Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
|
|
- Martti Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1
2 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn viljelyn pinta-alat olivat lähes joka vuosi yli hehtaaria, josta yli kaksi kolmasosaa oli istutusta I. Osin mäntyä istutettiin liian reheville maille, mistä seurauksena ovat huonolaatuiset, paksuoksaiset männiköt. On arvioitu, että huonolaatuisia männiköitä on yli hehtaaria Suomessa. I ) Peltola, A Metsien hoito. Teoksessa: Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2005: 45. s Nuorten metsien käsittely 2
3 Intensiivikasvatus 1 Uusissa metsänhoitosuosituksissa II on männyn yhtenä kasvatusvaihtoehtona intensiivikasvatus, jossa laadultaan huonon tai keskinkertaisen männikön laatua parannetaan tekemällä ensiharvennus voimakkaana laatuharvennuksena. Leimikkoon jää kasvamaan noin 700 runkoa hehtaarille. Tavoitteena on tuottaa erityisesti oksatonta, järeää tyvitukkia. Kasvatusohjelmaan kuuluu metrin valtapituudessa tehtävän voimakkaan laatuharvennuksen lisäksi pystykarsinta. II ) Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Julkaisusarja 22/2006: Nuorten metsien käsittely 3
4 Intensiivikasvatus 2 Normaalin kolmen harvennuskerran sijasta intensiivisessä kasvatusmallissa on kaksi harvennuskertaa. Uusien metsänhoitosuositusten mukaan intensiivikasvatusta kannattaa käyttää vain tuoreen tai kuivahkon kankaan laadultaan huonojen ja keskinkertaisten männiköiden käsittelyssä Etelä- ja Väli-Suomessa. Intensiivikasvatus ei ole kaikkien männiköiden yleinen käsittelyvaihtoehto! Nuorten metsien käsittely 4
5 Voimakkaan laatuharvennuksen plussia ja miinuksia 1 Männikössä voimakkaan ensiharvennuksen aiheuttama kasvutappio on noin 25 % verrattuna normaaliin ensiharvennukseen, kun voimakkaaseen ensiharvennukseen ei liitetä lannoitusta III. Kun ensiharvennuksesta muutaman vuoden päästä tehdään lannoitus, kasvutappioita ei tule IV. Voimakkaassa laatuharvennuksessa kasvutappioita kompensoivat myös kiertoajan lyheneminen, arvokkaamman tukkipuun osuuden kasvu, pienempi korjuuvaurioriski ja pienemmät korjuukustannukset. III ) Mäkinen, H. & Isomäki, A Thinning intensity and growth of Scots pine stands in Finland. Forest Ecology and Management 201: IV ) Mäkinen, H., Hynynen, J. & Isomäki, A Intensive management of Scots pine stands in southern Finland: First empirical results and simulated further development. Forest Ecology and Management 215: Nuorten metsien käsittely 5
6 Voimakkaan laatuharvennuksen plussia ja miinuksia 2 Nuorten metsien käsittely 6
7 Tavoitteet Tarkastella, mitkä ovat olleet korjuuolot ensiharvennusmänniköissä 2000-luvulla ja Selvittää, miten korjuuolot ja -kustannukset muuttuvat, kun harvennusvoimakkuutta nostetaan ja ensiharvennusmännikössä tehdään voimakas laatuharvennus. Nuorten metsien käsittely 7
8 Aineisto ja menetelmät 1 Tehty mäntyvaltaisten (ainespuun hakkuukertymästä yli 60 % mäntyä) ensiharvennusleimikoiden korjuuolotarkastelu perustui Metsätehon osakkailta saatuun ensiharvennusaineistoon. Tutkimusaineisto oli mäntyvaltaista, vuosina korjattua ensiharvennusleimikkoa, joista kaikista oli seuraavat tiedot: Leimikon rungon keskikoko, Leimikko- ja hehtaarikohtaiset ainespuukertymät puulajeittain, Poistuman tiheys, Metsäkuljetusmatka ja Leimikon pinta-ala. Nuorten metsien käsittely 8
9 Aineisto ja menetelmät 2 Hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuuden laskennassa käytettiin Metsätehon raportissa 187 (Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta) esitettyjä ajanmenekkiyhtälöitä. Ensiharvennusmännikössä oletettiin olevan alikasvoskuusta/ha (kuusialikasvoksen keskipituus 2 m). Hakkuussa käytettiin harvennuskonetta (paino tonnia), jonka käyttötuntikustannukset olivat 79 /h. Metsäkuljetuksessa käytettiin keskiraskasta kuormatraktoria (paino tonnia), jonka käyttötuntikustannukset olivat 55 /h. Metsäkuljetuksessa kuormakoko oli 10,0 m 3. Nuorten metsien käsittely 9
10 Korjuuolot ensiharvennusmänniköissä 2000-luvulla Ainespuukertymä oli keskimäärin 43 m 3 /ha. Tyypillisesti hakkuukertymä oli m 3 /ha. Leimikon rungon keskikoko oli keskimäärin 75 dm 3. Tyypillisesti leimikon keskirungon koko oli dm 3. Poistuman tiheys oli keskimäärin 586 r/ha. Tyypillisesti poistuman tiheys oli r/ha. Metsäkuljetusmatka oli keskimäärin 291 m. Ensiharvennusmännikön keskikoko oli 5,4 ha. Ainespuun hakkuukertymä oli keskimäärin 210 m 3 /leimikko. Nuorten metsien käsittely 10
11 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Ainespuukertymä, m 3 /ha Ensiharvennusmänniköt Ensiharvennusmänniköt Voimakas laatuharvennus Leimikon rungon keskikoko, dm 3 On oletettu, että harvennusvoimakkuus ensiharvennusmänniköissä vuosina oli 38 % ja voimakkaassa laatuharvennuksessa 54 %. Nuorten metsien käsittely 11
12 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Poistuman tiheys, r/ha Ensiharvennusmänniköt Ensiharvennusmänniköt Voimakas laatuharvennus Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 12
13 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Osuus leimikoista, % 0 < >149 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 13
14 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla 4 25 Osuus leimikoista, % < >99 Ainespuukertymä, m 3 /ha Nuorten metsien käsittely 14
15 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Osuus leimikoista, % < >1399 Poistuman tiheys, r/ha Nuorten metsien käsittely 15
16 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Osuus leimikoista, % 0 < >799 Metsäkuljetusmatka, m Nuorten metsien käsittely 16
17 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Osuus leimikoista, % 0 <1,0 1,0-1,9 2,0-2,9 3,0-3,9 4,0-4,9 5,0-5,9 6,0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-9,9 10,0-10,9 11,0-11,9 12,0-12,9 13,0-13,9 14,0-14,9 >14,9 Leimikon pinta-ala, ha Nuorten metsien käsittely 17
18 Ensiharvennusmänniköt 2000-luvulla Osuus leimikoista, % 0 < >799 Ainespuukertymä, m 3 /leimikko Nuorten metsien käsittely 18
19 Vaikutukset korjuuoloihin Kun voimakkaassa laatuharvennuksessa ensiharvennusmänniköstä korjattiin 250 r/ha enemmän kuin normaalissa ensiharvennuksessa, harvennusvoimakkuus nousi tyypillisissä korjuuoloissa %- yksikköä. Poistuman tiheyden kasvun myötä ainespuukertymä lisääntyi. Kun voimakkaassa laatuharvennuksessa korjattavan puuston järeys ei kasvanut, hakkuukertymä oli m 3 /ha korkeampi kuin normaalissa männikön ensiharvennuksessa. Kun voimakkaassa laatuharvennuksessa korjattavan puuston järeys kasvoi, ainespuun hakkuukertymä lisääntyi merkittävästi verrattuna normaaliin ensiharvennukseen. Kun korjattavan puuston järeys kasvoi 25 %, hakkuukertymä lisääntyi tyypillisissä korjuuoloissa m 3 /ha. Kun korjattavan puuston järeys kasvoi 50 %, hakkuukertymä kasvoi m 3 /ha verrattuna normaaliin ensiharvennukseen. Nuorten metsien käsittely 19
20 Vaikutukset korjuukustannuksiin Se, miten korjattavan puuston keskikoko kasvoi voimakkaassa laatuharvennuksessa, vaikutti merkittävästi erityisesti hakkuutyön tuottavuuteen ja kustannuksiin. 1) Kun korjattavan puuston keskikoko ei kasvanut voimakkaassa laatuharvennuksessa, korjuukustannukset olivat tyypillisissä korjuuoloissa yhteensä 2 7 % (0,5 1,5 /m 3 ) pienemmät kuin normaalissa ensiharvennuksessa. 2) Kun korjattavan puuston keskikoko kasvoi 25 %, korjuukustannukset olivat tyypillisissä korjuuoloissa % (2,6 5,3 /m 3 ) pienemmät kuin normaalissa ensiharvennuksessa. 3) Kun korjattavan puuston keskikoko kasvoi 50 %, korjuukustannukset olivat tyypillisissä korjuuoloissa yhteensä % (3,9 7,7 /m 3 ) pienemmät kuin normaalissa ensiharvennuksessa. Mitä pienirunkoisemmasta ensiharvennusleimikosta puuta korjattiin, sitä suuremmat olivat kustannussäästöt hakkuussa. Korjattavan puuston koon vaikutus metsäkuljetuksen kustannuksiin oli pienempi kuin hakkuun kustannuksiin. Nuorten metsien käsittely 20
21 1) Kun korjattavan puuston rungon koko ei kasvanut N = Normaali ensiharvennus Vaaleanvihreä alue = Tyyppiset korjuuolot normaalissa ensiharvennuksessa Ainespuukertymä, m 3 /ha N Rungon koko, dm 3 Kustannussäästö korjuukustannuksissa, /m ,4 1,0 0,7 0, ,4 1,0 0,8 0,6 0, ,4 1,0 0,8 0,6 0,5 0,5 0, ,4 1,0 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0, ,4 1,0 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0, ,5 1,1 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0, ,5 1,1 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0, ,5 1,1 0,9 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0, ,5 1,1 0,9 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0, ,5 1,1 0,9 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0, ,5 1,1 0,9 0,7 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 Nuorten metsien käsittely 21
22 2) Kun korjattavan puuston rungon koko kasvoi 25 %... Ainespuukertymä, m 3 /ha N Rungon koko, dm 3 Kustannussäästö korjuukustannuksissa, /m ,0 5,4 5,1 4, ,3 4,7 4,4 4,2 4, ,6 4,1 3,8 3,6 3,5 3,3 3, ,3 3,8 3,5 3,3 3,2 3,0 3,0 2, ,9 3,4 3,2 3,0 2,9 2,7 2,7 2,6 2, ,7 3,3 3,0 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2, ,5 3,1 2,8 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2, ,4 2,9 2,7 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2, ,2 2,8 2,5 2,4 2,2 2,1 2,1 2,0 1, ,1 2,7 2,5 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1, ,0 2,6 2,4 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,8 Nuorten metsien käsittely 22
23 3) Kun korjattavan puuston rungon koko kasvoi 50 %... Ainespuukertymä, m 3 /ha N Rungon koko, dm 3 Kustannussäästö korjuukustannuksissa, /m ,0 8,4 7,9 7, ,7 7,1 6,7 6,4 6, ,8 6,2 5,9 5,6 5,4 5,3 5, ,1 5,6 5,2 5,0 4,8 4,7 4,6 4, ,6 5,1 4,8 4,6 4,4 4,3 4,2 4,1 4, ,2 4,7 4,4 4,2 4,1 3,9 3,8 3,8 3, ,9 4,4 4,1 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3, ,6 4,2 3,9 3,7 3,6 3,4 3,3 3,3 3, ,4 4,0 3,7 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3, ,2 3,8 3,5 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2, ,1 3,7 3,4 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 Nuorten metsien käsittely 23
24 Yhteenveto 1 Voimakkaassa laatuharvennuksessa korjuuolot ovat paremmat ja täten korjuukustannukset ovat pienemmät kuin normaalissa ensiharvennuksessa. Erityisen merkittävä on hakkuukustannusten lasku. Metsäkuljetuskustannuksiin vaikutukset ovat pienemmät. Korjuukustannusten ja erityisesti hakkuukustannusten pieneneminen on yhteydessä siihen, miten paljon korjattavan puuston rungon koko kasvaa. Se, miten merkittävästi korjattavan puuston järeys voimakkaassa laatuharvennuksessa kasvaa, riippuu ensiharvennusmännikön tilajärjestyksestä ja rakenteesta. Nuorten metsien käsittely 24
25 V ) Kariniemi, A Puunkorjuun yksikkökustannukset Metsäteho, Julkaisemattomat tilastot. Yhteenveto 2 Kun korjattavan puuston rungon koko kasvaa 25 %, korjuukustannukset ovat runsaat 3 /m 3 pienemmät kuin normaalissa ensiharvennuksessa keskimääräisissä korjuuoloissa. Kustannussäästöt ovat merkittäviä! Vuonna 2005 koneellisesti korjatun mäntykuitupuun korjuukustannukset ensiharvennuksilla olivat keskimäärin 15,5 /m 3 (hakkuu: 11,1 /m 3 ja metsäkuljetus: 4,4 /m 3 ) V. Voimakkaan laatuharvennuksen kannattavuuteen vaikuttaa monta tekijää, joista yksi on puun korjuukustannukset. Voimakkaan laatuharvennuksen kannattavuus ratkeaa lopullisesti metsikön päätehakkuussa IV : Mitkä ovat silloin korjatun ainespuukertymän puutavaralajisuhteet ja Mitkä ovat puutavaralajittaiset kantohintatasot. Nuorten metsien käsittely 25
26 Projektin hallinnointi ja raportointi Yhteistyökumppanit: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Koneyrittäjien liitto ry Metsäteho Oy:n osakkaat Tutkimus perustui Metsänhoitosuositusten tarkastustyön konsultointi -projektiin, joka oli osa Metsätehon laajempaa, vuosina toteutettua Nuorten metsien käsittely -tutkimushankekokonaisuutta. Raportointi: Kärhä, K Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus. Summary: Intensive, quality first thinning for Scots pine stands. Metsätehon katsaus 22. Kärhä, K Intensiivikasvatuksella laatua ensiharvennusmännikköön. Metsälehti 73(20): 20. Kärhä, K Intensiv, kvalitet första gallring i tall skogen. Skogsbruket 76(11): XX XX. Nuorten metsien käsittely 26
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
Korjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, helmikuu 11 1/11..11 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,8 miljoonaa kuutiometriä Helmikuu oli harvinaisen kylmä koko
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy,
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE
Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaarijulkaisu 14. 15.2.2007 Paviljonki Jyväskylä ISBN: 978-951-673-198-1 (nid.) ISBN:
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Männikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä
Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, lokakuu 213 46/213 2.12.213 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut,6 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, joulukuu 21 5/211 2.2.211 Elina Mäki-Simola Joulukuun hakkuut 4,5 miljoonaa kuutiometriä Joulukuussa markkinahakkuiden
Energiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Korjurit ainespuun korjuussa
Metsätehon raportti 200 7.12.2007 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Korjurit ainespuun korjuussa Kalle Kärhä Asko Poikela Kaarlo Rieppo Vesa Imponen Sirkka Keskinen Tomi Vartiamäki
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Puukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, marraskuu 211 2/212 11.1.212 Elina Mäki-Simola Marraskuun hakkuut 5,3 miljoonaa kuutiometriä Poikkeukselliset korjuukelit
Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
Puukauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin
Yksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa
Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
Aines- ja energiapuun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä Keinot ja niiden priorisointi
Aines- ja energiapuun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä Keinot ja niiden priorisointi Markku Oikari 1, Kalle Kärhä 2, Teijo Palander 1, Heikki Pajuoja 2 & Heikki Ovaskainen 1 1 Joensuun yliopisto
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Kannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti
Kannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti Jari Hynynen & Erkki Verkasalo & Jukka Malinen PUUNKÄYTÖN KEHITTÄMINEN JA UUDET PUUTUOTEMARKKINAT PKM-tutkimusohjelman loppuseminaari Lahti, Sibeliustalo, 13.11.2008
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa
Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Jouni Bergroth, Metsäntutkimuslaitos Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Teijo Palander,, Joensuun yliopisto Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS
Metsänomistajan Talouskoulu 11. 12.4.2018 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
Puukauppa, helmikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun
Metsä sijoituskohteena 1983 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja