YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT 1
KUNTATALOUS 1. Yleistä 1.1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 :n mukainen selvitys Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot. Juankosken kohdalla raja-arvot ylittyivät kaikkien kuuden kriteerin osalta, jotka ovat negatiivinen vuosikate, korkea veroprosentti, korkea lainamäärä, taseeseen kertynyt alijäämä, matala omavaraisuusaste ja korkea suhteellinen velkaantuneisuus. Valtiovarainministeriö asetti 28.8.2012 kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen Juankosken kaupunkia koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettu selvitys kaupungin mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä on 19.2.2013 päivätyssä ehdotuksessa esittänyt Juankosken kaupungin osalta talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamisen lisäksi yhdistymisneuvottelujen käynnistämistä kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi ja alueen elinkeinojen toiminta- ja kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi. Arviointiryhmä ehdottaa, että Juankosken kaupunki käynnistää asiaa koskevat yhdistymisneuvottelut kevään 2013 aikana Kuopion kaupungin kanssa niin, että yhdistyminen voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtiovarainministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kunnanvaltuuston päätösten perusteella Juankosken kaupunkia koskevan ratkaisun kuntajakolaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Kaupunginhallitukset ovat yhtä pitävillä päätöksillä (Kuopion kh 30.4.2013 ja Juankosken kh 6.5.2013) päättäneet käynnistää yhdistymisselvityksen ja hyväksyneet selvityksen etenemismallin. 1.2. Kuntatalouden selvitys Kuntatalouden tarkastelun lähtökohtana ovat vuoden 2012 tilinpäätösten tiedot. Ne on pääosin kerätty Tilastokeskuksen vuosittain kokoamasta kuntien talous- ja toimintatilastosta, tietoja on täydennetty Suomen Kuntaliiton julkaisemilla tiedoilla. Tarkastelu aloitetaan vertaamalla kuntien asukaslukuun suhteutettuja tuloslaskelmia vuodelta 2012 sekä peruskuntien että kuntakonsernin osalta. Vuoden 2012 tilastokeskuksen julkaisemiin tilinpäätöstietoihin Kuopion tietoihin on yhdistetty Nilsiän tiedot niiden tietojen osalta, jotka ovat olleet saatavissa tai helposti laskettavissa. Mikäli Nilsiän tiedot eivät sisälly Kuopion lukuihin, niin se on erikseen todettu. Talouden tarkastelua täydennetään muutamilla rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvuilla. Aineistoon sisältyy myös vuoden 2013 loka-marraskuun vaihteessa valmistuneen, vuodelta 2012 toimitetun verotuksen keskeiset tiedot. 2
Vuoden 2012 tilinpäätösten valossa suoritettua tarkastelua täydennetään niillä vuoden 2013 alustavilla tilinpäätöstiedoilla ja vuoden 2014 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvillä tiedoilla, joilla on olennaista vaikutusta kuntien taloudelliseen asemaan (valtion päätösten vaikutus kuntien talouteen ja vuoden 2014 veroprosentit, toimintakatteen ja lainakannan muutokset). 2. Tuloslaskelma Peruskunnat Tuloslaskelma 2012 (euroa/asukas) Kuopio Juankoski Asukasluku 31.12.2012 105.136 5.093 Toimintatuotot 2.002 1.500 Toimintakulut -6.621-6.971 Toimintakate -4.620-5.471 Verotulot 3.326 2.875 Valtionosuudet 1.463 2.808 Korkotuotot 39 5 Korkokulut -44-77 Muut rahoituserät, netto 26 133 Vuosikate 191 272 Poistot ja arvonalentumiset -405-299 Satunnaiset erät, netto 13 - Tilikauden tulos -201-26 Rahastojen ja varausten muutos +115 +19 Tilikauden yli-/alijäämä -82-8 2.1. Toimintatuotot ja kulut sekä toimintakate Kuopion toimintatuotot olivat 2.002 /as. ja Juankosken 1.500 /as. Tuottojen merkittävä ero johtuu pääosin Kuopion Juankoskea laajemmasta tehtäväalueesta (mm. alueellinen pelastustoimi ja liikelaitokseen jäänyt osa energialiiketoiminnasta). Asukasta kohden lasketut toimintakulut, joista on eliminoitu kunnan sisäiset erät, olivat v. 2012 Kuopiossa 6.621 euroa ja Juankoskella 6.971 euroa/asukas. Kuopion toimintakate (=toimintatuotoilla oikaistut toimintakulut eli käyttötalouden nettomenot) vuodelta 2012 oli - 4.620 ja Juankosken -5.471 /asukas. 3
Suurin osa käyttötalouden kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveystoimen alueella. Ne sisältävät Tilastokeskuksen luokituksessa myös päivähoidon. Juankosken sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 4.210 ja Kuopion 3.620 /asukas. Juankosken nettokustannukset olivat siten 590 euroa ja noin 16 % suuremmat kuin Kuopion. Juankosken suurempia kustannuksia selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Juankosken väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus oli 26 % ja Kuopion 17,6 %. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista olivat perusterveydenhuollon nettokustannukset Juankoskella selvästi korkeammat kuin Kuopiossa (Juankoski 1.004 /asukas ja Kuopio 618 /asukas). Sen sijaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Juankoskella hieman alhaisemmat; ne olivat Kuopiossa 1.306 ja Juankoskella 1.262 /asukas. Kuopion korkea erikoissairaanhoidon nettokustannus johtunee yliopistollisen sairaalan sijainnista Kuopiossa. Vanhustenhuollon ym. nettokustannukset (vanhusten laitoshuolto, kotipalvelut sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut) asukasta kohden olivat puolestaan Juankoskella 1.268 /asukas ja selvästi korkeammat kuin Kuopiossa 691 /asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Juankoskella alhaisemmat (Juankoski 1.224 ja Kuopio 1.342 /asukas). Kuopion nettokustannuksiin vaikuttavat alueen keskuskaupungille ominainen kulttuuritarjonta (kaupunginteatteri ja orkesteri). Perusopetuksen nettokustannukset olivat Juankoskella hieman korkeammat 812 /asukas ja Kuopiossa 774 /asukas. Perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Juankoskella 9.926 /oppilas ja selvästi korkeammat kuin Kuopiossa, jossa ne olivat 8.580 /oppilas. Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Juankoskella 11.146 euroa ja lähes 4.500 euroa korkeammat kuin Kuopiossa 6.647 euroa/oppilas. Juankosken korkeita lukiokoulutuksen kustannuksia selittää lukion pieni oppilasmäärä. 2.2. Verotulot Asukasta kohden lasketut kokonaisverotulot olivat v. 2012 Kuopiossa 3.326 ja Juankoskella 2.875 /asukas. Ero on euromääräisesti mittavin verotuloista suurimman osan muodostavassa kunnallisverossa. Yhteisöverotuotto asukasta kohti on myös suurempi Kuopiossa, sen sijaan kiinteistö- ja tuotto asukasta kohti on kunnissa samansuuruinen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntien veropohjan eroa laskennallisen verotulon avulla. Laskennallinen verotulo on verotettavan tulon, kiinteistöjen verotusarvon ja koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan laskettu verotulo. Laskennallista verotuloa käytetään valtionosuusjärjestelmään sisältyvässä kuntien välisessä verotulotasauksessa laskennan eliminoidessa kuntien veroprosenttien eron vaikutuksen verotuloihin. Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnassa voidaan luonnollisesti soveltaa vain yhtä tuloveroprosenttia ja yksiä kiinteistöveroprosentteja. Kuopio Juankoski Laskennallinen verotulo euroa/asukas (2012) 3.069 2.372 - siitä kunnallisvero 2.889 2.235 - yhteisövero 180 137 Kuopio Juankoski Tuloveroprosentti 2014 20,5 21,5 4
Kuopio korotti tuloveroprosenttia vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä 20,5 prosenttiin. Juankosken tuloveroprosentti on korkeampi, 21,5 %. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kuopio Juankoski Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 1,20 Vakituinen asuinrakennus 0,52 0,65 Muut asuinrakennukset 1,10 1,25 Yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä ei erillistä Voimalaitosrakennus 2,50 1,15 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 ei Kuopio ei korottanut kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2014. Juankoski korotti yleistä kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2014. 2.3. Valtionosuudet Juankosken asukasta kohden lasketut käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2012 olivat 2.808. Valtionosuudet sisältävät 0,700 milj. euron harkinnanvaraisen korotuksen (137,44 euroa/asukas). Kuopion valtionosuudet olivat 1.463. Siten Juankosken asukaskohtaiset käyttötalouden valtionosuudet olivat yli 1.300 euroa/asukas ja yli 90 % suuremmat kuin vastaavat Kuopion valtionosuudet. Suuri osa erosta selittyy valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksesta, jota Juankoski sai 673 euroa/asukas ja Kuopio 35 /as. Verotulotasauksen lisäksi ero valtionosuuksien määrässä johtuu pääasiassa väestörakenteen eroista. Peruspalvelujen valtionosuuden keskeisenä lähtökohtana on ikärakenne siten, että asukaskohtainen valtionosuus on suurin vanhimmissa ikäluokissa. Kun eläkeikäisten (yli 65 v.) osuus väestöstä jää Kuopiossa noin kahteen kolmannekseen Juankosken vastaavasta, muodostuu Juankosken peruspalvelujen valtionosuus Kuopion vastaavaa suuremmaksi. Kuntien valtionosuuksia on viime vuosina leikattu valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2014 valtionosuudet ovat Juankoskella 160.000 pienemmät, kuin vuonna 2013. Vastaavasti Kuopion valtionosuudet ovat noin 4 milj. (-2,7 %) pienemmät kuin vuoden 2013 talousarviossa. Kuntaliitoksella ei olisi nykysäädösten valossa verotulotasausta lukuun ottamatta juurikaan vaikutusta ns. yhden putken valtionosuuksien yhteismäärään. Mikäli valtionosuuksien euromäärä uudessa, muodostettavassa kunnassa jää alhaisemmaksi kuin yhdistettävien kuntien valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä edellisenä vuonna, valtio korvaa menetyksen viiden vuoden ajan täysimääräisesti kuntarakennelain perusteella. Uuden 1.1.2015 voimaan tulevan valtionosuuslainsäädännön alustavat laskentaperusteet on julkaistu 12.12.2013 ja tarkistetut laskelmat 4.2.2014. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Uudistuksessa vähennetään kriteerejä nykyisestä ja poistetaan päällekkäisyyttä, peruspalveluihin ehdotetaan 8 kriteeriä ja 3 lisäosaa. Valtionosuus määräytyy nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella. Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain. Alustavien tietojen mukaan Kuopion valtionosuus lisääntyisi valtionosuusuudistuksessa 138 euroa/asukas, Juankosken valtionosuus lisääntyisi vielä enemmän, 199 euroa/asukas. 5
Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset pääosin poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Kuntaliitosten yhteydessä kompensoidaan mahdolliset valtionosuusmenetykset. Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana rajoitetaan kuntakohtaista vuosimuutosta euroa/asukas. Tavoitteena on, että selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos valmistuvat tammikuussa kuntien kuulemisen jälkeen ja hallituksen esitys on eduskuntakäsittelyssä keväällä 2014. 1.1.2017 mahdollisesti toteutuvista kuntaliitoksista saataviin yhdistymisavustuksiin vaikuttaa liitoksissa mukana olevien kuntien lukumäärä ja se, onko liitoksissa mukana kriisikuntia. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. 2.4. Rahoituserät Asukasta kohden laskettujen rahoituserien netto oli Juankoskella (60 /asukas) yli kaksinkertainen Kuopioon (+31 /as.) verrattuna. Asiaa selittävät mm. osinkotuotot, arvopapereiden myyntituotot, takausprovisiotulot. 2.5. Poistot Poistojen asukaskohtainen määrä on Juankoskella 299 /asukas, kun ne Kuopiossa ovat 405 /asukas. Juankosken poistojen asukaskohtainen määrä on noin 26 % pienempi kuin Kuopion. Kuopion kaupungin tehtäväalue on laajempi kuin Juankosken kaupungin, joka vaikuttaa Kuopion korkeampaan poistojen määrään. 2.6. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Asukasta kohden laskettu tulos oli Kuopiossa -201 euroa ja tilikauden alijäämäksi tuloksen käsittelyerien jälkeen muodostui -82 euroa/asukas. Juankosken tilikausi päättyi alijäämään, jonka suuruus oli -8 euroa/asukas. 2.7. Muita 2012 tilinpäätösten tunnuslukuja Kuopio Juankoski Vuosikate poistoista 47 % 91 % Talouden tasapainoa kuvaavan mittarin mukaan Kuopion vuosikate poistoista oli 47 % ja Juankosken 91 %. Kun tunnusluvun arvo on vähintään sata, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa Investointien tulorahoitus (ei sis. Nilsiää) 27 % 345 % Tunnusluku kuvaa, kuinka paljon investointien omahankinta- eli nettomenoista on katettu tulorahoituksella. Kuopio pystyi rahoittamaan investointeja tuloillaan reilun neljäsosan, kun tunnusluku oli noin 27 % ja kolme neljäsosaa on rahoitettu omaisuuden myynnillä, kassavaroilla ja lainanotol- 6
la. Juankoski rahoitti investoinnit tulorahoituksella ja myymällä Muurutvirran hoitokodin yrittäjälle. Juankosken kaupungin vuoden 2012 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot olivat 2,879 milj. euroa. Lainat/asukas 2.010 3.511 Kuopion lainakanta asukasta kohti vuoden 2012 lopussa oli noin 2.000 euroa, joka on vajaa puolet alhaisempi kuin Juankosken lainakanta asukasta kohti. Molempien kuntien lainamäärä on kasvanut viime vuosina. Juankosken lainakannan kasvu on ollut nopeampaa korkeasta nettoinvestointien määrästä ja investointitasoon nähden alhaisesta vuosikatteesta johtuen. Lainanhoitokate (ei sis. Nilsiää) 0,7 0,6 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyvystä saa luotettavamman kuvan tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajanjaksolla. Kunnan lainanhoitokate pidetään hyvänä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävänä, kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikkona, jos tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavarat euroa/asukas (31.12.) 114 314 Juankosken asukasta kohden lasketut kassavarat olivat vuoden 2012 lopussa noin 314 euroa ja Kuopion 114 euroa, joka on huomattavasti vähemmän. Kassan riittävyys 5 pv 15 pv Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä ja tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Juankosken kassavarat riittivät noin kahden viikon ja Kuopion vajaan viikon menoihin. Kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) +83-496 Tunnusluku osoittaa taseeseen kertyneen ylijäämän tulevien vuosien liikkumavarana tai tulevina vuosina katettavan kertyneen alijäämän. Kuopiossa on kertynyttä ylijäämää 119 euroa asukasta kohden ja Juankoskella alijäämää 496 euroa asukasta kohden. Rahoitusvarallisuus (euroa/asukas) -2.584-4.736 (ei sis. Nilsiää) Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraan pääoman erotuksen. Negatiivinen tunnusluku osoittaa määrän, joka jää vieraasta pääomasta kattamatta omalla rahoitusomaisuudella. Omavaraisuusaste 54,7 % 43,0 % Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, kykyä sietää alijäämää ja selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuopion omavaraisuusaste oli noin 55 % ja Juankosken 43 %. Suhteellinen velkaantuneisuus 47,8 % 57,8 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötuloista (toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 7
3. Konserni 3.1. Kuopio Kuopion kaupungin konsernitilinpäätökseen vuodelta 2012 sisältyy 16 tytäryhteisöä, 6 kuntayhtymää (suurimpina sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymät), 1 liikelaitoskuntayhtymä ja 3 osakkuusyritystä (Jätekukko Oy, Istekki Oy ja IS-Hankinta Oy). Tytäryhteisöistä valtaosa on vuokra-asunto- ja/tai kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin asuntokanta on Niiralan Kulma Oy (omistusosuus 100 %) konsernilla noin 5.900 asuntoa, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli noin 36 milj. euroa. Myös Kuopion Opiskelija-asunnot Oy (omistusosuus 100 %), noin 1.900 asuntoa ja 4.000 asuinpaikkaa sekä Kiinteistö-Kys Oy (omistusosuus 51 %) tytäryhteisöineen (noin 1.150 asuntoa) ovat merkittäviä asuntojen vuokraajia ja rakennuttajia. Kiinteistöalan toimijoita ovat Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat (omistusosuus 100 %), Kuopion Pysäköinti Oy (omistusosuus 100 %), Kiinteistö Oy Kuopion Luukas (omistusosuus 90,87 %), Kiinteistö Oy Kuopion Palolaakso (omistusosuus 100 %) ja Kiinteistö Oy Kelloniemen Teollisuustalo (omistusosuus 57 %). Muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä merkittävin on Kuopion Energia Oy (omistusosuus 100 %) toimialanaan sähkön myynti sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2012 noin 72 milj. euroa. Kevama Oy (omistusosuus 100 %) tuottaa työkuntoutuspalveluja, Kuhilas Oy (omistusosuus 73 %) palkka- ja taloushallinnon palveluita ja Kuopion Innovation Oy (omistusosuus 68 %) osaamisen kaupallistamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä palveluja. Nilsiän kaupungin konserniin sisältyi vuoden 2012 lopussa 3 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja kolme osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöt ovat asunto- ja kiinteistötoimintaa harjoittavia yhtiöitä, Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot (omistusosuus 93,7 %), Nilsiän Teollisuuskylä Oy (omistusosuus 99,66 %) ja Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy (omistusosuus 100 %). Nilsiän kaupungin omistukset ovat kuntaliitoksen myötä siirtyneet Kuopion kaupungin omistukseen vuoden 2013 alusta. 3.2. Juankoski Juankosken kaupunkikonserniin kuului vuoden 2012 lopussa kuusi tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja kuusi osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöt Vuokraustoiminta Juankosken Vuokratalot Oy Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalot Kiinteistö Oy Juankosken Pankkitalo Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne euroa) As Oy Ruukkimäki omistusosuus 100 % (98 asuntoa, liikevaihto 0,537 milj. euroa) 65,2 % liikevaihto 0,063 milj. euroa) 63,0 % liikevaihto 0,078 milj. euroa) 59,33 % (90 asuntoa + 3 liiketilaa, liikevaihto 0,445 milj. 81,6 % (11 asuntoa + eläinlääkärin vastaanottotilat, liikevaihto 0,047 milj. euroa) Muu Jätevesien johtamiseen ja käsittely sekä puhdistamolietteiden käsittelyä harjoittava Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy 64,0 % (liikevaihto, 1,140 milj. euroa) 8
Kuntayhtymät Juankoski kuului Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin, Savon Koulutuskuntayhtymään, Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymään, Vaalijalan kuntayhtymään sekä Pohjois-Savon liittoon. Osakkuusyhteisöt Vuoden 2012 tilinpäätöksessä osakkuusyhteisöjä on kolme asunto-osakeyhtiötä (As Oy Ruukinpelto 37,1 %, Asunto ja Liike Oy Ruukintorni 30,9 %, Asunto Oy Ruukinpuisto 29,2 %). Juankosken kaupungin sekä Kaavin ja Tuusniemen kuntien tukkuvesiyhtiö Koillis-Savon Vesi Oy (25,2 %). Lämmön tuotantolaitos Juankosken Biolämpö Oy (19,0 %). Elinkeinoyhtiö Koillis-Savon Kehitys Oy (29,66 %), joka lopettaa toimintansa 31.12.2013. 3.3. Konsernituloslaskelma (euroa/asukas) Kuopio Juankoski (105.136) (5.093) Toimintatuotot 4.775 4.620 Toimintakulut -9.178-10.133 Toimintakate -4.398-5.513 Verotulot 3.326 2.875 Valtionosuudet 1.739 3.012 Korkotuotot 11 8 Korkokulut -155-98 Muut rahoituserät, netto 11 117 Vuosikate 535 403 Poistot ja arvonalentumiset -727-526 Satunnaiset erät, netto 18 - Tilikauden tulos -174-123 Rahastojen ja varausten muutos 38 19 Tilikauden yli-/alijäämä -137-104 3.4. Konsernitilinpäätöksen tunnuslukuja Kuopio Juankoski Konsernin lainat euroa/asukas 6.597 4.956 Kuopiossa konsernin lainat asukasta kohti ovat 6.597, kun ne Juankoskella ovat 4.956. Kuopiokonsernin lainamäärästä noin puolet on pääosin aravavuokra-asuntoja rakennuttavien yhtiöiden (Niiralan Kulma, Kiinteistö-Kys ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy) asuntojen rakentamista varten 9
otettua lainaa. Muista lainoista valtaosa on kaupungin omaa ja Kuopion Energian merkittävää voimalaitosinvestointia varten ottamaa pitkäaikaista lainaa. Juankoski-konsernin lainamäärästä 71 % on emokunnan lainaa ja konserniyhtiöiden lainoja 29 %. Konsernin omavaraisuus, % 28,6 33,5 Konsernin omavaraisuustunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Kuopiossa konsernin omavararaisuusaste on 28,6 %, Juankoskella se on 33,5 %. Tunnuslukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vieraan pääoman käyttötarkoitus ja sillä hankitun omaisuuden tuottokyky. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas -969-1.310 Kuopiossa on konsernin kertynyttä alijäämää asukasta kohti -969, Juankoskella puolestaan kertynyt alijäämää on asukasta kohti -1.310. Juankosken konsernialijäämä on 6,743 milj. euroa, josta kaupungin eli emon osuus on 2,5 milj. euroa. Kuntien yhdistymisen valmistelun edetessä on syytä selvittää, onko konserniyhtiöjärjestelyillä mahdollista saada toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä. 4. Vuoden 2013 tilinpäätösnäkymät 4.1 Kuopio Kuopion tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui odotettua parempana ja hieman ylijäämäisenä. Alkuperäinen talousarvio oli koko kaupungin osalta alijäämäinen lähes 7 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen alijäämää oli noin 12 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikausi jäi alijäämäiseksi reilut 3 milj. euroa, kun koko kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen 1 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös oli heikompi, alijäämäinen 6,5 milj. euroa koko kaupungin osalta. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä lainat asukasta kohti olivat 2.339 euroa ja nettoinvestoinnit olivat noin 60 milj. euroa. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on 7,8 milj. euroa. Ennustetta parempi tulos johtuu toimintatuottojen ja verotulojen arvioitua suuremmista kertymistä. Verotulokertymään ovat vaikuttaneet jako-osuuksien ja tilitysaikataulujen muutokset, jotka ovat lisänneet verotuloja vuonna 2013. Kaupunginhallitus käynnisti keväällä talouden tasapainottamistoimenpiteiden hakemisen kuluvalle vuodelle sekä tuottavuuden kehittämistoimenpiteiksi lähivuosille, koska vuoden 2013 talouskehitys ei alkuvuonna edennyt talousarvion mukaisesti. Tasapainottamistoimenpiteet eivät ole kaikkien palvelualueiden osalta toteutumassa suunnitellusti kuluneena vuonna. Vanhus- ja vammaispalvelujen, lapsiperhepalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimintamenot ovat toteutuneet budjetoitua suurempina. 10
Korkeasta investointitasosta ja heikosta tulorahoituksesta johtuen lainakanta kasvaa. Tilinpäätösennusten mukaan Kuopion lainamäärä vuoden 2013 lopussa on lähes 250 milj. euroa, lainamäärä kasvoi reilut 60 milj. euroa. Lainamäärää on kasvattanut myös Nilsiän lainakanta. Lainat asukasta kohden ovat ennusteen mukaan noin 2.340 euroa, kun ne vuoden 2012 tilinpäätöksessä olivat noin 2.000 euroa/asukas. 4.2 Juankoski Juankosken tilinpäätös vuodelta 2013 on alijäämäinen n. 5,0 milj. euroa, josta takausvastuun ja tulojen alaskirjausten osuus on 4,077 milj. euroa. Tilinpäätös toteutui arvioitua parempana ja vuosikate on positiivinen yli 0,400 milj. euroa, vaikka tilinpäätösennusteessa arvioitiin vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli laadittu vain hieman ylijäämäiseksi n. 16.000 euroa ja talousarvioon tehtyjen muutosten jälkeen tilinpäätösennuste oli 5,8 milj. euroa alijäämää. vuoden 2013 tilinpäätöksessä lainat asukasta kohti olivat 4.400 euroa ja taseessa oleva kumulatiivinen alijämä nousi 7,6 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat noin 0,8 milj. euroa. Talousarviota laadittaessa oli tiedossa sosiaali- ja terveystoimen menopaineet ja erityisesti hoivaja hoitopalvelujen vastuualue, johon talouden tervehdyttämistoimenpiteet on erityisesti kohdistettu. Talousarviovuoden aikana sosiaali- ja terveystoimi eivät ole päässeet tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta säästötavoitteeseen, joka oli vuodelle 2013 reilu 1,0 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon on tehty määrärahalisäyksiä yhteensä 2,6 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 0,830 milj. euroa. Hoiva- ja hoitopalvelujen määrärahalisäykset olivat 1,235 milj. euroa. Sosiaalipalvelujen määrärahalisäys oli vajaan 180.000 euroa. Kartonkitehtaan toiminnan pysähtyminen on vähentänyt vesi- ja viemärilaitoksen tuloja reilun 160.000 euroa ja kasvattanut menoja vajaan 200.000 euroa. Kaupungin verotulot toteutuivat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna yli 1,5 milj. euroa suurempana ja muutettuunkin talousarvioon verrattuna vielä 0,553 milj. euroa paremmin. Valtionosuudet toteutuivat reilun 0,250 milj. euroa arvioitua pienempänä. Alhaisesta korkotasosta johtuen korkokulut olivat vain reilun 0,249 milj. euroa. Investointien toteutuma vuonna 2013 on 0,850 milj. euroa. Juankosken kaupungin lainamäärä 31.12.2013 on 21.977.617 euroa. Lainamäärää ovat kasvattaneet menojen lisäykset ja kartonkitehtaan takausvastuu. Lainat asukasta kohti ovat 4.398,16 euroa; kasvua vuoteen 2012 verrattuna 887 euroa. 11
5. Kuntatalouden kehitys vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman 2014 2016 valossa 5.1 Kuopio 2014 2015 2016 2017 milj. milj. milj. milj. Toimintakate -525,2-544,8-549,3-555,5 Verotulot 399,5 424,2 450,7 459,5 Valtionosuudet 150,3 159,9 162,3 164,7 Rahoitus, netto -0,8-1,2-1,2-1 Vuosikate 23,8 38,1 62,5 67,7 Poistot -45,9-48,5-50 -51,5 Satunnaiset erät 2,8 3 3 4 Tilikauden yli-/alijäämä -19,1-7,4 15,5 20,2 Investoinnit, netto, milj. -54,9-50 -51-49 Rahoitusjäämä, milj. -28,3-8,9 14,5 22,7 Rahoitusjäämä, /as -267-83 130 202 Valtionosuuden muutos, milj. 1,9 3,9 7,1 Lainakanta, milj. 286 303 277 237 Lainakanta, /as 2 696 2 838 2 488 2 110 Asukkaita 106 100 106 900 111 500 112 300 Kuopion vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen ja koko kaupungin alijäämän määräksi ennakoidaan noin 19 milj. euroa (noin 180 euroa/asukas). Haastava taloustilanne ja talouden hallinta tulevina vuosina vaativat johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä sekä ehdotonta poliittista sitoutumista. Lisäksi se edellyttää onnistumista talouden tasapainottamistoimissa. Kaupungin bruttoinvestointitasoa alennetaan vuonna 2014 noin 18 milj. eurolla 63 milj. euroon, nettoinvestoinnit ovat 55 milj. euroa. Investointitason alentaminen vähentää kaupungin velkaantumista. Taloussuunnitelmavuosille on huomioitu kuntien tehtävien vähennyksiä ja talouden tuottavuustavoitteet. Taloussuunnitelmavuosi 2015 on vielä alijäämäinen, mutta vuosina 2016 2017 tilikausien arvioidaan olevan ylijäämäisiä. Vuosina 2015 2017 nettoinvestointien määräksi on arvioitu noin 50 milj. euroa vuosittain. Valtion toimenpiteet, valtionosuusleikkaukset ja kuntien tehtävien lisäykset sekä yleinen taloudellinen tilanne kiristävät merkittävästi Kuopion taloutta vuonna 2014. Lisäksi palvelualueiden käyttösuunnitelmiin sisältyy riskejä talousarviossa pysymiseen. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisten laskelmien mukaan valtion päätökset heikentävät Kuopion tulopohjaa reilut 22 milj. euroa. Toisin sanoen Kuopion tuloveroprosenttiin kohdistuu valtion toimista noin 1,5 prosenttiyksikön nostopaine. Kuopion tuloveroprosentti on 20,5 vuonna 2014, kun sitä korotettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä. 12
Kuopion kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä oli 8,8 milj. euroa, kun huomioidaan Nilsiän kaupungin tiedot. Koska vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen noin 19 milj. euroa, taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi. Taloussuunnitelman mukaan kumulatiivinen alijäämä kasvaisi vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 tilikausi olisi jo ylijäämäinen. Siten kumulatiivista alijäämää arvioidaan olevan yhteensä noin 0,5 milj. euroa vuoden 2016 lopussa. Taloussuunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta ei ole huomioitu valtionosuusuudistuksen vaikutuksia em. luvuissa. Valtionosuusuudistuksen tämän hetken laskelmien mukaan Kuopion saamat valtionosuudet kasvaisivat 1,9 milj. euroa vuonna 2015 ja 3,8 milj. euroa vuonna 2016. 5.2 Juankoski 2014 2015 2016 milj. milj. milj. Toimintakate -29,2-29,1-29,1 Verotulot 15,3 15,3 15,3 Valtionosuudet 13,9 13,9 13,9 Rahoitus, netto 0,2 0,2 0,2 Vuosikate 0,2 0,3 0,3 Poistot -1,5-1,5-1,5 Satunnaiset erät 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -1,2-1,1-1,1 Investoinnit, netto, milj. -1,3-1,1-0,7 Rahoitusjäämä, milj. -1,1-0,8-0,4 Rahoitusjäämä, /as -220-160 -80 Valtionosuuden muutos, milj. 0,1 0,3 Lainakanta, milj. 24,1 24,9 25,4 Lainakanta /as 4 842 5 003 5 103 Asukkaita 4 977 4 977 4 977 Juankosken vuoden 2014 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi 1,2 milj. euroa (noin 240 euroa/asukas). Talousarvion 2014 mukainen nettoinvestointitaso on 1,3 milj. euroa. Talousarvion mukaan velkamäärä vuoden 2014 lopussa on noin 24,1 milj. euroa (noin 4.800 euroa/asukas). Taloussuunnitteluvuonna 2015 nettoinvestoinnit ovat 1,1 milj. ja vuonna 2016 0,7 milj.. Investointien rahoittaminen on hoidettava lisälainan nostolla tai realisoimalla omaisuutta (mm. metsänmyynti, maa- ja metsäalueiden myynti, asunto- ja kiinteistöjen myynti, tonttien myynti). Juankosken taloussuunnitelmaan ei ole sisältynyt enää vuotta 2017. Juankosken kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä on 2,527 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä tulee olemaan reilu 7,5 milj. euroa. Talousarviovuoden 2014 alijäämän on arvioitu olevan 1,2 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2015 13
2016 alijäämät on arvioitu olevan yhteensä noin 2,2 milj. euroa. Siten kumulatiivista alijäämä vuoden 2016 lopussa olisi n. 11 milj. euroa. Valtion toimet heikentävät VM:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Juankosken valtionosuuksia vuosina 2014 2016 n. 0,1 milj. euroa (yhteenlaskettu menetys vuosina 2014 2016 verrattuna vuoteen 2013). Arvio perustuu nyt tiedossa oleviin päätöksiin, joilla on vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Leikkaukset kasvattavat kuntien omarahoitusosuutta ja leikkauksen vaikutus on asukasta kohti yhtä suuri kaikissa kunnissa. Veroprosenttiin kohdistuvana paineena tämä on 2,0 prosenttiyksikköä. 6. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Valtiovarainministeriön julkaiseman Peruspalveluohjelman 2014 2017 mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Koko maan kuntatalous ei ole ko. tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarina arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Peruspalveluohjelman mukaan on perusteltua olettaa, että kunnat pyrkivät lähivuosina hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa tasoa. Valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta kaventavat tuntuvasti kuntien menopuolen liikkumavaraa. Talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun sekä kuntien lainamarginaalien nousun kanssa uhkaavat lisätä kuntien korkomenoja ja siten heikentää kuntataloutta. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Tästä johtuen kuntien omat keinot menopuolensa tasapainottamisessa ovat rajalliset. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013 annetun päätöksen mukaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tavoitteena on saavuttaa 1 miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoissa vuoden 2017 tasossa. Päätetyt toimet vaikuttavat kuntien menoja alentavasti noin 1,2 miljardia vuoden 2017 tasolla. Merkittävimmät menojen alennukset ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ra- 14
kenteellinen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen. Lisäksi kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi otetaan käyttöön uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä. Sen tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Kuntatalousohjelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen. Se korvaa nykyisen peruspalveluohjelman. Sekä Kuopion että Juankosken kuntataloudet ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Tämä on haaste molemmille kunnille sekä haaste myös mahdollisen kuntaliitoksen toteuduttua. Juankoski on vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella ns. kriisikunta ja vuoden 2013 tilinpäätöksestä on tulossa reilusti alijäämäinen, joka lisää edelleen kumulatiivista alijäämää. Tämä lisää entisestään haastetta talouden tasapainottamiseen. 7. Kuntien yhdistymisen vaikutukset Mikäli Kuopion kaupunki ja Juankosken kaupunki päättävät yhdistyä, ennen yhdistymistä on noudatettava kuntarakennelain 31 :n mukaista yhdistyvän kunnan rajoitettua toimivaltaa, jonka mukaan yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittävää uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Em. 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat tehneet omat yhdistymispäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Juankosken kaupungin taseessa olevaa kumulatiivista alijäämää ja ennen kuntaliitoksen voimaantuloa kertyvää alijäämää on pyrittävä poistamaan mahdollisimman paljon ennen kuntaliitoksen voimaantuloa Juankosken kaupungin omilla päätöksillä. Tarpeettomista ja korjauskelvottomista kiinteistöistä tulee luopua. Yhdistymispäätösten ja yhdistymisen voimaan tulon välisenä aikana uusien palveluiden käynnistäminen tai entisten laajentaminen Juankoskella vaatii Kuopion kaupungin hyväksymisen. Samoin merkittävien investointien toteuttaminen vaatii Kuopion kaupungin hyväksymisen. Yhdistyneen kunnan kuntataloudessa tulee noudattaa vastuullisuutta, jotta voidaan turvata Kuopion kaupungin talouden tasapaino. Siten voidaan vastata koko kaupungin palvelutuotannosta ja edellytyksistä kaupungin kehittämiseen. Tuottavuuden kehittäminen tapahtuu Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman periaatteiden mukaisesti. Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat yhteiset toimenpiteet perustuvat palvelualueuudistukseen, toimintakatteen kasvurajoitteelle ja kokonaistuottavuutta parantavaan keinovalikoimaan. Palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä palvelu- ja hankintaohjelma. Palvelujen järjestämistavan suunnittelussa keskeinen näkökohta on parantaa tuottavuutta. Henkilöstötyön tuottavuuden parantamisessa noudatetaan hyväksyttyä henkilöstöohjelmaa. Mikäli em. ohjelmat muuttuvat tai tulee uusia koko kaupunkia koskevia ohjelmia ennen liitoksen voimaantuloa, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjelmia. Kuntaliitoksen jälkeen Juankosken kaupungin omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 38 :n mukaisesti Kuopion kaupungille. Kunnalliset maksut ja taksat yhdenmukaistuvat 15
kuntajakolain 33 :n mukaisesti liitokset tapahtuessa. Maksut ja taksat määritellään liitosvuoden 2017 talousarviossa. Kuntaliitoksen mahdolliset hyödyt, kuten kustannussäästöt, alkavat realisoitua vasta sitten, kun uudet toimintatavat ja rakenteet ovat vakiintuneet niin, että palvelujen tuotantoa ja johtamista kyetään tehostamaan sekä vahvistamaan alueen taloudellista pohjaa. Kustannusten lisäyksiä suurempia kokonaishyötyä ei ole lyhyellä aikavälillä nähtävissä. Yleistäen voidaan sanoa, että kuntaliitos ei yksittäisenä toimenpiteenä tuo taloudellisia ja muita hyötyjä, se tarjoa mahdollisuuden siihen. (Kallio, Meklin, Tammi & Vakkuri, Kohti parasta kuntatalouden kehitystä, 2013, s. 154) 8. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin keskeiset kuntalaisten kysymykset KYSYMYS Tuleeko kuntaliitoksesta säästöä? Tuleeko henkilöstön liikkumisesta taloudellista rasitusta? VASTAUS Lyhyellä aikavälillä säästöä ei tule, mm. henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan takia, mutta pidemmällä aikavälillä on mahdollista parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta, jolloin saadaan kustannussäästöjä. Hallinnon keventäminen on myös mahdollista pidemmällä aikavälillä. Suurin osa henkilöstöstä säilyy entisissä työtehtävissään ja toimipaikoissaan (mm. koulut, varhaiskasvatus, vanhusten hoito- ja hoivaosastot). Esimiesten ja hallintohenkilöstön osalta työtehtävät ja toimipaikat tulevat useimpien kohdalta muuttumaan. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen ja sijoitussuunnitelma ja työtehtävät valmistellaan ja hyväksytään myöhemmin. Miten yhdistymisavustus jaetaan ja hyötyykö juankoskelaiset siitä? Kuka hoitaa kilpailutukset? Liitossopimuksessa määritellään yhdistymisavustuksen kohdentaminen. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmien kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Kaupungin palvelualueet, liikelaitokset ja taseyksiköt vastaavat itse hankinnoistaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja talousarvioidensa puitteissa. Ne vastaavat osaltaan siitä, 16
että kaupungin hankinnat tehdään laadukkaasti ja kokonaistaloudellinen edullisuus huomioon ottaen. Palvelualueilla, taseyksiköillä ja liikelaitoksilla on nimetty hankintayhdyshenkilöt. IS-Hankinta Oy vastaa kilpailutusprosessissa hankintalain asiantuntemuksesta. Palvelualueet, liikelaitokset ja taseyksiköt vastaavat hankinnan kohteen ja hankinnan ehtojen määrittämisestä siten, että hankinnat tehdään taloudellisesti, mutta riittävän laadukkaasti, tarpeita vastaavasti ja ympäristöystävällisesti. Kaupungin kaikki hankinnat tehdään hankintasopimuksia noudattaen sopimustoimittajilta. (Palvelu- ja hankintaohjelma, Kuopion kaupungin palvelu- ja hankintalinjaukset 2013 2020, kaupunginvaltuusto 30.9.2013) 17
KUOPION KAUPUNKI JA JUANKOSKEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖ yhdistymistä selvittävissä kunnissa Merja Vihanto ja Kaisu Matinniemi 8.4.2014 18
HENKILÖSTÖ 1. Henkilöstövoimavarat Juankosken kaupungin henkilöstö hallintokunnittain 31.10.2013: Hallintokunta Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Sijaisten henkilöstön määrä Työllistetyn henkilöstön määrä Koko henkilöstön määrä Kaup.hall./Maaseutultk. 33 1 6 6 46 Sosiaalitoimi 101 18 26-145 Koulutoimi 69 11 6-86 Vapaa-aikatoimi 2 - - - 2 Yhdyskuntapalvelut 17-1 - 18 Vesi- ja viemärilaitos 6-1 - 7 Juka-tilit 3 - - - 3 Yhteensä 231 30 40 6 307 Juankosken kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä 31.10.2013 oli 231, määräaikaista henkilöstöä oli 30 ja työllistettyjä 6, koko henkilöstön määrä oli 267. Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteisia 73 ja työsuhteisia 158. Vakinaisesta henkilöstä osa-aikaisia on 31.10.2013 yhteensä 16 henkilöä. Määrä sisältää kaikki vakinaiset osa-aikaiset (mm. osa-aikaeläkkeellä olevat, osa-aikaisessa virassa tai toimessa olevat ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat). Juankosken kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta 31.10.2013. Henkilöstön määrä Kuopiossa 31.10.2013: Palvelualue Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Tarkastustoimi 3 - - 3 Konsernipalvelu 91 4 6 101 Yleishallinto 4 10 14 Vetovoimaisuuden palvelualue 27 2 11 39 Kuopion Vesi 79-5 84 Kallaveden Työterveys 39-7 46 Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos 208 23 50 281 Kaupunkiympäristön palvelualue 185-15 200 19
Hyvinvoinnin edistämisen 322 18 179 519 palvelualue Pohjois-Savon Pelastuslaitos 207-71 278 Tilakeskus 46-2 48 Isäntäkuntapalvelut 113-33 146 Kasvun ja oppimisen 1760 32 498 2290 palvelualue Perusturvan palvelualue 808 30 322 1160 Terveydenhuollon palvelualue 610 2 177 789 Kaupunki yhteensä 4502 111 1386 5998 2. Palvelutuotannon ulkoistaminen tai yhteistoimintasopimusten vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin Terveyspalvelut Juankosken kaupunki ostaa perusterveydenhuollon palvelut Kysteri -liikelaitokselta. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautuessa sen henkilöstö Juankosken terveysaseman osalta henkilöstö siirtyi Kysterin palvelukseen. Kysteriin siirtyi 71 vakinaista kokoaikaista henkilöä ja yksi osa-aikainen vakinainen henkilö ja Soisalon Työterveyshuollon palvelukseen siirtyi kaksi kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista henkilöä. Ympäristöterveydenhuolto 1.11.2011 käynnistyi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Ympäristöterveydenhuollon vakinainen henkilöstö (eläinlääkäri ja terveystarkastaja) siirtyivät Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän palveluksesta Siilinjärven palvelukseen. Maaseutuhallinto 1.1.2012 käynnistyi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Maaseutuhallinnon vakinainen henkilöstö 1 henkilöä (kanslisti) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Elinkeinotoimi Juankosken kaupunki on myynyt elinkeinoasiamiehen palveluita 0,5 henkilöstövuotta Sydän Savon maaseutupalveluille. Koillis-Savon Kehityksen lakkautuessa 28.2.2014 siirtyy toimitusjohtaja Juankosken kaupungin palvelukseen yritysasiamieheksi. Kuopion kaupunki ostaa yritysasiamiehen palveluita 0,5 henkilötyövuotta. 20