Hintaprojektio

Transkriptio

1 Hintaprojektio

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOTIMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA ULKOMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA KAUSIJULKAISUJEN HINTOIHIN VAIKUTTAVIA YLEISIÄ TEKIJÖITÄ 4 4. HINTAPROJEKTIO 5 5. VALUUTTAKURSSIT 6 6. AINEISTOPAKETIT 8 7. YLEINEN TALOUSTILANNE 8 2

3 HINTAPROJEKTIO VUODELLE 2016 Tämä hintaprojektio on tehty LM Tietopalveluiden asiakkaille kuvaamaan odotettavissa olevia kustantajahinnanmuutoksia vuoden 2016 osalta. Hintaprojektio tarkastelee hinnanmuutoksia niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin kausijulkaisuaineiston osalta. Huomion arvoista on, että muutokset ovat arvioita, jotka perustuvat kustantajilta tähän mennessä saamiimme tietoihin, markkinoiden ennakoituun muutokseen sekä pitkään kokemukseemme alalta. Syyskuun loppuun mennessä olemme saaneet noin 60 % kaikista kustantajahinnoista, joista reilu puolet on ulkomaisten STM-kustantajien tuotteita. Kotimaisten tuotteiden osalta hintoja saadaan enemmän loppuvuotta kohden, kun kustantajat päättävät hinnastonsa seuraavalle vuodelle. Hintaprojektiolla pyrimme antamaan mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan tämän hetken tilanteesta ja tulevista muutoksista asiakkaidemme budjetoinnin tueksi. Hintaprojektion jälkeen olemme avanneet yleisemmällä tasolla julkaisujen hintoihin vaikuttavia tekijöitä ja niitä seikkoja, joita olemme arviota muodostaessamme ottaneet huomioon. 1. KOTIMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA 2016 Vaikka kotimaiset kustantajat ovat käyneet viime vuosina läpi kovia säästökuureja ja uudelleenjärjestelyjä, pysyvät hinnankorotuspaineet ja niiden syyt pitkälti ennallaan. Yhä jatkuvasta levikkien laskusta johtuen paino- ja jakelukustannukset ovat nousseet eikä mediamainonnan lasku printtimediassa ole näyttänyt vielä tasaantuvan. Noussut kulurakenne on näkynyt myös jatkuvina yhteistoimintaneuvotteluina, joista tuoreimpana uutisoitiin Mediakonserni Sanomien osalta Taloussanomissa Markkinoiden liikehdintä ja epävarmuus heijastuukin edelleen kustantajaliiketoimintaan mm. hinnankorotuspaineena. Yleisaikakauslehtien puolella on lisäksi huomioitava, että yhä useampi kustannustalo on asteittain siirtänyt postittamaan julkaisunsa EU:n ulkopuolelta, säästäen noin arvonlisäveroa vastaavan osuuden. Näistä suurimpina mainittakoon mm. Otavamedia ja A-Lehdet. Tämä tarkoittaa hintojen näkökulmasta sitä, että vaikka bruttomyyntihinta kustantajalla olisi edelleen sama, on nettohinta noussut arvonlisäveroa vastaavan osuuden, mikä heijastuu suoraan organisaatioasiakkaiden hintoihin ylimääräisen +10 % verran. Sanomalehtipuolella kustantajat ovat parantaneet kannattavuutta lopettamalla pelkän printtituotteen tarjoamisen ja siirtymällä yhdistelmätuotteisiin, jossa tilaus sisältää myös kustantajakohtaisen digituotteen. Pääasiassa tämä tarkoittaa myös tuotteen hinnannousua. Lisäksi vuoden aikana tapahtuneet kustantajamuutokset 3

4 lehtien siirtyessä uuteen omistukseen tarkoittaa yleensä myös hintatason yhtenäistämistä ylöspäin. Tämän trendin odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Kotimaisen e-aineiston osalta ei vastaavia, printin kaltaisia, hinnankorotuspaineita ole. Arvioimme, että mahdolliset hinnankorotukset ovat maltillisia ja myötäilevät aikaisempia vuosia. Arvioimme painettujen yleisaikakauslehtien hintojen nousevan ensi vuodelle 6 8 %. Sanomalehtien kohdalla hinnanmuutoksen arvioidaan olevan 5 7 %, kun taas kotimaisen elektronisen aineiston osalta hinnannousuksi arvioidaan 2 4 %. Yksittäisen nimekkeen kohdalla muutos voi kuitenkin olla hyvinkin merkittävä, jopa useita kymmeniä prosentteja. 2. ULKOMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA 2016 Ulkomaisten painettujen julkaisujen osalta hinnan nousun arvioiminen on vaikeampaa, sillä aineistokokonaisuus pitää sisällään hyvinkin erilaisia tuotteita. Esimerkiksi joidenkin suurten STM-kustantajien hinnankorotukset ovat olleet poikkeuksellisen mittavia. Ääritapauksissa on luonnollisesti kysymys itse tuotteiden muutoksista, esimerkiksi formaatin tai ilmestymistiheyden muutoksista. Yleisaikakauslehtien osalta hinnanmuutokset ovat olleet hieman maltillisimpia. Muutoksen vuoden 2016 osalta painettujen julkaisujen osalta arvioidaan olevan 5 7 %, kun ulkomaisen elektronisen aineiston osalta nousun arvioidaan olevan 6 10 %. Tässä näkyy juuri edellä mainitun STM-aineiston vaikutus hinnannousuun. Edellä olevat prosentit kuvaavat pelkästään keskimääräisiä kustantajahintojen nousua eivätkä sisällä valuuttakurssien vaikutusta. 3. KAUSIJULKAISUJEN HINTOIHIN VAIKUTTAVIA YLEISIÄ TEKIJÖITÄ Vuosi 2015 on ollut taloudellisesti haastava. Valuuttojen vaihtelu on lisääntynyt osittain johtuen Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian parantuneesta taloudellisesta tilanteesta sekä Kiinan keskuspankin juanin devalvointipäätöksestä. Poliittiset päätökset ja Lähi-idän levottomuudet ovat heiluttaneet sekä rahoitus- että valuuttamarkkinoita. Vaikka kansantaloudelliset tilastot ja ennusteet eivät suoraan vaikuta kustantajien hintoihin, niiden vaikutus valuuttakursseihin on sen sijaan selvempi. On hyvä muistaa, että kirjastokohtainen vaikutus voi olla hyvinkin erilainen riippuen siitä, minkälaista aineistoa kirjasto on tilannut. 4

5 4. HINTAPROJEKTIO Noin 60 % kustantajista on tähän hetkeen mennessä vahvistanut hintatietoja vuodelle Kustantajat päivittävät hintojaan kiihtyvällä tahdilla loppuvuotta kohden, mikä onkin tyypillisin hinnanmuutosajankohta. On kuitenkin muistettava, että hinnanmuutos voi tulla voimaan myös kesken vuotta tai kustantaja voi muuttaa hintojaan useamman kerran vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten eri valuutoissa laskutettujen painettujen julkaisujen hinnat ovat kehittyneet vuodesta 2010 lähtien. Taulukon luvut ovat keskimääräisiä muutosprosentteja Painetut julkaisut Vuosi/valuutta SEKhintaiset EURhintaiset (ruotsalaiset) NOKhintaiset EURhintaiset (suomalaiset) EURhintaiset (muut maat) > ,85 % 5,33 % 5,43 % 7,57 % 6,39 % 4,13 % 6,12 % 5,83 % > ,30 % 5,65 % 4,81 % 2,36 % 5,72 % 3,58 % 5,32 % 4,68 % > ,56 % 5,44 % 4,30 % 12,81 % 8,10 % 2,92 % 5,63 % 6,54 % > ,6 % 5,6 % 4,4 % 2,0 % 10 % 3,8 % 6,4 % 5,54 % > ,79 % 6,52 % 4,65 % 4,37 % 6,76 % 4,27 % 7,95 % 5,90 % Keskimäärin 6,22 % 5,71 % 4,72 % 5,82 % 7,39 % 3,74 % 6,28 % 4.2. E-julkaisut Vuosi/valuutta USDhintaiset GBPhintaiset Keskimäärin USDhintaiset GBPhintaiset SEKhintaiset NOKhintaiset EURhintaiset (suomalaiset) EURhintaiset (muut maat) Keskimäärin > ,80 % 9,60 % -1,10 % 24,70 % 0,40 % 5,20 % 7.60 % > ,50 % 6,60 % 4,10 % 41,20 % 2,10 % 5,40 % % > ,2 % 6,8 % 6,1 % 14 % 3,3 % 6,4 % 6,80 % > ,38 % 6,67 % 3,26 % 18,23 % 2,39 % 6,39 % 6,89 % Keskimäärin 4,72 % 7,42 % 3,09 % 24,53 % 2,05 % 5,85 % 5

6 5. VALUUTTAKURSSIT Valuuttakurssien vaikutus on monien valuuttojen kohdalta ollut suurempi kuin kustantajien hintamuutokset. Etenkin Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen on vuositasolla ollut yli 17 %, mikä nostaa hankintahintoja. Suosittelemme, että asiakkaamme huomioivat valuuttakurssien vaikutuksen lopulliseen hintaan. Valuuttakurssien suuren vaihtelun vuoksi niiden ennustaminen on vaikeutunut samaan aikaan kun keskuspankkien päätökset ovat osin yllättäneet markkinoita. Esimerkiksi tammikuussa Sveitsin keskuspankki päätti lopettaa frangin kurssin tukemisen, jonka seurauksena kurssi vahvistui välittömästi suhteessa euroon peräti 14,4 %. Taulukoista selviää oleellisimpien valuuttojen käyttäytymistä vuositasolla. Miinusmerkki tarkoittaa, että valuutta on heikentynyt ja jos muutos on positiivinen, niin kyseinen valuutta on vahvistunut. Esimerkkinä alla oleva taulukko näyttää, miten euron arvo on heikentynyt suhteessa US dollariin. Euron kehitys suhteessa valuuttaan: EUR: USD DKK GBP SEK CHF NOK ,104 7,463 0,705 9,460 1,076 9, ,335 7,456 0,8027 9,153 1,210 8,197 Vuositasolla -17,32% 0,10% -12,18% 3,36% -11,15% 11,84% Ruotsin kruunun kehitys suhteessa valuuttaan: SEK: CHF DKK EUR GBP NOK USD ,739 1,264 9,430 13,365 1,030 8, ,563 1,229 9,158 11,462 1,113 6,861 Vuositasolla -13,47% -2,77% -2,88% -14,24% 8,09% -19,49% 6

7 Norjan kruunun kehitys suhteessa valuuttaan: NOK: CHF DKK EUR GBP SEK USD ,524 1,228 9,168 13,006 0,969 8, ,773 1,099 8,198 10,213 0,896 6,139 Vuositasolla -20,55% -10,50% -10,59% -21,47% -7,58% -26,07% Iso-Britannian punnan kehitys suhteessa valuuttaan: GBP: DKK EUR NOK CHF SEK USD ,588 1,419 12,976 1,530 13,375 1, ,303 1,248 10,234 1,510 11,416 1,662 Vuositasolla 13,81% 13,70% 26,79% 1,32% 17,16% -5,81% Valuuttakurssiennusteet vaihtelevat riippuen ennustavasta tahosta. Yhdysvaltain dollarin ennustetaan Euroon nähden liikkuvan 1,05 ja 1,17 (1 EUR = 1,05-1,17 USD) välillä seuraavan 3 kk:n aikana. Yhdysvaltain keskuspankin FED:n korkotasopäätökset vaikuttavat valuuttakurssiin paljon. Iso-Britannian punnan ennustetaan euroon nähden liikkuvan 0,69 ja 0,73 välillä seuraavan 3 kk:n aikana. Ruotsin kruunun ennustetaan euroon nähden liikkuvan 9,21 ja 9,64 välillä seuraavan 3 kk:n aikana. Norjan kruunun ennustetaan euroon nähden liikkuvan 8,85 ja 9,47 välillä seuraavan 3 kk:n aikana. 7

8 6. AINEISTOPAKETIT LM Tietopalvelut haluaa jälleen muistuttaa asiakkaitaan viime vuosina alkaneesta trendistä, jossa kustantajat yhdistävät julkaisujaan erilaisiksi paketeiksi. Tämä näyttää edelleen jatkuvan. Odotettavissa on, että tällaisten julkaisupakettien hinta voi muuttua huomattavastikin enemmän kuin mitä keskimääräisen hinnanmuutoksen arvioidaan olevan. Pakettien hinnoitteluperuste voi olla jokin muu kuin esimerkiksi pakettiin kuuluvien julkaisujen määrä. Hinnoitteluperusteena voi olla esimerkiksi käyttötilastot, asiakkaan tekemät sisältömuutokset ja vastaavat. Kuten aiemminkin, suosittelemme elektronisten aineistojen käyttömäärien seuraamista aktiivisesti. Käyttömääräseuranta auttaa arvioimaan mikä paketissa olevan yksittäisen nimekkeen hinta todellisuudessa on per käyttökerta ja onko pakettiratkaisu kokonaisuudessaan järkevämpi ratkaisu yksittäisiin nimeketilauksiin verrattuna. Samoin suosittelemme niille asiakkaillemme, joilla on lisensioituja pakettiratkaisuja tutustumista pakettien lisenssiehtoihin, erityisesti hinnoitteluperusteen osalta. Mikäli tarvitsette apua käyttötilastojen seurannassa, ottakaa yhteys omaan yhdyshenkilöönne LM Tietopalveluissa. Arvonlisävero (vain suomalaiset asiakkaat) Painettujen julkaisujen arvonlisäverokanta on vuoden 2015 alusta ollut 10 %. Mikäli arvonlisäverollisen tuotteen ostaja on arvonlisäverovelvollinen tai arvonlisäverosta vapautettu, verolla ei ole käytännön vaikutusta tuotteen hintaan. Arvonlisäverovelvollinen saa ostamiensa tuotteiden arvonlisäveron vähentää omassa toiminnassaan. Arvonlisäverovelvollisia ovat mm. yritykset, kaupungit ja kunnat, erilaiset liikelaitokset, valtio ja sen organisaatiot. Mikäli ostaja ei ole toiminnassaan arvonlisäverovelvollinen (hyvin pienet yritykset sekä erilaiset yhdistykset, järjestöt ja kuluttajat), tuotteen hinta sisältää arvonlisäveron eikä ostaja voi sitä vähentää toiminnassaan. 7. YLEINEN TALOUSTILANNE Epävakaa taloudellinen tilanne on jatkunut ja sen ennakoidaan jatkuvan toistaiseksi. Globaali talouskasvu on heikentynyt johtuen osittain Kiinan talouden heikentyneestä kehityksestä, Euroopan hitaasta talouskasvusta ja öljyn hinnan rajusta laskusta. IMF arvioi globaalin talouskasvun jäävän maltilliseen 3,5 %. Hitaan kasvun oletetaan riippuvan öljyn matalasta hinnasta ja kehittyvien maiden matalasta kasvusta. Myös Euroopan talouden odotetaan hitaasti elpyvän. Valuuttakursseissa on odotettavissa suuria muutoksia, jos FED nostaa korkoa ja Iso-Britannian talous jatkaa voimistumistaan. Sveitsin keskuspankin päätös antaa markkinoiden hinnoitella frangin on vahvistanut frangia. 8

9 USA:n talous alkaa elpyä, mikä näkyy työttömyysasteessa ja inflaatiossa. Työttömien määrä alkaa lähestyä niin kutsuttua normaalitasoa ja kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut. Euroalueen kasvu riippuu enimmäkseen Saksasta ja Ranskasta, jotka toimivat talousvetureina. Samaan aikaan Suomen talouskasvu ja tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Espanja ja Portugali alkavat toipua pahimmasta kriisistä ja Kreikan tilanne on edelleen epävakaa. Usko euron tulevaisuuteen voi heikentyä, joka voi heikentää euron arvoa. EKP:n elvytys saattaa seuraavan vuoden aikana heikentää euron arvoa, kun muut keskuspankit nostavat korkoaan tai lopettavat oman elvytyssuunnitelmansa. Suomi Suomen talous ei ole elpynyt johtuen osittain heikentyneestä ostovoimasta, työttömyyden kasvusta ja investointien maltillisuudesta. Kuluttajien veronkiristysten vuoksia elpyminen hidastuu samaan aikaan kun julkinen sektori leikkaa kulujaan. Vaikutus Suomeen talouteen tulee näkymään negatiivisena. Ennusteet Suomen talouskasvusta on kirjattu alas ja IMF odottaa tänä vuonna noin 0,8 % ja vuonna 2016 noin 1,4 % kasvua. Positiivinen uutinen Suomen taloudesta on kotitalouksien matala velkaantumisaste verrattuna muihin Pohjoismaihin. Rakenneuudistukset ja yhteiskuntasopimukset voivat hidastaa ja pitkittää Suomen ahdinkoa, mutta pidemmällä ajanjaksolla Suomen talouden katsotaan toipuvan. Ruotsi Riksbankenin (Ruotsin keskuspankki) päätökset alentaa repokorkoa negatiiviseksi ovat heikentäneet Ruotsin kruunun arvoa ja tukenut maan vientiteollisuutta ja kulutusta. Ensimmäisen kvartaalin aikana Ruotsin talous kasvoi 0,4 % ja toukokuun inflaatio kasvoi 0,1 % viime vuodesta. Kasvun hidastuminen on näkynyt Riksbankenin päätöksissä ja aikeissa heikentää Ruotsin kruunua. Merkkejä talouden hidastumisesta näkyy sekä kulutuksen pienentymisessä että asuntojen hintakehityksessä Tukholman ja Göteborgin alueella. Heikkenevä valuutta tukee vientiä. Ruotsin voi olettaa pääsevän takaisin talouskasvun polulle seuraavan vuoden aikana. Talouskasvu tulee heijastumaan ruotsalaisten julkaisujen hinnoissa osittain: hinnankorotus tulee olemaan maltillinen niin kauan kun valuuttakurssi heikkenee. Norja Öljyn hinnan selvä lasku on heikentänyt Norjan kruunua. Norjan talous on pitkälti riippuvainen öljyn hinnasta ja sillä on ollut suora negatiivinen vaikutus verotuloihin. Talous ja inflaatio ovat pysyneet positiivisena. Riski on asuntojen hinnat, jotka, samoin kuin Ruotsissa, ovat nousseet merkittävästi. IMF:n ennusteet viittaavat tälle vuodelle 1,0 % taloudellista kasvua ja kasvun ennustetaan olevan 1,5 % vuonna Ennusteita on korjattu alas öljyn hintakehityksen takia. 9

10 Tanska Tanskan talous on jatkanut hidasta elpymistä. Ongelmana on kotitalouksien korostuneen korkea velkaantumisaste, joka saattaa korkojen noustessa aiheuttaa maksuhäiriöitä. Huomattavaa on kotitalouksien suhteellisen suuri varallisuus, joka tukee velkaantumista. Melko matala työttömyys, 7,4 % vuonna 2014, ja kauppataseen ylijäämä tukevat taloudellista kasvua. IMF ennustaa 1,6 % kasvua tälle vuodelle ja 2,0 % vuodelle Kauppataseen ylijäämä ennustetaan kasvavan, joka voi näkyä kustantajien hinnoissa. Iso-Britannia Työttömyysaste on laskenut Iso-Britianniassa hyvin ja samalla talous on alkanut elpyä. Siitä johtuen punta on vahvistunut suhteessa euroon viimeisen vuoden aikana ja sen ennustetaan jatkuvan vielä jonkin aikaa. Yllättävää oli maaliskuussa ja huhtikuussa deflaation merkki, joka muuttui inflaatioksi toukokuussa. Työttömyysaste 2014 oli 6,2 % ja IMF ennustaa laskevaa työttömyysastetta siten, että se olisi 5,4 % tänä vuonna. Talouskasvuksi on ennustettu 2,7 % tälle vuodelle ja 2,3 % vuonna Hollanti Hollanti kamppailee edelleen työttömyysasteen kanssa, joka oli 7,4 % vuonna IMF on ennustanut työttömyyden laskevan 7,2 %:iin tänä vuonna ja 7,0 %:iin vuonna Sen seurauksena talouskasvun odotetaan olevan tänä vuonna 1,6 % ja vuonna Kauppataseen odotetaan olevan ylijäämäinen seuraavat kaksi vuotta, mikä nostaa työllisyyttä. USA USA:n talous on lähtenyt kasvuun finanssikriisin jälkeen. Työttömyysaste laski 6,2 %:iin vuonna 2014 ja IMF ennustaa edelleen laskevaa työttömyyttä täksi vuodeksi (5,5 %) ja vuodeksi 2016 (5,1 %). Taloudellinen kasvu jäi 2,4 %:iin vuonna 2014, joka viittaa siihen, että talous on palautumassa normaaliin kasvuun. IMF ennustaa taloudelliseksi kasvuksi tänä vuonna 3,1 % ja vuonna USA:n ongelmakohtia ovat julkisen sektorin velkaantuminen ja kauppataseen vaje. Tämä hintaprojektio on tarkoitettu LM Tietopalveluiden asiakkaille budjetoinnin suunnitteluun. Hintaprojektio ei anna täydellistä kuvausta markkinoista tai niihin liittyvistä riskeistä. LM Tietopalvelut ei ota vastuuta siitä, että tämän hintaprojektion perusteella asiakkaan tekemät budjetointipäätökset olisivat oikeita. Kaikki tässä hintaprojektiossa esitetyt hinnankorotusarviot ovat keskimääräisiä arvioita, ja todelliset hinnanmuutokset voivat poiketa huomattavastikin näistä arvioista. Lisäksi on syytä muistaa, että esimerkiksi valuuttakurssien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Asiakkaat käyttävät tätä projektiota ja kaikkia siinä annettuja tietoja budjetoinnissaan omalla vastuullaan. LM Tietopalvelut ei toimi juridisena, taloudellisena, kirjanpidon tai verotuksen neuvonantajana. 10