Männikön laadukas kasvatusketju. Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen

Transkriptio

1 Männikön laadukas kasvatusketju Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen

2 Yhteenveto: Männikön laatukasvatus Uudista mänylle soveltuville kasvupaikoille: kylvö tai luontainen uudistaminen & maanmuokkaus Käytä jalostettua siementä kylvössä ja istutuksessa Taimikonhoito: alkukasvatus tiheänä, huomiota laatuun, haapa pois, hirvet vähiin (jos onnistuu) Harvennukset: erityisesti ensiharvennus ajoissa ja sopivan voimakkaana laatuharvennuksena Kasvatuslannoitukset kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla lihotuslannoitus kannattavinta Hyvälaatuisissa männiköissä pystykarsinta => korkealaatuista mäntytukkia nykyistä lyhyemmässä kasvatusajassa Verkasalo, Hynynen & Malinen

3 Laatupuu mitä se on Puun laatu = soveltuvuus tiettyyn käyttötarkoitukseen Laatupuu tuo materiaaliominaisuuksien kautta lisäarvoa puun käyttäjälle, jalostajalle ja tuottajalle - selvä määritelmä kuitenkin puuttuu Laatupuun käsite on muuttumassa: tähän asti se on tarkoittanut hyvälaatuista massiivipuuta, mutta samoja ominaisuuksia voidaan saada teknisin keinoin osin myös huonolaatuisemmalle puulle (sormijatkaminen, liimaaminen, lämpö- ja puristuskäsittely, )

4 Laatupuu tarjoaa mahdollisuuksia jatkojalostavalle pk-sektorin puutuoteteollisuudelle (arvonlisäys, asiakastuotteet) Laatupuu on elinehto kiristyvässä kilpailuympäristössä toimivalle suurelle saha- ja vaneriteollisuudelle Suomessa Järeyden merkitys laatutekijänä on kasvanut ja saattaa kasvaa edelleen Ns. pohjoismaisesta hyvästä laadusta tulee pulaa maailmanmarkkinoilla sille parhaiten sopivissa käyttökohteissa Keski-Euroopan ja eteläisen pallonpuoliskon havupuu on standardituotteiden bulkkiraaka-ainetta, pohjoisamerikkalainen havupuu ja trooppinen puutavara vähenevät edelleen markkinoilla Huom! Laatupuu ei ole välttämättä sama asia kuin erikoispuu,. Erikoispuuta voi olla yleisominaisuuksiltaan melko heikkolaatuinenkin puu, jos sillä on arvoa niukkuusartikkelina

5 Männyn laatuun vaikuttavat tekijät Rungon koko Kasvunopeus Puuaineen tiheys Oksien paksuus Oksakulma Rungon suoruus Viat ja vauriot

6 Perustelut laatupuun kasvatukselle Suomessa Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen hidas kasvu: => ei kilpailukykyä määrässä ja hinnassa, mutta hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta suuret metsävarat => voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa Metsänomistajan kantorahatuloista n. 70 % tulee tukkipuusta Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on hyvälaatuinen raaka-aine Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön menetelmät tunnetaan kohtuullisen hyvin Vakiintuneet kasvatussuositukset tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin tuotantoon (yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus) Laatupuun tuottaminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan => haasteena kehittää menetelmiä tuottaa laatupuuta kustannustehokkaasti hyvälaatuista raaka-ainetta nopeasti kohtuullisilla investoinneilla ottaen huomioon kasvatusriskit

7 Metsänkasvatus: Puuston kehitystä haluttuun suuntaan ohjaavien toimenpiteiden ketju Valitaan kasvatusstrategia - puulaji(t) - puuston tiheys HOITOVAIHE (investointeja) Luodaan edellytykset tavoitteen mukaisen puuston kehitykselle - puuvalinta: puulaji, kasvunopeus, elinvoimaisuus, laatu Ensiharvennus 2. harvennus HYÖTYVAIHE (tuottoja) 3. harvennus hoito Uudistushakkuu VAIHE Uudistaminen Taimikonhoito Uudistaminen Nopeutetaan kasvatettavan puuston määrän ja laadun kehitystä - harvennukset: kasvatustiheys ja puuvalinta - lannoitukset: tuotoslisäys & puiden järeytyminen - pystykarsinta: sahapuun laatu HOITO- Taimikon-

8 Metsänuudistaminen kasvupaikalle parhaiten sopiva puulaji ja uudistamismenetelmä

9 Puulajivalinta ja uudistamistapa puulajin valinta: kasvupaikalle sopiva ja tuotokseltaan hyvä karut, kuivat ja kuivahkot kankaat: mänty tuoreet kankaat: kuusi, mänty, koivu lehtomaiset kankaat: kuusi, koivu, haapa kasvupaikalle parhaiten sopiva uudistamismenetelmä luontainen uudistaminen: kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla rehevillä mailla uudistuminen epävarmaa viljely lähes aina nopeampi tapa uudistaa jalostushyöty saadaan vain viljelemällä

10 Puulajivalinta ja uudistamistapa maanmuokkaus turvataan uudistumisen onnistuminen parannetaan taimien kasvuedellytykset menetelmä valittava kasvupaikan ja maalajin mukaan männyn uudistaminen: äestys tai laikutus tehokkaan viljelyn vaikutukset tuotokseen taloudelliseen kannattavuuteen - suuremmat uudistamiskustannukset + varmempi tulos = > tasaisempi ja tiheämpi taimikko + nopeampi alkukehitys => hakkuutuloja saadaan aikaisemmin Mäntypäivä , Savonlinna/JH

11 Männyn jalostushyöty

12 Männyn jalostushyöty Nopeampi kasvu Männyn alustavat tulokset: pituuskasvu: % tilavuuskasvu: % Lähde: Matti Haapanen/Metla

13 Parempaa laatua Sahatavaran ja vanerin saantoon, laatuun ja arvoon vaikuttavat rungon laatutekijät Oksanpaksuus Oksakulma Rungon suoruus Ei vikoja Männyn jalostushyöty Lähde: Matti Haapanen/Metla

14 Rungon laatu koeala 1553 Pluspuiden jälkeläiskoeala Metsikkösiemenkoeala

15 Metsänjalostus yhdistää nopean kasvun hyvään laatuun Tuloksia männyn jalosteiden vertailukokeesta 1199/01 (Siuntio) Metsikkösiemen 60 Siemenviljelyssiemen 40 Parhaiden pluspuiden risteytyssiemen Lähde: Matti Haapanen/Metla 20 0 Pituus Tilavuus Oksanpaksuus

16 Mäntypäivä , Savonlinna/JH Taimikonhoito

17 Taimikonhoito Taimikonhoidon vaikutukset puuston kehitykseen annetaan parhaille puille kasvutilaa = > kasvu nopeutuu otetaan huonolaatuiset pois = > laatu paranee tuhoriskit pienenevät (lumi- ja hirvituhot) = > elinvoimainen puusto Vaikutukset kannattavuuteen ensiharvennuksesta saadaan enemmän hakkuutuloja myöhempien harvennusten hakkuutulot kasvavat, koska niissä voidaan korjata järeämpää puuta päätehakkuutulot kasvavat ja aikaistuvat, koska puusto järeytyy nopeammin ja on laadultaan parempaa kuin hoitamattomassa metsässä Mäntypäivä , Savonlinna/JH

18 Puiden läpimitan kehitys männyntaimikossa Kuivahko kangas - lähtötiheys 5000 kpl/ha ensiharvennus taimikonhoito

19 Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus luston leveyteen istutusmänniköissä Varmola, M Silva Fennica 23(4): Keskimääräinen luston leveys (alle 2 mm, 2-3 mm ja yli 3 mm) kannonkorkeudella 75 mm:n matkalla ytimestä puun aseman (d/dgm) ja metsikön tiheyden funktiona eri pituusboniteeteilla (a=karu VT, b=rehevä VT, c=mt, d=omt) Mäntypäivä , Savonlinna/J H

20 Taimikon harvennuksen vaikutus oksan paksuuteen Paksuimman kuolleen oksan läpimitta tyvitukin alueella 25-vuotiaassa männikössä (Varmola & Salminen 2004) läpimitta, mm Kuollut oksa Elävä oksa Harvennus 3 m pituudessa tiheyteen 1000 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 1600 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 2200 runkoa/ha

21 Mäntypäivä , Savonlinna/J H Varhaiskehitys ja puun laatu Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta voidaan kasvattaa vain Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä (ei ole kannattavaa!) tai Karsinnan avulla (toteutettava kahdessa vaiheessa) Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen männyn kasvattamiseen lähtötiheys 5000 puuta/ha taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa tiheyteen 3000 runkoa/ha

22 Harvennushakkuut ja kiertoaika Mäntypäivä , Savonlinna/JH

23 Mitä harventamisella saavutetaan? Vaikutukset puustoon: harvennuksissa annetaan lisää kasvutilaa parhaille puille = > kasvu nopeutuu poistetaan sairaat ja huonolaatuiset ja jätetään kasvamaan terveet ja hyvälaatuiset puut, joista kehittyy arvokkaita ja järeitä tukkipuita Vaikutukset talouteen: harvennuksista saadaan hakkuutuloja päätehakkuusta enemmän tuloja ja päätehakkuu voidaan tehdä aikaisemmin X XX X X X

24 Harvennuksen vaikutus puuston järeytymiseen Tuloksia pitkään seuratuilta kestokokeilta Läpimitan kasvu, mm/v 4 3,5 3 2,5 2 Mänty Kuusi 1,5 1 0,5 0 harventamaton lievä keskiverto voimakas Harvennusvoimakkuus

25 Laatuharvennus Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut paksuoksaiset haaroittuneet lengot/mutkaiset Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään metrin valtapituusvaiheessa Laatuharvennus tarpeen tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla

26 Päätehakkuun ajoitus

27 Laskelma kiertoajan tuotos- ja tuottovaikutuksista Kuivahkon kankaan kylvömännikkö Savonlinnassa Kasvatus Tapion suositusten mukaan Kolme eripituista kiertoaikaa Päätehakkuu kun läpimitta saavuttaa 25 cm (ikä 78 v.) Päätehakkuu kun läpimitta saavuttaa 27 cm (ikä 85 v.) Päätehakkuu kun läpimitta saavuttaa 29 cm (ikä 95 v.) Tarkastellaan kiertoajan vaikutusta Kokonaistuotokseen Kiertoajan keskikasvuun Nettotulojen nykyarvoon 3 %:n diskonttauskorolla

28 Kiertoajan kokonaistuotos Kuivahkon kankaan kylvömännikkö m³/ha vuotta 85 vuotta 95 vuotta Kuollut Hukkapuu Kuitu Tukki

29 Kiertoajan vuotuinen keskikasvu Tuoreen kankaan kuusikko m³/ha/v 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,37 4,32 4,27 78 vuotta 85 vuotta 95 vuotta

30 Nettotulojen nykyarvo, /ha Kiertoajan vaikutus kannattavuuteen Kuivahkon kankaan kylvömännikkö laskentakorko 3 % - 5% - 22% 78 vuotta 85 vuotta 95 vuotta Kiertoaika, vuotta

31 Mäntypäivä , Savonlinna/JH Kasvatuslannoitus

32 Lannoituksen vaikutus tuotokseen Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää puuston vuotuista tilavuuskasvua % Kertalannoituksen vaikutusaika n. 6-8 vuotta lannoitus hakkuu Mäntypäivä , Savonlinna/JH

33 Metsänlannoituksen kannattavuus Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen harvennus- tai päätehakkuuta sijoitettu pääoma realisoituu jo seuraavassa hakkuussa investoinnin sisäinen korko 10-20% lyhytaikainen sijoitus Metsänomistajalle yksi kannattavimmista metsänkasvatustoimista Parhaat lannoituskohteet kangasmailla 1. kuivahkon kankaan männiköt 2. tuoreen kankaan kuusikot 3. tuoreen kankaan männiköt Mäntypäivä , Savonlinna/JH

34 Pystykarsinta Suomessa pystykarsittu metsiä julkisella tuella hehtaaria v männiköitä arvatenkin yli puolet (Varpu Hulsi 2012) Pystykarsintaa on tehty myös ilmeisen paljon ilman tukia (isäntälinja) Viljavien kasvupaikkojen nopeakasvuisia männiköitä on tulossa hakkuisiin kasvavia määriä Itä- ja Etelä-Suomessa 10 vuodessa. Näistä saadaan jo nyt tukkimittaista puuta, jonkun verran on myös pystykarsittu. Nykyiset pystykarsintaohjeet koskevat verraten hidaskasvuista mäntyä, ohjeistus nopeakasvuiselle puuttuu tai karsintaa ei suositella Laatukasvatuksen mahdollisuudet olisi selvitettävä myös ensiharvennusvaiheeseen tulevissa viljavien maiden männiköissä metsänhoidollisia valintoja silmällä pitäen

35 Pystykarsinnan toteutus Hyvälaatuisista männyistä huippulaatua! Männyn karsinnan toteutus nuorissa metsissä (puiden paksuus 7-13 cm) poistetaan oksat 4-6 m:n korkeudelle mieluiten kahdessa vaiheessa paras karsinta-aika kevättalvi Rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saa karsimalla huippulaatua karsittavat oksat alle 25 mm paksuja

36 Esimerkkilaskelma 1 Metsänkäsittelyn vaikutus puun laatuun ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen kylvömännikössä

37 Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot Alkupuusto ikä 32 vuotta valtapituus 14,5 m runkoluku kpl/ha keskiläpimitta 14-16,0 cm Kasvatusvaihtoehdot 1. Alaharvennus ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä päätehakkuu 75-vuotiaana 2. Laatukasvatus pystykarsinta Ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus) Toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus) Kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus) typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha) Päätehakkuu 80-vuotiaana

38 Mäntypäivä , Savonlinna/J H Laskelmissa käytetyt puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat Kantohinnat /m³ tukki tukki tyvitukki A 85 tyvitukki C 70 hirsitukki 75 pylväs A 80 pylväs C 77 pikkutukki 26 kuitupuu (avoh.) 23.3 kuitupuu (harv.) 20.6 Kustannukset Pystykarsinta 378 /ha Lannoitus 183 /ha

39 Hakkuukertymät puutavaralajeittain m³/ha Puutavaralaji Hukkapuu Mäntykuitu Mäntypikkutukki Mäntypylväs C Mäntypylväs A Mäntytyvi C Mäntytyvi A Mäntytukki +15 Mäntytukki Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

40 Hakkuiden nettotulojen nykyarvo laskentakorko 3 % /ha % Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

41 Esimerkkilaskelma 2 Tukin kantohinta ja pystykarsinnan Rantasalmi, VT männikkö Valtapituus 12 m Runkoluku 2000 kpl/ha Keskiläpimitta 14 cm Pohjapinta-ala 24 m 2 /ha kannattavuus

42 Käsittelyt ja hakkuukertymät Kasvatus 1 Tukki Kuitu Kasvatus 2 Tukki Kuitu Pystykarsinta 12 m 12 m Ensiharvennus 12 m, ikä 35 v 1,2 41,5 12 m, ikä 35 v 1,2 41,5 2. Harvennus Ikä 53 v 12,1 55,5 Ikä 53 v 12,1 55,5 3. Harvennus Ikä 76 v 51,9 34,0 Päätehakkuu Ikä 88 v Keskilpm 27 cm 223,2 80,1 Ikä 104 v Keskilpm 32 cm 214,2 50,2

43 Kantohinnat Etelä-Savon keskikantohinnat vuosina Tukki Kuitu Ensiharvennus 46,75 14,32 Muut harvennukset 50,79 15,10 Päätehakkuu 53,05 17,43

44 Kuinka paljon enemmän päätehakkuussa tukkipuun kantohinta tulisi olla, jotta pystykarsinta olisi kannattavaa? Pystykarsinnan hinnat 300 /ha 537 /ha (koko maan keskiarvo v. 2013) Korkokanta 3% 4%

45 Pystykarsitun tukin alin kannattava kantohinta päätehakkuussa Päätehakkuutukin hinta 93 pystykarsinta 300 /ha pystykarsinta 537 /ha % 4 % 3 % 4 % Keskilpm 27 cm Keskilpm 32 cm

46 Kiitos