Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Transkriptio

1 Kaisa Saario LAUSUNTO Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keskuskauppakamarilta kommentteja ja näkemyksiä kehittämisyhtiöihin liittyvän selvityksen työn taustaksi. Elinkeinoministeri Vapaavuori on käynnistänyt selvityshankkeen, jonka tavoitteena on saada näkemyksiä kehittämisyhtiöiden roolista yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Selvityshenkilöksi on kutsuttu kaupunkineuvos Markku Andersson. Keskuskauppakamarin näkemys selvitystyön tarpeesta Keskuskauppakamari pitää myönteisenä sitä, että kehitysyhtiöiden roolia arvioidaan kriittisesti. Parhaimmillaan kehitysyhtiöt ovat alueellisen kehityksen moottoreita, pahimmillaan ne ovat byrokraattisia resurssisyöppöjä. Kriittinen arvio on perusteltua myös siksi, että Suomessa on erittäin suuri määrä julkisella rahalla ylläpidettyjä kehitysorganisaatioita. Näiden toiminnan tarpeellisuus ja tehokkuus tulee aika ajoin kyseenalaistaa. Tavoitteena tulee olla kokonaisveroasteen alentaminen ja julkisen sektorin koon pienentäminen suhteessa yksityiseen sektoriin. Näihin tavoitteisiin ei päästä, ellei kaikkia julkisia toimintoja arvioida kriittisesti. Keskuskauppakamari näkee kehitysyhtiöiden roolina edistää yksityisesti rahoitettujen työpaikkojen syntymistä. Tämän lähtökohdan tulee ohjata kehitysyhtiöiden kaikkea toimintaa. Kehitysyhtiöiden toimintaa ohjaavaa byrokratiaa tulee keventää ja niiden päätöksentekoa nopeuttaa. Saattaa olla, että kehitysyhtiöitä on tällä hetkellä liikaa. Sen vuoksi on pohdittava kehitysyhtiöiden yhdistämisiä ja lakkauttamisia. Yksi tehokas kehitysyhtiö voi parantaa seutukunnan vetovoimaisuutta ja dynaamisuutta paremmin kuin monta pientä yhtiötä. On varmistettava, että kehitysyhtiöt eivät tee päällekkäistä työtä muiden organisaatioiden kanssa. Jos päällekkäisyyttä ilmenee, tehtävät pitäisi keskittää tehokkaammalle organisaatiolle. Tulee myös pohtia sitä vaihtoehtoa, että osa kehitysyhtiöiden tehtävistä siirretään elinkeinoelämän organisaatioille kuten kauppakamareille ja Suomen yrittäjille Keskuskauppakamari esittää kauppakamareja kuultuaan lisäksi seuraavat eri alueilta saadut kommentit.

2 Kommentit alueittain: Keskuskauppakamari ja 19 kauppakamaria muodostavat kauppakamariverkoston Suomessa. Kauppakamari on vahva alueellinen toimija ja verkottaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä niin ely-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa kuin myös seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa. Kauppakamarit edustavat kansallisessa ja alueellisessa keskustelussa vahvasti myös yritysasiakasnäkökulmaa yli jäsenyrityksensä kautta. Kauppakamarit ovat toimittaneet näkemyksiä ja kommentteja erityisesti seuraavista asioista: 1. Mikä on kehittämisyhtiöiden / -liikelaitosten nykytila, rooli ja edellytykset kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa? 2. Mikä olisi alueilla tarkoituksenmukaisin tapa järjestää yritysten kehittäminen ja elinkeinojen uudistaminen ottaen huomioon yritystoiminnan tarpeet, yleinen taloustilanne ja aluehallinnon kehitysnäkymä. Kommenteista tulee hyvin esille se, että näkemykset kehittämisyhtiöiden merkityksestä vaihtelevat niin alueen kuin yrityksen toimialan mukaan. Kehittämiskohteet liittyvät erityisesti toimijoiden päällekkäisyyksien purkamiseen, toimijoiden roolien ja tavoitteiden ja ohjauksen kirkastamiseen tai sääntelyn vähentämiseen. Oulu 1. Oulun kauppakamari tekee tiivistä yhteistyötä Oulun kehittämisyhtiöiden kanssa. Rahoituksiin tullut de minimis-sääntö vaikeuttaa kuitenkin kehittämisyhtiöiden toimintaa yritysten kanssa. Asian toi kauppakamarin tietoisuuteen BusinessOulu. 2. Oulun kauppakamarin mukaan jatkossakin tarvitaan kehittämisyhtiöitä, joiden maantieteellinen kattavuus on hyvä. Oulun kauppakamarin näkemyksen mukaan kehittämistarpeena joissain kunnissa on kuitenkin se, että aina ei ole riittävän hyvin sovittu keskushallinnon ja kehittämisorganisaatioiden keskinäisestä työnjaosta ja yhteistyöstä. Pohjanmaa 1. Kehittämisyhtiö kartoittaa kehittämistarpeita toimialoilla ja kanavoi kehittämistoiveita kehittäjäorganisaatioille. Kuntarahan kanavoinnissa liian usein rahaa suunnataan kuitenkin niin sanottujen kehittämisyhtiöiden omien hankkeiden toteutukseen sen sijaan, että rahoitusta suunnattaisiin toteuttajille. 2. Pohjanmaan kauppakamarin arvion mukaan jatkossa kehitysyhtiö ottaa/saa roolia ainakin osasta valtion yrityspalvelujen toteuttamisesta: hakemusten täyttöopastus, rahoitusneuvottelun tukena, paikallisen kilpailutilanteen

3 asiantuntijana, jne. (vaikka ely-keskukset supistavat toimintoja, pitäisi kuitenkin säilyttää toimintojen paikallisuus). Pohjois-Karjala 1. Suuremmat palvelukeskustoimijat tuovat tärkeimpinä yhteistyötahoina esille kaupungin ja koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöllä ei ole ollut heidän kannaltaan roolia. Pk-yrityksissä kehittämisyhtiöiden rooli nähdään merkittävänä, mutta roolijako eri toimijoiden välillä kaipaa kirkastusta. Roolien epäselvyys pätee yrityskehittäjien lisäksi myös eri rahoittajatahoihin ja rahoitusinstrumentteihin. Jo kansainvälistyneet yritykset eivät näe kehittämisyhtiöiden roolia niin merkittävänä. Yritysneuvojien kansainvälisen osaamisen tasoa ei aina pidetä riittävänä. 2. Toimijoiden roolien, tavoitteiden ja vaiheistuksien kirkastaminen nousevat yritysten näkemyksissä vahvasti esille. Ehdotuksissa nousevat mahdollisuuksina esille yhden maakunnallisen kehittämisyhtiön kokoamisen, nykyisen kolmen sijaan. Samoin tehostamistoimenpiteenä nähtäisiin maakunnan teollisuuskylien ja tiedepuiston kiinteistöliiketoimintojen yhdistäminen. Lopputuloksena olisi yksi julkisia kehittämis- ja neuvontapalveluja yrityksille tarjoava elinkeinoyhtiö ja yksi julkinen kiinteistöliiketoimintaa tekevä yhtiö, joka järjestäisi yrityksille toimitiloja. Toisaalta kehitysyhtiöiden haluttaisiin keskittyvän jo toimivien yritysten neuvontaan sekä erityisesti tuotannollisten yritysten saamiseen alueelle. Tuotannollinen yritystoiminta luo työpaikkoja ja työpaikat kysyntää, näin palveluala seuraa perässä myös ilman yhteiskunnan tukea. Pohjois- Karjalan kauppakamarin lisäkommentteja yritysten toimintaympäristöstä: Liikenneyhteydet nousevat jatkuvasti esille kysyttäessä yritysten toimintaedellytyksiä. Tiestön kunto on huono ja se rapautuu entisestään määrärahojen puutteessa. Yhtenä yritystoiminnan esteenä tuodaan esille valtakunnallinen keskittämisideologia; halutaan keskittää suurempiin yksiköihin ja kasvukeskuksiin. Seurauksena tästä on se, että tonttien, asuntojen ja liikehuoneistojen arvo romahtaa reuna-alueilla, eikä niillä myöskään ole vakuusarvoa. Vaikka investointikulu olisikin huomattavasti edullisempi hajaseuduilla kuin ns. kasvukeskuksessa, ei investointeihin lähdetä, koska jo lähtöasetelmassa tiedetään, ettei tontilla, asunnolla tai yrityskiinteistöllä saa investointiaan takaisin enää vuodenkaan kuluttua. Tämä vaikuttaa myös siihen, että kasvukeskusten ulkopuolella omaa pääomaa tarvitaan rutkasti

4 enemmän, alueiden välistä kilpailua vääristäen. Tästä syystä valtion toimintojen edelleen hajauttamista maakuntiin pidetään tärkeänä. Satakunta 1. Satakunnan kauppakamarin alueella toimii täällä toimii Prizztech Oy ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, joiden kanssa kauppakamari on tehnyt yhteistyötä. Satakunnan kauppakamarin arvion mukaan molempien kehittämisyhtiöiden rooli on merkittävä yritystoiminnan kehittäjänä omalla alueellaan. Kehittämisyhtiöt ovat kuitenkin kooltaan ja resursseiltaan hyvin erilaisia. Priztechin palveluksessa on noin 50 työntekijää, mutta resurssit ovat pienentyneet viime aikoina. Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus on resursseiltaan vaatimattomampi, 4-5 henkilöä, mutta toisaalta alue ja yrityskanta ovat myös huomattavasti pienemmät. Satakunnassa kehitysyhtiön rooli on merkittävä erilaisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoijana ja toteuttajana. Kansallisissa ja varsinkin kansainvälisissä hankkeissa yrityksillä ei ole tarpeellisia resursseja. Satakunnan kauppakamari näkee rahoituksen saamisen kehittämisyhtiöiden haasteena. EU rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan vähäisyys Kuntasektorin rahoitus myös ongelmallista nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. EU- rakennerahastojen välivuosi on aiheuttanut kehittämisyhtiöille ongelmia. Eräät EU -rakennerahasto-ohjelmien tulkinnat ovat myös tällä hetkellä ongelmallisia. 2. Julkisen sektorin toimijoiden päällekkäisyyksiä tulisi purkaa. Satakunnan kauppakamarin mukaan osa toimista on varmaankin sellaisia, että elinkeinoyhtiö voisi hoitaa ne taloudellisemmin ja tehokkaammin. Ostopalveluja elinkeinoyhtiöiltä voisi lisätä kun mm. elykeskusten toimintoja supistetaan. Päällekkäisistä toiminnoista esimerkkinä eri organisaatioiden ja niiden hankkeiden yhteydessä suoritettavat yritysten kehittämiskartoitukset, jotka jäävät vain yhden tahon hyödynnettäviksi. Yritysten luvalla tietojen eteenpäin luovuttaminen lienee usein mahdollista toiselle julkiselle toimijalle. Alueen yritysten kehitystyön pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ei toteudu riittävästi; mikä näkyy kehittämistoiminnan tuloksellisuudessa. Tampere 1. Tampereen kauppakamarin mukaan lähtökohtaisesti kehittämisyhtiöillä/- liikelaitoksilla on hyvät edellytykset toteuttaa elinkeinopolitiikkaa jollakin alueella (=mahdollisuus verkottua riittävän syvälle, tuntea/ymmärtää yritysten tarpeet ja toimia joustavasti). Miten tämä sitten käytännössä toteutuu, vaihtelee varmaankin hyvin eri tavoin eri puolella Suomea. Nykymallissa on

5 liikaa päällekkäistä hallintoa, ohjausta monesta suunnasta sekä valtava määrä sääntelyä. Usein kehittämisyhtiöissä menee liikaa aikaa siihen, että selvitellään, miten hallinnon näkökulmasta jokin asia voidaan tehdä. 2. Valtion roolin muuttaminen entistä enemmän "rahoittajaksi" ja "muutoksen ostajaksi", sisältö alueelta, organisaatiot alueilla saman katon alle. Turku Turun kauppakamarin näkemysten mukaan: Alueellisten yritystoimintaympäristötekijöiden entistä aktiivisempi kehittäminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Elinkeinopoliittisen toiminnan vastuun ja resurssien tuominen enemmän aluetasolle on järkevää, koska tällöin elinkeinopolitiikassa voidaan paremmin huomioida alueelliset ominaispiirteet ja lisätä näin toiminnan vaikuttavuutta. Alueellinen elinkeinopolitiikka pitää toteuttaa seutukuntatasolla. Tätä varten kunnat ovat perustaneet yhteisiä kehittämiskeskuksia tai yhtiöitä, joiden kautta toiminta on edelleen järkevintä koordinoida. Seudullisten kehittämisyhtiöiden toimintaan ja yleisemminkin alueelliseen elinkeinopolitiikkaan on aina mahdollisuuksien mukaan liitettävä alueen korkeakoulut. Tavoitteena on oltava alueen innovaatioympäristön kehittäminen muun muassa luomalla toimintaympäristö, jossa eri tahot luontaisesti kohtaavat toisensa. Kunnan hallinto ja muut aluetason viranomaiset muodostavat yritysten toimintaedellytyksiin suoraan vaikuttavan aluetason hallinnollisen toimintaympäristön. Tämän kehittäminen on mahdollista pelkästään asenteisiin vaikuttamalla. Tämän vuoksi kunnan ja muiden aluetason hallinnon yritysilmapiirin kehittäminen on otettava osaksi alueellista elinkeinopolitiikkaa. Risto E.J.Penttilä Toimitusjohtaja