Hintaprojektio 2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2013 3 2. TALOUSTILANNE 3 2.1. Suomi 4 2.2. Ruotsi 4 2.3. Norja 5 2.4. Tanska 5 2.5. Iso-Britannia 5 2.6. Hollanti 5 3. VALUUTTAKURSSIT 6 4. HINTAPROJEKTIO 8 5. AINEISTOPAKETIT 8 6. ARVONLISÄVERO 9 6.1. Arvonlisäveron vaikutus 9 2
HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2013 Hyvä asiakkaamme, Käsissänne on nyt LM Tietopalvelut Oy:n ensimmäinen hintaprojektio vuodelle 2013. Kulunut vuosi on ollut talouden kannalta hyvin vaiheikas edellisen vuoden tapaan. Näyttääkin siltä, että turbulenssi taloudessa jatkuu edelleen. Epävarmuustekijöitä on useita, sillä ongelmat jatkuvat Yhdysvalloissa, Euroopassa, Aasiassa ja Arabimaissa heilutellen kansantalouksia sekä paikallisesti että globaalisti. Vaikka kansantaloudelliset seikat eivät suoranaisesti vaikutakaan julkaisujen kustantajahintoihin, on niillä välillinen vaikutus esimerkiksi valuuttakurssien heilahtelun kautta. Suora vaikutus kansantalouden tilalla on sen sijaan käytettävissä oleviin budjetteihin. Tässä hintaprojektiossa pyritään antamaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva tämän hetken tilanteesta. On kuitenkin muistettava, että tilanteet voivat olla kirjastokohtaisesti hyvinkin erilaisia ja hintojen nousu ja valuuttakurssit voivat siksi vaikuttaa eri asiakkaisiimme hyvin eri tavoilla. 2. TALOUSTILANNE Maailmantalouden suhdannetila on pysynyt heikkona, eikä merkittävää muutosta ole havaittavissa vuoden 2012 aikana. Talouspolitiikan kevennystoimet tukevat kysyntää vuonna 2013 etenkin kehittyvillä markkinoilla, joten poliittiset ratkaisut euroalueella säilyvät suhdannekehityksen avainkysymyksenä. Kokonaistuotanto nousi vuoden 2012 toisella neljänneksellä trendikasvua hitaammin Yhdysvalloissa, missä maltillinen nousu näyttää edelleen jatkuvan. Euroalueella velkakriisi ja ratkaisujen hitaus painavat odotuksia ja taantuma jatkuukin loppuvuoden 2012. Epävarmuus pakottaa yritykset lykkäämään investointeja ja pankkien heikko tila vähentää luotonantoa. Euroalue on painunut taantumaan, josta ei ole pikaista tietä kasvuun. Myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa ennakoivat mittarit ovat heikenneet ja kasvu hidastunut, mutta näiden maiden kokonaistuotannon odotetaan edelleen nousevan. Vaikka maailmantalous kokonaisuutena jatkaneekin hieman normaalia hitaampaa kasvua, suhdanteiden heikkeneminen lisää paineita talouspolitiikan väljentämiseen kaikilla mantereilla. Massiivinen velka varjostaa vielä pitkään useiden kehittyneiden talouksien tulevaisuutta, koska maiden julkinen talous ei näytä pitkällä aikavälillä kestävältä väestön ikääntyessä ja rakenteellisten ongelmien rajoittaessa 3
kasvua. Samaan aikaan yksityinen sektori sulattelee edelleen kiinteistökuplien seurauksia Espanjasta Yhdysvaltoihin. Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat selviävät velkojensa kanssa osittain omien keskuspankkien ansiosta. Yhdysvallat on sitkeästi kasvanut kvartaalista toiseen vuoden 2009 taantuman pohjalta lähtien. Bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuoden takaisesta tilanteesta. Loppukesällä talouskasvu jatkui hidastuen. Kokonaistuotannon kasvu Yhdysvalloissa riittää luomaan lisää työpaikkoja. Työpaikkoja on tammi-elokuussa syntynyt nettona keskimäärin hieman alle 140 000 kappaletta kuukautta kohden, mutta tahti on hidastunut kesällä. Työttömyysaste oli elokuussa 8,1 prosenttia. Pääpuolueiden väliset jyrkät näkemyserot ja presidentinvaaleihin valmistautuminen vaikeuttavat poliittista päätöksentekoa. Yhdysvalloilla on vielä varaa velkaantua ja hyödyntää dollarin keskeistä asemaa, vaikka tuleville vuosille jää jatkuvasti suurempi rasite. Valtio pystyy toistaiseksi rahoittamaan vajeensa, eikä finanssipolitiikka ole välittömästi kiristymässä. Presidentinvaalien jälkeiseen talouspolitiikkaan liittyy epävarmuutta, mutta Yhdysvaltojen odotetaan välttävän varsinainen taantuma. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu hidastuu. Ruotsissa BKT nousi reilusti 4,0 prosentilla vuonna 2011 ja kasvu jatkui vielä alkuvuodesta 2012. Kuluttajien luottamus on melko hyvällä tasolla. Teollisuustuotanto on supistumassa. Keskuspankki laski syyskuussa ohjauskoron 1,25 prosenttiin, ja uutta laskua odotetaan. Ison-Britannian talous ajautui talvella taantumaan eikä merkkejä talouden elpymisestä näy. 2.1. Suomi Euroalueen kriisin hoidossa Suomen talous on ollut suhteellisen joustava eivätkä euroalueen kriisin vaikutukset ole juurikaan näkyneet arkipäivän liiketoiminnassa. Vuonna 2010 Suomen kansantalous kasvoi 3,3 prosenttia, vuonna 2011 kasvu oli 2,7 prosenttia ja vuoden 2012 kasvun odotetaan hidastuvan 0,8 prosenttiin. Keskimääräisen talouskasvun odotetaan olevan vuosina 2013 2016 noin 1,8 prosenttia ja inflaation noin 2,4 prosenttia. 2.2. Ruotsi Huolimatta euroalueen talousongelmista ja Ruotsin riippuvuudesta alueelle kohdistuvasta viennistä, vienti ja bruttokansantuote kasvoivat vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Koko vuoden kasvuennuste on 1,6 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan olevan noin 1,8 prosenttia vuonna 2013 ja noin 2,2 prosenttia vuosina 2014 2016. Inflaation odotetaan pysyvän matalana eli alle 2 prosentissa vuoteen 2016. 4
2.3. Norja Vuoden 2012 talouskasvun odotetaan olevan 3,8 prosenttia. Verrattain korkea kasvu johtuu vahvasta öljy- ja meriteollisuudesta sekä vankasta yksityisestä kysynnästä. Norjan keskuspankki pitänee alhaisen korkotason vuoden 2012 aikana vastavetona Norjan kruunun vahvistumispaineille. Vuosina 2013 2016 talouskasvun ennustetaan olevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja valtiontalouden mukavasti ylijäämäinen. 2.4. Tanska Tanskan toipuminen vuosien 2008 2009 taantumasta on edelleen hauraalla pohjalla. Kotitaloudet ovat velkaantuneita ja ulkoinen kysyntä on heikkoa. Vuoden 2013 talouskasvun ennustetaan olevan 0,4 prosenttia. Kestävämpää talouskasvua ennustetaan vuodelle 2012, mutta riskit ovat edelleen suuret. Euroalueen ongelmat heijastuvat Tanskan talouteen hyvin helposti. Ulkomaankauppa on kuitenkin ylijäämäinen ja sen odotetaan myös pysyvän sellaisena seuraavien vuosien aikana. 2.5. Iso-Britannia Valtiontalouden tiukentaminen johtaa verojen korotuksiin ja suurimpiin budjettileikkaukseen sitten 1940- luvun. Heikko talouskasvu johtanee kuitenkin alijäämätavoitteista lipsumiseen. Euroalueen ongelmat heijastuvat myös Iso-Britanniassa edelleen heikkoon pankkisektoriin. Vaikka vuosien 2008 2009 aikana tapahtuneesta 6,3 prosentin talouskasvun pudotuksesta on toivuttu, talouskasvu on edelleen vaatimatonta ja sen ennustetaan vuonna 2012 jäävän 0,5 prosentin tuntumaan. Vuosille 2013 2016 ennustetaan keskimäärin 1,1 prosentin kasvua. 2.6. Hollanti Hollannille, kuten myös Suomelle, euroalueen kriisi on haaste. Hollannin budjetti on ollut alijäämäinen ja sen ennustetaan säilyvän alijäämäisenä ainakin vuoteen 2016 asti. Talouden ennustetaan supistuvan 0,7 prosenttia vuonna 2012. Vuosille 2013 2016 ennustetaan kuitenkin keskimääräistä kasvua 1,1 prosenttia vuodessa. Inflaatio on vuonna 2012 noin 2,6 prosenttia ja sen odotetaan asettuvan 2,2 prosentin keskimääräiselle tasolle vuosina 2012 2016. Myös Hollannin ulkomaankauppa on ylijäämäistä. 5
3. VALUUTTAKURSSIT Valuuttakurssien muutoksilla voi olla kustantajan hinnankorotusta suurempi vaikutus tilatun julkaisun lopulliseen hintaan. Valuuttakurssit ovat ennustamattomia ja niiden lopullista vaikutusta hintaan on mahdoton sanoa. Edelleen jatkuva eurokriisi tekee valuuttakurssien käyttäytymisen ja vaikutuksen ennustamisen erittäin hankalaksi. Kuten kuluneen kevään ja kesän aikana on nähty, Yhdysvaltain dollari on vahvistunut Euroon nähden merkittävästi. Samoin on käynyt Ruotsin kruunulle. Vieraan valuutan vahvistuminen omaan valuuttaan nähden on huono asia, sillä se nostaa kyseisistä maista hankittavien julkaisujen hintoja omassa valuutassa. Näin ollen on varauduttava siihen, että etenkin Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa hinnoiteltujen julkaisujen hinnat tulevat nousemaan kustantajien hinnankorotuksia enemmän, mikäli asiakasta laskutetaan Euroissa. Vastaavasti asiakkaamme esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa hyötyvät Euron heikkenemisestä, sillä Euro-perusteisesti hinnoitellut julkaisut ovat heille nyt halvempia. Valuuttakurssien reagointi negatiivisiin uutisiin on yleensä aina ylireagoiva ja kurssit asettuvat oikealle tasolleen muutaman päivän tai viikon kuluessa uutisesta. Globaaliin markkinaan kuuluu se, että markkinoilla siirretään suuria pääomamääriä, jotka eivät ole sidoksissa kauppa- tai tavaravirtoihin. Ne ovat luonteeltaan puhtaasti spekulatiivisia ja voivat heiluttaa valuuttakursseja voimakkaastikin. Seuraavasta taulukosta selviää, miten LM Tietopalveluiden asiakkaiden kannalta oleellisimmat valuutat ovat käyttäytyneet suhteessa toisiinsa viimeisen vuoden aikana sekä marraskuun 2011 alusta lähtien. EUR: USD GBP SEK NOK 31.8.2012 1,2611 0,79525 8,3362 7,2925 Marraskuu 2011 1,3556 0,8574 9,1387 7,7868 31.8.2011 1,4450 0,8856 9,1640 7,7395 Vuositasolla -14,6 % -11,4 % -9,9 % -6,1 % Marraskuusta -7,5 % -7,8 % -9,6 % -6,8 % 6
SEK: USD GBP EUR NOK 31.8.2012 6,6753 10,5379 8,3515 1,148546 Marraskuu 2011 6,7449 10,6570 9,1418 1,174271 31.8.2011 6,3197 10,3471 9,155 1,179915 Vuositasolla -5,6 % -1,8 % 8,8 % 2,7 % Marraskuusta 1,0 % 1,1 % 8,6 % 2,2 % NOK: USD GBP SEK EUR 31.8.2012 5,7827 9,1701 0,8748 7,2925 Marraskuu 2011 5,7454 9,0820 0,8521 7,7868 31.8.2011 5,3561 8,7393 0,8446 7,7395 Vuositasolla -8,0 % -4,9 % -3,6 % 5,8 % Marraskuusta -0,6 % -1,0 % -2,7 % 12,1 % GBP: USD EUR CAD AUD 31.8.2012 1,5882 1,26 1,5672 1,5367 Marraskuu 2011 1,5804 1,1659 1,6199 1,5649 31.8.2011 1,6282 1,1309 1,5924 1,5204 Vuositasolla -2,5 % 11,4 % -1,6 % 1,1 % Marraskuusta 0,5 % 8,1 % -3,3 % 1,8 % DKK: Tanskan kruunu (DKK) on sidottu euroon, joten sen muutokset eri valuuttojen suhteen ovat euron kanssa samansuuntaisia. Edellä olevissa taulukoissa negatiivinen luku kuvaa hintojen nousua valuuttakurssin muutoksesta johtuen. Marraskuun kurssit ovat kuukauden keskiarvokursseja. Marraskuu on siinä mielessä merkityksellinen kuukausi, että silloin maksetaan kustantajille ennakkoon maksettavat tilaukset. Yhdysvaltain dollarin ennustetaan Euroon nähden liikkuvan seuraavan 12 kk:n aikana kurssivälillä 1,30 1,35 (1 EUR = 1,30 1,35 US dollaria). Iso-Britannian punnan ennustetaan Euroon nähden liikkuvan seuraavan 12 kk:n aikana kurssivälillä 0,80 0,85. Ruotsin kruunun ennustetaan Euroon nähden liikkuvan seuraavan 12 kk:n aikana kurssivälillä 8,40 8,63. Norjan kruunun ennustetaan Euroon nähden liikkuvan seuraavan 12 kk:n aikana kurssivälillä 7,25 7,50. 7
4. HINTAPROJEKTIO Tätä kirjoitettaessa (syyskuun puoliväli) kustantajilta saamamme hintatiedot eivät yksin riitä hintaennusteen antamiseen vuodelle 2013. Niinpä tässä hintaprojektion ensimmäisessä versiossa keskitytään tarkastelemaan historiallisia hintakehityksiä. Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten eri valuutoissa laskutettujen julkaisujen hinnat ovat kehittyneet vuodesta 2007 lähtien. Vuosi/valuutta SEKhintaiset EURhintaiset (ruotsalaiset) NOKhintaiset EURhintaiset (suomalaiset) EURhintaiset (muut maat) USDhintaiset GBPhintaiset Keskimäärin 2007 --> 2008 10,27 % 6,44 % 6,11 % 2,35 % 7,25 % 4,27 % 6,48 % 6,17 % 2008 --> 2009 9,53 % 8,66 % 4,72 % 3,32 % 7,07 % 4,53 % 6,75 % 6,37 % 2009 --> 2010 5,95 % 5,20 % 4,65 % 2,76 % 5,51 % 2,31 % 5,65 % 4,58 % 2010 --> 2011 5,71 % 5,36 % 3,35 % 8,43 % 2,97 % 3,35 % 4,58 % 4,82 % 2011 --> 2012 6,71 % 6,87 % 4,81 % 2,36 % 5,81 % 3,79 % 5,61 % 5,14 % Keskimäärin 7,63 % 6,51 % 4,73 % 3,84 % 5,72 % 3,65 % 5,81 % Taulukon luvut ovat keskimääräisiä muutosprosentteja ja yksittäisen nimekkeen kohdalla muutos on voinut olla hyvinkin merkittävä, esimerkiksi USD-hintaisten julkaisujen hinnanmuutoksen vaihteluväli 2011-2012 oli -80 % + 395 %. Ääritapauksissa on luonnollisesti kysymys esimerkiksi formaatin tai ilmestymistiheyden muutoksista. Yleisaikakauslehtien osalta hinnan nousun vuonna 2013 arvioidaan olevan noin 5 prosenttia sekä tieteellisen aineiston osalta 5-7 prosenttia. Tämä sisältää pelkästään kustantajahintojen nousun eikä valuuttakurssien vaikutusta. Mikäli esimerkiksi Yhdysvaltain dollari jatkaa vahvistumistaan suhteessa muihin valuuttoihin, tulevat dollarihinnoitellut lehdet nousemaan vastaavasti. 5. AINEISTOPAKETIT LM Tietopalvelut haluaa jälleen muistuttaa asiakkaitaan seuraavasta: Kustantajat yhdistävät tänä päivänä julkaisuja erilaisiksi paketeiksi ja tämä trendi näyttää jatkuvan myös vuonna 2013. Odotettavissa on, että tällaisten julkaisupakettien hinta voi muuttua huomattavasti enemmän kuin keskimääräisen hinnanmuutoksen arvioidaan olevan. Asiakkaidemme tulee huomioida, että tällaisten pakettien hinnoitteluperuste voi olla jokin muu kuin pakettiin kuuluvien julkaisujen määrä. Hinnoitteluperusteena voivat olla esimerkiksi käyttötilastot tai asiakkaan tekemät sisältömuutokset. 8
Kuten aikaisempinakin vuosina, suosittelemme asiakkaitamme seuraamaan elektronisten aineistojen käyttömääriä. Käyttömäärien seuranta auttaa hahmottamaan, mikä paketissa olevan yksittäisen nimekkeen hinta todellisuudessa on käyttökertaa kohden. Samalla näette, onko pakettiratkaisu kokonaisuudessaan halvempi ratkaisu yksittäisiin nimeketilauksiin verrattuna. Kehotamme myös tutustumaan lisensioitujen pakettiratkaisujen lisenssiehtoihin erityisesti hinnoitteluperusteen osalta. Mikäli tarvitsette apua käyttötilastojen seurannassa, ottakaa yhteys omaan LM Tietopalveluiden yhteyshenkilöönne. 6. ARVONLISÄVERO Suomessa kaikki ALV-prosentit nousevat yhdellä yksiköllä 1.1.2013. Elektronisten julkaisujen uusi verokanta tulee olemaan 24 prosenttia ja painettujen julkaisujen 10 prosenttia. 6.1. Arvonlisäveron vaikutus Mikäli arvonlisäverollisen tuotteen ostaja on arvonlisäverovelvollinen tai arvonlisäverosta vapautettu, verolla ei ole käytännön vaikutusta tuotteen hintaan. Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää ostamiensa tuotteiden arvonlisäveron omassa toiminnassaan. Arvonlisäverovelvollisia ovat muun muassa yritykset, kaupungit ja kunnat, erilaiset liikelaitokset, valtio ja sen organisaatiot. Mikäli ostaja ei ole toiminnassaan arvonlisäverovelvollinen (hyvin pienet yritykset sekä erilaiset yhdistykset ja kuluttajat), tuotteen hinta kallistuu arvonlisäveron korotuksen myötä. Hinnan nousun määrä riippuu tällöin siitä, kuinka suuren osan kustantajat siirtävät arvonlisäverosta tuotteen loppuhintaan. Tämä hintaprojektio on tarkoitettu LM Tietopalveluiden asiakkaille budjetoinnin suunnitteluun. LM Tietopalvelut ei ota vastuuta siitä, että tämän hintaprojektion perusteella asiakkaan tekemät budjetointipäätökset olisivat oikeita. Kaikki tässä hintaprojektiossa esitetyt hinnankorotusarviot ovat keskimääräisiä arvioita, ja todelliset hinnanmuutokset voivat poiketa huomattavastikin näistä arvioista. Asiakkaat käyttävät tätä projektiota budjetoinnissaan omalla vastuullaan. LM Tietopalvelut ei toimi juridisena, taloudellisena, kirjanpidon tai verotuksen neuvonantajananne. 9