Ohjausryhmä Katja Suomela xx Hanna Hasala xx Vilho Laakso xxx Rita Ruotsalainen-Kyynäräinen xx Kari I Mattila xxx Petri Haapanen xxx Jarkko Koponen xxx Anitta-Inkeri Tervo xx Kalle Lepistö xx Sanna Sirkkunen xx Johanna Siikaniemi xxx Päivi Kantola xxx Päivi Kantola Minna Pettinenx Tero Virtanen xx Juha Leppialho xxx Puheenjohtaja Kh Kh Kh Kltk Rehtori Rehtori Kyläkoulujen edustaja Kalkkisten koulun edustajat: Vesivehmaan koulun edustaja Länsi-Asikkalan koulun edustaja Anianpellon koulun edustaja Aurinkovuoren koulun edustaja Yläkoulun ja lukion edustaja Henkilöstön edustaja sihteeri Työryhmä Juha Leppialho Aija Viikilä Juri Nieminen Aapo Pispa pj siht
Kouluverkon kokonaisselvitys 1.0 Johdanto Asikkalan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 23.3.2015 12, että koko kunnan kouluverkosta tehdään kokonaisselvitys vuoden 2016 talousarviokäsittelyyn mennessä ja siinä tarkastellaan koko kunnan yhteenlaskettua oppilasennustetta ja taloudellisia realiteetteja. Selvityksessä otetaan huomioon lasten vanhempien tahtotilat koulujen vaihdoksista ja niiden vaikutuksesta kouluverkon tulevaisuuteen. Samalla selvitetään myös naapurikuntien kouluverkkosuunnitelmat ja niiden vaikutukset sekä yhteistyömahdollisuudet. Kokonaisselvitystä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Katja Suomela, Hanna Hasala, Vilho Laakso, Rita Ruotsalainen-Kyynäräinen, Kari I Mattila, Petri Haapanen, Jarkko Koponen, Anitta-Inkeri Tervo, Kalle Lepistö, Sanna Sirkkunen, Johanna Siikaniemi, Päivi Kantola, Minna Pettinen, Tero Virtanen ja Juha Leppialho. Työryhmän puheenjohtajana toimi koulutuslautakunnan puheenjohtaja Katja Suomela. Ohjausryhmälle asioita valmistelemaan on nimetty työryhmä, johon ovat kuuluneet Juri Nieminen, Aapo Pispa, Juha Leppialho ja Aija Viikilä Selvityksen tavoitteena on esittää päätöksentekoa varten kokonaiskuva perusopetuksen palveluverkon nykytilanteesta sekä realistiset kehittämisvaihtoehdot laadukkaan perusopetuksen palvelujen turvaamiseksi. Selvitys toteutetaan touko-lokakuussa 2015. Kouluverkkoselvityksen yhteys kunnan strategiaan voidaan määritellä seuraavien strategiasta löytyvien hakusanojen mukaan: Asikkalan kunta on itsenäinen, kehittyvä ja haluttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa Asikkalan kuntaa johdetaan pitkäjänteisesti Asikkala ei anna hallinnollisten ratkaisujen estää kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä Asikkala tuottaa kunnalliset peruspalvelut edullisemmin kuin Päijät-Hämeen kunnat keskimäärin Asikkalaa markkinoidaan asuinalueena kaikille, joille turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, luonnon läheisyys, puhdas, raikasilma ja vesi, peruspalvelujen saavutettavuus ovat tärkeitä Peruspalvelut ovat lähellä Keskusta-aluetta ympäröivä maaseutu tarjoaa vastapainoisen vaihtoehdon asumiseen elinvoimaisissa kylissä ja niiden virkeissä kyläyhteisöissä 1.1. Katsaus kouluverkon kehitykseen 2000 luvulla Asikkalan kunnan kouluverkkoa on tarkasteltu useaan kertaan 2000 luvulla. Edellinen kokonaisvaltaisempi kouluverkkoselvitys on tehty vuonna 2005. Kouluverkkoselvitysten taustoilta löytyvät vähentyneet oppilasmäärät, taloudellisten säästöjen etsiminen sekä sisäilmaongelmat. Asikkalan kunnan strategisena linjauksena kouluverkon suhteen on ollut vuosituhannen alussa valtuustossa hyväksytty linjaus, että koulu lakkaa siinä vaiheessa kun oppilasmäärä on kolmena peräkkäisenä vuotena ollut alle 24 oppilasta. Tätä periaatetta on valtuustossa peilattu kulloisiinkin säästötavoitteisiin. Kunnassa on 2000-luvulla lakkautettu kolme kyläkoulua (kaikki ovat olleet kaksiopettajaisia kouluja) sekä sulautettu erityiskoulu
osaksi yhtenäiskoulun perusopetusta. Viitailan koulu lakkautettiin vuonna 2006. Lakkauttamisen taustalla olivat vähentyneet oppilasmäärät, sekä kohonneet yksikkökustannukset. Lakkautushetkellä Viitailan koulussa oli 15 oppilasta. Koulun yksikköhinta oli ks. vuoden hintatasossa 11 773 /oppilas, kun vastaava kunnan kokonaisluku alakouluilla oli 4 951 /oppilas. Äinää-Vähimaan koulu lakkautettiin vuonna 2009. Lakkauttamisen taustalla olivat vähentyneet oppilasmäärät, sekä kohonneet yksikkökustannukset. Lakkautushetkellä Äinää-Vähimaan koulussa oli 20 oppilasta. Koulun yksikköhinta oli ks. vuoden hintatasossa 8107 /oppilas, kun vastaava kunnan kokonaisluku oli 5586 /oppilas Urajärven kouluyksikkö lakkautettiin vuonna 2015. Lakkauttamisen taustalla olivat koulun sisäilmaongelmat. Urajärven koulun lakkauttamisen yhteydessä laadittiin erillinen selvitys Itä-Asikkalan kouluoloista. Lakkautushetkellä Urajärven koulussa oli 16 oppilasta. Koulun yksikköhinta oli ks. vuoden hintatasossa 11815 /oppilas, kun vastaava kunnan kokonaisluku oli 7330 /oppilas Asikkalan kuntaan perustettiin 1.8.2014 lukien yhtenäiskoulu, johon kuuluvat/kuuluivat Anianpellon koulu, Aurinkovuoren koulu, yläkoulu ja lukio sekä lakkautettu Urajärven koulu. Yhtenäiskoulun perustamisen yhteydessä lakkautettiin erityisen tuen resurssikeskus (vanha Kanavan koulu). Resurssikeskuksen toiminnot integroitiin osaksi yhtenäiskoulun toimintaa. 1.2. Oppilaskehitys Tilastokeskuksen laatiman ennusteen mukaan Asikkalan kouluikäisten lasten määrä vuoteen 2014 saakka kehittyy seuraavasti: Asikkala 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v yht. 2011 84 105 65 75 96 89 80 98 87 108 887 2012 86 85 105 66 75 95 88 81 96 87 864 2013 94 87 86 105 66 75 95 89 79 95 871 2014 76 94 89 86 104 67 74 94 88 79 851 2015 92 77 95 88 86 103 67 75 93 87 863 2016 76 92 79 96 87 85 103 68 73 93 852 2017 77 78 93 80 94 87 85 102 67 73 836 2018 79 78 80 93 79 94 87 85 100 67 842 2019 78 80 80 81 92 79 93 88 84 100 855 2020 78 80 81 81 79 93 79 94 86 83 834 2021 78 79 81 82 80 80 92 79 92 86 829 2022 79 79 81 82 81 81 79 92 79 91 824 2023 78 79 81 81 82 81 81 80 90 79 812 2024 79 79 81 82 80 82 81 81 80 90 815 2025 78 79 81 81 82 81 81 82 79 79 803 2026 78 79 81 81 82 81 81 82 81 79 805 2027 79 79 80 83 80 81 81 82 81 81 807 2028 78 79 80 81 82 81 81 82 81 80 805 2029 77 78 81 81 82 81 81 82 80 81 804 2030 76 79 81 81 81 81 82 81 81 80 803
2031 76 79 80 82 80 81 81 83 80 81 803 2032 77 78 79 81 82 81 81 81 81 80 801 2033 77 78 79 81 80 82 80 83 80 81 801 2034 76 77 79 81 80 81 81 81 81 80 797 2035 75 77 79 80 80 81 81 81 81 80 795 2036 75 77 78 79 80 81 80 82 80 81 793 2037 75 77 78 79 80 79 81 81 80 81 791 2038 76 76 78 79 79 80 79 81 81 80 789 2039 75 76 77 79 80 79 79 80 80 80 785 2040 75 76 78 79 78 79 79 80 80 79 783 1.2.1 Oppilaskehitys kouluittain Oppilasmäärät päivitetty 13.8.2015 tilanteen mukaiseksi. Näissä luvuissa ei ole mukana pienryhmien oppilaita. Väestörekisteri poiminta on tehty 21.4.2015. Kalkkinen LKV 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk yht 2015-16 5 6 6 4 11 0 32 2016-17 4 5 6 6 4 11 36 2017-18 5 4 5 6 6 4 30 2018-19 7 5 4 5 6 6 33 2019-20 3 7 5 4 5 6 30 2020-21 2 3 7 5 4 5 26 2021-22 6 2 3 7 5 4 27 Länsi-Asikkala LKV 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk yht. 2015-16 6 11 8 7 8 6 46 2016-17 8 6 11 8 7 8 48 2017-18 10 8 6 11 8 7 50 2018-19 7 10 8 6 11 8 50 2019-20 10 7 10 8 6 11 52 2020-21 6 10 7 10 8 6 47 2021-22 5 6 10 7 10 8 46 Vesivehmaa LKV 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk yht. 2015-16 11 13 11 12 8 11 66 2016-17 21 11 13 11 12 8 76 2017-18 11 21 11 13 11 12 79 2018-19 11 11 21 11 13 11 78 2019-20 2 11 11 21 11 13 69 2020-21 15 2 11 11 21 11 71 2021-22 16 15 2 11 11 21 76
VYK Anianpelto ja Aurinkovuori LKV 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk yht. 2015-16 48 60 53 62 71 44 338 2016-17 59 48 60 53 62 71 353 2017-18 42 59 48 60 53 62 324 2018-19 54 42 59 48 60 53 316 2019-20 54 54 42 59 48 60 317 2020-21 57 54 54 42 59 48 314 2021-22 34 57 54 54 42 59 300 VYK Yläkoulu LKV 7 lk 8 lk 9 lk yht. 2015-16 106 92 90 288 2016-17 61 106 92 259 2017-18 98 61 106 265 2018-19 85 98 61 244 2019-20 78 85 98 261 2020-21 90 78 85 253 Luvuista puuttuu Kalliola-Paimela oppilaat (15-30 oppilasta) VYK Lukio LKV 1 lk 2 lk 3 lk yht. 2015-16 40 69 44 153 2016-17 45 40 69 154 2017-18 47 45 40 132 2018-19 54 47 45 146 2019-20 32 54 47 133 2020-21 49 32 54 135 Luvuista puuttuvat Kalliola-Paimela oppilaista ne jotka jatkavat lukiossa (5-15 oppilasta) sekä ilmailulinjan oppilaat (15-20 ulkokuntalaista oppilasta) 2. Maankäytön suunnitelmat Asikkalassa Nykyinen tonttivaranto ja arvio rakentamisesta Nykyinen tonttivaranto on Vääksyssä 194 tonttia ja muualla Asikkalassa 28 tonttia Omakotitontteja on vuokrattu tai myyty keskimäärin 4 kpl vuodessa. Kysyntä jatkunee vähintään samanlaisena tai kasvaa uusien tonttialueiden myötä. Jos uusia rivitaloja ja kerrostaloja saadaan kaavavalmiiksi, todennäköisesti niistä on kysyntää ja asuntojen määrä kasvaa. Jos yleinen talouden tilanne kohenee, tonttien kysyntä on todennäköisesti vilkkaampaa kuin viime vuosien aikana. Ensisijaisesti kysyntä sijoittuu Vääksyn alueelle. Seuraavaksi kysytyimpiä asuinalueita ovat Vesivehmaa, Kalkkinen ja Kurhila.
Urajärven ja Vesivehmaan osayleiskaavat ovat saaneet lainvoiman vuoden 2015 alkupuolella. Näissä kyläkaavoissa on merkitty uusia rakennuspaikkoja pääasiassa yksityisten maille. Urajärven osayleiskaavassa on osoitettu 80 uutta rakennuspaikkaa, jolloin koko kaavan toteutuessa uusia ala-asteikäisiä oppilaita tulisi lisää noin 17 kpl. Kaavassa laskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä Urajärvellä olisi 4 uutta ala-asteikäistä lasta. Vesivehmaan osayleiskaavassa on osoitettu 95 uutta rakennuspaikkaa, jolloin koko kaavan toteutuessa 10 vuoden ajanjaksolle sijoitettuna määrä olisi 9 asuinrakennusta vuodessa. Vesivehmaan osayleiskaava-aineistossa ei ole mainittu oppilaslaskelmia. Maankäytön suunnittelu Vireillä olevia osayleiskaavoja on ainoastaan Ruotsalaisen rantaosayleiskaava, jossa muodostuu pääosin loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Vireillä olevia kaavahankkeita ovat: Humalon alue Kalkkisissa, neljä uutta omakotitonttia ja 6 uutta pientalotonttia, jotka mahdollistavat myös rivitaloratkaisut korttelin 53 kaavamuutos, jossa Nuokun tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Kaavamuutos mahdollistaisi uuden asuinkerrostalon toiselle tontille sekä asuin-, liike ja toimistokäyttöä Nuokun tontin puolelle Kortteleiden 412 ja 413 asemakaavan muutos, jossa Saran vanhalle tontille ja sen viereen kaavaillaan kahta uutta asuinkerrostaloa Yksityisenä kaavahankkeena Korttelin 157 kaavamuutos Vääksyssä, jossa tarkastellaan kerrostalotontin rakennusoikeutta Haravakoneen puiston asemakaava Kurhilaan, 17 uutta pientalotonttia Saitan asemakaavan muutos, jossa kaavaillaan yhtä uutta teollisuus- ja varastorakennustonttia sekä yhtä uutta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttia Telakkarannan asemakaava Päijänteen ranta-alueelle, johon kaavaillaan asuinrakentamista. Asumismuoto ja rakentamistehokkuus ovat vielä selvityksen alla. Metsä-Aakalan asemakaava Vesivehmaalle, jossa kaavaillaan noin 30 uutta omakotitonttia ja valtatien 24 varteen uutta työpaikkarakentamista Lisäksi on muutamia yksityisten maanomistajien ranta-asemakaavahankkeita, jotka koskevat pääosin loma-asutusta Tulevaisuudessa uusia omakotitontteja tällä hetkellä vireillä olevien kaavojen myötä voi olla noin 51-57 kpl kyläalueilla ja kerrostalo/rivitaloasuntoja arviolta voi olla noin 100 kpl kunnan mailla ja 50 kpl yksityisillä kiinteistöillä. Lisäksi kunnalla on omistuksessa raakamaata Vesivehmaalla, jonne tulevaisuudessa voidaan asemakaavoittaa iso asuinalue. Rakentaminen kaavan ulkopuolisille alueille
Rakentaminen haja-asutusalueelle sijoittuu hajanaisesti ympäri kuntaa. Viime vuosina haja-asutusalueelle on rakennettu keskimäärin 6 asuinrakennusta vuodessa rakennusvalvonnan tietojen mukaan. Kaavoitus ja uudet työpaikat Uusia työpaikkoja on mahdollista syntyä vireillä olevien asemakaavojen johdosta Vesivehmaalle, Saittaan ja Kanavatielle Vääksyyn. Vesivehmaan osayleiskaavassa on alueita, jonne on mahdollista muodostaa asemakaavoituksella työpaikka- ja teollisuustontteja valtatien 24 varteen. Urajärven osayleiskaavassa on pieni työpaikkojen reservialue, jonne on mahdollista muodostaa asemakaavoituksella työpaikkatontteja maantien 313 varteen lähelle Vierumäen rajaa. 3. Nykytilan analyysi Kappaleessa kolme kuvataan Asikkalan opetuspalveluiden nykytilaa; koulu kustannusten valossa, koulun toimintakulttuuri, kuljetukset, kiinteistön kunto ja tulevat tiedossa olevat korjaukset vuoteen 2019 saakka. Huom! Taulukon ylempi luku on kiinteistön normaalia ylläpitoa edellyttävää toimintaa ja alempi luku on kiinteistön peruskunnostusta (pk) varten. 3.1. Kalkkisten koulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Kalkkisten koulu (Kalkkisten palvelukeskus) Kalkkisten koulu palvelee Asikkalan pohjoisosan esi- ja alakouluikäisiä lapsia. Oppilaaksiottoalue on liki kolmasosa Asikkalan kunnan pinta-alasta. Lisäksi koulussamme opiskelee yksittäisiä oppilaita Sysmän ja Heinolan puolelta. Koulun olemassaolo turvaa kohtuullisemmat koulumatkat alakouluikäisille. Mikäli kouluamme ei olisi, koulumatka nousisi pisimmillään lapsella jopa 45 kilometriin / suunta. Koulumme tarjoaa yksilöt huomioivaa perusopetusta. Opetuksessa käytämme monipuolisesti hyväksemme ympäröivää luontoa, yrityksiä ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Vahvuutenamme on joustavuus, yhteistyö vanhempainyhdistyksen, kyläyhdistyksen ja yritysten kanssa. Olemme kehittämismyönteisiä; pyrimme näkemään uudistukset mahdollisuuksina. Koulumme haasteet liittyvät erityisesti koulumatkoihin. Oppilaat tulevat laajalta alueelta. Mitä tapahtuu, jos kiristyvässä kuntataloudessa koulukuljetuksia ryhdytään karsimaan? Toisaalta pieni yksikkö on haavoittuvainen henkilöstön ongelmatilanteissa (mm. pitkäaikaiset poissaolot) ja taloudellisesti. Kalkkisten koulun kiinteistö on iäkäs. Viimeisin peruskorjaus on valmistunut vuonna 1991. Korjaustarvetta vanhassa kiinteistössä on aina. Vahvuuksina ovat monipuoliset tilat, joissa on mahdollisuus kolmannen ryhmätilan käyttöönottoon (jos yhteistyötä yli kuntarajojen pystytään luomaan).
Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka - Kivikoulu - Puukoulu 26 opp., 69781, 2684 /opp 2015 2016 2017 2018 2019- yht 12.000 33.000 12.000 2.000 59.000 (pk) 50.000 109.000 2015 2016 2017 2018 2019- yht 80.000 11.000 6.000 15.000 112.000 (pk) 50.000 162.000 271.000 3.2. Länsi-Asikkalan koulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Länsi-Asikkalan koulu antaa Länsi-Asikkalan alueen (Entiset Kurhilan, Viitailan ja Äinää-Vähimaan koulupiirit) lapsille perusopetusta luokilla 1-6. Koulun tavoite on antaa laadukasta perusopetusta ja varmistaa oppilaille hyvä pohja tulevia kouluvuosia varten. Koululla halutaan painottaa liikunnallisuutta, olemme mukana "Liikkuva koulu"-hankkeessa. Länsi-Asikkalan koulun vahvuutena on pienen koulun etu: koko henkilöstö tuntee kaikki oppilaat ja pystymme ennalta ehkäisevään toimintaan heti kun ongelmia alkaa ilmetä. Eriluokkalaiset oppilaat ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Perheet tunnetaan myös ja yhteistyö vanhempien kanssa on luontevaa. Kyläyhteisön kanssa toimiminen on hyvää. Lähikouluperiaate toteutuu eikä kenenkään koulumatka ole liian pitkä. Voimme tarjota oppilaille rauhallisen ja turvallisen kouluympäristön. Koulun kiinteistöä on kunnostettu viime vuosien aikana: ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu, piha-alue on tehty turvallisemmaksi, katto on uusittu ja lämmitysjärjestelmä sekä valaistus on tehty energiatehokkaammaksi. Koulun tiloja käytetään paljon iltaisin niin alueen lasten kuin aikuistenkin harrastustoimintaan. Haasteena koemme koulutilojen vielä tehokkaamman käytön: meille mahtuisi hyvin sekä esikoulu että iltapäiväkerho. Toivomme myös vakaata suunnitelmaa henkilöstön suhteen niin, että kaikki työntekijät olisivat vakinaisissa viroissa. Haasteena on saada tvt-laitteet uuden opetussuunnitelman vaatimalle tasolle. Koulurakennuksen kehittämiskohde on ulkonäön kohentaminen: ulkoseinän rappausta on odotettu jo monia vuosia. Tvt-laitteet: Länsi-Asikkalan koulun jokaisessa opetustilassa on tällä hetkellä 2 oppilastietokonetta. Se on ehdottomasti liian vähän, koska uudet opetussuunnitelmat edellyttävät tekstin tuottamista koneella sekä tiedonhakua ja -käsittelyä
Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka tietokoneella. Koulussamme pitäisi olla joko 18 siirrettävää laitetta tai jokaisessa luokassa 10 tietokonetta - oli ne sitten kannettavia tietokoneita tai i-padeja. Näiden lisäksi tarvitsemme kaksi tukiasemaa ja riittävän tehokkaan nettiyhteyden. 34 opp., 43570, 1281 /opp 2015 2016 2017 2018 2019- yht 12.000 26.000 9.000 22.500 10.000 79.500 (pk) 100.000 179.500 3.3. Vesivehmaan koulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Vesivehmaan koulu on olemassa, jotta se palvelee laadukkaasti alakoulun 1-6 luokkien oppilaita ja heidän huoltajiaan minimissään Vesivehmaan koulupiirin alueelta. Tämä on paitsi koulun myös huoltajien tahtotila. Lisäksi koulun tilat palvelevat iltapäiväkerhotoimintaa. Koulun yhtenä vahvuutena on hyvä sijainti, elinvoimaisuus ja runsas, ennusteiden mukaan kasvava oppilasmäärä. Pedagogisen painotusalueen ollessa matematiikan ja englannin kielen oppimisessa, myös uuden opetussuunnitelman mukaista toiminnallisen oppimisympäristön luomaa pedagogiikkaa on tavoitteena painottaa. Haasteena on saada koulukiinteistöön tiloja/resurssia siten, että tulevien vuosien oppilasmäärät voidaan vastaanottaa Vesivehmaan kouluun sekä säilyttää iltapäivätoiminta. Uuden opetussuunnitelman myötä tilojen riittävyys ja väljyys sekä sisällä että ulkona olisi tärkeää. Medialaitteiston (oppilaskoneet/tablettitietokoneet) lisääminen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi on tärkeä tavoitteemme. Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka 19 opp, 28150, 1482 /opp 2015 2016 2017 2018 2019- yht 80.000 15.000 2.000 45.000 142.000 (pk) 200.000 342.000 Ohjausryhmä esittää, että Vesivehmaalle rakennetaan yksi uusi luokkatila noin 60 m/2. Lisätilan rakentamisesta on keskusteltu aikaisemmin, kun arvioitiin Itä-Asikkalan kouluoloja. Lisärakentaminen tarkoittaa sitä, että kaikki vesivehmaan oppilaat voivat käydä alakoulua lähikoulussa. Lisärakentamisen kustaksiksi on tekninen toimi arvioinut noin 180.000. Ohjausryhmä esittää, että lisärakentamisesta päätetään TA 2016 yhteydessä. Muita mahdollisia vaihtoehtoja ovat siirtoelementtiluokan vuokraaminen koulun pihaan tai oppilaiden
kuljettaminen Aurinkovuoren kouluun. Vertailuksi siirtotilojen kustannusarvio 6 vuodelta (perustuu Cramolta saatuun tarjoukseen): Hinnat toteutettuna tuotteella C80:tä, jolloin kokonaisuus olisi vajaa 90m2. Kuljetus ja asennus: n.150 /m2 13 500 Purku ja kuljetus: n.100 /m2 9 000 Kuukausivuokra: n.14 /m2 90 720 (72 kk.) lisäksi tulevat perustukset sekä vesi ja viemäri noin 10 000 Yhteensä 123 220 Kustannusarvio 5-6 luokkalaisten kuljettamisesta Vääksyyn on 25 000 45 000 vuodessa, johtuen oppilasmäärän vaihtelusta 19-33. Kuuden vuoden aikana, oppilasmäärien ollessa ennusteen mukaisia, kustannusarvio on välillä 150 000-270 000. 3.4. Anianpellon koulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Anianpellon koulu on suunnittelu alkuopetusta varten. Samassa kiinteistössä toimivat esiopetus ja ip-toiminta. Koulussa toimii seitsemän luokkatilaa. Koulussa on mahdollista toimia kolme rinnakkaisluokkaa ja yksi pienryhmä. Koululla on oma keittiö ja ruokalasali, joita käyttävät myös esiopetus ja päiväkoti Hulivili. Kaikki luokkatilat ovat tehokkaassa käytössä klo 13 asti. Koulun tiloja ei voi koulupäivien aikana suunnitella muuhun käyttötarkoitukseen. Koulun kehittämisen kannalta on tärkeää uudelleen järjestää koulurakennuksessa olevia tiloja. Tällöin tulisi kyseeseen mm. entisen kouluterveydenhoitajan ja hammaslääkärin tilat. Ne voisivat toimia esiopetuksen tiloina. Nyt esiopetuksen käytössä olevat tilat soveltuisivat avoimeksi oppimisympäristöksi koulun ja esiopetuksen yhteiskäyttöön. Näissä yhteiskäyttötiloissa olisi myös tarvittava tietotekninen varustetaso. Piha-alue on suunniteltu alkuopetukseen soveltuvaksi. Iltakäyttö tapahtuu liikuntasalin lisäksi luokkatiloissa. Wellamoja musiikkiopisto käyttävät luokkatiloja päivittäin koulupäivän jälkeen. Kiinteistössä kehitettävää Kiinteistönhoidon kannalta on tärkeää se, että siivoukselle jää aikaa. Opettajien työtilat ovat luokassa ja he jäävät työskentelemään ko. tiloihin koulupäivän jälkeen. Se tulee huomioida mm. iltapäivään suunnattujen toimintojen suhteen.
Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Anianpellon koulun tiloja tulee kehittää enemmän muunneltavaksi. Anianpellon koululla tulee edelleen olemaan käyttöä esi- ja alkuopetukseen suunnattuna oppimisympäristönä. Tämän lisäksi Anianpellon kouluun tarvitaan oppilaskohtaisia tietokoneita / tabletteja, jotta uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka Uusi opetussuunnitelma tuo mukaan myös sen, että oppilas tulee kohdella yksilönä. Opettajalla tulee olla aikaa oppilaan ohjaamiseen, tukemiseen ja arvioimiseen. Luokkien oppilasmäärät tulee arvioida myös laadullisista näkökulmista, ei pelkästään taloudelliselta näkökannalta. Mikäli alkuopetusluokkien oppilasmäärät ovat yli 20, ei se mahdollista oppilaiden yksilöllistä kohtaamista. Tämän lisäksi erityisoppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin ei ole mahdollista. Suotavaa on, että luokkien kokoonpano pysyy samana koko alakoulun. 26 opp., 32584, 1253 /opp 2015 2016 2017 2018 2019- yht 30.000 12.000 22.000 20.000 13.000 97.000 (pk) 400.000 497.000 3.5. Aurinkovuoren koulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Tässä oppimisympäristössä opiskelevat Vääksyn ja Urajärven koulupiirin 3.-6. oppilaat sekä oppilaat 2.-9. luokilta, joissa oppiminen tapahtuu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Aurinkovuoren koulua ei ole suunniteltu alkuopetusluokkien kouluksi. Aurinkovuoren koulussa on 12 yleisopetuksen, 6 erityisen tuen luokkaa, kaksi yläkoulun pienryhmää, pieni opetuskeittiö, musiikkipaja ja kirjasto. Tämän lisäksi alakerran luokkatiloissa on kaksi englannin luokkatilaa 40 m², luonnontiedon paja, taidepaja, terapiatila, yläkoulun musiikki, mediapaja ja jumppa-areena. Tiloissa toimii myös kunnan nuorisotoimi. Alakerran luokkatilat ovat myös iltaisin tehokkaassa käytössä. Sen takia niiden kalustaminen on mietitty niin, että se palvelee laajaa käyttäjäkuntaa lapsista aikuisiin. Uusi oppimisympäristö vastaa nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksiin (uusi opetussuunnitelma). Koulun tietotekninen varustus on suunniteltu niin, että oppimista voi tapahtua luokkatilan lisäksi auloissa ja pienryhmätiloissa sekä pihamaalla. Koulun kalustamisessa on mietitty niiden muunneltavuutta. Koulun tulee tältä osin säilyä avoimena oppimisympäristönä, avoimuus ja muunneltavuus kärsivät, mikäli koulu ahdetaan täyteen. Aurinkovuoren koulusta löytyy kaksi tilaa, jotka tällä hetkellä
eivät ole tehokkaassa käytössä. Toinen näistä tiloista on luonnontiedonpaja ja toinen 3.krs näyttelytila. Kyseiseen tilaan kaavailtu pienluokka vaatisi suunnittelua myös LVIS-suunnitelmien osalta eikä sitä ole huomioitu hankkeessa. Kirjastoon on saatu erillistä rahoitusta tilojen käyttötarpeen mukaan (lue: kyseiset tilat eivät ole muutettavissa muuhun käyttöön). Kiinteistössä hyvää ja kehitettävää Aurinkovuoren koulu on suunniteltu n. 300 oppilaalle. Jotkut koulun tiloista sisältävät määräyksistä tulevat rajoitteet henkilömäärille. Koulun väestönsuoja on rakennettu 265 hengelle (sis. jouston), jumppasaliin mahtuu maks. 225 henkeä (ei käytetä koko koulun juhlasalina), ruokasalissa pystyy ruokailemaan kerrallaan n. 80 ruokailijaa. Pääaulan ja käytäväparvien osalta ei henkilömäärää ole vielä määritelty. Kouluun voidaan sijoittaa maks. kaksi luokkaa, ilman remontteja. Kyseisen ratkaisun jälkeen nämä luokkatilat eivät enää toimisi samanaikaisopetuksen tilana, mikä rajoittaa koulun toimintakulttuurin toteutumista. Yksittäisiä oppilaita on sijoitettavissa 3.-6. vuosiluokille, vuosiluokasta riippuen. Luokkatilojen neliömäärä vaihtelee 54 60 m², se asettaa luokan oppilasmäärälle maksimirajat. Yhdessäkään luokassa ei tulisi olla yli 25 oppilasta. Koulun fyysiset puitteet ovat tällä hetkellä todella hyvät. Koulu on suunniteltu esteettömäksi eli pyörätuolilla liikkuminen onnistuu kaikkialla koulun tiloissa. Aurinkovuoren koulun mediapaja toimii etäopetuksen lähetyspisteenä. Aurinkovuoren koulun tietoviestinnän varustetaso on hyvä. Uuden opetussuunnitelman myötä koulua tulee edelleen kehittää avoimeksi oppimisympäristöksi niin, että oppilailla on mahdollisuus käyttää omia laitteitaan ja /tai koululla tulee olla oppilaskäytössä olevia kannettavia tietokoneita / tabletteja. Näitä koneita tullaan tarvitsemaan opetuskäytössä mm. taitoja taideaineiden oppitunneilla. Tämän lisäksi ohjelmat ja alustat tulee rakentaa koulun pedagogisista lähtökohdista käsin (pilvipalvelut ja Office 365). Aurinkovuoren koulun tulisi olla edelläkävijä tässä suhteessa. Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka Jo nyt on osoitettavissa, että mediapaja on suunniteltu liian pieneksi luokkatilaksi. Suurien opetusryhmien takia jokainen oppilas ei pääse oman koneen äärelle. Toisaalta kyseinen tila on koko ajan varattuna. Tämän takia luonnontiedon pajaa tullaan kehittämään enemmän tietoviestintään soveltuvaksi luokkatilaksi 66 opp., 69781, 1057 /opp 2015 2016 2017 2018 2019 yht 0
3.6. Vyk, yläkoulu Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Vääksyn Yhteiskoulu / VYK palvelee Asikkalan ja nykyisin myös muiden paikkakuntien nuorten opiskelua. Yläkoulussa on suunnilleen 300 oppilasta (riippuen vuosista), joista noin 40 tulee Kalliolan ja Paimelan alueelta ja loput ovat Asikkalasta. Viimeisen 10 vuoden aikana oppilasmäärä tulevilla seiskoilla on laskenut noin 120 oppilaasta noin 80-100 välille ja se näyttäisi olevan trendi myös tulevina vuosina. Yläkoulun tavoitteena (peruskoulun päättötodistuksen ohella) ovat turvallinen, viihtyisä ja oppimisystävällinen koulupolku alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta II asteen koulutukseen asti. Kilpailu II asteen koulutuspaikoista on varsinkin ammatillisella puolella koko ajan kiristynyt ja siksi yläkoulun pitää pystyä vastaamaan tähän haasteeseen. Erityistehtävänä on huolehtia myös erityisoppilaiden luontevasta siirtymisestä II asteen koulutuspaikkoihin. Kaikki tämä työ vaatii henkilökunnalta ammattimaista asennetta työtehtävien hoitamiseen ja tarkkuutta, että kaikki asiat tulee vuosittain hoidettua valtiovallan asettamissa aikarajoissa. Yläkoulussa ei ole tällä hetkellä mitään erityispainotettua linjaa, kuten liikunta, luonnontieteet tai kielet. Jos yläkoulussa lähdettäisiin painotuslinjalle, niin silloin kyseinen asia tulisi huomioida myös oan kunnan lukion puolella. Muuten helposti kävisi niin, että kun painotus loppuu nivelvaiheessa, niin silloin samaa painotusta etsitään muualta. Jonkin erityisosaamisen painottaminen peruskoulun puolella on tarpeen keskustella uuden opetussuunnitelman yhteydessä ennen käyttöönottoa. Yläkoulusta II asteelle siirtyvien oppilaiden opiskelua helpottavat, jos yläkoulun aikana edellytetään ja painotetaan oppimaan oppimista (+ itsearviointi), itsenäistä työskentelyä, vastuunkantamista, mutta myös oppilaan tukemista oikeaan aikaan. Miten opetetaan, jotta voi tapahtua oppimista? Oppiminen on yksilöllistä ja sen takia korostetaan monipuolisia opetusmenetelmiä, työrauhaa ja yhdessä tekemistä. Opetusympäristönä voi luokan sijasta olla jokin muukin paikka ja tarpeen mukaan luokan ovet ovat avoimia opettajien väliselle yhteistyölle. Oppilaista välitetään, heitä kuunnellaan ja osallistetaan koulun toimintaan. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen ovat askel viihtyisään kouluympäristöön ja oppimiseen ja sitä edistetään kaikin keinoin. Yläkoulun vahvuutena ovat ammattitaitoinen, idearikas, osaava, yhteisöllinen henki ja tilanteen vaatiessa uudistushaluinen henkilökunta. Heillä on halua auttaa oppilaita oppimisessa. Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet hankkeiden avulla uudistamaan opetusvälineistöä kuten TVT laitteita, jotka ovat olennainen osa oppilaiden valmistamisessa jatko-opintoihin. TVT välineistön ja uuden opetussuunnitelman yhteydessä tapahtuva oppikirjojen uusiminen ovat rahaa vieviä uusimiskohteita. Tulevaisuuden
kouluympäristö vaatii myös luontevien ja toimivien tietoliikenneverkkojen käyttöönottoa kouluopiskelussa (laitteiden käyttö ja verkon toimivuus). Kuljetukset, oppilasmäärät ja kustannukset Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka (Vyk + lukio) Yläkoulun ja lukion aula- ja luokkatilojen uudistaminen on yksi tulevien vuosien kysymysmerkki. Tilat ja kalusteet on uusittu noin 20 vuotta sitten ja uuden opetussuunnitelman mukaiset opetusratkaisut vaatisivat päivitysremonttia. Luokkien rakentaminen pistokepaikkojen ja verkkoyhteyksien osalta riittäviksi. Yksi suurimpia ongelmia viimeisten vuosien aikana ovat olleet sisäilmaongelmat. Joka vuosi tulee esille jostakin koulun tilasta jonkun/joidenkin oppilaiden tai opettajien osalta tietoa huonosta ilmasta tai pahasta hajusta. Ennen sisätilojen remonttia koulun perustukset, lattiat, katot ja seinät pitäisi kauttaaltaan mitata ja katsoa, mitä kannattaa tehdä. 144 opp., 132457, 920 /opp 2015 2016 2017 2018 2019 yht 60.000 124.500 118.000 75.500 29.000 407.000 (pk) 250.000 200.000 200.000 1.057.000 3.7. Vyk, lukio Miksi koulu on olemassa OPS 2016 ja sen vaikutus koulun oppimisympäristöön Vääksyn Yhteiskoulun lukio on noin 170 opiskelijan koulutuspaikka. Uusien aloittavien opiskelijoiden lukumäärä on vuosittain vaihdellut 50-65 opiskelijan välillä (yleislinja ja ilmailulinja). Oman kunnan alueelta tulevien lukiolaisten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mutta mitään suurempaa massamuuttoa Lahden lukioihin ei ole tapahtunut. Lahteen lähtee joka vuosi muutama opiskelija harrastuksen, erityispainotuksen tai jonkun oman henkilökohtaisen syyn takia. Aloittavien lukiolaisten lukumäärää vaikuttaa enemmän 9. luokkalaisten lukumäärä, josta lukiolaiset seulotaan. Heistä tulee noin 40 %:a lukioon. Vääksyn Yhteiskoulun lukion painotuksena on ilmailulinja ja muutaman kerran on puheeksi otettu, että olisiko tarpeen painottaa yleislinjan jotakin tiettyä oppiainetta tai oppiaineryhmää. Ilmailulinjan eteen tehty kova työ ja markkinointi ovat vahvistaneet sen asemaa ja nyt on muutamana vuotena ollut melko hyvin hakijoita. Ilmailulinjalle haetaan liikennelentäjiksi, lennonjohtoon tai sotilaslentäjiksi pyrkiviä opiskelijoita. Hakijoiden lukumäärä ei kerro koko totuutta, vaan se kuinka suuri lukumäärä on laittanut ilmailulinjan ensimmäiselle sijalle. Ilmailulinjalle pääsemiseen vaikuttavat kiinnostus ilmailuun ja lukio-opintoihin. Haastattelut ja markkinointitapahtumat ovat osoittaneet, että ilmailulinjan markkinoinnissa ei voi pitää välivuosia. Rehtorit ja opot vaihtuvat ja uusia vanhempia tulee tilalle. Lukio tarjoaa turvallisen ja viihtyisän oppimispaikan lukio-opiskelijalle, jonka kautta hänellä on mahdollisuudet
hakeutua eri korkeakouluihin tai yliopistoon. Ylioppilaaksi päässyt nuori on saanut monipuolisen yleissivistävän koulutuksen, jonka avulla voi vaikka heti siirtyä tiettyihin työelämän tehtäviin. Lukio-opiskelu korostaa oppimaan oppimista, itsenäistä ja vastuuntuntoista opiskelua, monipuolisia opiskelumenetelmiä (sisältäen myös etäopetuksen ja oppimisalustat) ja opiskelijan omaa itsearviointia opiskelun edistymisestä. Oppimista tapahtuu ympäristössä, jossa on työrauha ja ketään ei kiusata. Lukio-opiskelijoiden kouluarkea tukevat aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtori sekä opiskeluhuollon henkilöstö. Lukion vahvuutena ovat ammattitaitoiset ja pätevät aineenopettajat. Lukioiden opetussuunnitelma on myös uudistumassa ja viimeisten vuosien aikana on kiinnitetty huomiota lukiolaisten viihtyvyyteen koulussa. Valtakunnallisten tulosten mukaan suurin osa opiskelijoista ei viihdy lukiossa. Tämän asian parantaminen omassa lukiossa on helpompaa, kun on idearikas, osaava, ja tilanteen vaatiessa uudistushaluinen henkilökunta. He ovat viime vuosina osoittaneet hyvää yhteisöllisyyttä, kun lukiota on markkinoitu oman kunnan nuorille. II asteen lukiokoulutus on murroksen tilassa. Valtakunnalliset uudistukset jämähtivät eduskuntavaalien ja taloudellisen taantuman myötä. Tällä hetkellä ovat epäselvyytenä, miten II asteen rahoitusjärjestelmä ja lukiokoulutuksen järjestäjäluvat uudistetaan. Ilmeisesti opiskelijakohtaisen hinnan pienennys saatiin tehtyä ennen vaaleja, mutta ne suuret leikkaussummat jäivät odottamaan tulevaisuutta. Kaikissa Suomen lukioissa tehdään uusi opetussuunnitelmatyö melkoisessa kiireessä syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Lukion uusi tuntijakoesitys ei merkittävästi muuttanut lukiokoulutuksen linjoja ja monet toivovat selkeää uudistusta lukionkurssien sisältöihin. Lukiokoulutus on vuosikymmeniä polkenut siinä tilassa, että opettaja opettaa ja opiskelija oppii. Siinä korostuu tiedon kaataminen päähän. Kun perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuu ja korostetaan uudenlaista oppimiskulttuuria, niin myös lukion pitäisi pystyä vastaamaan tähän tilanteeseen. Siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin syksyllä 2016 lisää myös kuntien II asteen koulutuskustannuksia. Koetilan rakentaminen koulun juhlasaliin, luokkaan B103 ja akvaariotilaan tehdään kesän 2015 aikana. Suunnittelussa huomioidaan, että juhlasali palvelee koko koulu juhlasalina ja ylioppilaskirjoituspaikkana. Omien lukiolaisten lisäksi saliin ja/tai luokkaan on mahdollista sijoittaa noin 15-20 koulun ulkopuolista opiskelijaa siinä vaiheessa, kun kirjoitetaan kaikkia oppiaineita. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen korostaa
tvt-pedagogiikan merkitystä niin yläkoulun kuin lukion puolella. Luokat ja tilat tulisi rakentaa sen mukaisesti, että pistokepaikkoja löytyy riittävästi ja verkkoyhteydet toimivat hyvin. Tämän hetken suurin huoli on Päijät-Hämeen lukiokoulutuksen valtalinja. Onko trendinä keskittää lukiokoulutus Lahteen vai pitää myös lähikuntien lukiot elinvoimaisina. Oman kunnan lukion elinvoimaisuus edellyttää kunnan päättäjiltä lisäresurssia valtiorahoituksen lisäksi. Hollolan ja Kärkölän lukiot lakkautettiin ja opiskelijat hakeutuivat Lahden lukioihin. Nyt on mielenkiinnolla odotettu Nastolan lukion (Salpauksen omistuksessa) mahdollista siirtymistä Lahden kaupungin omistukseen ja voiko kyseinen lukio enää toimia fyysisesti Nastolassa. Päijät-Hämeen aluelukiot ovat vuosia tehneet yhteistyötä ns. lyhyiden kielten ja tiettyjen muiden kurssien osalta. Yhteistyömuotoina ovat olleet verkkokurssit, etäopetus, yhteiset projektit tai sitten koulutustilaisuudet. Nyt mukana ovat vielä Vääksyn Yhteiskoulu, Heinolan lukio, Orimattilan Erkko lukio, Padasjoen ja Sysmän lukiot sekä toistaiseksi vielä Nastola. Opiskelijamäärien lasku ja tiiviit kytkökset yhtenäiskouluihin ovat tehneet sen, että etäopetukseen liittyvä yhteistyö keskittyy muutaman lukioon. Jos yhteistyön edellytykset vähenevät, niin lukioilla on edessä seuraavat pohdinnat: esim. lyhyitä kieliä opetetaan omassa lukiossa hyvin pieninä ryhminä. jos niitä ei opeteta, niin hyvät opiskelijat hakeutuvat jo sitä kautta muualle ja vievät usein mukanaan muitakin opiskelijoita. jos linjana olisi, että pienten ryhmien opetus on ok, niin otetaanko tuntikehys muista aineista. Viimeisimmät haastattelut ovat osoittaneet, että lukiolaiset haluavat oman kunnan lukiolta joitakin erikoiskursseja. Isoilla lukioilla on näitä tarjota. Tämän asian pohdinnalla on vaikutus lukion opiskelijamäärään ja sitä kautta tulevaan rahaan. yleensä jos lukio lähtee kutistumaan syystä tai toisesta, niin se on lumipalloilmiö Lukion merkitys kunnan markkinoinnissa: Lukion oppilasmäärän kasvattaminen on tärkeää elinvoimaisuuden ja lukion valinnaisten kurssien riittävän valikoiman turvaamiseksi. Lukio on kunnalle tärkeä myös siksi, että opetusvelvollisuuksia on vaikea saada täyteen tietyissä oppiaineissa pelkästään yläkoulun oppitunteina ja lukion loppumisella olisi negatiivinen vaikutus osaavan opetushenkilöstön rekrytointiin. Lukion olemassaololla on myös merkitystä lapsiperheiden sijoituspäätöksiin. Kynnys asettua kuntaan, jossa ei ole lukiota on korkeampi kuin laadukasta ja monipuolista lukio-opetusta tarjoavaan vireään kuntaan. Kokonaisuutena kunnan lukiotoiminnan turvaamiseksi lukion oppilasmäärää on kasvatettava. Vääksyn lukion tehtävä ei ole olla eliittilukio, vaan tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuus opiskeluun ja väylä eri
korkeakouluopintoihin. Tämä ehkäisee syrjäytymistä ja tukee nuorisotakuuta. Moni nuori on yhdeksännellä luokalla kehitysvaiheessa, jossa kypsyminen on kesken ja mahdollisuuden saadessaan, vaatimattomankin peruskoulun lopputodistuksen pohjalta, on mahdollista selviytyä lukio-opinnoista kunnialla. Kiinteistön kunto ja korjaustarve vuoteen 2019 saakka Vääksyn Yhteiskoulun lukiolla on edelleen mahdollisuus kehittyä Etelä-Päijänteen eri kuntien yhteiseksi lukioksi, jos kaikilla kunnilla löytyy sellainen tahtotila. Lukion kunnostus on arvioitu kohdassa yläkoulu 4. Kouluverkon kehittämisvaihtoehdot Kouluverkon kehittämisvaihtoehtoja lähestyttiin tässä selvityksessä siten, että ohjausryhmän merkitystä päämäärien ja tavoitteiden asettamisessa haluttiin korostaa. Ohjausryhmälle järjestettiin seminaari 13.5. Seminaariaineiston tuotoksena ryhmän jäsenet määrittelivät, että tulevaisuuden koululle tärkeitä tavoitteita ovat: Hyvä opetus: Hyvä opetus tarkoittaa päteviä, innostavia ja ammattitaitoisia opettajia sekä turvallista ja viihtyisää oppimisympäristöä. Ryhmän näkemys on, että hyvää opetusta tukevat pienet opetusryhmät. Opetusryhmien koon kasvattamisesta nykyisistä strategisista linjauksista ei pidetty kannatettavana. Koulujen opetusvälineet pitää pystyä pitämään sellaisina, että opetus on tasavertaista ja opetussuunnitelman mukaista. Oppimisen perusta on kasvattaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden jatko-opintoihin. Koulu on lähellä: Asikkalan tulevaisuuden kouluverkko perustuu lähikouluperiaatteelle. Kouluja ei keskitetä vaan kouluverkkoa kehitetään kunnan alueiden identiteettiä kunnioittaen. Hyvä ilmapiiri: Koulussa on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on halu oppia ja he viihtyvät. Koulun ja yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta haluttiin korostaa. Työryhmä totesi, että ulkoiset puitteet eivät ole ainut merkittävä tekijä koulun viihtyvyydessä, vaan todellinen viihtyvyys ratkaistaan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kiusaamisen vastainen toiminta: Kiusaamisen estäminen kuuluu koulun hyvän ilmapiirin rakentamiseen. Työryhmä oli painokkaasti sen kannalla, että koulun tehtävä on puuttua välittömästi kaikkeen kiusaamiseen. Joustava koulupäivä: Lasten koulupäivät tulee järjestää mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Koulumatkaan käytettävä aika tulee olla kohtuullinen. Koulupäivän sisällä tärkeitä joustoelementtejä ovat välitunnit ja liikuntavälitunnit. Toiminnallisuuden kehittäminen niihin todettiin tärkeäksi. Työseminaarin jatko-osassa työryhmän tehtävä oli asettaa tavoitteet tukemaan Asikkalan tulevaisuuden kouluverkkoa. Pääsääntöisesti tulevaisuuden kouluverkko nähtiin perustuvaksi nykyisten koulujen varaan. Lukio on osa kunnan palvelurakennetta. Lukion ilmailulinjan jatkuminen koettiin tärkeäksi. Ohjausryhmä asetti tavoitteeksi, että jokaisen koulun ympärille rakentuu omanlaisensa palvelukeskuskeskittymä. Palvelukeskusten toiminta-alueisiin voi kuulua esimerkiksi varhaiskasvatusta, esiopetusta,. Palvelukeskus voidaan lakkauttaa, jos lapsimäärät laskevat ennalta määriteltyjen rajojen alapuolelle (esim. alle 24 oppilasta).
Nykyisten koulujen perustalle rakentuvalle palveluverkostolle esitettiin vastanäkemyksenä keskitetty malli, jossa Vääksyyn keskittyvät yhtenäiskoulu ja lukio ja Vesivehmaalle jää eteläistä kuntaa palveleva Vesivehmaan palvelukeskus Ohjausryhmän työtä valmisteleva työryhmä halusi lisätä valmisteltavien vaihtoehtojen joukkoon lisäehdotuksia. Ensimmäinen lisäys on vaihtoehto, jossa palveluverkko säilyy muilta osin entisellään mutta Länsi-Asikkalan koulu lakkautetaan 1.8.2016 lukien. Toinen lisäys on vaihtoehto, jossa yhtenäiskoulun sisällä luovutaan Anianpellon koulun kiinteistöstä ja 1-2 vuosiluokkien oppilaat siirretään Aurinkovuoren kouluun. Kolmas uusi ehdotus on kokonaiskeskittäminen, jossa kaikki alakoulun oppilaat ovat Aurinkovuoren koulussa ja opetus toteutetaan tarvittavin osin kahdessa lukuvuorossa. A Nykyrakenteeseen perustuva kouluverkko Yhtenäiskoulu Vesivehmaa Länsi-Asikkala Kalkkinen Anianpelto Kalkkisten päiväkoti Aurinkovuori Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja B.1. Kahden palvelukeskuksen malli (Anianpellon koulu jää) Yhtenäiskoulu Aurinkovuori Anianpelto Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja Vesivehmaa B.2. Kahden palvelukeskuksen malli (Anianpelto sulautuu Aurinkovuoren kouluun) Yhtenäiskoulu Aurinkovuori Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja Vesivehmaa C Kolmen palvelukeskuksen malli; Anianpelto jää, Länsi-Asikkala suljetaan Yhtenäiskoulu Vesivehmaa Kalkkinen Aurinkovuori Kalkkisten päiväkoti Anianpelto
Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja D Vääksyn alakoulut keskittävä malli, Länsi-Asikkalan lakkauttaminen ja Anianpellon koulun lakkauttaminen Yhtenäiskoulu Vesivehmaa Kalkkinen Aurinkovuori Kalkkisten päiväkoti Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja E Keskittävä malli (edellyttää vuorolukua) Yhtenäiskoulu Aurinkovuoren koulu Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja F Kouluverkko muilta osin jää mutta Anianpelto siirtyy Aurinkovuoreen Yhtenäiskoulu Vesivehmaa Länsi-Asikkala Kalkkinen Aurinkovuori Kalkkisten päiväkoti Yläkoulu Lukio lukion ilmailulinja Työryhmä päätti, että seuraavat vaihtoehdot lähtevät talous- ja tilalaskentaan: 1) Nykyrakenteeseen perustuva kouluverkko: tämä vaihtoehto muodostaa ns. nollavaihtoehdon, johon verrataan muiden vaihtoehtojen talousvaikutuksia, 2) Kolmen palvelukeskuksen malli, jossa Länsi-Asikkala suljetaan mutta kouluverkko muilta osin jää entisellään, 3) Kahden palvelukeskuksen malli, jossa kyläkouluista jää Vesivehmaan koulu ja Vääksyssä Anianpellon koulu jää nykyiselleen, 4) Vääksyn alakoulut keskittävä malli, jossa Länsi-Asikkalan lakkautetaan ja Anianpellon koulun oppilaat siirretään Aurinkovuoren koulun tiloihin. 5) Kouluverkko muilta osin jää mutta Anianpellon koulu siirtyy Aurinkovuoreen 4.1. Aurinkovuoren koulun kapasiteetti ja kehittämisvaihtoehtojen talousvaikutukset
Koulutusjohtaja pyysi rehtorin arvion Aurinkovuoren koulun mahdollisuudesta kasvattaa koulun oppilasmäärä sillä perusteella, että kunnan muita kouluja suljetaan: LAUSUNTO KOULUVERKKOSELVITYKSEEN AURINKOVUOREN KOULUN OPPILASMÄÄRÄ JA TOIMINTAKULTTUURI Aurinkovuoren koulun toiminta-ajatus perustuu siihen, että koko koulu toimii oppimisympäristönä. Laki velvoittaa koulua järjestämään opetusta oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (Perusopetuslaki 3 ). Aurinkovuoren koulun on suunniteltu niin, että lapset oppivat asioita niin kotiluokassa kuin luokkatilan ulkopuolella yhteistoimintatiloissa ja - auloissa. Kotiluokkia tukevat kaksi samanaikaisopetuksen tilaa sekä koulun muut yhteistoiminnalliset tilat. Jotta tilat olisivat muunneltavissa, tulee luokkakohtaista oppilasmäärää arvioitaessa käyttää laskentaperusteena seuraavaa: Pinta-ala 2,1-2,3 m 2 oppilasta kohti, koska koulussa käytetään monipuolisia oppimista tukevia menetelmiä. Tämän lisäksi luokassa työskentelee opettajan lisäksi usein ohjaaja. Pinta-ala 2 m 2 mikäli luokassa olisi vaan luentotyyppistä opetusta Jokaisessa luokkatilassa on n. 5 m2 opettajan työskentelytilaa. Oppilaiden yhdenvertaisuuden pohjalta on tärkeää, että yleisopetuksen pienryhmät sijaitsevat lähellä muita luokkia. Muunlainen sijoittelu eristää pienryhmien oppilaita. Oppimisen turvaamiseksi opetusryhmien koko tulee pitää mahd. pienenä. Se mahdollistaa pienryhmän oppilaiden integroinnin yleisopetuksen ryhmiin. Aurinkovuoren koulussa on seuraavia luokkatiloja; yleisopetuksen ryhmät ja kaksi yleisopetuksen pienryhmää. 2. ja 3. kerroksen yleisopetuksen luokat: 60 m 2 neljä luokkatilaa Kyseisiin luokkatiloihin mahtuu 27 oppilasta., yhteensä 108 oppilasta 58 58,5 m 2 neljä luokkatilaa Kyseisiin luokkatiloihin mahtuu 25 oppilasta, yhteensä 100 oppilasta. Kahdessa luokkatilassa pylvään sijainti vaikuttaa siihen, ettei luokkatilan pinta-ala vastaa opetuksen kannalta 54-54,5 m 2 kuusi luokkatilaa Näistä kaksi luokkaa on varattu pienryhmille. Yhdessä pienryhmässä on kymmenen oppilasta. Kyseisiin luokkatiloihin mahtuu 25 oppilasta, yhteensä 120 oppilasta (4 x 25 opp. + 2 x 10 opp.) Kyseisistä luokkatiloista kaksi toimii samanaikaisopetuksen tiloina (Samanaikaisopetus on kahden opettajan välistä, vuorovaikutteista yhdessä opettamista integroidussa oppimisympäristössä), joiden välissä on taitettava seinä. Mikäli nämä kaksi tilaa eivät toimi samanaikaisopetuksen tiloina, mahtuu toisen ja kolmannen kerroksen luokkatiloihin mahtuu maksimissaan yhteensä 328 oppilasta. Samanaikaisopetuksen toteutuessa kyseisten luokkatilojen osalta olisi oppilasmäärä n. 290 oppilasta.
Erityisopetus Tämä lisäksi koulussa toimii kaksi erityisopetuksen ryhmää, jossa oppilaat opiskelevat toiminta-alueittain tai yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti. Nämä oppilaat tarvitsevat pienryhmätiloja luokkahuoneen sisällä. 60,5 m2 Erityisopetus, max 8 oppilasta 77,5, m2 Erityisopetus, max 8 oppilasta, yhteensä 16 oppilasta Yläkoulun erityisopetuksen ryhmät Aurinkovuoren kouluun on sijoitettu kaksi yläkoulun pienryhmää. Yhdessä pienryhmässä on kymmenen oppilasta. Luokkien sijainti alakoulun puolella ei välttämättä ole paras vaihtoehto oppilaiden kannalta, mutta vastaavia tiloja ei löydy yläkoulun puolelta. 57,5 m 2 Kaksi yläkoulun erityisluokkaa, max 10 oppilasta, yhteensä 20 oppilasta Uuden opetussuunnitelman mukaiset yhteistoiminnalliset tilat Koulun toiminta-ajatusta tukevat parhaiten yhteisessä käytössä olevat luokkatilat. Kyseisille tiloille on mietitty käyttötarkoitus. Niiden varustelutaso on suunniteltu sen mukaan. Kaksi luokkatilaa 40, 5 m 2 kielten pienryhmäopetukseen Pienryhmätila 43,5 m 2 (3.krs näyttelytila) Mediapaja 51,5 m 2 (käyttöaste todella korkea, joten tarvitaan myös toinen tila) Taiteenpaja 88,0 m 2 Luonnontiedonpaja 75 m 2 (toinen mediapaja) Kirjasto 54 m 2 (videoneuvottelutila) Terapia-aistitila 48,5 m 2 Jumppa-areena 300 m 2 (Huom. maks. oppilasmäärä kyseisessä tilassa on 225 henkeä) Yhteenveto Lukuvuonna 2015 2016 koulussa opiskelee 270 oppilasta (11 yleisopetuksen luokkaa, 2 yleisopetuksen pienryhmää, kaksi erityisopetuksen luokkaa ja kaksi yläkoulun pienryhmää). Aurinkovuoren koulu on suunniteltu oppimisympäristöksi, jossa voi opiskella 320 oppilasta, mikäli luokissa on maksimimäärä oppilaita 25-27 oppilasta. Mikäli kouluun halutaan lisää oppilaita, tulee heidät sijoittaa olemassa oleviin opetusryhmiin. Yhteistoimintaan suunnatut tilat tulee käyttää kyseistä tarkoitusta varten. Tällä haluamme mahdollistaa oppilaille turvallisen ja tulevaisuuteen suunnatun oppimisympäristön. Opetusryhmien muodostaminen Perusopetusasetuksen mukaan oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on perusteltua, eikä järjestely vaaranna oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla enintään kuusi oppilasta. Jos tässä
tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä niiden oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos oppilaan opetus annetaan yleisopetuksen ryhmässä, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. Muutoin opetusryhmien koko on kunnan päätettävissä. Sivistyslautakunnan (22.5.2013 32) hyväksymien laatukorttien mukaan kohtuullinen ryhmäkoko on: 1 ja 2 vuosiluokilla 20 oppilasta (sis. yhdys-luokkaopetuksen) 3,4,5 ja 6 vuosiluokilla 25 oppilasta (sis. yhdys-luokkaopetuksen) 7 9- vuosiluokilla 25 oppilasta Oppilasmäärärajoista voidaan poiketa perustellusta syystä sivistyslautakunnan päätöksellä. Ehdottomat ylärajat ovat 1-2 vuosiluokilla 25, 3 6 vuosiluokilla 28. Matemaattinen malli siitä, kuinka Aurinkovuoren kouluun voidaan sijoittaa oppilaita: AURINKOVUOREN KOULU, huonealat Laskennallinen Aurinkovuori uusi Aurinkovuori uusi Aurinkovuori uusi Aurinkovuori uusi Aurinkovuori luokka- Länsi-Asikkala luokka- Länsi-Asikkala luokka- Anianpelto luokka-anianpelto nykyinen käyttö jako jako Kalkkinen jako jako Länsi-Asikkala esim. esim. esim. esim. Nro Huone Luokka h/vko m2 opp m2/opp opp m2/opp opp m2/opp Luokka opp m2/opp opp m2/opp opp m2/opp Välitila 40 16 2,50 PR 2 7 5,71 PR 2 7 5,71 245 LUOKKA PR1 24 54 25 2,16 11 4,91 PR1 11 4,91 PR 1 11 4,91 PR 1 11 4,91 PR 1 11 4,91 332 LUOKKA PR2 30 54 25 2,16 7 7,71 PR2 7 7,71 PR 2 7 7,71 4 lk 20 2,70 4 lk 20 2,70 233 LUOKKA MU 7-8 30 57,5 25 2,30 5 11,50 MU 7-8 5 11,50 MU 7-8 5 11,50 MU 7-8 5 11,50 MU 7-8 5 11,50 236 LUOKKA MU 8-9 30 57,5 25 2,30 4 14,38 MU 8-9 4 14,38 MU 8-9 4 14,38 MU 8-9 4 14,38 MU 8-9 4 14,38 132 LUOKKA 1-3 KE 25 60,5 30 2,02 5 12,10 1-3 KE 5 12,10 1-3 KE 5 12,10 1-3 KE 5 12,10 5 lk 27 2,24 135 LUOKKA 4-9 KE 30 77,5 30 2,58 6 12,92 4-9 KE 6 12,92 4-9 KE 6 12,92 4-9 KE 6 12,92 5 lk 26 2,98 246 LUOKKA 3A 24 54 25 2,16 18 3,00 3 lk 21 2,57 3 lk 22 2,45 1 lk 24 2,25 2 lk 23 2,35 257 LUOKKA 3B 26 58 25 2,32 17 3,41 3 lk 20 2,90 3 lk 22 2,64 1 lk 24 2,42 2 lk 23 2,52 255 LUOKKA 3C 27 58,5 25 2,34 18 3,25 3 lk 20 2,93 3 lk 23 2,54 2 lk 20 2,93 2 lk 23 2,54 342 LUOKKA 4A 26 58,5 25 2,34 23 2,54 4 lk 20 2,93 4 lk 20 2,93 2 lk 20 2,93 4 lk 25 2,34 344 LUOKKA 4B 29 58 25 2,32 18 3,22 4 lk 24 2,42 5 lk 22 2,64 2 lk 20 2,90 4 lk 25 2,32 333 LUOKKA 4C 26 54 25 2,16 21 2,57 4 lk 25 2,16 5 lk 22 2,45 4 lk 21 2,57 6 lk 25 2,16 253 LUOKKA 5A 28 60 30 2,00 25 2,40 5 lk 27 2,22 4 lk 26 2,31 3 lk 26 2,31 1 lk 27 2,22 252 LUOKKA 5B 26 60 30 2,00 22 2,73 5 lk 26 2,31 4 lk 27 2,22 3 lk 27 2,22 1 lk 26 2,31 334 LUOKKA 5C * 54,5 25 2,18 24 2,27 6 lk 25 2,18 5 lk 23 2,37 4 lk 21 2,60 1-3 KE 5 10,90 339 LUOKKA 6A *27 yht 60 30 2,00 23 2,61 5 lk 26 2,31 5 lk 23 2,61 5 lk 24 2,50 5 lk 26 2,31 340 LUOKKA 6B 26 60 30 2,00 21 2,86 6 lk 25 2,40 6 lk 25 2,40 5 lk 24 2,50 6 lk 26 2,31 247 LUOKKA ryhmät. 20 54,5 25 2,18 ryhmät. 6 lk 25 2,18 5 lk 23 2,37 4-9 KE 6 9,08 161 L.T. PAJA 10 75 6 lk 22 3,41 3 lk 31 2,42 159 KUV.PAJA 30 88 6 lk 22 4,00 3 lk 31 2,84 yht. oppilaita 496 268 297 318 376 422 Mihin sijoittuisi Anianpellon koulun pienryhmä? Ohjausryhmä totesi, että vaihtoehdot, joissa Anianpellon koulun oppilaat siirtyvät Aurinkovuoren kouluun edellyttävät joko lisärakentamista tai erityiskoulun tai osan oppilaista siirtämistä toisaalle. Lisäksi ohjausryhmä esittää mielipiteenään, että erityisen tuen oppilaiden integroituminen yleisopetuksen kanssa on pedagogisesti perusteltua ja vastaa valtakunnallisia linjauksia opetuksen järjestämisen suhteen.