Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen
|
|
- Siiri Maija Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen Erkki Verkasalo ja Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Elinvoimaa metsistä -seminaari Lahti, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Laatupuu mitä se on Puun laatu = soveltuvuus tiettyyn käyttötarkoitukseen Ideaalipuu = tiettyyn käyttöön paras mahdollinen, ja voi esiintyä luonnon ja kasvuolojen puitteissa Laatupuu tuo materiaaliominaisuuksien kautta lisäarvoa puun käyttäjälle, jalostajalle ja tuottajalle - selvä määritelmä kuitenkin puuttuu Laatupuun käsite on muuttumassa: tähän asti se on tarkoittanut hyvälaatuista massiivipuuta, mutta samoja ominaisuuksia voidaan saada teknisin keinoin osin myös huonolaatuisemmalle puulle (sormijatkaminen, liimaaminen, lämpö- ja puristuskäsittely, ) 2
2 Laatupuu tarjoaa mahdollisuuksia ennen kaikkea arvonlisäykseen ja asiakastuotteisiin tähtäävälle ja jatkojalostavalle pk-sektorin puutuoteteollisuudelle Laatupuu on elinehto myös kiristyvässä kilpailuympäristössä toimivalle suurelle saha- ja vaneriteollisuudelle Suomessa Järeyden merkitys laatutekijänä on yleisesti ottaen kasvanut ja saattaa kasvaa edelleen Ns. pohjoismaisesta hyvästä laadusta tulee pulaa maailmanmarkkinoilla sille parhaiten sopivissa käyttökohteissa Keski-Euroopan ja eteläisen pallonpuoliskon havupuu on standardituotteiden bulkkiraaka-ainetta, pohjoisamerikkalainen havupuu ja trooppinen puutavara vähenevät edelleen markkinoilla 3 Huom! Laatupuu ei ole välttämättä sama asia kuin erikoispuu: laatupuuta voi olla standarditavaralajin hyvälaatuinen ja käytössä arvokas laatuluokka ja erikoispuuta voi olla yleisominaisuuksiltaan melko heikkolaatuinenkin puu jos sillä on arvopuuominaisuuksia niukkuusartikkelina Erikoispuulaji: rajoitettu esiintyminen luontaisen kasvualueensa ulkopuolella pieni osuus metsäpinta-alasta ja vuotuisesta kasvusta puuaineen rakenne ja ominaisuudet poikkeuksellisia (esim. visaisuus, laineisuus, pahkaisuus) Erikoispuutavaralaji voi olla mitä puulajia hyvänsä, kunhan sillä on: täsmennetty käyttötarkoitus erikoisia dimensioita pieni käytön volyymi (Kärki 1997) 4
3 1. HAVUPUU JÄREÄT ERIKOISTAVARALAJIT Mänty: pylväät, viilutukit ja muut erikoistyvet, sydänpuutukit, pystykarsitut tukit, hirsitukit, kelotukit, puusepän erikoistukit (monia lajeja) Kuusi: järeät erikoistyvet (jopa soitinpuu), järeät viilutukit, pylväät, junttapaalut, puusepän erikoistukit (joitakin lajeja) Lehtikuusi, muut vieraat havupuulajit: maa-, vesi- ja ulkorakennuspuu (tukkina ja pyöreänä puuna), puusepäntukit 2. HAVUPUU PIENILÄPIMITTAISET ERIKOISTAVARALAJIT Mänty: pikkutukit, sahakuitu, parrunaiheet, pieni pyöreä rakennuspuu, puutarha- ja viljelystolpat ja kepit, pihapiirien ja julkisten rakenelmien puutavara (erilaisia geometrisia muotoja), tikkupuutavara? Kuusi: pikkutukit, sahakuitu, parrunaiheet, pieni pyöreä rakennuspuu, tikkupuutavara? 5 3. LEHTIPUU ERIKOISTAVARALAJIT Järeä koivu: erikoistyvet, viilu- ja sahatukit, visakoivu, lainekoivu Pieniläpimittainen koivu: pikkutukit (terveoksainen), tikkupuutavara Muu lehtipuu (haapa, terva- ja harmaaleppä, pihlaja, muut): monenlaisia käyttötarkoituksia, jotka kuitenkin rajoittuvat puulajikohtaisesti harvoihin loppukäyttötarkoituksiin 6
4 Puutuotteiden parantaminen ja laatupuun tarve 7 Laatupuun kasvatus - perustelut Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen puulajit mänty, rauduskoivu, myös kuusi (järeyttämisen kautta) hidas kasvu boreaalisessa ilmastossa ja karuhkoilla kasvupaikoilla - ei kilpailukykyä puun määrän tuottamisessa, mutta hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta suuret metsävarat: voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa Metsänomistajan kantorahatuloista yli 70 % tulee tukki- ja erikoispuusta ja kasvatusketjuajattelu mielletään järkeväksi Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on (ollut) hyvälaatuinen raaka-aine Ole Salvén, Metsäliiton puutuoteteollisuus, : Kilpailukykyinen puuraaka-aine on menestyvän puutuoteteollisuuden toimintaedellytys (laatu, hinta, saatavuus, sivutuotteiden arvo). Asiakastarpeet ohjaavat tehtaiden tarpeita raaka-aineen dimensioista ja laaduista - metsänkasvatuksen pitäisi tarjota niille potentiaalia ja puunhankinnan tyydyttämään ne entistä tarkemmin; tämä voi olla jatkossa tehtaiden säilymisen elinehto 8
5 Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön menetelmät tunnetaan meillä kohtuullisen hyvin Vakiintuneet kasvatussuositukset, jotka tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin tuotantoon - yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus, samalla erikoispuutavaraa Puunkäyttäjien arvostamat laatutekijät on mahdollista saavuttaa rungon järeys, suoruus ja vähäinen oksikkuus = ominaisuuksia, joiden kehittyminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan - myös tasasuhteinen latvus, jolloin ei pahaa kierteisyyttä tai lenkoutta - varsinkin laho ja sisähalkeamat, jotka tulevat puun korkean iän mukana, sekä reaktiopuuta (havupuiden lyly, lehtipuiden vetopuu) tulee ehdottomasti välttää Laatupuun kasvatuksessa on haasteena kehittää menetelmiä, joilla voidaan tuottaa kriteerit täyttävää puuta kannattavasti hyvälaatuista ja järeää raaka-ainetta mahdollisimman nopeasti - normaali tavoite, joka vaihtelee silti metsänomistajan mukaan kohtuullisilla investoinneilla ja hyvällä kustannustehokkuudella otetaan huomion kasvatusriski (luonnontuhot, puustovauriot) 9 Puuraaka-aineen markkinat toimivat pääsääntöisesti tavaralajeihin pohjautuvilla yksikköhinnoilla Käytäntö ei tue laatupuun kasvatusta, markkinointia eikä hankintaa ja apteerausta oikeaan käyttöön Metsänomistaja tuntee yksikköhinnat, mutta ei osaa ennakoida tulevia kertymiä => Ostotarjousten analyyttinen vertailu vaikeaa / mahdotonta Tukkisaannon maksimointiin perustuva hinnoittelu ohjaa katkontaa Katkonnan markkinatilanteen mukainen ohjaus vaikeaa Tavaralajisaantoihin ja yksikköhintoihin pohjautuva metsänkasvatuksen taloudellinen optimointi johtaa lyhentyneisiin kiertoaikoihin Tukkisuman keskijäreys pienenee puuraaka-aineesta maksukyky heikkenee alemmat kantohinnat tuotannon väheneminen metsätalouden heikentynyt kannattavuus (Jukka Malinen, Metla, ) 10
6 Metsänkasvatuksen kannattavuus - osatekijät puuston kasvunopeus = > runkopuun/biomassan tuotos puuston järeytymisen nopeus = > ainespuun tuotos puuston laadun kehitys = > korkealaatuisen tukki- ja erikoispuun tuotos Puuntuottaja voi vaikuttaa näihin metsänkasvatuksen toimenpiteillä! puusta maksettava hinta Tukin ja sen laatuluokkien ja erikoispuutavaralajien sekä kuitu- ja energiapuun hinta ja hintasuhteet hinnan riippuvuus puuston järeydestä ja laadusta metsänhoidon kustannukset puunkasvatuksen tuottovaatimus onko niitä? haluaako metsänomistaja käyttää niitä? mitä ne ovat todella tuottaneet, vrt. arvopaperien noteerausten kehitys 11 Järeyttäminen ja laatupuun kasvatus Tavoitteena korkealaatuisen ja järeän tukkipuun ja mahdollisuuksien mukaan erikoispuun tuottaminen Laatupuun tuottamisen keinot 1. Käytä jalostettua viljelymateriaalia tai luontaista uudistamista ja tee kasvupaikalle sopiva maanmuokkaus 2. Kasvata taimikko alussa tiheänä (mänty), haapa pois, hirvet vähiin 3. Huonolaatuiset puut pois harvennuksissa niin aikaisin kuin mahdollista taimikonharvennus ensiharvennus laatuharvennuksena 4. Pystykarsinta - oikein tehtynä 5. Nopeuta järeytymistä harvennuksin ja kasvatuslannoituksin (mänty, kuusi) 6. Tee päätehakkuu ajoissa - ennen lahon ja muiden yli-ikäisyyteen liittyvien vikojen syntymistä (koivut, kuusi). 7. Runkojen laatu- ja arvoapteeraus asiakaslähtöisesti (vars. päätehakkuut) 12
7 Jalostushyöty Nopeampi kasvu Mänty alustavat tulokset: pituuskasvu: % tilavuuskasvu: % Rauduskoivu nuoret metsiköt tilavuuskasvu +25% tulokset vuoden ikäisistä kenttäkokeista Lähde: Matti Haapanen/Metla 13 Jalostushyöty Parempaa laatua Sahatavaran, vanerin ja viilun saantoon, laatuun ja arvoon vaikuttavat rungon laatutekijät oksanpaksuus oksakulma rungon suoruus ei teknisiä vikoja Jatkossa -> lustoleveys, tiheys, lujuus, stabiliteetti, sydänpuu/pintapuu, kemia Lähde: Matti Haapanen/Metla 14
8 Varhaiskehitys ja puun laatu Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta voidaan kasvattaa vain Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä (ei ole kannattavaa!) tai Karsinnan avulla (toteutettava ehkä kahdessa vaiheessa?) Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen männyn kasvattamiseen lähtötiheys 5000 puuta/ha taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa theyteen 3000 runkoa/ha 15 Laatuharvennus Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut paksuoksaiset haaroittuneet ja epälatvuksiset lengot ja mutkaiset (lylyiset) Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään metrin valtapituusvaiheessa Laatuharvennus tarpeen ainakin tuoreilla kankailla ja paremmilla kasvupaikoilla 16
9 Pystykarsinta Hyvälaatuisista rauduskoivuista ja männyistä huippulaatua kannattavuus koivulla parempi kuin männyllä Männyn karsinnan toteutus nuorissa metsissä (d 1, cm) oksat pois 4-6 m:n korkeudelle paras karsinta-aika kevättalvi (ei syksyllä!) karsittavat oksat alle 25 mm - rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saada huippulaatua karsimallakaan Koivun karsinnassa lisävaatimuksia paras karsinta-aika keskikesä (ei mahla-aikana tai syksyllä!) paras laatu ohileikkaavilla oksasaksilla Voidaan tehdä kahdessa vaiheessa Huolellinen työ ehdoton vaatimus! 17 Kasvatuslannoitus Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää puuston vuotuista tilavuuskasvua % Kertalannoituksen vaikutusaika on noin 6-8 vuotta Parhaat lannoituskohteet kangasmailla 1.kuivahkon kankaan männiköt 2.tuoreen kankaan kuusikot 3.tuoreen kankaan männiköt Verkasalo, Hynynen & Malinen
10 Metsänlannoituksen kannattavuus Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen harvennustai päätehakkuuta sijoitettu pääoma realisoituu seuraavassa hakkuussa Investoinnin sisäinen korko % (männiköissä pystykarsinnalla lisää 2-4 %-yksikköä) Metsänomistajalle yksi kannattavimmista metsänkasvatuksen toimenpiteistä - lyhytaikainen sijoitus Ei heikennä juurikaan käyttöpuun laatua: tiheys laskee vähän vaikutusvuosien aikana Mahdollinen riskitekijä: lustonleveyden äkillinen kasvu = potentiaalinen heikko kohta puussa halkeilemaan ja lohkeilemaan kuivauksessa ja käytössä Markkinoille ilmeisesti tulossa olevat hidasliukoiset lannoitteet pidentävät vaikutusaikaa ja ehkäisevät syntyvät epätasaisuudet luston leveydessä? 19 Keski-Suomen laatupuuhanke 20
11 Esimerkkilaskelma Metsänkäsittelyn vaikutus puun laatuun ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen kylvömännikössä Itä-Savon laatukasvatuspäivä /JH 21 Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot Alkupuusto ikä 32 vuotta valtapituus 14,5 m runkoluku kpl/ha keskiläpimitta 14-16,0 cm Kasvatusvaihtoehdot 1. Alaharvennus ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä päätehakkuu 75-vuotiaana 2. Laatukasvatus pystykarsinta ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus) toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus) kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus) typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha) päätehakkuu 80-vuotiaana 22
12 Hakkuukertymät puutavaralajeittain Puutavaralaji 23 Laskelmissa käytetyt puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat Kantohinnat /m³ tukki tukki tyvitukki A 85 tyvitukki C 70 hirsitukki 75 pylväs A 80 pylväs C 77 pikkutukki 26 kuitupuu (avoh.) 23.3 kuitupuu (harv.) 20.6 Kustannukset Pystykarsinta 378 /ha Lannoitus 183 /ha 24
13 Hakkuiden nettotulojen nykyarvo laskentakorko 3 % + 48 % 25 26
14 27 28
15 Laatupuun tehokas hyödyntäminen Puuntuottajan kannalta 1. Puukaupan suunnittelu ennakkotiedon hankinta hakkuukohteen puuston laadusta ja hakkuukertymän rakenteesta (mhy, palveluyrittäjä tai tee-se-itse; mts) 2. Puunmyynnin ajoitus laatupuun hinta, erikoispuun kysyntä, tasainen tulostavoite / suhdannepelaaminen 3. Puunostajan valinta (ml. kilpailutus) puutavaralajit ja niiden mitta- ja laatuvaatimukset, erikoispuu, puutavaralajien hintasuhteet, hinnoittelutapa, apteerausmaine, paikallinen/valtakunnallinen, käyttäjä/välittäjä, perusjalostaja/jatkojalostaja, suuri/keskisuuri/pieni, kesto-ostaja/suhdanneostaja 4. Puukauppasopimus ja kirjaukset otettava vakavasti 5. Runkojen laatu- ja arvoapteeraus tehdään asiakaslähtöisesti (varsinkin päätehakkuissa) 6. Hakkuutyön ja korjuujäljen seuranta ennen kuin työ on valmis 29 30
16 Lähde: Jukka Malinen Lähde: Jukka Malinen
17 Laatupuun tehokas hyödyntäminen Puutuoteyrityksen kannalta 1. Puunoston suunnittelu puutavaran käyttökohteet / toimitusosoitteet, lopputuotteiden tilaukset, raakaainetoimitusten jaksotus, kausi/suhdanne-ennakointi, varasto- ja lajittelutilanne, alueellinen ja paikallinen kohdentaminen 2. Leimikoiden etsintä perinteiset tavat, laatupuulla: vanhat asiakassuhteet, vakiotoimittajat, mhy-kontaktit, erikoispuurekisterit (jos on), paikallistuntemus 3. Leimikoiden valinta (jos voi) leimikkokäynti (välttämätön tavoiteltaessa laatupuuta): puutavaralajit ja niiden kertymät, puutavaran laatuarvio, hinnoittelutapa, puustamaksukyky ja hintatarjous 4. Puukauppasopimus ja kirjaukset tarpeiden mukaan ja otettava vakavasti Runkojen laatu- ja arvoapteeraus asiakaslähtöisesti (varsinkin päätehakkuissa) 6. Hakkuutyön seuranta tavoiteltu laadun ja mittojen mukainen katkonta 7. Varastojen seuranta toimitusaikataulut, vikaantumista tai kuivumista ei voida sallia 8. Tehdasmittaus ja lajittelu tuotemarkkinatilanteen mukaiset luokat, laatupuulle tiheä luokkaväli ja omia erikoisluokkia, isot sahat: röntgenmittaus ja -lajittelu 9. Laatupuulla yksilöllinen sahaus/viilutus jos mahdollista - erikoissahauksen edut (periaate, asete, dimensiot) 10. Tuotelajittelun erikoistaminen tuoteryhmät ja asiakkaat 11. Myynnin erikoistaminen ja asiakassuhteiden vaaliminen 12. Tuoteideointi ja teknologian kehittäminen, tuotteiden ja raaka-aineen yhteensovittaminen 13. Kumppanuudet asiakkaiden kanssa, verkottuminen arvoketjuissa, paikallisen näkyvyyden vaaliminen 34
18 (Ole Salvén, Metsäliiton puutuoteteollisuus, ) 35 36
19
20 Esimerkkejä laatupuun käyttökohteista 39 Laatupuu hyötykäyttöön - mitä tämä edellyttää metsätaloudelta Hyvää puun tarjontaa ja pitkäjänteistä ostopolitiikkaa Toimivat puumarkkinamekanismit, leimikoiden puutavaran käyttöarvoon pohjautuvat ja läpinäkyvät hinnoittelumenettelyt ja lisäarvon oikeudenmukainen jako arvoketjussa Runkojen katkontaa tuotevaatimusten mukaan ja tavaralajikäsitteistä vapauttaen mutta mahdollistaen seurannan Puun laadun säilyttäviä, erityisesti vikojen syntymisen ja kuivumisen estäviä (vrt. energiapuu!), ja alkuperätiedot varmistavia puunkorjuu- ja varastointiratkaisuja Pk-yritysten puun saannin varmistavia toimintamalleja puunhankinnassa Puun laatukasvatusta ja kiertoajan liiallisen lyhentämisen välttämistä sopivissa kohteissa sekä hyvää nuorten metsien hoitoa kaikissa suhteissa Avarakatseista, puun erilaiset teolliset käyttötarkoitukset arvostavaa metsäsuunnittelua ja -neuvontaa Verkasalo, Hynynen & Malinen
21 KIITTÄEN KUULIJOITA! Erkki Verkasalo, Jari Hynynen, /4/
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMännikön laadukas kasvatusketju. Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen
Männikön laadukas kasvatusketju Jari Hynynen, Erkki Verkasalo & Saija Huuskonen Yhteenveto: Männikön laatukasvatus Uudista mänylle soveltuville kasvupaikoille: kylvö tai luontainen uudistaminen & maanmuokkaus
LisätiedotKannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti
Kannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti Jari Hynynen & Erkki Verkasalo & Jukka Malinen PUUNKÄYTÖN KEHITTÄMINEN JA UUDET PUUTUOTEMARKKINAT PKM-tutkimusohjelman loppuseminaari Lahti, Sibeliustalo, 13.11.2008
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotLAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT
Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotHarvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Kuusamossa
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotLeimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotPäijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012
Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotTulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotHarventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
LisätiedotPuukaupan sanastoa (1)
PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotRauduskoivun pystykarsintakoe
Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos Tausta» Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotMetsänhoitoyhdistykset puun hankkijana
Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena
ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotPuunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotTAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
Lisätiedot