Rauduskoivun pystykarsintakoe

Transkriptio

1 Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista Pentti Niemistö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Miksi uusi tutkimus? 1. Oksasaksia ja leikkureita pidetään perinteistä oksasahaa parempana työkaluna koivun pystykarsinnassa (haavapinnan sileys leikkuussa, kuoren- ja oksakyynnään vauriot ja ohuen puun heilunta sahauksessa), kuivien oksien keppikarsintaa epäillään Tutkittu tieto puuttuu

3 Miksi uusi tutkimus? 2 Vuodenaikojen sopivuutta koivun pystykarsintaan on tutkittu, mutta tulokset eivät kovin selviä eivätkä suoraan sovellettavissa oksien leikkuuseen Käsitys: kevättalvi ja keskikesä hyviä ajankohtia, mahla-aika, loppukesä ja syksy huonoja 3 Karsintakelpoisten oksien ominaisuuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia Käsityksiä: vain kuivia ja ohuita oksia elävienkin oksien karsinta mahdollista ei karsita yli 20 mm oksia

4 Uusi koivun pystykarsintakoe 8 koealaa Padasjoella, Kuhmoisissa ja Parkanossa: istutuskoivikot 9-10 m pituusvaiheessa. Leikkaamalla kahdeksana ajankohtana 2006: maaliskuulta syyskuulle + kolmena ajankohtana vertailu oksasahaan. Lisäksi karsimaton kontrolli + kuivien oksien pystykarsinta syksyllä ja keväällä. Kaikkien oksien sijainti, laatu (elävä, kuiva, laho) ja läpimitta mitattiin 4 m korkeuteen saakka Koivikoiden ensiharvennuksessa kaadettiin ensimmäiset näytepuut talvella 2011 Karsintavaiheessa mitatut oksat paikannettiin, halkaistiin vannesahalla ja skannattiin analysoitavaksi Tutkittava aineisto: 112 puuta, noin 2500 oksaa

5 Kyljestymisen arviointi 2012: Kyljestynyt+terve (1) Kyljestynyt+värivikaa (2) Värivikaa pintaan (3)

6 Kyljestymisen arviointi 2012: Värivikaa pintaan (3)? Haava auki (4)

7 Kyljestymisen arviointi 2012: Yläkyljes (5) Kyljestyminen alkanut (6) Oksan tappi (7)

8 Karsimattomia oksia (sovelletaan em. luokitusta):

9 Lisää karsimattomia oksia:

10 Kevättalvi ja alkukesä olivat hyvä katsinta-ajankohta koivulle. Keskikesä oksien leikkuun ajakohtana näytti tässä tutkimuksessa huonoimmalta, odotusten vastaisesti Oksien leikkausajankohdan vaikutus kyljestymiseen 5 vuoden kuluttua rauduskoivun pystykarsintakokeen aloituksesta 100 % 80 % 60 % 40 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes 20 % 0 % Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve

11 Oksaleikkurilla ja -sahalla saatiin yhtä hyvä tulos kevättalvella. Heinä-elokuussa saha oli jopa hieman parempi. Taas odotusten vastaisesti. Keppikarsinnalla huono tulos. Pystykatsintamenetelmän ja ajankohdan vaikutus rauduskoivun oksien kyljestymiseen 5 vuoden kuluttua karsintakokeen aloittamisesta 100 % 90 % % oksista 0-4 m kork. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Elossa Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve 0 %

12 Keväällä tai alkukesällä pystykarsitun oksan läpimitan lisääntyminen 10 mm:stä yli 20 mm:iin hidasti kyljestymistä, mutta verraten vähän kuitenkin Kyljestymisen riippuvuus oksan läpimitasta - Keväällä tai alkukesällä karsitut oksat 5 kasvukautta karsinnan jälkeen 100 % % oksista, 0-4 m kork. 80 % 60 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki 40 % Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa 20 % Kyljestynyt+terve 0 % alle 12 12_ yli 21 Oksa n läpimitta, mm

13 Keski- tai loppukesällä pystykarsitun oksan läpimitan lisääntyminen 10 mm:stä yli 18 mm:iin hidasti kyljestymistä, mutta yllättäen yli 25 mm:n oksat kyljestyivät paremmin (ehkä puun voimakas kasvu selittää) Kyljestymisen riippuvuus oksan läpimitasta - Keski- tai loppukesällä karsitut oksat 4 kasvukautta karsinnan jälkeen 100 % % oksista, 0-4 m kork. 80 % 60 % 40 % 20 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve 0 % alle 12 12_ yli

14 Ennakkopäätelmiä uudesta koivun pystykarsintakokeesta Kevättalvi ja alkukesä turvallisempia kasinta-ajankohtia koivulle kuin keski- ja loppukesä tai syksy (tulos voi osittain selittyä kasvukausien lukumäärällä: 5 ja 4). Karsintamenetelmistä kuivien oksien keppikarsinta oli huonoin. Oksasahalla saatiin jopa hieman parempi tulos kuin oksaleikkurilla (johtuuko lyhyemmästä tapista). Käytännössä työtaito ja huolellisuus ratkaisevat. Yli 20 mm paksuistenkin oksien pystykarsinta onnistuu. Puun paksuuskasvulla lienee suuri vaikutus kyljestymisnopeuteen (ei vielä ehditty analysoida). Pystykarsintakoivikko tulee harventaa voimakkaasti. 5 vuotta on lyhyt aika koivun pystykarsinnan tulosten arviointiin: Suuntaa antavat tulokset saadaan, mutta luotettavat tulokset saadaan 10 vuodessa

15 Karsintalaadun hyödyntäminen puutuotteissa: viljelykoivujen oksaisuuslaatu on sen verran huono, etenkin peltomailla, että ilman pystykarsintaa saadaan sorvauksessa oksatonta tuotetta vain hyvin rajoitetusti, sahauksessa tai leikkauksessa tuskin ollenkaan Eniten hyötyä sorvauksessa: sitä parempi, mitä aikaisemmin karsitaan ja järeämmäksi kasvatetaan - uudessa kokeessa pystykarsinta tehtiin kerralla 4 metriin niin aikaisin kuin mahdollista (d 1.3 keskimäärin 10 cm) => nyt kuoreton d 1.3 keskimäärin 12 cm ja d 4.0 keskimäärin 10,5 cm => puhdasta puuta syntyy arviolta cm läpimitan jälkeen. - ruskotäplät vähenevät jokseenkin samassa läpimitassa Sahauksessa: oksatonta pintapuutavaraa (puhdasta ainakin toispuoleisesti) saadaan järeistä tyvitukeista Leikkaamalla tapahtuva viilutus: karsintalaadusta hyödytään hyvin rajoitetusti Huippulaatua eri tarkoituksiin saadaan aloittamalla pystykarsinta varhain ja karsimalla pienet oksat useassa vaiheessa