Ohitusleikkaus
Mitraaliläppäleikkaus
Sternumin fixaatio
Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti suuren riskin potilailla (yli70v, krooninen keuhkosairaus, diabetes, tupakointi ja alentuneet hengitysfunktiot) Hulzebos, EHJ, et al : Preoperative Intensive Inspiratory Muscle Training to Prevent Postoperative Pulmonary Complications in High-Risk Patients Undergoing CABG Surgery: A Randomized Clinical Trial" JAMA 2006; 296: 1851-1857. Heather M. Arthur, Charlotte Daniels, Robert McKelvie, Jack Hirsh, AND Bonnie Rush Effect of a Preoperative Intervention on Preoperative and Postoperative Outcomes in Low-Risk Patients Awaiting Elective Coronary Artery Bypass Graft Surgery: A Randomized, Controlled Trial Annals 2000 133: 253-262
Sydänleikkauksen jälkeen
Tavallisia toipumista hidastavia tekijöitä atelektaasit, jopa 90%:lla pleuranesteen kertyminen eteisvärinä kipu pahoinvointi, huimaus voimakas nesteytys reoperaatio korkea syketaajuus matala hemoglobiini matala verenpaine limaisuus sydäninfarkti aivoverenkiertohäiriöt ja halvaukset kylkiluiden murtumat infektiot suolisto-ongelmat
Hengitys kuntoon
Pulloonpuhalluksen vaikutus hengitysfunktioihin ohitusleikkauksen jälkeen Elisabeth Westerdahl, RPT, PhD; Birgitta Lindmark, RPT, PhD; Tomas Eriksson, MD; Örjan Friberg, MD; Göran Hedenstierna, MD, PhD, FCCP and Arne Tenling, MD, PhD Chest. 2005;128:3482-3488.)
ja sitten liikkeelle
sairaalavaiheen fysioterapia tutkimusten mukaan intensiivinen fysioterapia (2x/päivä, päivittäin) nopeuttaa toipumista ja aikaistaa kotiutumista, erot tasoittuvat nopeasti (Ann Thorac Surg 2004;77:1535-1541, D. van der Peijl, MSa*, Thea P. M. Vliet Vlieland, MD, PhDa, Michel I. M. Versteegh, MDb, Judith J. Lok, PhDc, Marten Munneke, MSa, Robert A. E. Dion, MD, PhDb, Andrew D. Hirschhorn BAppSc, David Richards BS (Med), MD, FRACP, Sean F. Mungovan MPhil, Norman R. Morris PhD and Lewis Adams PhD)
kuukauden kuluttua harjoitteluryhmään
Tutkimusten mukaan Aikaisin sydäntapahtuman jälkeen alkaneella, 2-3kk kestävällä sydänkuntoutuksella on positiivisia vaikutuksia vielä vuoden kuluttua kontrolliryhmään verrattuna (Detry JR, Vierendeel IA, Vanbutsele RJ, Robert AR. Early short-term intensive cardiac rehabilitation induces positive results as long as one year after the acute coronary event: a prospective one-year controlled study. 1: J Cardiovasc Risk. 2001 Dec;8(6):355-61) naiset, iäkkäät ja potilaat, joilla on muita sairauksia, osallistuvat harvemmin sydänkuntoutusohjelmiin
Exercise-based rehabilitation for systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. The American Journal of Medicine, Volume 116, Issue 10, Pages 682 692 R. Taylor Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus vähentää sekä kokonaiskuolleisuutta että sydänkuolleisuutta, näytön taso A Sydänkuntoutuksen vaikutus kokonaiskuolleisuuteen ei riipu sydänsairaudesta, sydänkuntoutuksen tyypistä, harjoittelumäärästä, seuranta-ajasta eikä tutkimuksen julkaisun ajankohdasta Katsaus vahvistaa liikuntapainotteisen sydänkuntoutuksen hyödyllisyyden tämän päivän kardiovaskulaarisen hoidon yhteydessä
Liikuntakäyttäytymisen oppiminen Ohjattava Itseohjautuva Sitoutunut Kiinnostunut Riippuva la a ra i Sa i m pu i o,t u k n, e n oh k on n n u k s, u n en n o nn ito p ä yll Ohjaaja Hannele Turunen, Kuopion yliopisto Auktori- Motivoija Avustaja Delegoija teetti
Kokemuksia KYSin toipilasvaiheen ryhmästä Ryhmä toimii nyt 4. vuotta sekaryhmät: kaikenikäiset, erilaisilla sydändiagnooseilla, ikä keskim. 62v (26-80) ryhmässä max 10 osallistujaa, 2 fysioterapeuttia Harjoittelun tavoitteena optimaalinen toipuminen, aktiivisen elämäntavan omaksuminen, mielialan ja elämänlaadun kohentuminen, liikunnan mieltäminen osaksi sydänsairauden hoitoa
Alkutestaus suorituskykytestit mahdollisuus lääkärin konsultaatioon tarvittaessa
Tavoitteiden laatiminen alkutestauksen perusteella potilaan kanssa yhdessä sovitaan konkreettiset tavoitteet, seuranta-aikaan nähden sopivat omatoimisen harjoittelun suunnittelu
Harjoittelu harjoittelun kesto 1h harjoittelukertoja 8 leikkauksesta/infarktista toipuminen kesken, aloitetaan aina kevyellä kuormituksella, yksilöllinen ohjelma kuntopiiriharjoittelu, kotiharjoittelun seuranta, tavoitteiden toteutumisen seuranta (liikuntapäiväkirja) rohkaistaan entisiin harrastuksiin palaamista heti jos/kun mahdollista
Lopputestaus puolen vuoden päästä kotiutumisesta samat mittaukset kuin alkutestissä palaute oman harjoittelun suunnittelu, tavoitteiden tarkentaminen, yhteistyö sydänhoitajan kanssa (jatkokuntoutus, TULPPA-ryhmä, sydänhoitajan tapaaminen, liikuntaryhmät jne)
On asioita joita kuunnellaan korvilla. On asioita joita kuunnellaan silmillä. Ja onleena asioita, joita kuulee Meinilä 25.11.2008 vain sydämellä, myötäelämisellä.
Mitä tuloksena? v. 2007, 7 ryhmää (2008 ryhmiä 6), yhteensä 61 osallistujaa, sitoutuminen hyvä, palaute osallistujilta positiivista suurin osa osallistujista sydänleikattuja n. 80% osallistuu parantumista kaikilla suorituskyvyn osaalueilla, mutta johtopäätöksiä ei voi vetää verrokkiryhmän puuttumisen vuoksi
6 min kävelytesti Report sukupuoli nainen mies Total Mean N Std. Deviation Mean N Std. Deviation Mean N Std. Deviation mwt6 465,88 16 115,546 542,39 44 86,125 521,98 60 99,822 mwt62 521,06 16 103,712 617,28 43 90,575 591,19 59 102,878 Muutos 52m (11%) 75m (14%) 70m (13,5%)
Hapenotto DASI-mittarilla arvioituna Report sukupuoli nainen mies Total VO2 Mean 21,005000 N 16 Std. Deviation 4,3358259 Mean 23,392195 N 41 Std. Deviation 5,8830921 Mean 22,722105 N 57 Std. Deviation 5,5613570 VO22 27,5750 16 7,59179 32,4038 42 6,65369 31,0717 58 7,19384 Muutos 31% 38% 37%
Hyvää kävelytestitulosta ennakoi
Kävelytestitulosta ennakoi myös Ikä, vitaalikapasiteetti, sekuntikapasiteetti, tasapaino, puristusvoima, reisilihasvoima, rintakehän liikkuvuus, rasvaprosentti, liikunta-aktiivisuus, suorituskyky DASIlla mitattuna Näistä ikään merkitsevästi yhteydessä olevia tekijöitä olivat hengityskapasiteetti ja tasapaino
Liikunta-aktiivisuus Report sukupuoli nainen mies Total Mean N Std. Deviation Mean N Std. Deviation Mean N Std. Deviation FIT 22,50 16 10,386 27,93 44 13,571 26,48 60 12,943 FIT2 35,50 16 13,216 37,47 43 14,868 36,93 59 14,354 viikkokäv 8,09 16 7,314 15,94 44 11,973 13,85 60 11,416 viikkokä2 12,50 16 8,406 20,37 43 10,102 18,24 59 10,229
Käsitys omasta kunnosta Ryhmään tullessa 6kk kuluttua akuutista tapahtumasta
Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Ryhmään tullessa 6kk kuluttua akuutista tapahtumasta
Vaihtoehtoja ryhmäharjoitteluun Sydänpotilaan kuntoneuvola Tavoite: Edistää potilaan optimaalista toipumista ja minimoida sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Toimitaan omien resurssien mukaan Käytetään hyväksi olemassaolevia mahdollisuuksia Sydänpotilaan personal trainer
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen palveluverkosto (palvelukokonaisuus, palvelujärjestelmä) 1-8 vrk Sairaalasta kotiutuva sydänpotilas Toipumisvaihe Kotiutuminen, omatoiminen harjoittelu 0-3 kk Koko loppuelämän käsittävä Ensitietopäivä Oma-toiminen, hyväkuntoinen sydänpotilas Omatoiminen toteutettava liikuntasuunnitelma ja kirjatut tavoitteet Tukea tarvitseva, sydänpotilas Akuuttivaiheen toipilasryhmä tai kuntoneuvolakäynnit oman liikuntasuunnitelman tukena Erityistä tukea/ yksilöllistä tukea tarvitseva sydänpotilas Kontrolli käynti Työkuntoisuus Kunnonylläpitovaihe Työhönpaluu Töihin paluu; Tavoitteiden tarkistus Tavoitteiden tarkistus -työterveyshuollon-, liikuntatoimen-, yksityisten laitosten liikuntaryhmät Avokuntoutus ryhmät, TULPPA Yksilöohjaus; Akuuttivaiheen toipilasryhmä, oman liikuntasuunnitelman tukena Tavoitteiden tarkistus Kuntoneuvolassa Avokuntoutusryhmät TULPPA Riitta Liisa Hasu Kelan työkuntoa ylläpitävät kuntoutusjaksot Yhdistysten sopeutumisvalmennusjaksot Tavoitteena Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa Sairaalavaihe Tehohoitovaihe Osastovaihe
SKS PKKS - ensitietopäivä IAS - terveyskeskuksen sydänhoitaja KSKS KYS - akuuttivaiheen jälkeinen kuntoutus - TULPPA - potilasjärjestöjen ja kaupungin erityisliikunnan ryhmätoiminta VAS VAS MKS PSS HP - yksityiset liikuntapalvelujen tarjoajat
Kiitos!