Tilinpäätöskertomus 2011. Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2011

SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus vuodesta 2011 3 Perustietoa Jytasta 5 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 6 Talousarvion toteutuminen 7 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 11 Kuntien maksuosuudet 11 Perhon kunnan kustannusten käsittely peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 12 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitos Jytalle 13 Toimintakertomus 2011 14 Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2011 14 15 Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2011 17 19 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen 2011 24 25 Suoritetietoja vuodelta 2011 28 Talousarvion toteutumisvertailu 33 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 36 36 37 38 Tilinpäätöksen liitetiedot 41 2

PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2011 Peruspalveluliikelaitos JYTA aloitti toiminnan Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli) yhteisenä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana 1.1.2009. Liikelaitoksen perustamisen takana oli tavoite muodostaa Paras lain edellyttämällä tavalla toimiva yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue. Liikelaitos on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitos. Suunnitteluvaiheessa vuosina 2007-2008 kunnat tekivät keskenään yhteisen strategisen asiakirjan, palvelusuunnitelman vuosille 2009-2012. Liikelaitoksen kehittämistyö ja organisaation toimintatavat on pyritty järjestämäänniin, että voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin palvelusuunnitelman tavoitteisiin viimeistään vuoteen 2013 mennessä. Keväällä 2010 Jytan kehittämisseminaarin päätöksen mukaisesti palvelusuunnitelmaa ei ole avattu, vaan strategisten linjausten tarkistukset tehdään vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Jytan kolmas toimintavuosi on ollut organisaation vakauttamisen vuosi. Toimintajärjestelmä on hallinnollisesti jo toiminut edeltäviä vuosia paremmin. Muun toiminnan osalta toimintavuonna on edelleen jatkunut voimakas muutostyö toimintojen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Tätä työtä on tehty sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Tehdyistä asiakaskyselyistä ja toiminnan jatkuvan palautteen tuloksista voi päätellä, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden toteuttamiseen ja laatuun. Ilmenneisiin ongelmiin on puututtu ja niistä on pyritty ottamaan opiksi. Palveluiden kehittämistyöhön ei vuonna 2011 ollut varattu muuta erillistä rahoitusta kuin tiettyjen hankkeiden omavastuuosuudet. Kaste-hankkeista Liikelaitoksen alueella vaikutti erityisesti lastensuojelun ja perhetyön kehittämishanke Nuppu, jonka työn tuloksena saatiin aikaan mm. Varhaisen avoimen yhteistyön malli Keski-Pohjanmaan kunnissa. Nuppu-hankkeen tavoitteena oli erityisesti ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen. Uuden Kaste-hanke kauden alettua Nuppu- hanke sai lisää projektirahaa ja kehittämistyötä voidaan nyt laajentaa myös aikuissosiaalityön alueella ja toisaalta voidaan edelleen projektin tuella jatkaa tehtyjen toimintamallien juurruttamista käytäntöön. Aivohalvauspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta kehittävä Kytke-hanke käynnistyi toimintavuonna ja liikelaitos osallistui hankkeeseen mm. kehittämällä palveluketjua Keski-Pohjanmaalla yhdessä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Uutena hankkeena Jyta-alueella alkoi lokakuussa Kampa-hanke, jossa keskitytään kuntalaisten/asiakkaiden ja Jytan välisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämiseen, ennalta ehkäisevien toimintojen kehittämiseen yhteisölliseltä pohjalta ja kansalaislähtöisten ja yhteisöllisten lähipalvelujen kehittämiseen. Jyta-alueella on hankkeessa oma aluekehittäjä. Hanke on yhteishanke Kokkolan kaupungin,järvi-pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Chydenius-Instituutin kanssa. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä on tehty myös yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Työ on kuitenkin hyvin vaativaa ja vie aikaa ennen kuin palveluketjut saadaan täysin rajattomiksi ja kokonaan asiakaslähtöisiksi. Alueellista yhteistyötä on ollut myös Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon väen kanssa erityisesti hankkeissa. Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen liittyvä asiat saivat vuoden aikana paljon huomiota. Erityisenä huolenaiheena oli suuri sairaslomapäivien määrä. Sairaslomapäivien jyrkkä nousu alkoi syksyllä 2010 ja määrä pysyi korkeana elokuuhun 2011 saakka. Tämän takia on kiinnitetty erityistä huomiota varhaisen tuen tarjoamiseen työntekijöille. Jaksamis- ja työyhteisöjen kehittämisasiat ovat olleet vuoden aikana paljon esillä. Vuoden lopulla toteutettiin yhteistyössä koko Kiurun ja Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa Parempi työyhteisö kysely. Kysely oli pääpiirteissään sama kuin vuonna 2009 toteutettu. Kyselyn tulokset olivat koko Liikelaitoksen osalta parantuneet vuodesta 2009 aika paljon. Työntekijät kokivat erityisesti yhteistyön työntekijöiden ja eri toimipisteiden välillä parantuneen. He myös kokivat, että voivat käyttää osaamistaan paremmin hyödyksi kuin aikaisemmin. Tulos- ja vastuuyksiköittäin tarkasteltuna vastauksissa oli myös suuria eroja. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään vuoden 2012 aikana henkilöstön kehittämisasioissa. Henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vuoden aikana erityisesti sijaistyövoiman saamisessa vaikeuksia kaikissa toiminnoissa. Vakituisesti virat ja toimet on yleensä saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä, mutta lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on ollut vuoden aikana pulaa. Lääkäritilanne on kuitenkin vuoden aikana parantunut verrattuna vuoteen 2010 ja Liikelaitos on saanut tavoitteensa mukaisesti rekrytoitua lisää lääkäreitä virkasuhteisiin. 3

Jytan toimipisteissä toteutettiin vuoden aikana useita isoja peruskorjaus- ja lisärakennushankkeita. Lestijärvellä Kotipirtin laajennusosa ja peruskorjatut entiset palveluasunnot otettiin käyttöön vuoden alussa. Samalla Lestijärvi sai myös vanhusten avopalveluihin uutta toimintatilaa. Kannuksen vanhusten palvelukeskus Kotirannan remontti valmistui jouluksi 2011 ja talon toiminta päästiin käynnistämään taas yhtenä kokonaisuutena, yli puolen toista vuoden ajan aina joku osa talosta on ollut remontin alla. Avopalvelutilat Kotirannassa mahdollistavat aiempaa monipuolisemman toiminnan ikäihmisten kotona asumisen turvaamiseksi. Kaustisella käynnistyi vuoden aikana neuvolan, hammashuoltolan ja erikoissairaanhoidon aluepoliklinikan uusien toimitilojen suunnittelu. Kokonaisuutena Halsua-Kaustinen-Veteli alueella käynnistyi vanhustenhuollon toiminnallisen muutoksen suunnittelu, johon tullee liittymään myös rakentamista. Perheiden palveluiden tulosalueella toteutui vuoden aikana Kannuksessa erikoissairaanhoidon psykiatrian aluepoliklinikan ja Kannuksen perhe- ja mielenterveysneuvolan yhteisten tilojen hanke, jossa ko. yksiköt saivat uudet, ko. toimintaan erityisesti suunnitellut yhteiset toimitilat Kannuksen keskustaan. Vuoden aikana käynnistyi myös vuodeosastohoidon profilointityö, jossa tavoitteena on vähentää vuodeosastopaikkoja ja kehittää vuodeosastohoitoa alueella. Kaiken kaikkiaan toiminnan painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäisevään toimintaan ja avohuollossa toteutettaviin palveluihin. Näistä toimista mainittakoon mm. Ikäneuvoloiden käynnistäminen, hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekeminen 75-vuotiaille, neuvolan perhetyön käynnistäminen ja laajentaminen koko alueelle. Tilaajajohtajan toimenkuvaa muutettiin vuoden aikana niin, että hänen työajastaan noin puolet käytetään kunnissa tehtävän poikkihallinnolliseen hyvinvointia edistävään työhön. Konkreettisena toimintana tämän päätöksen pohjalta kunnissa alettiin vuoden lopulla käynnistää hyvinvointityöryhmien toimintaa, jossa tilaajajohtaja on mukana. Avopalveluissa kehitettiin mm. kotihoitoa, kotikuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Liikelaitoksen taloudellinen tulos vuodelta 2012 muodostui arvioitua huonommaksi. Palveluiden tuottamiseen jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän määrärahoja. Erityisesti ostopalveluiden käyttö ylittyi arvioidusta noin miljoonalla eurolla. Kustannusten nousu on alueen kuntien taloudellisen tilanteen ja voimavarojen kannalta kestämättömän korkea. Toki käytettyjen määrärahojen ylittyminen arvioidusta tarkoitti palveluiden määrän ja laadun paranemista asiakkaiden kannalta ajateltuna ja se vastasi kuntien liikelaitokselle asettamaa tavoitetta parantaa palveluita ja kehittää toimintaa. Jatkossakin tulee olemaan haasteellista saada liikelaitoksen talous pysymään toiminnallisen kehittämisen ja asiakastarpeiden paineessa sellaisella tasolla, että kuntien voimavarat riittävät palveluiden maksamiseen. Vuoden 2012 aikana liikelaitoksen tulisi saada kuntien taloustilanteen huomioiden kustannustasoa alennettua, mutta mikäli palvelutasovaatimukset mm. lainsäädännön pohjalta pysyvät nykyisellä tasolla, on siihen hyvin vaikeata päästä. Yhteistoiminnassa olisi päästävä eteenpäin kuntien kesken niin, että yksiköiden valmiuksia/kokoja voitaisiin pienentää ja toisaalta voitaisiin käyttää hyödyksi koko alueen palveluita joustavasti. Myös ihmisten oman vastuu lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja pystyä siirtämään resursseja ns. laitospalveluista avohuoltoon. Myös uusien palveluiden ja toimitilojen rakentamisessa pitää ottaa huomioon kokonaisvaikutukset kunnan tai kuntien kustannuksiin. Tilinpäätös vuodelta 2011 asettaa liikelaitoksen kovien säästö- ja tehostamispaineiden alle toimintavuonna 2012. Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalvelujohtaja 4

PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän liikelaitos. Se järjestää Jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut pois lukien lasten päivähoito. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi. Palvelutuotannosta vastaa Peruspalveluliikelaitos Jyta. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta yhteistoiminta-alueen ja peruspalvelulautakunnan käytettävissä palveluiden järjestämiseksi on Perhon kunnan oma tuotanto. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi peruspalvelulautakunta ostaa palvelut Perhon kuntalaisten käyttöön Perhon kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Yhteistoiminta-alueen toiminta pohjautuu yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuuskausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävän palvelun edellytetty taso ja arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Yhteistoiminta-alueen toiminnassa korostuu omistajaohjaus. Tilaajajohtajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisen tehtävänä on antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Sovellettu tilaaja-tuottaja malli on rakennettu mm. lautakunnan esittelyvastuu-jakoon tilaajajohtajan ja peruspalvelujohtajan kesken. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja liikelaitoksen johtajana vastaa tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella on peruspalveluhenkilöstöä noin 490 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista pieni määrä on jatkuvasti täyttämättä koko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevään henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijan ja työntekijän verran. Peruspalvelut muodostavat kolme palveluprosessia: 1. Perheiden tukemisen palvelut (palvelujohtaja Pekka Kauppinen) 2. Kotihoidon ja asumisen tukemisen palvelut (palvelujohtaja Reetta Hjelm) 3. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut (palvelujohtaja Päivi Peltokorpi) Jytan palvelutuotannosta vastaa peruspalvelujohtaja (Tarja Oikarinen-Nybacka), joka toimii samalla liikelaitoksen johtajana. Kullakin tulosalueella toimii palvelujohtaja ja liikelaitoksella on oma johtava lääkäri (Ilkka Luoma 1.8.2011 alkaen, 31.7.2011 saakka Esa Jaakkola). Järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta vastaa kuntayhtymän keskushallintoon sijoitettu tilaajajohtaja (9.5.2011 alkaen Eija Kellokoski-Kari, 31.1.2011 saakka Minna Korkiakoski). Vuonna 2011 peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka toimi 1.2.-8.5.2011 oman toimensa ohella tilaajajohtajan avoimen viran hoitajana. 5

PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 12 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2011 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Heinola Seija Hylkilä Marja Ilola Hannele Kangasvieri Eino Läspä Raija Maunula Jorma Penttilä Jari Pulkkinen Maija-Liisa Saari Leo Sahipakka Markku Seppä Seppo Kannus Perho Toholampi Kannus Lestijärvi Kaustinen Toholampi Halsua Veteli Veteli Perho Kaustinen Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet ovat: Syrjälä Asko Pulkkinen Maija-Liisa Maunula Jorma Kannus Veteli Toholampi Vuoden aikana lautakunta kokoontui 9 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 111 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: tilaajajohtajan valinta, Ikäneuvolatoiminnan käynnistäminen, johtava lääkärin valinta, varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallin hyväksyminen, osallistuminen sosiaalityön ja yleislääketieteen professorien palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten maksuun, peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2012 ja tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010. Yksilöjaosto kokoontui 5 kertaa ja käsitteli 8 oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksista yksi käsitteli toimeentulotukea, kaksi asiakasmaksuja, kaksi omaishoidontukea, yksi työterveyshuoltoa ja yksi vammaispalveluita. Yksilöjaosto antoi neljä lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle ja yhden selvityksen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lausunnot koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita sekä viranhaltijan toimien oikeellisuutta. 6

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Jytan tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Liikelaitoksen tuloista terveydenhuollon asiakasmaksut ylittyivät arvioidusta 48.763. Terveydenhuollon maksuja kertyi kaiken kaikkiaan 1.713.262, jossa on laskua edellisestä vuodesta -5,4 %. Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi puolestaan 202.501 enemmän kuin oli arvioitu. Yhteensä nämä maksutuotot olivat 2.392.751 ja ne laskivat edellisestä vuodesta -1,7 %. Ruuan myyntitulot asiakkaille laskivat -0,8 % vuodesta 2010 ja olivat yhteensä 1.521.593. Nämä tulot muodostuvat pääosin asiakasmaksujen kokonaisuuteen, johon kuuluu myös ruokapalvelut (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit). Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2011 yhteensä n. 745.000, ylitystä talousarvioon 232.103 ja nousua edellisestä vuodesta 19,2 %. Asuntojen vuokratuotot nousivat 14,2 % ja niitä kertyi yhteensä 918.756. Sisäiset tuotot kasvoivat 27,3 % vuodesta 2010. Sisäisiä tuottoja muodostuu liikelaitoksen yksiköiden välisestä palveluiden myynnistä. Sisäistä myyntiä tapahtuu sekä yhden kunnan eri yksiköiden välillä että liikelaitoksen palveluyksiköiden kesken niin, että asiakkaat käyttävät liikelaitoksen toisen kunnan palvelupistettä. Yhden kunnan sisällä tapahtuvasta sisäisten palveluiden myynnistä on tyypillinen esimerkki vastaanoton lääkäripalveluiden myyminen vanhusten palvelukeskukselle. Toisen kunnan palveluiden käyttöä tapahtuu mm. hammaslääkäreiden vastaanotoilla, vanhustenhuollon asumispalveluissa, vuodeosastohoidossa. Sisäiset tuotot vuonna 2011 olivat yhteensä 2.207.245. Menot menolajeittain Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 98,2 %. Nousua vuoteen 2010 verrattuna tuli 12,1 %. Suuren nousun syynä on se, että normaalin sopimuksen mukaisten palkkakustannusten nousun lisäksi Jytan omaksi toiminnaksi siirtyi vuoden aikana osa ostopalveluina toteutetuista lääkäripalveluista ja suurimpana yksittäisenä muutoksena kotihoidon ja palveluasuisen tulosalueella Jyta otti omaksi toiminnaksi Kannuksen Puistolan palvelukeskuksen toiminnan. Palvelut oli aikaisemmin ostettu ostopalveluina ja palvelun siirtoon sisältyi myös henkilöstömäärän lisäys. Samoin Kaustisen kotihoidossa otettiin kotipalvelun ilta- ja viikonloppupäivystys omaksi toiminnaksi, tästä aiheutui kahden henkilön palkkamenojen lisäys henkilöstömenot kohtaan. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa palkkamenojen toteutumisessa on hajontaa. Suurin osa yksiköistä selvisi vuodesta niille varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin kohdalla palkkamenot ylittyivät. Ylitykset johtuivat pääosin sijaisten palkkaamisesta aiheutuneista ylimääräisistä kuluista tai mitoitusten korjaamiseen tarvituista ylimääräisistä työntekijöistä. Henkilöstömenoihin aiheutti painetta myös osaajien hankkimiseksi ja pitämiseksi maksetut rekrytointilisät. Myös liikelaitoksen palkkojen harmonisointi saatettiin loppuun tammikuussa 2011. Palkkamenoja nosti myös lomapalkkavarauksen nostaminen johtuen uudesta virka- ja työehtosopimuksesta. Uusia vakansseja ja niistä aiheutuvia henkilöstömenoja talousarvioon sisältyi 18 vakanssin verran. Suuri määrä johtui aikaisemmin ostopalveluna hankittujen palveluiden siirtämisestä omaksi toiminnaksi, kahdeksan vakanssia (edellä selostetut muutokset Puistolan palvelukeskuksessa ja Kaustisen kotihoidossa). Lisäksi parannettiin palvelutasoa seitsemän vakanssin verran; Puistolan palvelukeskuksen palveluasumisen muuttaminen ympärivuorokautiseksi toiminnaksi 3,5 vakanssia, perheohjaaja Halsua-Kaustinen-Veteli alueelle, ½ lähihoitaja Kannuksen kotihoitoon, lähihoitaja Kotipirtin palvelukeskukseen Lestijärvelle, asumisohjaaja Kannuksen ja Toholammin kehitysvammaisten asumispalveluihin. Näistä vakansseista asumisohjaaja on vakinaisesti täyttämättä, koska hyväksytyn talousarvion jälkeen tuli toiminnallisia muutoksia. Lisäksi kasvatettiin sissiyksikköä yhdellä lähihoitajalla, vakinaistettiin yksi oppisopimuspaikka Männistön palvelutalossa ja tehtiin Vetelissä resurssin siirtoja kolmen vakanssin verran palveluasumisesta kotihoitoon. Palveluiden ostot pysyivät edellisen vuoden tasolla, toteumaprosentti oli +0,5 %. Palveluiden ostot ylittyivät budjetoidusta 1,9 M ollen yhteensä noin 21 M. Suurin ylitys talousarviomäärärahoissa tuli asiakaspalveluiden ostoissa n. miljoona euroa, vaikka edelliseen vuoteen verrattuna ostot vähenivät -4,4 %. Lääkäreiden ostopalveluita hankittiin edelleen ja lisäksi toimintavuoden aikana jouduttiin hammaslääkäripulan takia ostamaan myös hammaslääkäripalveluita. Perheiden palveluissa ostopalveluina hankitaan mm. kehitysvammaisten ja 7

mielenterveyskuntoutujien asumis- ja työ sekä päivätoiminnan palveluita. Erilaiset huolto- ja kunnossapitopalvelut nousivat 9,1 % ja talousarvio ylittyi 57.000. Sosiaali- ja terveyspalvelut nousivat 34,6 % ja talousarvio ylittyi noin 100.000, nämä palvelut muodostuvat pääosin erikoislääkäreitä ostettavista lisätutkimuksista, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut (yhteiset palvelut erikoissairaanhoidon kanssa) nousivat 11,2 % vuodesta 2010. Hoitoa tukevat palvelut nousivat eniten, röntgenpalvelut +49,3 % ja laboratoriopalvelut +28,9 %, määrärahan käytön nousu 230.000. Myös talous- ja hallintopalvelut kasvoivat aika paljon, 11,7 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kustannusten kasvu oli 5,7 % ja talousarvio alittui 69.222. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Tarvikkeista edellisten vuosien tapaan kuntoutuksen apuvälinekustannukset ylittyivät talousarvioon varatuista määrärahoista noin 45.000, nousua edellisestä vuodesta tuli 5,9 %. Hoitotarvikkeiden kustannukset, menot yhteensä 731.888 euroa, laskivat -2,4 % edellisestä vuodesta. Lääkekustannukset nousivat +1 %, yhteensä kustannukset olivat 349.654. Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät ovat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet, esim. asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat. Avustusten nousuprosentti oli 9,3 %. Perustoimeentulotuen menot nousivat 8,5 %. Omaishoidontuki nousi 3,6 %. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi 1,4 %. Kaiken kaikkiaan korvausta valtiolle työttömistä maksettiin 139.516. Suurin ylitys tuli muut avustukset kotitalouksille kohdassa, missä määräraha ylittyi 216.318 ja nousuprosentti edellisestä vuodesta oli 29,4 %. Näissä kustannuksissa henkilökohtaisten avustajien kustannukset nousivat ja myös asunnon muutostöitä oli suhteellisen paljon. Vuokrakustannukset nousivat 10,2 % ja määräraha ylittyi noin 100.000 eurolla. Liikelaitos on saanut käyttöönsä uusia tai remontoituja tiloja mm. Halsuan Pihlajatuvan, Lestijärven Kotipirtin ja Kannuksen Kotirannan. Vuokria on muutenkin nostettu kunnissa, jotka ovat liikelaitoksen suurimmat vuokranantajat, 5-10 %:n vauhtia viime vuonna. Menot kunnittain Liikelaitos joutui vuoden 2011 aikana tekemään lisätalousarvion, jonka perusteella kuntaosuuksia nostettiin 617.00 euroa. Lisätalousarvio tehtiin, koska talousarvion toteutuminen näytti 2011 syksyllä sen, ettei liikelaitos voi selvitä menoista alkuperäisillä kuntaosuuksilla. Lautakunta varasi 11.10.2011/73 lisämäärärahat ja nosti sen seurauksena seuraavien kuntien maksuosuuksia: Kannus 312.000, Lestijärvi 50.000, Toholampi 90.000 ja Veteli 165.00. Kuntien määrärahojen ylitykset tilinpäätösvaiheessa on tässä käyty läpi em. talousarvioon varattujen määrärahojen ylitysten osalta. Halsuan kunnan maksuosuus alittui suunnitellusta 181.800. Pääosin kustannukset Halsuan yksiköissä pysyivät arvioidussa tai alittuivat ja Halsuan yhteisten, suoriteperusteisten yksiköiden käyttö oli myös arvioidun mukaista. Halsuan omien palveluiden kehittämistä ja palveluketjujen hioimista jatkettiin. Halsuan kustannusten nousu edelliseen tilinpäätökseen oli 11,60 %, koska Halsualla vuoden 2010 lopussa aloittaneen kehitysvammaisten palvelukodin, Pihlajatuvan, kustannukset täysimääräisinä ovat mukana vuoden 2011 menoissa. Pihlajatuvan taloudellinen tulos on kuitenkin muiden kuntien käytön avulla (sisäisiä ostoja liikelaitoskuntien kesken) muodostunut kohtuulliseksi ja kodin käyttöaste on taloudellisesti ajateltuna saatu järkeväksi.. Kannuksen kaupungin menot ylittyivät selvästi 473.154 euroa, suunnitellusta. Kannuksen lääkärin vastaanoton lisääntyneet palvelut, erityisesti se, että käytettävissä oli enemmän lääkäreitä kuin oli suunniteltu, nosti kustannuksia niin, että kokonaisuudessaan vastaanoton kustannukset ylittyivät 148.571 suunnitellusta, nousua vuodesta 2010 tuli 19.4 %. Vuodeosaston kustannukset ylittyivät 91.440. Näissä kustannuksissa ovat mukana myös sisäiset vuodenosastohoidon ostot, jotka lisääntyivät 45.000 eurolla vuodesta 2010. Asiaan vaikuttivat Kotirannan remontti ja pyrkimys pitää vuodeosaston käyttöaste alle 100 % eli vähentää ylipaikoilla hoitamista aikaisemmasta. Muutenkin vuodeosastohoitoa kehitettiin lisäämällä lääkäripalveluita osastolle. Kotihoito, sisältäen kotipalvelun, tukipalvelut sekä kotisairaanhoidon ylittyi arvioidusta noin 70.000 euroa. Kustannusten ylittyminen johtui korkeasta palveluiden tarpeesta ja kotihoidon vaativuudesta. Kotirannassa menot ylittyivät 43.000, Kotirannassa toteutettiin remonttia ja toisaalta sairaslomia oli suhteellisen paljon. Myös koko Kannuksen iso vanhustenhuollon palvelurakennemuutos toteutettiin vuonna 2011 ja kaikkia määrärahoja ei ollut osattu arvioida oikein. Rakennemuutoksessa palveluiden määrää ja laatua nostettiin. Samanaikaisesti toteutettu remontti Kotirannassa erityisjärjestelyineen oli henkilöstölle rankkaa ja näkyi erityisesti vuoden loppupuolella 8

jaksamishaasteina. Uutena ympärivuorokautisena yksikkönä vuoden 2011 alussa aloittaneen Puistolan palvelukeskuksen menot ylittyivät talousarviosta noin 21.000 euroa, tämä ylitys muodostui käytännössä jaksotettujen palkkojen, lomarahavaraus, lisäkirjauksesta. Perheiden palveluiden kustannuksista ylittyivät vammaispalvelulain mukaiset etuudet 40.000 euroa varatuista määrärahoista. Kehitysvammahuollon palveluiden ylitys oli 122.000 euroa, 62.000 euroa päivätoiminta ja 60.000 euroa asumispalvelut. Menojen kasvu liittyy ko. asiakasryhmän aikuistumiseen. Kustannusten kokonaisnousu vuodesta 2010 oli Kannuksessa 11,43 %. Kaustisen maksuosuus ylittyi arvioidusta 182.047. Kaustisen ylitys muodostui mm. Tunkkarin palvelupisteiden mukaan lukien HaKaVe-neuvola suoriteperusteisten yksiköiden alijäämästä. Kaustisen menoja loppuvuoden aikana lisäsi se, etteivät Tunkkarin ja Markkulan suoriteperusteisten yksiköiden palveluille ollut sellaista kysyntää kuin mihin oli varauduttu. Erityisen suuri oli vuodeosaston suoritteiden määrän lasku verrattuna kustannuksiin. Vuodeosaston kapasiteettia ei ole voitu lyhyellä aikavälillä laskea niin nopeasti, että kustannuksia olisi saatu vuoden aikana laskettua. Iltaruskon palvelukeskuksen kustannukset ylittyivät arvioidusta 180.000, tästä ylityksestä 90.000 on ateriakustannuksista aiheutuvaa eli Kaustisen kunnalta ostettavat ateriapalvelut ovat olleet kalliimpia kuin mitä on arvioitu. Kokonaisuudessaan Iltaruskon kustannukset nousivat 2 %, joten tehty muutos palvelukeskuksen palveluasuntojen rakenteessa näyttää vaikuttaneen menokehitystä hillitsevästi. Myös Malvakodin kustannukset ylittyivät talousarviosta noin 70.000 euroa ja siinäkin ateriakustannukset muodostavat em. syystä ylityksestä 58.000. Toimeentulotuki ylittyi Kaustisella 78.000 arvioidusta, nousua edelliseen vuoteen 15,9 %. Toiminnallisia ongelmia kunnan alueella aiheutti se, että liikelaitos joutui heti vuoden alussa muuttamaan neuvolan ja hammashuoltolan väliaikaisiin tiloihin Terveystalon kosteus- ja rakenneongelmien takia. Vuoden aikana on tehty yhteistyössä kunnan kanssa suunnitelmia uusista toimitiloista. Suunnittelussa on ollut mukana myös erikoissairaanhoidon psykiatrian aluepoliklinikka, joka samaan aikaa peruspalveluiden toimipisteiden kanssa joutui muuttamaan väliaikaistiloihin. Uusien toimitilojen suunnittelu on edennyt, mutta lopullisia suunnitelmia ja päätöksi ei toimintavuoden aikana ehditty tehdä. Kaustisen kunnan maksuosuudet nousivat vuodesta 2010 4,09 %. Lestijärven maksama kuntaosuus ylittyi arvioidusta 64.731. Lääkärin vastaanoton kustannukset ylittyivät talousarviosta 41.300, erityisesti muiden kuntien vastaanottojen (lähinnä Toholammin) käyttö kasvoi, nousua edellisestä vuodesta tuli 59,4 %. Lestijärven kunnassa valmistui vuoden 2011 alussa Kotipirtin palvelukeskuksen remontti ja lisärakennus, joka nosti Lestijärven vanhustenhuollon tasoa ja lisäsi ympärivuorokautisen hoidon paikkoja viidellä kappaleella. Uusi talo on toiminut hyvin ja sekä asukkaat että työntekijät ovat iloinneet uusista toimivista tiloista. Kotipirtin talousarvio ylittyi noin 11.000, syynä ylitykseen olivat kasvaneet vuokramenot. Muuten palvelutuotanto saatiin toimintavuonna Lestijärvellä turvattua hyvin, kunnassa oli osaviikkoinen lääkäri-, hammaslääkäri- ja sosiaalityöntekijäpalvelut. Palvelut tuotettiin joko omana toimintana toisista kunnista käsin tai ostopalveluilla. Lestijärven kustannukset nousivat vuoteen 2010 verrattuna 2,70 %. Toholammin kuntaosuus ylittyi arvioidusta 245.842.. Toholammilla kustannusten ylitystä aiheutti se, että kunnan vaatimuksesta talousarvion valmistelun yhteydessä määrärahoja leikattiin 160.000, mutta palvelutasoon ei koskettu. Toholammilla lääkärin vastaanoton kustannukset ylittyivät talousarviosta 305.000 euroa. Palkkakustannusten kasvua aiheutti lääkärityövoiman lisäys ja palveluiden ostot ylittyivät 217.000, tästä asiakaspalveluiden ostojen ylitys oli 96.000, laboratoriopalvelut 26.700 ja sosiaali- ja terveyspalvelut 107.641. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista tosin osa tuli takaisin sisäisten palveluiden myyntitulona, kun mm. kannuslaiset kävivät erikoislääkäreiden vastaanotolla Toholammilla (mm.gastroskopiat). Männistön palvelukeskuksen toimintamenot ylittyivät 153.000 euroa, tämä johtui arvioitua suuremmista henkilöstömenoista (136.000 ). Lisäksi tuli ylityksiä vuokrissa ja sisäisten palveluiden ostoissa. Männistön henkilöstön määrää jouduttiin lisäämään kesken vuoden asukkaiden hoitoisuuden takia. Tästä asiasta sovittiin kunnan kanssa ja tehtiin palvelusopimuksen muutos keväällä. Toholammin kustannusten kokonaisnousu vuoteen 2010 verrattuna oli 7,42 %. Vetelin kunnan maksuosuus ylittyi arvioidusta 495.561. Vetelin omista yksiköistä määrärahat ylittyivät sekä Harjukodilla että Koivukulmassa, mutta Kuusikodin toiminnan muutos säästi niin paljon, että Vetelin vanhusten ympärivuorokautisten yksiköiden ylitykseksi tuli 84.000, mikä on huomattavan suuri ylitys myös. Ylityksen syynä on mm. se, että molempiin taloihin on jouduttu valvontaviranomaisten määräyksestä ja hoidon vaativuuden lisääntymisen takia lisäämään henkilökuntaa, jotta mitoitus on saatu suositusten mukaiseksi. Vetelin vanhustenhuollon asumispalveluiden ostot muilta kunnilta ylittyivät arvioidusta 61.000 ja lisäksi erityistilanteesta johtuen jouduttiin ostamaan terveydenhuollon yksiköstä alueen ulkopuolelta palveluita 70.000 eurolla. Kotihoito ylittyi yhteensä 62.000. Ylitystä Vetelin menoihin aiheutti myös Tunkkarin palvelupisteiden mukaan lukien 9

HaKaVe-neuvola suoriteperusteisten yksiköiden alijäämä ja Vetelin suhteellisen suuri ko. palvelujen käyttö. Tunkkarin ja Markkulan suoriteperusteisten yksiköiden palveluille ei ollut sellaista kysyntää kuin mihin oli varauduttu. Erityisen suuri oli vuodeosaston suoritteiden määrän lasku verrattuna kustannuksiin. Vuodeosaston kapasiteettia ei ole voitu lyhyellä aikavälillä laskea niin nopeasti, että kustannuksia olisi saatu vuoden aikana laskettua. Kaiken kaikkiaan veteliläisten palveluiden käyttö on korkeaa eri palveluissa ja se nostaa kunnan kustannuksia rakenteellisten ongelmien lisäksi. Työtä rakenteellisten asioiden korjaamiseksi on jo tehtykin ja edelleen vuoden aikaan tiivistettiin suunnitelmien tekemistä yhteistyössä yhdistysten ja muiden kuntien kanssa. Vetelin kuntaosuuksien nousu vuonna 2010 oli 10,11 %. Perhon tuotannon ja liikelaitoksen muiden kuntien yhteistyötä on jatkettu ja Perhon toiminta on pyritty liittämään luontevalla tavalla osaksi liikelaitosta. Asiakasasioiden hoidossa ja erityistilanteissa toimitaan koko ajan ilman rahapinta-ajattelua, lähtien liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Perhon tuotannolle ja peruspalveluiden yhteisille kustannuksille liikelaitos varasi 5.567.722 :n määrärahan. Perhon kirjanpidosta saadun tiedon (10.2.2012 tilanne) mukaan Perhon kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa olivat 5.739.717. Näin ollen Perhon kustannusten vuotuiseksi kasvuksi muodostui 4,3 %. 10

KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaon periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Peruspalveluliikelaitoksessa on hyväksytty kustannuslaskentaan perustuvat suoriteperusteiset kuntahinnat. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kuitenkin kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kustannustenjako tehdään kuntien kesken niin, että kirjanpidollisesti seurataan kunkin kunnan sisällä toimivien toimintayksiköiden (esim. perusterveydenhuollon vastaanotto, vuodeosasto, vanhusten asumispalveluyksikkö, kotihoito) kustannuksia erikseen ja näiden nettokustannukset kohdistetaan ko. kunnan katettaviksi. Kuntien keskinäinen palveluiden käyttö laskutetaan sisäisenä ostona ja myyntinä peruspalvelulautakunnan hyväksymien suoriteperusteisten kuntahintojen mukaisesti. Näin ollen sisäisten ja ulkoisten palvelumyyntien, asiakasmaksujen ja muiden myyntituottojen jälkeen jäävä nettovaje jää ko. kunnan katettavaksi kuntaosuutena. Eräissä, lähinnä asiantuntijatehtävissä ja tulosyksikköjohdon tehtävissä, joissa työpanos jakautuu usean kunnan tai toimintayksikön kesken, on mm. palkkakustannukset jaettu useille vastuuyksiköille ja näin ollen kustannukset jakautuvat useiden kuntien kesken. Erikseen on sovittu sosiaalityöntekijöiden henkilöstömenojen osalta kustannusten jaosta, jossa kustannukset jaetaan suoraan niiden syntymisvaiheessa kuntien kesken (pl Perho) asukasluvun suhteessa. Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. Vuoden varrella on lisäksi sovittu mahdollisista käytännön järjestelyjen parantamisesta johtuvista lisämenoista, joihin Perho osallistuu. Suoriteperusteisia kuntahintoja käytetään kustannustenjaon perusteena Tunkkarin alueen perusterveydenhuollon vastaanoton, vuodeosaston ja kuntoutuksen sekä Markkulan toiminnoissa ja Psykososiaalisissa palveluissa (Pajalan ja Lestijoen yksiköt). Lähtökohtana on ollut, että mikäli kuntahinnoilla ei pystytä kattamaan todellisia kustannuksia tai perityt kuntahinnat johtavat kustannustasoa suurempaan tuottoon, hyvitetään tai lisälaskutetaan kuntaosuudet käytön suhteessa kustannustasoa vastaaviksi. Tällä periaatteella voidaan turvata yhteistoiminta-alueen eri kuntien keskinäinen tasapuolinen kohtelu kustannusten jaossa. Kuntahinnat perustuivat talousarvion kustannus- ja suorite-ennusteisiin. Kokonaisuutena kustannuskehitystä ja kuntien menokehitystä on ollut edelleen suhteellisen haasteellista arvioida vuoden kuluessa johtuen em. suhteellisen monimutkaisesta kustannustenjaosta, johon liittyy vielä se, että suuri osa tukipalveluista ostetaan kuntayhtymältä tai kunnilta. Erityisen haasteellista kustannusseuranta on ollut Tunkkarin alueen kunnissa, joissa suuri osa toiminnoista ja kustannuksista muodostuu Tunkkarin toiminnoista. Osa kustannuksista muodostuu myös näissä kunnissa suoraan kuntien menoksi, mm. sosiaalityö, kotihoito ja hammashuolto. KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta perityt ennakot perustuvat talousarvioon. Ennakot on peritty kuukausittain 1:12 suhteessa talousarvion kokonaissummasta. Perhon kuntaennakoita ei ole peritty. Perittyjen kuntaennakoiden määrä oli yhteensä 35.223.600. Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus oli 36.503.136,14. Kuntaennakkojen perintä 2011 TA 2011 yhteensä Eräpv 5. pvä Eräpv. 15 pvä Yhteensä kk Halsua 2 943 600 122 650 122 650 245 300 Kannus 10 108 800 421 200 421 200 842 400 Kaustinen 7 394 400 308 100 308 100 616 200 Lestijärvi 1 866 600 77 775 77 775 155 550 Perho 5 567 722 231 988 231 988 463 976 Toholampi 6 340 800 264 200 264 200 528 400 Veteli 6 569 400 273 725 273 725 547 450 11

YHTEENSÄ 40 790 922 1 699 638 1 699 638 1 699 638 Tilinpäätöksen yhteydessä perittävä lisämaksu on yhteensä 1.279.536,14, joka jakautuu toteutuneiden nettokustannusten mukaisesti kuntien kesken. Suurimmat lisäperinnät kohdistuivat Veteliin 495.561,66 ja Kannukseen 473.154,05. Hieman pienemmät lisäperinnät kohdistuivat Toholammille 245.842,06, Kaustiselle 182.047,67 ja Lestijärvelle 64.731,80. Palautusta saa Halsua 181.801,10. Seuraavassa on esitelty kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus (korvaus kunnilta ja kuntayhtymiltä), lisäperinnän/palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtaisesti laskettu euromäärä. HALSUA KANNUS KAUSTINEN LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VETELI PERHO LASKUTETTU 2 943 600 10 108 800 7 394 400 1 866 600 6 340 800 6 569 400 (5 567 722) KUSTANNUS 2 761 799 10 581 954 7 576 448 1 931 332 6 586 642 7 064 962 LISÄPERINTÄ 473 154 182 048 64 732 245 842 495 562 PALAUTUS 181 801 /ASUKAS 2 143 1 845 1 761 2 264 1 893 2 037 (1 993) PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla on yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä erityisasema. Perhon kunnalla on oma palvelutuotanto, oma henkilöstö ja Perhon tuotannon kustannuksia seurataan Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoittaman mukaisina. Perhon oman tuotannon osuus, johon oli Jytan talousarviossa varattu määrärahaa 5.567.722 on kirjattu Perhon kunnan kirjanpidosta saatu 5.695.829 :n summan mukaisesti menona ostopalveluihin ja vastaavasti tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon - sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli 128.107 budjetoitua suurempi, mikä aiheuttaa Jytan 2011 budjettiin em. summan suuruisen lisämäärärahatarpeen.laskettaessa Peruspalveluliikelaitos Jytan tuotannon kustannuksia joudutaan erikseen eliminoidaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätökseen. 12

KUNTAYHTYMÄLTÄ JA KUNNILTA OSTETUT PALVELUT PERUSPALVELULIIKELAITOKSELLE Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa kuntayhtymän liikelaitokselle merkittävän määrän tukipalveluja. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden kokonaisarvo oli 3.589.963. Liikelaitoksen kirjanpidossa kustannukset esitetään ulkoisina menoina. Liikelaitoksen taloushallinto ja palkkahallinto sekä atk-palvelut, hankinta- ja varastotoimi hoidetaan kuntayhtymän organisaatiossa. Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset olivat 365.885, nousu edellisestä vuodesta 11,7 %. Atk-kustannukset olivat 591.646, nousu edellisestä vuodesta 16,7 %. Laboratorio- ja röntgenpalvelut muodostavat noin 932.000 euron suuruisen erän (vuonna 2010 n. 700.000 ). Hankintatoimi (varasto- ja apteekkituotteiden ostamisen palvelut) maksoi Jytalle 122.087 (2010 vuonna 109,315 ). Kuntayhtymän alaisuuteen kuuluvat Tunkkarin alueen keittiötoiminta sekä siivoustoimi ja tekniset palvelut. Näiden yksiköiden kustannukset kohdistetaan liikelaitokselle todellisten toteutuneiden kustannusten mukaisina ja niitä seurataan erillisinä vastuuyksikköinä kuntayhtymän kirjanpidossa. Kustannusten loppusumma on noin 1,6 M, kustannukset nousivat ravintopalveluissa 5,4 %, teknisissä palveluissa 3,2 % ja siivouspalveluissa kustannukset laskivat -11 %. Jyta toimii kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratuissa tiloissa ja ostaa niiltä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuokrauksen lähtökohtana on ollut, että Jyta saa vuokrata tilat käyttöönsä pääomakustannuksia ja toteutuneita käyttökustannuksia vastaavalla hinnoittelulla. Vuokratasot vaihtelevat näin ollen kohteittain merkittävästi, sillä käytössä on hyvin eri ikäisiä ja eri tasoisia tiloja. Osaan vuokrista sisältyy kohteen siivous tai lämmitys.kannus, Kaustinen, Toholampi ja Lestijärvi myivät ruokahuollon palvelut Jytan palvelutuotannolle. Myös tämän osalta yksikköhinnoittelussa oli eroja. Halsualla palveluiden ruokahuolto on Jytan omaa toimintaa ja ruokahuoltopalvelut tuotetaan Kannelman yhteydessä olevassa keittiössä kaikkiin Jytan toimintoihin Halsualla. Kunnille maksetut kiinteistö- ja ruokahuollon kustannukset olivat v. 2011 3.595.548, kasvua ed. vuoteen 6,8 % ja 229 617. Kuntien Jytalle tuottamat palvelut ja vuokrat 2011 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Vuokrat 165 649,15 471 420,96 340 194,01 94 400,82 776 488,33 158 108,14 Kiinteistöjen huoltomenot Ravintopalvelut (sis.vo, palvas,tukipalv) 481 007,50 465 130,90 133 474,64 471 274,97 Veteraaniateriat Kannus 38 400,00 summat alv 0% 165 649,15 990 828,46 805 324,91 227 875,46 1 247 763,30 158 108,14 vuokrat sis. siivouksen 13

TOIMINTAKERTOMUS 2011 PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE Perheiden tukemisen tulosalueella toimivat neuvolat, kouluterveydenhoito, sosiaalityön yksiköt, psykososiaalisten palveluiden tulosyksikkö (Perheneuvolat Kannuksessa ja Pajalassa Kaustisella, mielenterveysneuvolat Kannuksessa, Lestijärvellä, Toholammilla ja Pajalassa) ja vammaistyön yksikkö (toimipisteet Kenttäpolun asuntola Kannuksessa, Pesäpuun asuntola Toholammilla, Pihlajatupa Halsualla, toimintakeskukset Toholammilla ja Kaustisella sekä työkeskukset Kaustisella ja Kannuksessa). Perheiden tukemisen tulosalue käyttää paljon myös ostopalveluita mm. lastensuojelun perhekotipaikat ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna tavoitteena oli peruspalveluiden saatavuus sekä oikea ja ajantasainen tieto palveluista.asiakasneuvontaa on pyritty tehostamaan huomioiden asiakkaan omat voimavarat ja lähiverkostot. Palveluista on tiedotettu lehdistössä, kuntatiedotteissa ja Jytan www-sivuilla. Tiedottaminen on valittu myös yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi laatutyössä ja sitä tullaan työstämään/kehittämään jatkuvana prosessina muuttuvan palvelutarjonnan ja lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa. Kirjallisia tiedotteita jaetaan mm. jo nyt ensimmäisillä neuvolakäynneillä ja kouluterveydenhuollossa oppilaille koulutyön alkaessa. Prosessinäkökulma Toimintavuoden tavoitteina olivat asiakaslähtöiset prosessit, moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen, toimiva ja omatoimisuutta korostava kehitysvammahuollon palvelukokonaisuus sekä yhteinen ajanvaraus. Yhteistyö psykososiaalisten palvelujen sisällä ja sen läheisimpiin yhteistyökumppaneihin on ollut tiivistä. Kannuksessa uuden Perhekeskuksen toiminta marraskuun puolesta välistä eteenpäin on uusien yhteisten toimitilojen myötä vahvistanut yhteistyötä Lestijokilaakson psykiatrian aluepoliklinikan/erikoissairaanhoidon kanssa. Prosessien mallintamistyötä on tehty kaikkien yksiköiden kohdalla ja mm. psykososiaalisen tulosyksikön kohdalla ne on julkaistu yksikön kotisivuille intranetiin kaikkien työntekijöiden käyttöön. Nuppu hankkeen avulla kehitetty perhekeskustoiminnan malli otettiin yhtenäiseksi toimintatavaksi koko Jyta alueella vuonna 2011. Nuppu hankkeen myötä päivitettiin myös Varhaisen puuttumisen toimintamallit, joihin henkilöstö perehdytettiin ja koulutettiin. Kehitysvammahuollon palvelukokonaisuutta sekä omatoimisuutta on pyritty kehittämään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Nykyisten henkilöstöresurssien puitteissa kehitysvammaisten avotyöhön on pystytty ohjaamaan ainoastaan kaikkein omatoimisimmat kehitysvammaiset. Kehva palvelu- ja tukiasuntojen asukasrakenneselvitys suoritettiin kesällä. Profiloinnin toteuttamisessa haasteena ovat mm. omaisten asenteet sekä puuttuvat resurssit vanhustenhuollossa niiden kehitysvammaisten kohdalla, joiden toimintakyky ja ikä edellyttäisivät siirtymistä vanhustenhuollon piiriin. Keskitetty ajanvaraus siirtyi ulkopuolisista tekijöistä johtuen toteutettavaksi vuoden 2012 alkupuolelle. Henkilöstönäkökulma Toimintavuoden tavoitteena oli henkilöstön osaamisen vahvistaminen, perehdyttämissuunnitelmien ja -kansioiden kokoaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitäminen. Osaamista on vahvistettu henkilökunnan koulutuksella ja täydennyskoulutuspäivät ovat toteutuneet suositusten mukaisesti suurimmalla osalla henkilökuntaa. Tulosyksikkö/vastuuyksikkö johtajat ovat saaneet tukea johtamisosaamiseen ryhmässä tapahtuvan työnohjauksen kautta. Perehdyttämiskansiot on pääpiirteissään laadittu ja ne ovat löydettävissä toimipaikoilta sekä toimipaikkojen intran kotisivuilta. Perheiden tukemisen yhteinen kehittämispäivä pidettiin kesäkuussa Kälviällä Liljan kartanossa. Työpaikkapalavereita on pidetty säännöllisesti ja kehityskeskustelut toteutuivat lähes 100 %. Kehityskeskusteluista saadun palautteen mukaan työilmapiiri on parantunut. 14

Työtehtävien uudelleen järjestelyllä on myös saatu parannusta vastuuyksiköiden toimivuudessa ja työilmapiirissä. Lisäresurssia on tarvittu Kannuksen kouluterveydenhuoltoon 19 h/ viikko kevät- ja syyslukukaudeksi ja saman verran Toholammin neuvolaan 1.9.2011 alkaen. Näiden lisäresurssien avulla neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta annetun asetuksen mukaiset toiminnot on kohtuudella saatu järjestettyä. Lääkäriresurssien puute on koettu suurimpana epäkohtana varsinkin HaKaVe-alueen neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa sekä psykososiaalisissa palveluissa lähinnä perheneuvolatoiminnassa. Nuppu hankkeen myötä saatiin HaKaVe-alueelle perheohjaaja, jonka toimi vakinaistettiin loppuvuodesta. Ennaltaehkäisevään työhön on suunnattu puolet perheohjaajan työajasta. Näin on saatu moniammatillista yhteistyötä ja työparityöskentelyä myös neuvolatyöhön. Perhevalmennusta on kehitetty ja yhtenäistetty ja tämä työ jatkuu vielä alkaneen vuoden aikana yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa, jotka tekevät aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä. Henkilöstön liikkumista ja palveluiden tarjoamista joustavasti yli kuntarajojen on tehty resurssien antamissa puitteissa. Talousnäkökulma Talouden ja suoritteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti kuukausiraporttien avulla ja näistä on tiedotettu myös toimen- ja viranhaltijoille Talouteen on pyritty vaikuttamaan myös kehittämällä prosesseja tehokkaammin toimiviksi ja luomalla yhtenäiset toimintamallit. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on toteutettu kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti. Haittatapahtumien raportointijärjestelmän (Haippro) mukaan ilmoituksia tuli 15, jotka käsiteltiin asianmukaisesti ja ryhdyttiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Ilmoitukset tulivat lähinnä kehitysvammaisten palveluasumisyksiköistä. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta-ajatus: Perheiden palveluiden tulosalueen tehtävänä on etsiä yhdessä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa keinoja, jotka edistävät asiakkaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä. ASIAKASNÄKÖKULMA Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/mittausmenetelmä Loppuarviointi Peruspalvelujen saatavuus Toimiva tuotanto-organisaatio ja asiakaslähtöisen viranomaisyhteistyön tehostaminen Asiakaspalautteet ja Itsearviointi (80 % myönteinen palaute vastauksista) Asiakaspalaute oli vähäistä ja sen perusteella ei ole arvioitavissa asiakas-tyytyväisyyttä. Itsearviointiin ja sisäiseen valvontaan perustuen asetettu tavoite saavutettiin. Kuntalaisilla on oikea ja ajantasainen tieto palveluista Ajantasaiset esitteet palveluista ja viestintämenetelmien monipuolinen käyttö Esitteet palvelutarjonnasta päivitetään ja ajanmukaistetaan 6/11 Ajantasaiset web-sivut Palveluesitteitä on päivitetty ja työ tulee jatkumaan edelleen muuttuvan lainsäädännön ja palvelutarjonnan myötä. Web-sivuja on päivitetty ja pidetty ajan tasalla non stop PROSESSINÄKÖKULMA 15

Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/mittausmenetelmä Loppuarviointi Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen Toimiva ja omatoimisuutta korostava kehitysvammahuollon palvelukokonaisuus Työparityöskentely perhepalvelujen ja muiden ammattilaisten kanssa HaKaVe-alueella perustetaan perheohjaajan toimi Kehitetään neuvolan ja perhetyön yhteistyötä ja yhdessä tekemistä Avotyötoiminnan kehittäminen Palvelu- ja tukiasuntojen profilointi (paikkojen määrä + tarvittavat palvelut, mahdollinen erikoistuminen) Perhekeskustoiminta toimivana työmuotona vuoden 2011 loppuun mennessä Riittävä ja omatoimisuuteen kannustava hoivan ja huolenpidon aste jonot palveluihin, kysely/tutkimus tilanteesta Perhekeskustoiminta saatiin juurrutettua vuoden loppuun mennessä molempiin joki-laaksoihin Nuppu -hankkeen myötä. Perheohjaajan toimi vakinaistettiin HaKaVe -alueella ja toimenhaltijan ensisijaisena tehtävänä on varhainen tuki yhteistyössä äitiys- ja lasten neuvoloiden terveydenhoitajien kanssa. Avotyötoiminnan lisääminen ei onnistunut nykyisellä henkilöstö määrällä. Kehva avotyötoimintaan on kuitenkin pyritty ohjaamaan kaikki toimintakykyisimmät kehitysvammaiset. Kehva palvelu- ja tukiasunto profilointi suoritettiin kesällä 2011. Nykyisissä paikoissa asui viisi sellaista henkilöä, jotka toimintakykynsä ja ikänsä puolesta kuuluisivat vanhushuollon piiriin. Kehitysvammaisten tukiyhdistysten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Keskitetty ajanvaraus ja puhelinliikenne Vuoden 2011 aikana tullaan ottamaan käyttöön keskitetty puhelinliikenne ja ajanvaraus. Kaikki perheiden palveluiden toimipisteet kuuluvat yhteiseen keskitettyyn palvelunumeroon Keskitetty ajanvaraus siirtyi ulkopuolisista tekijöistä johtuen toteutettavaksi vuoden 2012 alkupuolelle. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN NÄKÖKULMA Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/mittausmenetelmä Loppuarviointi Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Täydennyskoulutusvelvollisuu den täyttyminen Johtamisosaamisen tukeminen/työnohjaus Kaikille esimiehillä järjestetään johtamiskoulutusta. Kehityskeskustelut 100 % Esimiehille on järjestetty tarvittava koulutus. Vastuu-/tulosyksikköjohtajille ja lähiesimiehille on myös järjestetty työnohjaus. Täydennyskoulutus toteutui lähes 100 % 3 pv/vuosi. Henkilöstön perehdyttäminen ja perehdyttämissuunnitelma Nimetyt työryhmät kokoavat perehdyttämiskansiot Perehdyttämiskansiot ovat käytössä jokaisessa Perehdyttämiskansiot on laadittu ja ne tullaan 16

kirjallisine ohjeineen 31.5.2011 mennessä. tulosyksikössä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä Henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitäminen Työpaikkapalaverit säännöllisesti, kehittämispäivät, kehityskeskustelut Työnohjaus TALOUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA Henkilöstön tyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) Sairauspoissaolojen määrä laittamaan jokaisen yksikön omille intra sivuille. Työyhteisökyselyn tulokset: Työyhteisön kehittämis-edellytykset 3,5( 2009 3,1) Työyhteisön toimivuus 3,7 (2009 3,3) Työn perusedellytykset 3,5(2009, 3,3) Henkilöstön hyvinvointi 3,7 (2009 3,6) 15,2 pv/hlö. Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/mittausmenetelmä Loppuarviointi Toiminta ja talous pysyvät tasapainossa suunnitelmien mukaan Kustannustietoisuuden lisääminen Talousarvion toteutuma +/- 1 % Toimintamenojen toteutuma oli 106,95 % (pl. Perho). Kyseinen ylitys johtui mm. neuvolatoiminnan sisäisistä lääkäripalveluiden ostoista, joita ei ollut huomioitu Ta:ssa. Lisäksi suurimmat ylitykset tapahtuivat myönnetyissä avustuksissa kotitalouksille 111,02 % ( pl Perho). KOTIHOIDON JA ASUMISEN TUKEMISEN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Vuonna 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia hyödynnettiin palveluasumisen yksiköissä kehittämällä yhteistyötä asiakkaiden ja omaisten kanssa, mm. omaisten illat, kirjeet kotiin, jne. Omaishoidossa ja kotihoidossa asiakastyytyväisyyskyselyt loppuvuonna, joiden ennakkotarkastelun pohjalta asiakkaat näyttävät olevan aikaisempaa tyytyväisempiä palveluihin. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on pystytty tekemään hoitotakuun rajoissa. Jonoa palveluasumiseen ei osassa kunnista juurikaan ollut, maksimissaan alle 10 henkilöä jonotti kerrallaan paikkaa. Naapurikuntia on hyödynnetty tarjoamalla sieltä paikkoja. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemiseen 1 2 kk:n aikarajassa on päästy suurimmassa osassa yksiköitä ja ne päivitettiin vähintään kerran vuodessa. Jossakin yksittäisessä yksikössä tavoite ei toteutunut. Ikäihmisten palveluissa pyrittiin asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen kuntoutuksen tehostamisella, kouluttamalla henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen ja asiakkaiden neuvonnalla 17

mm. jatkamalla kattavasti hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä (HEHKO) 75-vuotiaille. Uutena toimintana aloitettiin Ikäneuvolatoiminta yli 65-vuotiaille kaikissa kunnissa, tavoitteena ohjaus ja neuvonta matalan kynnyksen periaatteella sekä 70-vuotiaiden laaja-alaiset terveys- ja hyvinvointitarkastukset. Omatoimisia yhteydenottoja Ikäneuvolaan oli odotettua vähemmän. Asiakaskontakteja oli yhteensä 316. Kotikuntoutustoiminta on käynnistynyt Vetelin ja Kaustisen lisäksi Halsualla ja Kannuksessa. Asiakaskontakteja kertyi 827 kpl. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä ryhmätoimintaa on säännönmukaistettu ja Toholammilla yhteistyössä myös kunnan liikuntatoimen kanssa. Omaishoidossa pyrittiin panostamaan siihen, että omaishoitaja pystyisi pitämään lakisääteiset vapaansa entistä paremmin mm. markkinoimalla intervallihoitoa aikaisempaa enemmän. Omaishoidon virkistysvapaiden yksilöllistä toteutumista tuettiin mm. palvelusetelin käyttöön kannustamisella. Intervallihoidon käyttö ei oleellisesti kasvanut, päivähoitoa ei juuri käytetty ja palvelusetelin käyttö virkistysvapaiden järjestämiseen jäi vähäiseksi. Prosessinäkökulma Valvontaviranomaiset puuttuivat vuoden aikana monta kertaa vanhustenhuollon asumispalveluiden järjestämiseen, tekivät tarkastuksia ja antoivat ohjeita ja määräyksiä palveluasumisyksiköiden toiminnasta. Tämä vaikutti mm. paikkamääriin, kuormituksiin ja henkilöstömitoituksiin. Oman toiminnan laaduntarkkailun perusteella jouduttiin pienentämään Markkulan palvelukeskuksen yli sadan prosentin kuormitus noin 95-100 % kuormitukseen. Toisaalta ympärivuorokautisia palveluasumispaikkoja lisättiin, kun Kannuksessa Puistolan palveluasumisen yksikkö muutettiin vuoden alussa tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja Kotirannan remontin myötä palvelukeskuksen paikkamäärä nousi 43:een (aikaisemmin 39). Lestijärvellä Kotipirtin paikkamäärä nousi 25:een (aikaisemmin 20). Yhteensä vuoden loppuun mennessä tehostetun palveluasumisen paikkamäärä nousi 22 paikalla. Huolimatta paikkamäärien kasvusta saavutettiin prosesseja kehittämällä ja kotihoitoa tehostamalla tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon käytölle vuodelle 2011 asetettu tavoite pudottaa käyttöä 2 % edellisvuodesta. Halsua-Kaustinen-Veteli-alueella oli käynnissä suunnittelu tehostettujen palveluasumispaikkojen määristä ja rakennus-/remonttihankkeista. Vetelin alueella lopetettiin 9 palveluasumisen paikkaa (ei ympärivuorokautisia paikkoja). Tavoitteena ollut 85 % yli 75-vuotiaista asuu kotona toteutui, toteuma oli 86%. Sen sijaan 13 %:n tavoite yli 75-vuotiaiden säännöllisestä kotihoidosta ei toteutunut, 10,5 % yli 75-vuotiaista sai säännöllistä kotihoitoa. Kotihoidon käynnit lisääntyivät noin 1000:lla, mutta asiakastalouksia (n. 680) oli ajoittain edellisvuotta vähemmän. Osassa kuntia kotihoidon palveluita jouduttiin ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottamaan palvelusetelillä. Tukipalveluissa siivouspalveluita omana toimintana vähennettiin, asiointipalvelua pystyttiin antamaan edellisvuotta paremmin ja turvapuhelinasiakkaiden määrä kasvoi Halsuaa ja Kannusta lukuun ottamatta. Kuljetuspalveluita käytettiin huomattavasti edellisvuotta enemmän. Yli 75-vuotiaista omaishoidon sai tukea 7,6 %, joka on 1,1 % enemmän kuin vuonna 2010. Vanhusasiakkaiden määrä nousi Perhonjokilaaksossa. Yhteistyötä on tehty omaishoitoyhdistyksen ja seurakuntien kanssa mm. omaishoitajien yhteistapaamisten järjestelyissä. Saattohoitoprojektissa koko Kiurun alueella oltiin mukana ja tulosalueelle valmistui lääkehoitosuunnitelma ja yhteiset lupakäytänteet otettiin käyttöön. Myös Haipron käytöstä ja tuloksista on keskusteltu useaan otteeseen ja yhteiset käytänteet Haipron käsittelylle sovittiin. 18

Henkilöstönäkökulma Tulosalueella jouduttiin nostamaan muutaman yksikön miehitystä/koulutettua henkilökunta valvonta-viranomaisen kehoituksesta. Vakansseja muutettiin osaamisen nostamiseksi lähihoitajaksi eläköitymisten jälkeen (kodinhoitajia,, hoitoapulaisia) ja yksi lähihoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajaksi. Vakituisiin toimiin ja virkoihin saatiin hakijoita hyvin, mutta sijaisuuksiin jouduttiin ajoittain ottamaan epäpäteviä sijaisia ja oppisopimuksessa olevia. Toiminnan kannalta oli haasteellista, että kolme vastuuyksikköjohtajaa oli perhevapailla, mutta heille saatiin pätevät sijaiset ja lisäksi kaksi esimiesvakanssia täytettiin uusilla henkilöillä. Sairauspoissaoloja oli edellisvuotta hieman vähemmän. Henkilökunnan hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota mm. tarjoamalla esimiehille työnohjausta ja jossakin yksikössä oli myös henkilökunnalla työnohjausta. Palaveri- ja kehittämispäiväkäytänteet vakiintuivat. Työhyvinvointikyselyssä palautteet tulosalueen tasolla olivat selvästi paremmat kuin v. 2009. Täydennyskoulutusta saatiin enemmän, mutta edelleen keskimääräinen 3 pv/työntekijä ei täyttynyt ja henkilöiden välillä oli suuria eroja osallistumisessa. Eläkkeelle siirtymisiä oli kaksi, äitiys- ja vanhempainlomalla oli 21 työntekijää ja irtisanoutumisia tuli neljä. Talousnäkökulma Talousarviota ja sen toteutumista seurattiin tiiviisti koko vuoden. Joissakin yksiköissä hoitoisuuden nousu aiheutti ylimääräisen henkilökunnan tarvetta. Joissakin yksiköissä taas valvontaviranomaisen kehoituksesta jouduttiin lisäämään kesken vuotta henkilöstöä ja samasta syystä joissakin yksiköissä pienennettiin kuormitusta, mikä aiheutti suoritteiden laskua. Eristämistoimet aiheuttivat yhdessä yksikössä hoitotarvikkeiden kulutuksen lisäämistä ja ylimääräisen henkilökunnan tarvetta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäistä valvontaa on suoritettu kuntayhtymän ohjeistuksen mukaisesti usein pistokokein vuoden aikana, eikä merkittäviä puuttumisia ole tarvinnut tehdä. Riskien hallitsemiseksi on yritetty pitää tiukkaa talouden seurantaa, laadukasta palvelua on pyritty antamaan ja kehittämään palvelun ja hoidon laatua auditoinnin osoittamissa kehittämiskohteissa. Pätevän henkilökunnan pitäminen ja uusien pätevien työntekijöiden saanti etenkin sijaisiksi on riskien hallinnassa ollut esillä eniten. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Kotihoito ja palveluasuminen Toiminta-ajatus: Mahdollistetaan kuntalaiselle hyvä elämä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa ja edistetään itsenäistä selviytymistä järjestämällä riittävät ja laadukkaat kotihoidon palvelut. ASIAKASNÄKÖKULMA Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/mittausmenetelmä Loppuarviointi Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon ja palveluasumisen palveluihin Asiakastyytyväisyydestä saadaan säännöllisesti tietoa ja siihen reagoidaan -jatkuva palautelaatikko -kotihoito/omaishoitokysely, pariton vuosi -palveluasuminen kysely, parillinen vuosi Asiakastyytyväisyyskyselyt, tyytyväisten määrä on vähintään 80 % Jatkuviin palautelaatikkoihin tuli vähän palautteita. Kotihoidossa ja omaishoidossa tehtiin asiakas-kysely marraskuussa. Tulosten analysointi on kesken. Tyytyväisten määrä ylittänee 80% ja asiakkaat 19

näyttävät tyytyväisimmiltä kuin vuonna. 2009. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan Hoidon tarpeen arviointi 7 arkipäivän sisällä pyynnöstä, kirjaus Efficaan Toteuma 100 % Toteutui. Kaikilla asiakkailla on yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelma (HPS) Laaditaan kaikille säännöllisen kotihoidon ja palveluasumisen asukkaille, kokonaisuudessaan valmis 1-2 kk:ssa. Päivitys vähintään kerran vuodessa. Asiakkaan voimavarat huomioidaan. Henkilöstön koulutus asiassa. Palvelusuunnitelmien määrä, toteuma 100 % Mahdollinen opiskelijatyö sisällön laadusta. HPS tehdään kaikille tavoiteajassa paria yksikköä lukuun ottamatta ja päivitetään vähintään x1/v. Yksiköissä on kehitetty palvelusuunnitelmien sisältöä, mutta puutteita laadussa on edelleen. Opin-näytetyötä ei ole tehty. Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntoutuksen tehostamisella, ohjauksella ja neuvonnalla HEHKOT (Hyvinvointia edistävä kotik.) Toimintakykymittaus ikäihmisten neuvolaseulonnassa Kotikuntoutuksen tehostaminen Tasapainokoulu tai täsmäryhmäpilotointi Kuntoutumista edistävä hoitotyö palveluasumisessa käyttöön Ikäneuvolatoiminnan käynnistyminen 90 %:lle 75-vuotiasta on tehty HEHKO käynti ja haastattelu Ravapisteet Tilastot Toteutuneet ryhmät: 2011 ja 2012 Kuntoutumista edistävästä työotteesta ja hoitotyöstä koulutettujen määrä, lisäys vrt. vuodet 2010-2012 Käynnistyneiden yksiköiden määrä Saadut palautteet 82,7 %:lle tehtiin niistä, joille tarjottiin, loput kieltäytyivät. Palveluiden piirissä oleville haastattelua ei tarjottu. Ravapisteet ovat seurannassa käytössä, mutta vertailutietoa ei vielä ole käytettävissä. Ikäneuvolassa toimintakyky arvioidaan kaikilta. Palveluasumisessa toimivat lihaskuntoryhmät lähes kaikissa yksiköissä, ikäneuvolan tasapainoryhmät aloitettiin kotihoidossa oleville neljässä kunnassa. Kotihoidon ja noin puolet palveluasumisyksiköiden henkilökunnasta on osallistunut koulutukseen, jossa kuntouttava työote ja kinestetiikka esillä, osallistujia 111. Jokaisessa kunnassa käynnistettiin ikäneuvola. Palautetta ei vielä kerätty. Omaishoidon vapaat toteutetaan niitä haluaville Markkinointi kotikäynneillä, intervallipaikkojen järjestäminen, uusien toimintamuotojen kehittäminen Intervallijaksojen seuranta, jaksojen määrä suhteessa omaishoitajien määrään. Omaishoidon intervalleja ei erotettu muista jaksoista erilleen, joten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Käytön arvioitiin olleen suunnilleen ennallaan. Tuetaan omaishoidon virkistysvapaiden yksilöllistä toteutumista Päivähoidon järjestäminen tarvittaessa Palvelusetelin käyttömahdollisuus Yhteistyö omaishoitoyhdistyksen kanssa vapaiden toteuttamiseksi Vapaapäivien toteutumisen seuranta Asiakastyytyväisyyskysely Vapaiden käyttö ei ole oleellisesti lisääntynyt. Päivähoidon käyttöä ei juuri ollut. Asiakaskyselyssä toivottiin nuoremmille erityisesti muuta kuin vanhusten palveluasumispaikkaa. Palveluseteliä virkistysvapaiden käyttämiseksi käytetty vähän, 5 asiakasta. 20