Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Transkriptio

1 Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power -bioenergiahankkeen päätösseminaari Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) TWh +34 % 30 % 20 Sarja Nyt

2 Metsähakkeen käytön kehitys Suomessa m Pienkäyttö Määrittelemätön Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähteet Kokopuu Karsittu ranka Metla/Asikainen Väliharvennukset metsäbiomassan lähteenä Käyttämätön biomassareservi Väliharvennuksia tehdään vuodessa ha, josta kuusen osuus on ha Oksamassa potentiaali likuusikoissa i 1.7 Mt/a Kanto/juuri potentiaali kuusikoissa 1.6 Mt/a

3 Tavoitteet Vaikuttaako energiapuun talteenotto hakkuukoneen tuottavuuteen ja ajankäyttöön? Onko päätehakkuitten hakkuutähteen paalaukseen suunniteltu kone sopiva harvennuksille ja mikä on sen tuottavuus? Kannonnoston mahdollisuudet harvennuksilta ja onko kantokaira oikea sovellutus tähän tarkoitukseen? Perinteinen korjuu Hakkuutähteet ajourille Energiapuu korjuu Hakkuutähteet tavaralajina

4 Puustotietoja ti t Keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta 20 cm Puustonpituus 18m Runkoja kpl/ha Puuston tilavuus m³/ha m/ha Rungon tilavuus l Tehoajan jakauma ja tuotos Perinteinen, 36.2 m/h m³/h Energiapuun, 32.6 m/h m³/h 3 % 22 % 2 % 2 % 13 % 12 % 1 % Hakkuukouran 2 % siirtely tyhjänä Kaatosahaus 23 % Prosessointi i 15 % 10 % Hakkuukouran siirtely tyhjänä Kaatosahaus Prosessointi 5 % Ajo/peruutus puun Ajo/peruutus kanssa 46 % puun kanssa 44 % Hakkuukoneen Hakkuukoneen siirtyminen siirtyminen Alikasvoksen Alikasvoksen raivaus raivaus

5 Hakkuutähteen paalaus Timberjack 1490D Paalauksen taustatietojat ti t Käytössä Timberjack 1490D paalain Paalien koot: 3 m, halkaisija cm Sidonta kuudesta kohtaa Koealojen pinta ala 8.7 ha

6 Väliharvennus Päätehakkuu * Paalin massa 559 kg 387 kg Saanto 26 paalia/ha 84 paalia/ha 12,5 t/ha 32,5 t/ha 19,7 paalia/h 10,6 t/h 18,1 paalia/h 7,0 t/h * Metsätehon raportti 179 Paalausajan jakauma 2 harvennus Päätehakkuu* 3 % 4 % Kuormaus 8 % 14 % 13 % 1% Paalaus 22 % 3 % Kuormaus Paalaus 23 % 5 % 45 % Kuormauksen lomitus Katkonta t Kuormausajo 41 % Kuormausajon lomitus 18 % Kuormauksen lomitus Katkaisu Kuormausajo Palstalla-ajoajo Palstalla-ajo * Metsätehon raportti 179

7 Paalainkuljettajan mielipide: Tähteet hyvin kasoilla Ajourallariittävästi ä ti tilaa Tuottavuus oli hyvä Vähän vaurioita Paalaimen aiheuttamat t vauriot Paalauksen jäljiltä inventoitiin kaikki puut kaikilta koealoilta, yht. 8,7 ha Paalain aiheutti runkovaurion vain neljälle puulle so. 0,5 vauriota/ha, 0,1% jäljelle jäävistä puista Ainespuun korjuu aiheutti keskimäärin 11,8 vauriota/ha 2/3 oli runkovaurioita. 73% vaurioista oli kaatoon ja prosessointiin liittyviä.

8 Kannonnosto väliharvennuksilta Kantoja korjataan päätehakkuilta Suomessa 1.5 TWh/a Nostokourana erilaiset kantoharat Kivennäismailla peruskoneena käytetty kaivinkone ei sovellu huonon liikkuvuutensa vuoksi harvennuksille John Deere kantokaira

9

10 Kantoläpimitan vaikutus nostoaikaan 350,0 300,0 S e k u n t t e j a 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 Kokonaisaika Nostoaika (s) Repimisaika (s) Nosto Kairausaika (s) Kairaus 0, (7kpl) (27kpl) (55kpl) (37kpl) (27kpl) (13kpl) Kantoläpimitta, cm

11 Vertailu: väliharvennus vs. päätehakkuu s/kanto: Saanto (kg)/ha: Kannonnoston aiheuttamat vauriot Kaikki >3 cm paksuisten juurten vauriot laskettiin 28,5 vauriopuuta/ha, so. 8% jäävästä puustosta 14vauriota/vauriotree 1,4 yksi runkovaurio 62 juurikuopaa mitattiin: 33 3,3m 2 ala ja 16 cm syvyys

12 Käyttämätön biomassareservi Yksiotehakkuukone: Yhteenvetona.. 10% alhaisempi i tuotos energiapuuhakkuussa Paalaus: Tuotos vertailukelpoinen päätehakkuun kanssa Kuljettaja tyyttyväisyys Erittäin alhainen vaurioaste Kannonnosto: Kantokaira ei ole lupaava menetelmä harvennuksille

13 Kiitos mielenkiinnosta!