TEM raportteja 30/2012

TEM raportteja 30/2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 6.11.2012

2012 Yhteishankintakoulutuksen selvitys TK-Eval Raportti 22.8.2012

2

SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. TAUSTAA... 7 2.1 Selvitystehtävä... 7 2.2 Yhteishankintakoulutus ja PROTEK-toiminta... 9 2.3 Selvityksen tiedonhankinta... 13 3. YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEN TOTEUTUMINEN... 14 3.1 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö... 14 3.1.1 Kysyntä kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain... 14 3.1.2 Hankintamenettelyt ja niiden käyttö... 15 3.1.3 Linjaukset koulutustuotteiden käytöstä... 18 3.1.4 Yhteishankintakoulutuksen kysyntään vastaaminen... 24 3.2 Yhteishankintakoulutuksen prosessien ja menettelyjen onnistuminen... 28 3.2.1 Nopeus reagoida työnantajien kehittämistarpeisiin... 28 3.2.2 Koulutussuunnitelmien laatiminen sekä apu koulutussuunnittelussa ja - neuvonnassa... 29 3.2.3 Avun tarve koulutussuunnittelussa ja -neuvonnassa... 31 3.2.4 Verkostokoulutukset... 32 3.2.5 Prosessien sujuvuus eri hankintamenettelyillä... 34 3.3 Tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö eri tahojen välillä... 42 3.3.1 Yhteishankintakoulutusten markkinointi... 42 3.3.2 Yhteistyön sujuvuus... 43 3.3.3 Yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon sisällä... 45 3.4 Menetelmät toiminnan seuraamiseen... 47 3.4.1 Seuranta, valvonta ja arviointi... 47 3.4.2 Palaute- ja seurantajärjestelmät... 48 3.4.3 Yhteishankintakoulutuksiin liittyvät valitukset ja tarkastukset... 50 3.5 Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen... 52 3.5.1 Koulutuksen hankinnassa ja toteuttamisessa esiintyneet rajoitteet... 52 3.5.2 MuutosKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen... 54 3.5.3 RekryKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen... 55 3.5.4 TäsmäKoulutuksen palvelusisällön kehittäminen... 56 3.5.5 Vaihtovalmennuksen palvelusisällön kehittäminen... 58 3.5.6 Yhteishankinnan hyvät käytännöt ja parhaat onnistumiset... 58 4. CASE-TARKASTELU - DOKUMENTIT... 62 4.1 Tausta case-tarkastelulle... 62 4.2 Yhteishankintakoulutuksen hankintamenettelyt... 63 4.3 Hankintojen perustelut... 65 4.4 Koulutuksen sisältö... 68 4.4.1 Yhteishankintakoulutusprosessin kesto ja toimialat/ammattialat... 68 4.4.2 Koulutuksen kesto... 70 4.4.3 Työssäoppimisen määrä sekä toteutuminen/haasteet... 71 4.4.4 Yritykselle räätälöity vs. tutkintotavoitteinen koulutus... 73 4.4.5 Yleis- vs. erityiskoulutus... 73 4.4.6 Sisältö koulutustuotteittain... 74 4.4.7 Työelämän laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen (erityisesti TäsmäKoulutus)... 75 4.5 Koulutuksesta saatu palaute vaikuttavuuden näkökulmasta... 77 4.6 Koulutusten vaikuttavuus Ura-tietojen perusteella... 80 3

5. CASE-TARKASTELU - HAASTATTELUT... 82 5.1 Tausta tarkastelulle... 82 5.2 Vaikuttavuuden näkökulma... 83 5.3 Prosessien/yhteistyön sujuvuus... 86 5.4 Tavoitteiden toteutuminen... 89 5.5 Esitetyt merkittävimmät kehittämistarpeet... 91 5.6 Onnistumisten takana hyvät käytännöt... 92 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 94 4

1. TIIVISTELMÄ TK-Eval toteutti yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA:n sekä Solenoidi Oy:n kanssa työ- ja elinkeinoministeriölle yhteishankintakoulutuksen selvityksen. Työ aloitettiin helmikuussa 2012 ja se päättyi elokuussa 2012. Selvitys rahoitettiin 70 % osuudella kansallisella rahalla ja 30 % osuudella ESR-rahalla PROTEKkehittämisohjelmasta. Tässä raportissa esitetään selvityksessä käytettävissä olleiden dokumenttien sekä selvityksen tiedonhankintaan perustuvat analyysit ja niihin pohjautuvat tulokset kehittämissuosituksineen. TK-Evalissa arvioinnista vastasivat erikoistutkijat Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää. AIKOPA:ssa arviointiin osallistuivat projektitutkija Sirpa Korhonen sekä erikoistutkija Jouni Ponnikas ja Solenoidista arviointiin osallistuivat konsultit Mika Eskola ja Kristian Karimo. Tähän tiivistelmään on koottu joitakin keskeisimpiä havaintoja ja näkökulmia selvityksestä. Havainnot on esitetty tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin raportin myöhemmissä luvuissa. Selvityksen tehtävänä oli tarkastella yhteishankintakoulutuksen toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Selvitystyö tehtiin käyttämällä koulutuksista saatavilla ollutta dokumentoitua aineistoa, toteuttamalla kysely sekä tekemällä haastatteluita. Aineistoa kertyi selvityksen toteuttamiseen runsaasti, josta annamme suuret kiitokset kaikille aineistoja toimittaneille, kyselyyn vastanneille sekä haastatteluihin osallistuneille. Tähän käsillä olevaan raporttiin tiivistyy kaikki kerätty aineisto analysointeineen niin läpinäkyvästi kuin se anonymiteetin säilyttämisen näkökulmasta on ollut mahdollista esittää. Selvityksessä tarkastelun kohteena olleissa yhteishankintakoulutuksissa käytettiin keskimäärin 80 päivää yhden henkilön kouluttamiseen ja tämä tapahtui keskimäärin 32 viikon aikana. Koulutustuotteittain toteutumisissa on havaittavissa isoja eroavuuksia. TäsmäKoulutukseen käytettiin keskimäärin 32 päivää 33 viikon aikana, kun taas RekryKoulutukseen meni keskimäärin 144 päivää 34 viikon aikana. MuutosKoulutukseen puolestaan käytettiin 68 päivää 24 viikon aikana. Koulutukset viedään läpi myös alueellisesti eri vauhdilla. Tarkastelun kohteina olleista alueista tahti on ollut nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas väljimmällä aikataululla on edetty Kaakkois-Suomessa. Yksi keskeisimmistä ja toistuvimmista havainnoista selvityksessä oli se, että asiakaslähtöisyys näyttää toteutuvan yhteishankintakoulutuksessa hyvin. Tämä on onnistuneen toiminnan edellytys, ja se vaikuttaa olevan kunnossa. Yritysten vastauksista huokuu pääasiallisesti tyytyväisyys malliin, jolla he ovat saaneet apua toimintaansa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei kehittämistarpeita olisi nostettu esille. Oleellisia yhteishankintakoulutuksen kehittämistarpeita kohdistuu rekrytoitavien ja koulutettavien henkilöiden valintaan. Tämä sujuu pääsääntöisesti hyvin, mutta hieman liian usein tässä kohtaa tulee myös epäonnistumisia. Koulutettavien valintaan tarvitaan siten enemmän osuvuutta suhteessa yritysten tarpeisiin. Toinen kehittämistarve kohdistuu yhteishankintakoulutuksia koskevien käytäntöjen ja linjausten yhtenäisempään linjaan. Epäselvyyksiä on ollut havaittavissa tilanteissa, joissa asiakasyrityksillä on toimintaa useilla ELY-keskusalueilla. ELY-keskusalueittaisille käytännöille ja linjauksille on olemassa luonnollisesti omat tarpeet ja perusteet, mutta 5

nämä tulisi pystyä häivyttämään taka-alalle siten, etteivät ne vaikuta asiakasyritysten toimintaan koulutusten yhteydessä. Yhteishankintakoulutuksiin kuuluu oleellisena osana työssäoppiminen. Tätä osaa kouluttautumisesta pidetään yrityksissä tärkeänä ja opiskelijat ovat olleet sen toteutumiseen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Työssäoppiminen vaatii kuitenkin hyvin toteutuakseen paljon ohjausta ja työssäoppimisen haasteet liittyvätkin monesti työssäoppimisen ohjaukseen liittyviin seikkoihin kuten työssäohjaajien motivaatioon ja asennoitumiseen opiskelijoita kohtaan. Näissä kohdin on nähty vielä parantamisen varaa. Työssäoppimisen seuranta on myös kirjavaa ja osittain melko hankalaa. Osassa tapauksia seuranta asian suhteen lepää pelkästään jälkikäteen tehtävän seurannan varassa, kun taas osassa on kyse reaaliaikaisemmasta ja vuorovaikutteisemmasta seurannasta. Kyse on hyvin pitkälle priorisointikysymyksestä toimittaessa niukoilla resursseilla, mutta samalla myös asenteista seurantaa kohtaan. Yksi selvityksen oleellisista havainnoista liittyi markkinointiin ja tiedottamiseen. Selvityksestä nousee esille se, että yhteishankintakoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan tai sitä markkinoidaan toimijoiden mielestä liian vähän. Erityisesti MuutosKoulutuksen on nähty jääneen melko lailla tässä mielessä pimentoon. MuutosKoulutuksen toteutus ja kysyntä ovat kuitenkin marginaalisessa asemassa verrattuna muihin tuotteisiin, joten tämä havainto kohdistuu painavammin RekryKoulutukseen ja TäsmäKoulutukseen. Tietoisuutta näistä koulutustuotteista on levitetty kyllä mm. Protek-toimijoiden toimesta, mutta mielipide näyttää olevan se, että sitä voisi tehdä vielä aiempaa enemmän. Tiedotuksen tai markkinoinnin ajoituksen vain täytyy onnistua suhteessa yrityksissä oleviin mahdollisiin tarpeisiin. Yhteistyö kouluttajien, yritysten ja TE-hallinnon välillä on sujunut ilmeisen hyvin yhteishankintakoulutuksen toteutuksessa. Erityisen merkillepantavaa on työnantajien tyytyväisyys palveluun. Luonnollisesti myös joitakin epäonnistumisia yhteistyössä mahtuu joukkoon, mutta tämä on ollut marginaalista. Huolellisesti ja asiantuntevasti suunniteltu koulutus on monesti onnistumisen tae yhteistyönkin onnistumisessa. Selvityksessä nousi esille myös muita keskeisiä tekijöitä koulutusten onnistumisessa. Näitä asioita voidaan pitää myös hyvinä käytäntöinä, vaikka ne ovat luonteeltaan enemmänkin periaatteita tai erilaisia asioita huomioitaviksi koulutusprosessissa. Nämä asiat ovat olleet varmistamassa, että koulutukset ovat onnistuneet. Kaikissa koulutustuotteissa merkittävimmäksi onnistumisen tekijäksi nähtiin motivaatio ja sitoutuminen. Erityisesti työnantajien ja opiskelijoiden sitoutuminen ja motivaatio on nähty tärkeäksi, kuten myös kouluttajien ja TE-hallinnon edustajien. Lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat olleet (tässä luvussa em. lisäksi) toimiminen riittävän joustavasti ja nopeasti. Näillä eväillä on usein päästy pitkälle yhteishankintakoulutusten toteutuksessa. 6

2. TAUSTAA 2.1 Selvitystehtävä Selvityksen tavoitteena 1 on arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista, vaikuttavuutta ja antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon. Arviointiselvitys jakaantuu kolmeen osaan: a. sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15 ELY-keskusta) b. tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELY-keskusalueella perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) c. haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue) a) Sähköinen kysely yhteishankintaprosessin toimivuudesta kullakin ELYkeskusalueella (15) sähköinen kysely ELY-keskusten (sekä TE-toimistojen) yhteishankintoja hoitaville henkilöille Tavoitteena on selvittää mm: o yhteishankintakoulutuksen prosesseja eri alueilla o yhteishankintakoulutuksen hankintamenettelyjä eri alueilla o alueiden välisiä eroavaisuuksia hankintakäytännöissä o toimivia hankintakäytäntöjä o o o o o o o o o o ELY-keskusten linjauksia yhteishankintakoulutuksessa ELY-keskusten itse toteuttamien PROTEK-hankkeiden ja alueellisen PROTEK-toiminnan (ESR) lisäarvoa yhteishankintakoulutusprosessien kehittämisessä, yhteishankinnasta tiedottamisessa ja yhteishankintojen määrän lisäämisessä yhteishankintakoulutusten käsittelyä asiakkuudenhallintajärjestelmässä (ASKO) tiedottamista ja markkinointia liittyen yhteishankintakoulutuksen mahdollisuuksiin arviota siitä, miten yhteishankintakoulutuksen hankinnoissa on huomioitu työelämään laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät näkökulmat (erityisesti TäsmäKoulutuksen osalta) työssäoppimisen haasteita yhteishankintakoulutuksessa palautejärjestelmää yhteishankintakoulutuksessa yhteishankintakoulutuksen kysyntää käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden yhteistyön toimivuutta ja haasteita yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä yhteishankintakoulutuksen haasteita ja muutostarpeita vs. TEMin ohje (TEM/1258/07.02.02/2011). 1 lähteenä tarjouspyyntö 7

b) Tapaustutkimus yhteishankintakoulutusprosesseista viidellä ELY-keskusalueella perustuen kirjalliseen aineistoon (15 tapausta/alue) Tarkastelun kohteena ovat seuraavat ELY-keskusalueet: Uusimaa, Pirkanmaa, Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tarkastelun kohteeksi valitaan otoksena vuosina 2010-2011 päättyneitä yhteishankintakoulutuksia kaikissa yhteishankinnan koulutustuotteissa (Täsmä-, Rekry- ja MuutosKoulutus). Otoksen koko on 15 tapausta/alue eli yhteensä 75 yhteishankintakoulutusta. Tarkastelu perustuu mm. seuraavan kirjallisen aineiston läpikäymiseen (suhteessa ohjeeseen TEM/1258/07.02.02/2011): o työantajan esitys yhteishankintakoulutuksesta o hankintamenettely o koulutustarjous ja koulutuksen sisältö o hankintapäätös o hankintasopimus o koulutuksesta saatu palaute (ml. vaikuttavuus). Kirjallisen aineiston perusteella selvitetään ja arvioidaan mm. seuraavia asioita: o yhteishankintakoulutusprosessin kesto (työnantajan esityksestä koulutuksen o aloittamiseen) o hankintamenettelyt o perustelut hankinnalle (hankintapäätös ja etenkin nk. työvoimapoliittisten perusteluiden tarkastelu) o koulutuksen sisältö: yritykselle räätälöity vs. tutkintotavoitteinen koulutus yleis- vs. erityiskoulutus (määritelty ohjeessa TEM/1258/07.02.02/2011) työelämän laatuun ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien näkökulmien huomioiminen (erityisesti TäsmäKoulutus) koulutuksen kesto työssäoppimisen määrä toimiala ja ammattiala, mihin koulutus kohdentuu sisällön teemoittelu koulutustuotteitain o koulutuksesta saatu palaute (ja vaikuttavuus). c) Haastattelututkimus viidellä ELY-keskusalueella toteutetuista yhteishankintakoulutuksista (3 tapausta/alue) o tapaustutkimus kaikista yhteishankintakoulutusmuodoista/alue (yhteensä 3 tapausta/alue eli yhteensä15 tapausta), jotka valitaan tutkimuskohteeksi yllä mainittujen 75 tapauksen joukosta o kohteena on vuonna 2011 päättyneet yhteishankintakoulutukset o tavoitteena on haastatella koulutusorganisaation, työnantajan ja ELYkeskuksen ja/tai TE-toimiston edustajaa. Haastatteluissa kerätään mm. seuraavaa tietoa: yhteistyön sujuvuus alkuneuvottelusta koulutuksen toteutukseen ja päättymiseen (suunnittelu, hankintamenettely, hankintapäätös, sopimus, opiskelijavalinnat, koulutuksen toteutus, työssäoppiminen, seuranta koulutuksen aikana, palaute, vaikuttavuus) yhteistyön toimivuudessa erityisenä tarkastelun kohteena on koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen toteutuminen seurannan, valvonnan ja arvioinnin näkökulmasta 8

nostaa esille hyviä käytäntöjä ja prosessin parantamisehdotuksia eri näkökulmista perustuen tehtyihin haastatteluihin. 2.2 Yhteishankintakoulutus ja PROTEK-toiminta Yhteishankinnalla 2 tarkoitetaan koulutuksen hankintaa ja rahoittamista yhteistyössä yrityksen/yritysten ja työvoimaviranomaisen kanssa. Yhteishankintakoulutusta voidaan hankkia määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille. Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua tietyin ehdoin myös yrittäjä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 ELY-keskusta) hankkivat yhteishankintakoulutuksia omien määrärahojensa puitteissa. ELY-keskusten lisäksi/sijaan myös TE-toimistot voivat hankkia yhteishankintakoulutusta. Yhteishankintakoulutusta hankitaan vuosittain noin 15 miljoonalla eurolla, jolla toteutetaan noin 400 000 500 000 opiskelijatyöpäivää. Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on työvoimapoliittisen aikuiskoulutukseen liittyvä juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta: RekryKoulutuksen, TäsmäKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen: Kuva 1. Rekry-, Muutos- ja Täsmäpalvelutuotteet (lähde tarjouspyyntö). RekryKoulutus RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä alan osaajia ole valmistumassa lähiaikoina. Vähimmäiskesto on 10 päivää. Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustavoitteiden ja -tarpeiden mukaan. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää tulevissa työtehtävissä vaadittavan ammattitaidon saavuttamiseen. 2 Luvun kirjoittamisessa lähteenä on tarjouspyyntö sekä www.mol.fi 9

Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Voi olla esimerkiksi ammatillista perus- tai lisäkoulutusta tai korkeakoulututkintoa täydentäviä opintoja. Koulutukseen voi osallistua yksittäinen opiskelija tai suurempi ryhmä. Voidaan liittää muihin yritys- ja työvoimapalveluihin, palkkatukeen tai oppisopimukseen. Koulutuksen ajalta opiskelijoille maksetaan koulutustukea. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. MuutosKoulutus MuutosKoulutuksella yritys voi kantaa vastuuta työntekijöidensä tulevaisuudesta silloin, kun työt loppuvat ja yritys joutuu tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomaan henkilöstöään. Koulutus sopii myös julkisen sektorin työnantajille. MuutosKoulutus soveltuu myös tilanteisiin, joissa henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja paluu aiempaan työhön on epävarmaa. Vähimmäiskesto on 10 päivää. Koulutuksen pituus voi vaihdella koulutustavoitteiden ja -tarpeiden mukaan. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää työnhakuvalmiuksien parantamiseen ja tulevissa työtehtävissä vaadittavan ammattitaidon saavuttamiseen. Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Voi olla erityyppistä koulutusta aina työnhakuvalmennuksesta ja tietotekniikan perusvalmiuksien koulutuksesta ammatillisiin perusopintoihin tai korkeakoulututkintoa täydentäviin opintoihin. Koulutukseen voi osallistua yksittäinen opiskelija tai suurempi ryhmä. Voidaan liittää muihin yritys- ja työvoimapalveluihin, yrityksen kehittämispalveluihin, palkkatukeen tai oppisopimukseen. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. TäsmäKoulutus TäsmäKoulutus on vaihtoehto nykyisen henkilöstön koulutukseen silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä. Kyseessä voivat olla joko teknologiset tai toiminnalliset muutokset. TäsmäKoulutuksella pyritään myös estämään lomautuksia tai irtisanomisia. Koulutusta voidaan toteuttaa myös määräaikaisten lomautusten aikana tai niiden asemesta. Vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää. Koulutus voi koostua useasta jaksosta. Koulutukseen voi sisältyä tietopuolista opetusta niin lähi- kuin verkkooppimisenakin. Koulutusjaksoon voi oppimistarpeiden mukaan sisältyä myös ohjattua työssäoppimista käytännön tehtävissä työpaikalla. Tähtää ennen kaikkea ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten. Koulutuksessa on mahdollista myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia tai jopa koko tutkinto. Koulutukseen voi osallistua työpaikalta joko yksi tai useampi henkilö. Yrityksessä voidaan toteuttaa samanaikaisesti useita koulutuksia. Myös yrittäjä itse voi osallistua TäsmäKoulutukseen. 10

Myös vuokratyöntekijöinä työskentelevät voivat osallistua TäsmäKoulutukseen yrityksen vakinaisen henkilöstön rinnalla. Sopii myös julkisen sektorin työnantajille. Sopii myös määräaikaisten lomautusten aikana toteutettavaksi. Koulutuksia voidaan myös yhdistää. Esimerkiksi vaihtovalmennuksessa toteutetaan samanaikaisesti RekryKoulutusta ja TäsmäKoulutusta. Koulutukseen osallistujat saavat koulutusajalta joko palkkaa tai tietyin edellytyksin työvoimakoulutuksen koulutustukea ja ylläpitokorvausta. Työ- ja elinkeinohallinto voi osallistua yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen, jos sillä turvataan työvoiman saatavuutta, edistetään työnantajan toimintaedellytyksiä, pidennetään työuria, säilytetään työpaikkoja ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Yhteishankintakoulutuksena ei voida rahoittaa työnantajan vastuulle kuuluvaa henkilöstökoulutusta, esim. työtehtäviin perehdyttämistä tai yleistä ammattitaidon ylläpitämistä. Työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuudet määräytyvät eri tavoin kussakin kolmessa koulutusmuodossa sekä vaihtovalmennuksessa. RekryKoulutuksessa työnantaja(t) maksaa 30 % ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksaa 70 % koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. TäsmäKoulutuksessa työnantaja(t) ja työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö maksavat koulutuspalvelun myyjän tarjouksen ja hankintasopimuksen mukaisen kokonaishinnan seuraavan yrityskoon ja koulutuksen luonteen perusteella porrastetun mallin mukaisesti: Taulukko 1. Työnantajan maksuosuudet eri koulutusmuodoissa. Erityiskoulutus 3 Työnantajan maksuosuus % Yleiskoulutus Työnantajan maksuosuus % Mikrotyönantaja 55 % 20 % - 1-9 työntekijää - vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 M Pieni- tai keskisuuri 65 % 30 % työnantaja - 10-249 työntekijää - vuosiliikevaihto enintään 50 M tai taseen loppusumma enintään 43 M Suuri työnantaja - vähintään 250 työntekijää - vuosiliikevaihto yli 50 M tai taseen loppusumma yli 43 M 75 % 40 % 3 Yleis- ja erityiskoulutuksen määritelmät: EU Komission ryhmäpoikkeusasetus erottaa toisistaan erityiskoulutuksen ja yleiskoulutuksen. TE-hallinnon hankintayksikkö arvioi kunkin koulutushankinnan yhteydessä onko kyse yleis- vai erityiskoulutuksesta. Erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Yleiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin tekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. 11

Yrityskokoa arvioitaessa on otettava soveltuvin osin huomioon Komission asetuksen N:o 800/2008 liitteen 1 3-6 artiklojen säädökset henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavista yritystyypeistä yms. seikoista. MuutosKoulutuksessa työnantajan maksuosuus on 20 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. ELY-keskusten tarjoamia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja voidaan kytkeä samaan palvelukokonaisuuteen yhteishankintana toteutetun työvoimakoulutuksen tuotteiden kanssa. ELY-keskusten osaamisen kehittämispalveluilla edistetään kilpailukykyisten pkyritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Palvelut sisältävät mm. koulutusta, konsultointia ja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelut voivat edeltää koulutusta tai niitä voidaan toteuttaa koulutuksen rinnalla. Esimerkiksi Monitaito-analyysia voidaan käyttää pk-yrityksen kehitys- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin sen avulla voidaan toteuttaa RekryKoulutuksen tai TäsmäKoulutuksen suunnittelun tueksi tarvittava yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen analyysi. Yhteishankinnan koulutustuotteita voidaan kytkeä myös laajempaan Tykes-tyyppiseen yrityksen kehittämisohjelmaan. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta säätelee laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002), asetus julkisista työvoimapalveluista (1344/2002) sekä työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010) ja sitä ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön ohje työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja siihen hakeutuville ja osallistuville maksettavista etuuksista (TEM/1258/07.02.02/2011, http://www.finlex.fi/data/normit/37321-1258su.pdf). PROTEK-kehittämisohjelmalla on merkittävä rooli yhteishankinnan palvelutuotteiden käytön edistämisessä. PROTEK-kehittämisohjelman yksi tavoite on kehittää työvoimavoimakoulutukseen yrityslähtöinen toimintatapa, jonka avulla kyetään proaktiivisesti ja kysyntälähtöisesti tukemaan työyhteisöjä muutostilanteissa ja korjaamaan osaamisvajeita. Tällä toimintatavalla ennakoidaan, tuetaan ja pehmennetään työelämän muutoksia ja uudistumista sekä edistetään työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistään työvoimakapeikkoja. Erityisesti turvataan pienten ja mikroyritysten strategisiin muutoksiin perustuvaa työvoiman saantia. Samalla parannetaan työntekijöiden muutosvalmiutta ja liikkuvuutta työtehtävissä, erityisesti työttömyysriskiryhmissä. Näitä ovat ikääntyvät, epätyypillisissä työsuhteissa olevat, maahanmuuttajat ja alhaisen koulutuksen tai vanhentuneen ammattitaidon omaavat. 12

2.3 Selvityksen tiedonhankinta Selvityksen tiedonhankinta toteutettiin kahden kyselyn, haastatteluiden ja haastatteluita täydentäneen kyselyn avulla. Lisäksi oleellisen osan tiedonhankintaa muodostivat dokumenttianalyysi sekä yhteydenpito tilaajan edustajien kanssa selvityksen kaikissa vaiheissa. Yhteydenpidon avulla tarkennettiin mm. selvityskysymyksiä ja tiedonhankinnan toteutusta. Tällä yhteistyöllä oli merkittävä vaikutus kysymyksenasetteluiden ja tiedonhankinnan onnistumiseen. Selvityksen ensimmäinen kysely toteutettiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteishankintakoulutusten parissa työskenteleville. Tämä tiedonhankinta oli valtakunnallinen, eli vastaajat edustivat kaikkien 15 ELY-keskusalueen yhteishankintatoimintaa. Kysely toteutettiin sähköisenä ja kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata 29.3. 24.4. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 113 vastaajaa ja vastausprosentiksi muodostui 66. Kysely yhteishankintakoulutukseen liittyvistä valituksista ja tarkastuksista suunnattiin ELY-keskuksille. Se toteutettiin sähköpostikyselynä ja kyselylomake oli avoinna internetissä 23.5. 31.5.2012. Kyselyn saatteessa toivottiin, että jokaisesta ELYkeskuksesta tulisi vain yksi vastaus, mikä toteutuikin. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 13 ELY-keskusta 15:sta, joten vastausprosentti oli 86,7. Selvityksen tiedonhankintaan kuului myös haastattelut. Haastatteluihin valittiin mukaan jokaiselta tarkastelun kohteena olevalta viideltä alueelta yksi koulutus jokaisesta kolmesta koulutustuotteesta. Näin ollen haastattelututkimuksen kohteita oli kokonaisuudessaan 15 koulutuscasesta, yhteensä 45 haastateltavaa. Jokaisesta koulutuscasesta tavoiteltiin työnantajan/yrityksen edustajaa, kouluttajaa sekä TEhallinnon edustajaa haastatteluun. Yhteensä 38 henkilöä tavoitettiin haastatteluun tästä joukosta. Haastatteluiden lisäksi muille selvityksessä tutkimuskohteena olleille tapauksille/koulutuksille (loput dokumenttianalyysiin valitusta 75:n ryhmästä) annettiin mahdollisuus antaa näkemyksensä kyselyn kautta samoihin haastattelukysymyksiin kuin haastattelututkimuksen kohteiksi valituilla. Sähköisen kyselyn sekä haastatteluiden avulla saatiin siten yhteensä 65 henkilön mielipiteet esitettyihin kysymyksiin. Yritysten/työnantajien vastauksia oli yhteensä 27, kouluttajien vastauksia 26 ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajien vastauksia yhteensä 12. Haastattelut ja haastatteluja täydentävä kysely toteutettiin 24.5. 5.6. välisenä aikana. Lisäksi selvityksen tiedonhankintaan kuului dokumenttianalyysi, jota varten pyydettiin ELY-keskuksista ja TE-toimistoista yhteensä 75 koulutuksen dokumentit liittyen hankintaprosessiin. Dokumentit pyydettiin 16.4. ja viimeiset asiakirjat saatiin tarkasteltaviksi 15.5. Tarkastelun kohteena olleet dokumentit on kerrottu tarkemmin luvussa 4. 13

3. YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEN TOTEUTUMINEN Tässä yhteishankintakoulutusten toteuttamista käsittelevässä luvussa otetaan erityisesti käsittelyyn koulutuksen palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö, prosessien ja menettelyjen onnistuminen, tiedottaminen, markkinointi ja yhteistyö eri tahojen välillä sekä menetelmät toiminnan seuraamiseen. Kuhunkin alalukuun liittyy kehittämisnäkökulma, mutta yhteishankintakoulutuksen kehittämistä käsitellään vielä erikseen sille varatussa omassa alaluvussaan. Analyysit perustuvat pääosin työ- ja elinkeinohallinnon edustajille suunnattujen kyselyjen tuloksiin. 3.1 Palvelutuotteiden kysyntä ja hankintamenettelyjen käyttö 3.1.1 Kysyntä kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille tehdyssä kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten työnantajien taholta nouseva yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteiden (Muutos, Rekry ja Täsmä) kysyntä jakaantuu heidän omissa organisaatioissaan. Seuraavassa kuvassa esitetään palvelutuotteiden kysynnän jakauma kokonaisuudessaan ja ELY-keskusalueittain. Tämän aineiston perusteella koko maassa TäsmäKoulutuksen osuus on jonkin verran suurempi kuin RekryKoulutuksen ja nämä yhdessä käsittävät kysynnästä noin 90 prosenttia muutoskoulutuksen osuuden jäädessä noin 10 prosenttiin. MuutosKoulutuksen arvioidun kysynnän osuus on selvästi keskimääräistä suurempi Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. RekryKoulutusta puolestaan kysytään eniten ja keskimääräisestä selvästi enemmän Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Yhteishankintakoulutuksen tuotteiden kysyntä painottuu TäsmäKoulutukseen voimakkaimmin varsinkin Hämeessä ja myös Keski-Suomessa. Muutoskoulutuksen osalta kysyntä on Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla keskimääräistä selvästi vähäisempää. RekryKoulutusta kysytään keskimääräistä vähemmän etenkin Hämeessä ja Pirkanmaalla, kun taas TäsmäKoulutuksen kysyntä jää vaimeimmaksi Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. 14

Kuva 2. Vastausjakaumat kysymykseen, miten palvelutuotteiden KYSYNTÄ jakaantuu organisaatiossasi (Muutos, Rekry ja Täsmä yhteensä = 100 %). Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=72 106. 3.1.2 Hankintamenettelyt ja niiden käyttö Yhteishankintakoulutuksena toteutettavan työvoimakoulutuksen hankintaan soveltuvia hankintatapoja ovat avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, suorahankinta, puitejärjestely sekä kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa. Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen, jonka pohjalta kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille. Avointa menettelyä suositellaan kansalliset kynnysarvot ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa, koska sen avulla varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja voivat tehdä tarjouksen. 15

Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja hankintaan halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua siihen. Hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa. Neuvottelumenettely on mahdollinen, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalakiin perustuvilla syillä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa. Neuvottelumenettely voidaan valita myös silloin, jos hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Suorahankinta puolestaan on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa se neuvottelee sopimuksen ehdoista. Suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen silloin, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia, tarjouksia tai sopivia tarjouksia. Tällöin alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja ei saa olennaisesti muuttaa. Suorahankinta on myös mahdollinen, kun hankinta perustuu aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään optioon. Tällöin suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. Suorahankinta voidaan tehdä myös silloin, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä johtuen osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää 50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta. Suorahankintaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle 10 000 euroa tai jos tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia. Lisäksi suorahankintaa on mahdollista käyttää silloin, kun kyse on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen. Suorahankintaa voidaan käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa hankittavaa koulutusta järjestää lisenssiin tai muuhun vastaavaan yksinoikeuteen tai koulutusohjelman erityisluonteeseen perustuen Suomessa vain yksi koulutuksen järjestäjä ja tämä voidaan todistaa. Suorahankinta on aina perusteltava kirjallisesti hankintapäätöksessä. Hankinta kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja siihen voivat kaikki toimittajat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai useamman ratkaisun, joka vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa. Tätä menettelyä 16

voidaan käyttää erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, kun hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti määrittelemään hankinnan oikeudellisia ja taloudellisia ehtoja. Puitejärjestely on yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Toimittajat puitejärjestelyyn valitaan avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Laissa erikseen säädetyin ehdoin voidaan käyttää myös neuvottelumenettelyä tai suorahankintaa. Jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää. Hankinta voidaan toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä ns. pienhankinnoissa, joissa työvoimakoulutus alittaa kansalliset kynnysarvot (30 000 euroa alittavat ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle 100 000 euroa). Tällöin ei tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle. Hankintayksiköillä on lisäksi käytössään omia hankintaohjesääntöjä, joita käytetään kevennetyn kilpailuttamismenettelyn yhteydessä. Kyselyssä ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille vastaajia pyydettiin arvioimaan, millainen osuus heidän organisaationsa kautta toteutetuista yhteishankintakoulutuksista on toteutettu eri hankintamenettelyillä. Kysymys esitettiin erikseen kaikkien kolmen koulutustuotteen osalta. Seuraavaan kuvioon on koottu tulokset eri hankintamenettelyjen osuuksista niin MuutosKoulutuksen, RekryKoulutuksen kuin TäsmäKoulutuksenkin hankinnoissa. Hankintamenettelyt jakautuvat hyvin samalla tavoin koulutustuotteesta riippumatta. Eniten käytetään puitejärjestelyä ja seuraavaksi eniten suorahankintaa. Avoimen menettelyn osuus on myös suhteellisen merkittävä etenkin Rekryssä ja Muutoksessa. Selvästi näitä hankintamenettelyjä vähemmän ovat olleet käytössä rajoitettu menettely, kevennetty tarjouskilpailu suorahankinnoissa sekä varsinkin neuvottelumenettely, joka tämän kyselyn perusteella näyttää olevan hyvin harvoin käytössä. 17

Kuva 3. Vastausjakaumat kysymykseen, millainen osuus organisaatiosi kautta toteutetuista koulutustuotteista on toteutettu seuraavilla eri hankintamenettelyillä. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=37 63. 3.1.3 Linjaukset koulutustuotteiden käytöstä Kyselyssä selvitettiin, onko vastaajien edustamissa organisaatioissa tai alueen ELYkeskuksissa tehty linjauksia koulutustuotteiden käytön suhteen esimerkiksi asiakasyritysten toimialan tai yrityskoon suhteen. Käytäntö näyttää jakautuvan melkein puoliksi niihin alueisiin, joissa linjauksia on tehty, ja niihin alueisiin, joissa niitä ei ole tehty. Kuva 4. Vastausjakauma kysymykseen, onko TE-toimistossasi/alueesi ELY-keskuksessa tehty linjauksia (esim. toimiala tai yrityksen koko) tuotteiden käytön suhteen. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=106. Millaisia linjaukset sitten ovat olleet? Jos asiaa tarkastellaan yleisesti ilman tuotekohtaista luokittelua, voidaan TE-toimistojen ja ELY-keskusten edustajien vastauksista erottaa varsinaisesti neljä tuotteiden käyttöön liittyvää rajoitetta: yrityskoko, suhtautuminen julkisen sektorin työnantajiin, koulutuksen koko tai muu yritykseen tai sen toimialaan liittyvä ominaisuus. Yleisimmin esille noussut asia oli 18

yrityksen koko ja rajanveto suurten yritysten ja pk-yritysten välille. Yhteishankinnan kerrotaan toisaalta keskittyvän pk-yrityksiin, toisaalta siellä missä on Protek-hankkeita, pk-yritysten yhteishankinnat toteutetaan ESR-rahoituksella Protek-hankkeen kautta ja suurten yritysten koulutushankinnat kansallisella rahoituksella. Missä isot yritykset on jätetty kokonaan yhteishankinnan palveluiden ulkopuolelle, linjauksen taustalla kerrotaan olevan rahoitusmahdollisuuksien niukentuminen ja arvio, että suurten yritysten kohdalla tuki jää aika vähämerkitykselliseksi suhteessa yrityksen voimavaroihin. Yhteishankinnan tuotteita ei mielellään myöskään tarjota julkiselle sektorille. Erityisesti julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan hankkeiden työvoimapoliittisia perusteita kerrotaan mietittävän tarkasti, suhtauduttavan kriittisesti tai sen kerrotaan olevan kokonaan pannassa. Koulutuksen koon perusteella tehtävänä linjauksena mainittiin toive mahdollisimman isoista koulutuskokonaisuuksista eli suositaan pitkiä koulutuksia isolle opiskelijamäärälle. Muina yritykseen tai sen toimialaan liittyvinä asioina esille nostettiin koulutustuen tarjoaminen eri toimialojen kysyntähuippujen mukaan esim. silloin, kun kyseessä on yrityksille suuri tilaus ja iso työvoimatarve tai suuret irtisanomiset ja työntekijöillä uuden työllistymisen tarve. Myös kilpailtujen alojen osalta todettiin linjauksena olevan, että pyritään noudattamaan samaa linjaa kuin TE-toimistot starttirahan myöntämisen kanssa. Seuraavaan luetteloon on koottu linjauksia RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen osalta. MuutosKoulutuksen linjauksia ei kyselyssä erikseen mainittuina tullut esille. Rekry - Isojen omavastuuosuutta on nostettu rekrykoulutuksissa (Satakunta) - Julkisen sektorin RekryKoulutusta rahoitetaan vain jos se tarkoittaa kasvua, laajentumista, uusia työpaikkoja ja lisäarvoa maakuntaan. (Etelä-Savo) - Määrärahojen niukkuudesta johtuen priorisoimme koulutuksia seuraavasti: RekryKoulutukset ovat ensisijaisia suhteessa työssä olevien TäsmäKoulutuksiin (pl. lomautuskoulutukset). (Etelä-Pohjanmaa) - RekryKoulutuksissa otetaan huomioon työvoimatarpeet. (Uusimaa) - Rekryssä tulee sitoutua toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja maksamaan vähintään TES:n mukaista palkkaa (Pohjanmaa) - Rekrytointikoulutukset ovat aina etusijalla, samoin koulutukset työllistävillä toimialoilla. (Satakunta) - Yli 5 hlön rekryt hankitaan erikseen. Pienemmät tarpeet/yritys menee monialakoulutuksen kautta. Moniala = Varattu omalla hankintasopimuksella oppilastyöpäiviä "Yhteishankinta Etelä-Pohjanmaa" (Etelä-Pohjanmaa) Täsmä - Julkiselle sektorille järjestettäviin TäsmäKoulutuksiin suhtaudutaan erittäin kriittisesti, käytännössä ei lähdetä edes neuvottelemaan. (Häme) - Julkisen sektorin Täsmäkoulutukset harkitaan tapauskohtaisesti. Näitä ei ole viime aikoina rahoitettu lainkaan. (Satakunta) - Julkisen sektorin TäsmäKoulutuksia voidaan rahoittaa vain jos ne ovat osa verkostokoulutusta. (Etelä-Savo) - Julkisen sektorin TäsmäKoulutus -hankkeiden osalta vaaditaan erityisiä työvoimapoliittisia perusteita. (Varsinais-Suomi) - Kireässä määrärahatilanteessa Täsmää ei myönnetä juurikaan isoille yrityksille. Samoin rajattomasti Täsmiä ei myönnetä samalle yritykselle. Entistä kireämpi laatuvaatimus koulutuksille; esim. kortti- ja atk-koulutuksista halutaan eroon. (Pirkanmaa) 19

- Suuret yritykset on ELY:n ohjeistuksella rajattu pois TäsmäKoulutuksesta. (Etelä-Savo) - Työnantajan maksuosuudet: Täsmäkoulutus Mikrot (1-9 työntekijää) vuosiliikevaihto tai taseloppusumma enint. 2M (yleiskoulutus maksuosuus 20 % ja erityiskoulutus 55 %) pieni/keskisuuri työnantaja, 10 249 henkilöä tai vuosiliikevaihto. enint. 50 M tai tase loppusumma enint. 43M (yleiskoulutus 30 %, erityiskoulutus 65 %). Suuri työnantaja (väh. 250 työntekijää vuosiliikevaihto yli 50 M tai tase loppusumma yli 43 M (yleiskoulutus 40 % ja erityiskoulutus 75 %) (Varsinais-Suomi) - Täsmäkoulutukseen asetettu selkeitä laadullisia kriteereitä: ns. MITTAkriteeristöllä ohjataan yritys tekemään itsearviointi koulutuksen merkityksellisyydestä ja toisaalta sisällöllisissä vaatimuksissa korostetaan työorganisaation toimivuuden laadullisia asioita (työprosessien toimivuus, tuottavuus, työhyvinvointi...) (Pirkanmaa) - TäsmäKoulutuksessa painotutaan pk-yrityksiin. Suuret työnantajat / yritykset lähinnä Muutos- ja RekryKoulutuksen piirissä. Linjaus tehty vuoden 2012 alussa. (Pirkanmaa) - Täsmäkoulutuksia tehdään pääasiassa vain mikro- ja pk-yrityksille, suuryrityksille vain irtisanomisuhassa tai lomautustilanteessa. (Uusimaa) - Täsmäkoulutusta ei järjestetä julkisille aloille. (Häme) - Täsmäkoulutusta ei suuryrityksille. (Uusimaa) - Täsmät vain pk-yrityksille. Julkisissa vain irtisanomisuhkissa. (Uusimaa) - Yleisluonteisia linjauksia ei ole tehty, vaan tapauskohtaisesti luotuja erilliskysymyksiin liittyviä linjauksia. Koskien erityisesti TäsmäKoulutuksia. (Pohjois-Savo) Työ- ja elinkeinohallinnon edustajien mielipidettä kysyttiin myös siihen, pitäisikö yhteishankintakoulutusta linjata voimassa olevien ohjeiden lisäksi paikallisesti, aluetasolla tai valtakunnallisesti. Seuraavassa kuviossa esitetään vastausten jakaumat. Niiden perusteella vastaajat eivät juuri kaipaa paikallisia TE-toimistokohtaisia linjauksia, mutta tilanne näyttäytyy toisenlaisena ELY-alueen ja valtakunnallisten linjausten suhteen. Vaikka enemmistö vastaajista ei linjauksia haluakaan, ELYkeskusalueille niitä tuntuu kuitenkin kaipaavan vastaajista melkein puolet ja ministeriöstä tehtyinä runsas 40 prosenttia. Kuva 5. Vastausjakaumat kysymykseen, pitäisikö yhteishankintakoulutusta linjata voimassa olevien ohjeiden lisäksi paikallisesti, aluetasolla tai valtakunnallisesti. Kysely ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajille, n=88 98. 20

Olemassa olevien ohjeiden lisäksi linjauksia ei kaivata mm. siksi, että nykyisiä linjauksia pidetään riittävinä tai oltaisiin tyytyväisiä jo siihen, että vallitsevia käytäntöjä yhtenäistettäisiin nykyisiin linjauksiin perustuen. Erään vastaajan mukaan aluetasolla linjaukset ovat hallinnassa, eikä sen vuoksi lisärajauksia tarvita. Myös yhteishankinnan joustavuutta kiitellään ja todetaan, että jos sitä rajataan, sen hyöty ja käytettävyys kärsii: Yhteishankinta on parempi ja tasaisempi koulutusmuoto kuin työvoimakoulutus jos sen joustavuus pysyy sellaisenaan. Lisäksi esille nousi, että koska ohjeet ovat voimassa useita vuosiakin, niin ohjeilla ei pidä rajoittaa alueellista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joka voi muuttua nopeasti elinkeinoelämän murroksessa. Tarkoituksenmukaisuus voi myös vaihdella alueittain. Lähtökohdaksi kuitenkin halutaan ottaa vuosittain vahvistettavat alueelliset linjaukset, jotka on myös helppo viestiä ulospäinkin. Eräs vastaaja toi esille, että RekryKoulutuksille pitää aina olla työvoimapoliittiset perusteet, mikä sinällään on jo hyvä linjaus, jos siitä vaan pidetään kiinni, eikä esim. kouluttajan intressin mukaan hankita RekryKoulutuksia, joissa työnantajien sitoutuminen lopulliseen työllistämiseen saattaa olla hataralla pohjalla. Kun vastaajat pohtivat, millaisia linjauksia tarvitaan verrattuna nykyiseen ohjeistukseen, vastauksissa asiaa tarkasteltiin varsin monelta kantilta. Seuraavaan luetteloon on koottu yleiset näkemykset linjaustarpeista sekä ryhmitelty yksilöidymmät ehdotukset muutaman asiakokonaisuuden alle. Yleensä - Linjauksia tulisi selkeyttää samanlaiseksi kaikille ELY-keskuksille. - Selkeämpiä, yksityiskohtaisempia ja yhtenäisiä linjauksia. Nyt eri ELYkeskusalueilla on "laajoja" käsityksiä TEMin linjauksista ja niitä sovelletaan, miten kukin haluaa käsittää esim. TäsmäKoulutuksen merkityksen ja sovellettavuuden. - Kriteerit selväksi; milloin käytetään ja miksi käytetään. Aika lailla kirjavia käytäntöjä. - TäsmäKoulutus kaipaa linjaamista, rajapinta henkilöstökoulutukseen vaatii tapauskohtaista harkintaa. - Selkeät toimintatavat mitä noudatetaan. Mm. mihin voimme lähteä mukaan ja mihin emme. - Samat toimintatavat koko maahan. Koskee myös rajauksia. - Hankintojen linjaukset vaihtelevat ELY-keskusten välillä sekä myös TEtoimistojen välillä esim. siinä, käytetäänkö suorahankintoja lähes poikkeuksetta vai ei ja siinä, annetaanko kouluttajien "juosta koulutus kasaan". Lisäksi hankintojen laatu vaihtelee; toisaalla menee läpi kaikki ja toisaalla seula hyvinkin tiukka. Ehkä pelisäännöille tai suosituksille olisi tilausta. - Sellaisia linjauksia, jotka takaisivat yhdenmukaisen toiminnan. - Kilpailuttamisen ja suorahankintojen pelisäännöt pitäisi olla kaikkialla Suomessa samanlaiset, koskien myös ESR-rahoitteisesti hankittavia koulutuksia. - Yhteiset linjaukset tulisi olla käytössä joka alueella. - Ohjeistusta ja tulkintaa varsinkin TäsmäKoulutuksen osalta eri ELYkeskusalueilla hyvinkin kirjavasti. Tämä antaa kummallisen kuvan toiminnasta valtakunnallisesti toimiville yrityksille ja koulutuksien tuottajille. Tarvitaan yhteisiä foorumeita, joissa luodaan yhteisempiä toimintatapoja. - TäsmäKoulutuksen "reunaehtojen" tulkinta vaihtelee ja linjauksia tulisi mielestäni kyllä hieman tarkentaa ja aukipurkaa. Käytännön tulkinnoissa on tällä hetkellä suurta vaihtelua esim. siinä onko yrityksen koulutustarpeessa kyse 21

työnantajan kustannettavaksi kuuluvasta henkilöstökoulutuksesta vai työpaikan rakenteiden, tuotannon ja työkäytäntöjen uudistamisesta osana liiketoimintaa. Toteutus riippuu hyvin pitkälti siitä, millä ELY-keskusalueella yritys tai yrityksen toimipaikka sijaitsee. Yritykset ja niiden toimipaikat ovat eriarvoisessa asemassa. Yrityksien näkökulmasta on aika kummallista, että tulkinta vaihtelee riippuen missä päin Suomea ollaan ja kysymys on kuitenkin julkisesta tuesta. Määrärahojen riittävyys tai alueiden tulkintanäkemyserot eivät ole mielestäni riittäviä perusteluja sille, miksi joillain alueilla on tuki myönnetty ja jollakin evätty. - Alueellisissa linjauksissa on eroja ja niitä olisi ehkä syytä jossain määrin yhtenäistää (aiheesta voisi käydä keskustelua), mutta alueiden ja määrärahojen erilaisuudesta johtuen on kuitenkin hyvä, että myös alueelliset linjaukset ovat mahdollisia. - Yrityksillä on toimipisteitä koko Suomessa. Tilanne ei voi olla yrityksen suhteen eri jos on toimipisteitä paljon. - Yhtenäisemmät toimintatavat hankinnoissa, esimerkiksi suorahankintojen tarkemmissa perusteluissa ja yh-esitysten ja tarjousten vaatimuksissa. Lisäksi TäsmäKoulutuksissa liian usein joudutaan kulkemaan "harmaalla alueella" sen suhteen, mikä koulutus on "normaalia henkilöstökoulutusta" ja mikä "teknologiseen tai toiminnalliseen muutokseen kuuluvaa henkilöstön osaamisen kehittämistä". Pohdinta vie liikaa aikaa. - Muutos- ja TäsmäKoulutus pitää asemoida meneillään oleviin työelämän kehittämisprosesseihin (vrt mm. TEM työryhmät työelämän laadun kehittämisestä, muutosturvan parantamisesta). Erityisesti TäsmäKoulutus tulisi sitoa tiukemmin ns TYLA -toimintaan. Työorganisaation laadun kehittäminen: Tarkoittaa, että laadullista tavoitetasoa - kriteerejä - on nostettava. - Erityisesti Täsmän linjauksia tarvitaan valtakunnan tasolla. Koulutuksen luonne yleensä - TäsmäKoulutuksen käytön tilanteet ovat osin epäselviä: missä menee raja henkilöstökoulutukseen tai joissain tapauksissa Rekry- tai MuutosKoulutukseen. - Esim. minkä koulutuksen katsotaan kuuluvan yrityksen vastuulle - henkilöstökoulutukseen. - Yhteishankintakoulutus perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Jos jotain linjataan, niin selkeämmin erottelu yleis- ja erityiskoulutus ja toisena asiana, millaiset koulutushankkeet kuuluvat työnantajien omalle vastuulle. - Koulutuksen sisältöön ja toteutustapaan liittyviä linjauksia. - Millaiseen koulutukseen panostetaan. - Tarkennuksia milloin kyseessä henkilöstökoulutus. - Mitä luetaan työnantajan itsensä maksettavaksi henkilöstökoulutukseksi. - Pitäisi pyrkiä huomioimaan tarkemmin erilaiset tarpeet, kun koulutusryhmät pienevät. - Koulutuksen sisältö saisi olla väljempi. - Työssäoppimista vähemmän. - Tietyt työtehtävät voisi rajata pois, jotka vaativat vähäistä koulutusta - Esim. tietyn toimialan koulutus (CC, kuljetusala). Koulutuksen kesto, koulutusten määrä/yritys ja kattohinta - TäsmäKoulutuksen 10 päivää tulisi ottaa uudelleen käsiteltäväksi. - Yritysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tulisi tarkentaa ohjeistusta esim. siitä, kuinka monta kertaa yksittäisen yrityksen (organisaation) henkilöstöä 22