdentaminen saha- ja enrgiapuulle, varsinkin jos eri käyttäjät positiivinen esimerkki: energiaosuuskunnat, joilla kokonaisvastuu puun ostosta (mm. osakkaiden metsistä), korjuusta, ainespuun toimituksista tehtaille/vr-asemille, haketuksesta, hakkeen toimituksista ja jopa energialaitoksen pyörittämisestä

17 KANNATTAVUUDEN PARANTAMINEN 1) Korkeampi energiapuun hinta - puuenergian parempi kilpailukyky (=vaihtoehtojen hinnan nousu) - energiapuun kysynnän kasvu (suhteessa tarjontaan) 2) Korkeampi sahapuun osuus harvennuskertymässä - runko- tai tukkiosahinnoittelu - rungoittainen katkonnan optimointi - mahdollisuus sahata lenkoja tukkeja - tutkimuksessa hyväksyttiin käytännössä vain suorat rungonosat sahapuuksi

18 Lisätietoja Wall, T., Kilpeläinen, H. & Verkasalo, E Parallel procurement of small-diameter logs for saw milling and forest chips for energy in commercial thinnings of Scots pine (Pinus sylvestris) in Finland. Julkaisussa: Asplund, D. (ed.). Bioenergy in Wood Industry 2005, Book of Proceedings. FINBIO Publication 32, ss