Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 2021 ja talousarvio 2019 Maakuntahallitus 17.9.2018 Maakuntavaltuusto 26.11.2018
Sisällys Muutoksen ennakoinnista muutosjoustavuuteen... 2 A. HÄMEEN LIITTO... 4 1. Johdanto... 4 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat... 4 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä... 5 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta... 6 5. Luottamushenkilöhallinto... 9 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta... 9 5.2. Tarkastuslautakunnan toiminta... 9 5.3 Maakuntahallituksen toiminta... 9 6. Hämeen kesäyliopisto...10 B. TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2019 SEKÄ SUUNNITELMAVUODELLE 2020...11 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2020...17 1. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste...17 2. Talousarvio vuodelle 2019...17 2.1. Käyttötalousosa...17 2.2. Investointiosa...20 2.3. Rahoitusosa...20 2.4. Tuloslaskelma...20 Talousarviotaulukot vuodelle 2019 ja suunnitelmavuodelle 2020...21 Jäsenkuntien maksuosuudet...24 1
Muutoksen ennakoinnista muutosjoustavuuteen Viime vuonna näihin aikoihin ennustin epävarmuutta, kiireisiä aikoja ja kiinnostavia käänteitä alkavalle toimintavuodelle. Tätä kirjoittaessa en uskalla ennustaa enää mitään. Näyttää selvältä, että toimintaympäristön epävarmuus tulee jatkumaan ja tulevan vuoden poliittiset käänteet monine vaaleineen saattavat olla hyvinkin yllätyksellisiä. Näin liikkuvassa toimintaympäristössä ei voida enää nojata pelkästään hyvään ennakointiin ja menestyksekkääseen skenaarioiden hahmottamiseen. Menestyksen kannalta aivan oleelliseksi kyvyksi nousee resilienssi, muutosjoustavuus. Meidän on maakuntana onnistuttava toimimaan yhä ketterämmin monenlaisissa eteen tulevissa tilanteissa. Myös niissä, joita emme osanneet omalle kohdalle ennustaa. Elokuussa maan hallitus lykkäsi maakunta- ja sote-uudistuksen voimaan astumista jälleen eteenpäin. Hämeen liiton osalta tuo tarkoitti taloushallinnollisessa mielessä samaa muutosta kuin viime vuonna: omistajakunnat lisäsivät maakuntaliiton laskennallisen maksuosuuden budjetteihinsa vielä suunnitelmavuodelle 2020. Tämän lisäksi muutoksen valmistelu näkyy liiton budjetissa volyymilisäyksenä, joka kertoo valtionrahoituksen kanavoimisesta valmistelulle. Jatkossa maakuntaliitto toimii myös eräänlaisena rahoituksen välittäjätahona valtion ja alueellisten valmisteluorganisaatioiden välillä esimerkiksi ICTrahoituksen jakamiseksi. Valtiovarainministeriö on luonut näitä järjestelyjä tilanteessa, jossa maakunnat eivät juridisina henkilöinä syntyneetkään ennakoidussa aikataulussa, eivätkä siten kyenneet ottamaan hoitaakseen esimerkiksi juuri rahoituksen kanavoimista muutoksen valmistelijatahoille. Liiton muu talous on suunnittelun kannalta edelleen melko staattinen kokonaisuus. Kuntarahoituksen kasvattamisen esittämiseen ei ole paineita. Ensi vuonna on kuitenkin mahdollista jatkaa hyvin alkanutta maakunnan kehittämistyötä, joka edellisessä vaiheessa keskittyi erityisesti yksilönäkökulmaan: väestökehityksen taustatekijöiden selvittämiseen ja uudenlaisten asumisen hämäläiskonseptien etsimiseen. Lisäksi kehittämistyössä teimme vahvoja avauksia matkailun markkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vastaavalla tavalla olemme tunnistaneet yrityskenttään liittyviä kehittämisteemoja, joihin meidän liittona on seuraavaksi tartuttava joka tapauksessa, huolimatta kansallisen reformin aikatauluista ja reformin toteutumisen laajuudesta. Myös Oma Hämeen valmistelussa on päätetty keskittyä ensimmäisessä aallossa juuri niihin kehittämisteemoihin, joita olisi maakunnassa työstettävä reformin toteutumisesta riippumatta. Maakuntavaalien aikataulua ei tätä kirjoittaessa kannata lähteä edes arvailemaan. Kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalit, pian vaihtuva EU:n rahoitusohjelmakausi ja Suomen EU-puheenjohtajuus ensi vuoden lopulla tuovat kaikki mukanaan paljon huomiota ja keskustelua maakunnalle tärkeistä, itseämme suuremman mittaluokan asioista. Miten voimme tukea maakuntamme toimijoita globaalissa markkinassa? Entä mitä voimme tästä maakunnasta käsin tehdä Euroopan globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi? Miten tuomme puheenjohtajakauden aikana esiin Suomelle ja Hämeelle tärkeitä kehittämisen 2
ja edunvalvonnan teemoja? Millaisena näemme ensi vuosikymmenen Euroopan ja itsemme eurooppalaisena toimijana? Resilienssi on arvokas ominaisuus myös suuressa mittakaavassa. Anna-Mari Ahonen maakuntajohtaja 3
A. HÄMEEN LIITTO 1. Johdanto Hämeen liitto on 11 Kanta-Hämäläisen kunnan muodostama kuntayhtymä. Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Liiton toiminta perustuu jäsenkuntien valtuustojen hyväksymään perussopimukseen. Hämeen liiton hallintosäännön mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelmassa maakuntavaltuusto hyväksyy liiton toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden saavuttamisen seurantaa ja yleisemminkin toiminnan onnistumisen arviointia varten maakuntavaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmassa toimenpiteet vuodelle 2019. Maakuntauudistuksen valtakunnallisen etenemisaikataulun perusteella vuosi 2019 on Hämeen liiton toiseksi viimeinen toimintavuosi, jonka vuoksi myös toiminta- ja taloussuunnitelmassa luvut on asetettu vain kahdelle seuraavalle vuodelle. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 2021 ja talousarvio 2019 toteuttavat Hämeen liiton strategiaa ja rakenne noudattaa vuonna 2014 uudistettua rakennetta. Maakuntahallitus tulee käsittelemään ja päättämään valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuvan työohjelman. Maakuntahallitus seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista vuoden aikana osavuosikatsauksilla. 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen maakunnan yleinen kehitys on ollut moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna viime vuosina kohtuullista. Kanta-Häme on pärjännyt monissa valtakunnallisissa vertailuissa hyvin. Kaikkien kolmen seutukunnan työllisyystilanne on maan keskiarvoa parempi ja työttömyysaste matala. Maakunnan asukasluku on kuitenkin lähes kolmenkymmenen kasvuvuoden jälkeen jo neljättä vuotta laskussa. Väestönkehityksen tasapainottaminen on alueen suurimpia tulevaisuuden haasteita. Monien alueiden tapaan haasteena on myös osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Keskeinen tavoite maakunnassa on vahvistaa Kanta-Hämeen vetovoimaa, jotta maakunta menestyy kilpailtaessa asukkaista sekä yrityksistä, investoinneista ja matkailijoista ja niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Alueen ydinvahvuudet liittyvät monipuoliseen elinkeino- ja osaamisrakenteeseen sekä metropolialueen ja kasvuvyöhykkeen heijastusvaikutuksiin ja sen tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin. Alueen monipuolinen elinkeino- ja osaamisrakenne tarjoaa mahdollisuuden uudistumiselle ja vähentää alueen haavoittuvuutta. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus tuo vakautta maakunnan aluetalouteen. Perinteisesti vahvoja toimialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, maanviljely ja elintarviketeollisuus. Jätehuollon ja kierrätyksen työpaikkaosuus on maakunnassa 3,5 kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös koulutuksella on suhteellisesti suurempi painoarvo. Luonnonvara-alat ja niihin perustuva teollisuus ovat alueen selkeitä kilpailuetuja, joissa Kanta-Hämeellä on keskimääräistä vahvempi yrityspohja. Kanta-Häme on luonnonvara-alan osaamiskeskittymä ja Suomen ruoka- 4
maakunta, jolla on ympärillä neljän miljoonan ihmisen lähiruokamarkkinat. Kehittämisen kärkitoimialoja maakunnassa ovat luonnonvarat ja cleantech (älykäs energiantuotanto, kiertotalous, ongelmajätteen käsittely, kaivannaisteollisuuden mahdollisuudet aluetaloudelle), elintarviketeollisuus, puolustussektori sekä matkailu (sis. tapahtumatoiminta ja luovat alat). Syksyllä 2017 hyväksytyssä maakuntaohjelmassa, Häme-ohjelma 2018+, maakunnan kehittämisen painopisteet eli ohjelman toimintalinjat ovat Uudistuva ja muutosjoustava Kanta-Häme, Kasvukäytävistä elinvoimaa Kanta-Hämeeseen sekä Hyvä arki Kanta-Hämeessä. Maakuntaohjelma kattaa vuodet 2018 2021 ja se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Keskeisenä kehittämisen visiona on edelleen se, että ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Toimintalinjoissa läpikäyvinä teemoina ovat kansainvälistyminen, digitalisaatio, kehitysalustat ja kasvuympäristöt, kestävä kehitys ja älykäs erikoistuminen. Häme-ohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian tehtävänä on osoittaa Kanta-Hämeen kehittämisen suunta ja koota kaikki mahdolliset voimavarat sen toteuttamiseksi. Rahoituksen niukentuessa toimenpiteiden vaikuttavuuden tulee olla entistäkin parempi. Maakuntauudistuksen linjausten mukaan vuosi 2019 tulee olemaan Hämeen liiton toiseksi viimeinen toimintavuosi. Vuoden 2021 alussa aloittaviin uusiin itsehallinnollisiin maakuntiin kootaan sote-tehtävien lisäksi maakunnan liittojen, valtion aluehallinnon, pelastuslaitosten, maaseutuhallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Kanta-Hämeen maakunta on asemoitunut vahvasti Suomen kasvukäytävälle ja siinä tehtävälle yhteistyölle, jolla on ulottuvuutensa myös Forssan seudulle. Etenkin Kanta-Hämeen kaltaisessa maakunnassa on tulevaisuutta tehtäessä verkostoituminen ja toimiva yhteistyö tärkeää etenkin maakunnan sisällä, mutta myös sen ulkopuolella. 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Vuonna 2017 hyväksytty Häme-ohjelma muodostuu maakuntasuunnitelmasta 2040 ja maakuntaohjelmasta 2018 2021. Hämeohjelma on siis kokonaisuus, johon sisältyy analyysi alueen kehittämistarpeista, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä valinnat ja keinot, joilla edistetään Kanta-Hämeen elinvoimaa ja kilpailukykyä Hämeohjelma sisältää myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategian. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan aluekehittämislain mukaan joka toinen vuosi, ja sitä voidaan tarvittaessa tarkistaa. Toimeenpanosuunnitelmassa täsmennetään maakuntaohjelman tavoitteita ja esitetään maakuntaohjelman toteuttamiseen tähtääviä hankkeita ja toimenpidekokonaisuuksia. Suunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Toimeenpanosuunnitelma kattaa myös rakennerahasto-ohjelman kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. Seuraava toimeenpanosuunnitelma laaditaan syksyllä 2018, ja se kattaa vuodet 2019 2020. Maakuntakaava määrittelee Kanta-Hämeen maankäytön pitkän ajanjakson kehittämisen suuntaviivat. Maakuntakaava luo maankäytölliset edellytykset maakuntastrategiassa ja maakuntaohjelmassa linjattujen toimenpiteiden to- 5
teuttamiselle. Suunnittelujaksolla valmistuu maakuntavaltuuston käsiteltäväksi kokonaismaakuntakaava 2040. Se korvaa lainvoiman saadessaan kaikki aiemmat voimassa olevat vaihe- maakuntakaavat. 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strategisen tason asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka jäsentää alueen kehittämistahdon, kokoaa toteuttamisvoimaa ja vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Maakunnan kolminapaisuus ja kehittämisvoiman tietty hajanaisuus korostavat liiton kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia. Hämeen liiton voimassaoleva strategia laadittiin vuonna 2014. Strategia valmisteltiin liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Hyväksytty strategia luo perustan ja viitekehyksen liiton toiminnan suuntaamiselle ja kehittämiselle. Strategian tähtäimenä on vuosi 2020, joten se kattaa liiton näköpiirissä olevat toimintavuodet. Vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä työohjelma ovat keskeisimmät strategian toimeenpanon ja seurannan välineet. Ne laaditaan strategian rakenteen ja otsikoinnin mukaisesti. 6
Hämeen liiton toiminnan strategiaperusta: 7
Liiton viraston toiminnan ja henkilöstön organisoituminen Maakuntajohtaja Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkilöstön ja organisaation kehittäminen 8
5. Luottamushenkilöhallinto 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsi kevään 2017 kuntavaalien tulokseen perustuen maakuntavaltuustoon jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valittujen uusien luottamustoimielinten toimikaudet kestävät tämänhetkisen tiedon mukaan nykyisen maakunnan liiton toiminnan päättymiseen, eli vuoden 2020 loppuun saakka. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton ja kesäyliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion sekä ohjaa resurssien kohdentamista asettamalla talousarviovuoden toiminnalle tavoitteet. Valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista arvioidaan. 5.2. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja tarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja seuraa, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavaksi ajaksi elokuussa 2017. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tilintarkastusta toimittavaksi yhteisöksi maakuntavaltuusto on valinnut BDO Audiator Oy:n. 5.3 Maakuntahallituksen toiminta Maakuntavaltuusto valitsi elokuussa 2017 jäsenet yksitoistajäseniseen maakuntahallitukseen liiton perussopimuksen mukaisesti. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta seutukuntien vuoden 2016 lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin huhtikuun 2017 kuntavaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuuston käsiteltäväksi menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus antaa toimintalinjaukset ja asettaa tavoitteet liiton opera- 9
tiiviselle toiminnalle ja kesäyliopistolle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa. Maakuntahallitus hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja käsittelee liiton osalta kehittämishankkeille mm. Euroopan aluekehitysrahaston varoista myönnettäväksi tulevat kehittämistuet. 6. Hämeen kesäyliopisto Vuosi 2019 on Hämeen kesäyliopiston 48. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos. Kesäyliopiston olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoituksesta koostuu opiskelijoiden kurssimaksuista. Hämeen kesäylipiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona. Koulutustarjonnasta kolmannes on avoimen yliopiston koulutusta. Kesäyliopisto tarjoaa laajasta myös työelämän osaamistarpeita täydentävää koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Koulutuksessa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, luonnontieteet, liiketalouden ja hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu ja talousala. Kesäyliopiston koulutustarjonnalla on merkitystä maakunnan avoimen yliopisto-opetuksen sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjoajana ja mahdollistajana sekä osaamistason ylläpitäjänä ja nostajana. Koulutuksiin osallistuu vuositasolla n. 4000 opiskelijaa. 10
B. TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2019 SEKÄ SUUNNITELMAVUODELLE 2020 1. Maakunnan yhteisen tahdon luominen Päämäärä: Kanta-Häme on Suomen paras maakunta. Tavoite 2019 Toimenpiteet Maakunnan kilpailukyky ja elinvoima lisääntynyt maakuntaohjelmaa toteuttamalla Laadimme Kanta-Hämeen kasvuohjelman. Tavoitteena on edistää työllisyyden ja yritysten kasvun dynamiikkaa sekä löytää ratkaisuja osaavan työvoiman ja työvoimatarpeiden kohtaanto-ongelmaa. Ennakointi ja tiedolla johtaminen on keskeinen aluekehittämisperiaate. Kokoamme Häme-ohjelmaa toteuttavien hankekokonaisuuksien taakse voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Älykkääseen erikoistumiseen perustuva toimintatapa otetaan entistä vaikuttavammin käyttöön. Samalla varaudumme tulevan rakennerahasto-ohjelman laadintaan ja toimeenpanoon. Varmistamme, että Häme-ohjelman toteuttamiseen muodostuu riittävän suuria ja vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia. Laadimme tarvittaessa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille 2020 2021. Käynnistämme hankkeen, jossa kokoamme kärkitoimenpiteitä työllisyyden ja yritysten kasvun edistämiseksi ja toimimme edesauttaen niiden toteuttamista. Kehitämme maakunnan kehitystä koskevan tiedon tuottamista ja kokoamista, analysointia ja tietopalvelua päätöksenteon tueksi. Tällä varaudumme myös uuden maakuntastrategian laadintaan. 11
Päämäärä: Kanta-Hämeessä on toimiva yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, joka edesauttaa yritystoiminnan kehittymistä. Yritystoiminnan kehittymistä tukevat organisaatiot ovat tietoisia toistensa tekemisistä ja maakunnallisesta kokonaisuudesta. Tavoite 2019 Toimenpiteet Toimimme yhteistyön tekemisen edistäjänä ja alustana niin, että maakunnan eri toimijat toimivat samojen tavoitteiden saavuttamiseksi tietoisina toistensa tekemisistä, erityisesti yritystoimintaa tukevien toimintojen osalta. Kokoamme yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi kantahämäläisen toimintamallin. 2. Vaikuttava edunvalvonta ja toteuttamisvoima Päämäärä: Edunvalvontatyötä on tehty niin, että maakunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä hankkeita on saatu toteutukseen tai edistettyä kohti toteutusta. Tavoite 2019 Toimenpiteet Suomiradan kehittäminen on saatu suunnitteluvaiheeseen välillä Riihimäki Tampere. Kaksi maakunnallisesti tärkeää kärkitoimialaa, luonnonvarat & kiertotalous sekä 5G & robotiikka, ovat vahvistuneet maakunnassa. Vaikutamme aktiivisesti valtakunnan päätöksentekoon ja tulevan hallitusohjelman sisältöön. Osallistumme hankeideointiin ja rahoituskanavien hakemiseen sekä hakemisen tukeminen. 3. Ajantasainen maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu Päämäärä: Kanta-Hämeellä on käytössään laajasti hyväksytty ja omaksuttu ajantasainen maakunnan elinvoimaisuutta ja onnellista arkielämää tukeva maakuntakaava. Tavoite 2019 Toimenpiteet Maakuntavaltuusto hyväksyy uuden kokonaismaakuntakaavan 2040. Valmistelemme maakuntakaavaehdotuksen siten, että se voidaan asettaa yleisölle nähtäville alkuvuodesta 2019 ja saattaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. 12
Päämäärä: Toimiva ja jatkuva maankäytön suunnitteluun kytkeytyvä liikennejärjestelmäsuunnittelu, johon perustuen liikennepalvelut ja väyläverkosto ovat maakunnassa korkeatasoisia ja laadukkaita. Tavoite 2019 Toimenpiteet Liikennejärjestelmäsuunnitelma on ajantasaistettu ja luotu jatkuva suunnitteluprosessi vuoden 2020 loppuun mennessä. Pääradan välityskyvyn parantamistoimenpiteet ovat käynnissä ja raidekapasiteetin lisäämiseksi tarvittavat toimenpiteet on ohjelmoitu ja linjattu yhteistyössä LVM:n, Liikenneviraston, maakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Valtatien 2 kehittämisselvityksen mukaiset parantamistoimenpiteet ovat käynnissä. Vastaamme Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma -työryhmän asioiden valmistelusta, liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksestä, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Uusi liikennejärjestelmätyöryhmä nimetään vuosille 2019 2020. Vaikutamme valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältöön siten, että siinä huomioidaan Kanta-Hämeelle tärkeät hankkeet ja kehittämistoimenpiteet. Liikennehankkeiden edunvalvontamme on jatkuvaa ja aktiivista. Laadimme edunvalvonnan tueksi tarvittavia selvityksiä. 4. Maakunnan vahvistuva vetovoima ja kansainvälisyys Päämäärä: Kanta-Häme on vetovoimainen maakunta sekä matkailijoiden, asukkaiden että yritysten näkökulmasta. Tavoite 2019 Toimenpiteet Matkailuelinkeinon ja maakunnan matkailullisen vetovoiman edistäminen. Maakunnassa yöpyvien matkailijoiden määrä kasvaa. Maakunnan asukasluvun aleneminen saadaan hidastumaan ja pysähtymään. Maakunnassa toimivien yritysten määrä ja työpaikkojen määrä kasvaa. Kehitämme matkailun markkinointitoimenpiteitä yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Teemme työtä maakunnan saavutettavuuden parantamiseksi. Maakunnassa mahdollistetaan erilaiset asumisen ratkaisut ja niiden tarjonta. 13
5. Kesäyliopiston osaaminen vahvemmin käyttöön Päämäärä: Monipuolisen, asiakas- ja työelämälähtöisen koulutuksen tuottaminen ja toiminnan kehittäminen vapaan sivistystyön lainsäädännön ja ylläpitämisluvan mukaisesti. Kesäyliopiston asiantuntemuksen ja verkostojen hyödyntäminen Hämeen liiton toiminnassa ja maakunnan kehittämisessä. Tavoite 2019 Toimenpiteet Kesäyliopiston ja koulutustoiminnan näkyvyys ja tunnettavuus on lisääntynyt. Kesäyliopiston toiminnan varmistaminen muutoksessa sekä toimintaedellytyksistä huolehtiminen tulevaisuudessa: tavoitteena on 2021 mennessä ennakoida ylläpitäjämuutoksen tuomia kustannusvaikutuksia. Tiedottamme ja markkinoimme erityisesti sosiaalisen median kanavissa säännöllisesti. Tehostamme toimintaa ja kasvatamme volyymia. Kokoamme yhteistyö- ja asiantuntijaryhmien koulutusten ideointiin ja koulutustarpeiden esilletuomiseksi. Vahvistamme ja lisäämme yhteistyötä avointen yliopistojen kanssa. 14
Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2019 ja TS2020 ja vertailu vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja vuoden 2017 toteumaan. KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 Muutos Tavoitteet ja mittarit toteutuma toteuma toteuma tavoite tavoite tavoite 2018 2019 % KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ Kurssien lukumäärä (lähiopetus ja muut) 250 323 338 330 350 350 +6,0 Opetustunnit 5512 6065 6587 6670 7035 7035 +5,5 Opiskelijatunnit 77088 88379 125150 89000 90000 90000 +1,1 Opiskelijamäärä (netto opiskelijamäärä) 3571 3884 3935 4200 4600 4600 +9,5 Osallistumismäärä (brutto opiskelijamäärä) 6143 7554 8475 8000 9000 9000 +12,5 TEHOKKUUS JA TALOUDEL- LISUUS Opetustunnin hinta 201,9 201,3 201 195 190 190-2,6 Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 10,7 10,0 13,56 10,0 9,00 9,00-0,9 Maksutulot/opiskelija 189,4 195,6 217,1 219 225 225 + 2,7 Toimintamenot/osanottaja 183,0 160,8 153,7 150 145 145-3,4 VOIMAVARAT Henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,8 6,75 7 7 7 7 + 0,0 Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl 452 520 498 520 480 480-7,7 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,31/5 4,38/5,0 4,37/5,0 4,30/5,0 4,30/5,0 4,30/5,0 +0,0 15
6. Hämeen liiton voimavarat Päämäärä: Hämeen liitolla on tarvittavat resurssit oman alansa parhaita asiantuntijoita ja meillä vallitsee hyvä tekemisen meininki. Hämeen liitto on toimiva ja kehittyvä organisaatio. Tavoite 2019 Toimenpiteet Osaamispääomamme on laadukasta ja ajantasaista. Suoriudumme maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun tuomista hallinnon tukitehtävistä ja subtanssitehtävien valmisteluun osallistumisesta hyvin. Hämeen liiton arki on sujuvaa. Hämeen liiton työntekijät pidetään ajantasaisesti tietoisina uuden maakunnan valmistelun etenemisestä ja uuden maakunnan tarjoamista työmahdollisuuksista. Hankimme tarvittavaa asiantuntijuutta esim. rekrytoimalla tai ostopalveluilla. Kannustamme työntekijöitä itsensä kehittämiseen ja osaamisen jakamiseen. Kartutamme osaamispääomaamme verkostoissa työskentelemällä. Vahvistamme hyvää johtamista. Tukipalveluiden tuottamiseen varaamme suunnitelmallisesti riittävät ja osaavat resurssit. Mahdollistamme työn tekemisen tapojen kehittämisen. Liiton asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti uuden maakunnan substanssitehtävien tekemisen valmisteluun oman toimensa ohessa. Sisäinen tiedotus henkilökunnalle on aktiivista ja monikanavaista. 16
C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2020 1. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitettavat resurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion sekä siihen mahdollisesti tehtävät muutokset päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Operatiivinen toiminta Projektit Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Hämeen liiton hallinnoimat projektit tukevat liiton tavoitteiden saavuttamista ja tehtävien toteuttamista. Niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen kohdennetun rahoituksen ja siitä seuraavan projektikohtaisen seuranta- ja raportointitarpeen vuoksi. Talousarviosuunnitelmassa Hämeen liiton toiminta on vuosina 2019 2020 samassa laajuudessa kuin vuonna 2018. Uudet maakunnat aloittavat toiminnallisesti 1.1.2021, joten viimeiselle suunnitelmakauden vuodelle ei ole laadittu taloussuunnitelmaa. 2. Talousarvio vuodelle 2019 2.1. Käyttötalousosa Hämeen liiton lakisääteisen toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan 27.8.2018 että talousarvion ja toiminnan suunnittelun lähtökohtana on, ettei jäsenkuntien maksamaa jäsenmaksujen summaa edelleenkään nosteta. Jäsenmaksujen muodostama taloudellinen perusta asettaa raamit Hämeen liiton toiminnalle ja sille asetettaville tavoitteille. Kesäyliopiston toiminnassa koulutuksista saatavat kurssimaksut ovat määräävä tekijä koulutusten toteuttamisessa ja kesäyliopistotoiminnan tuottojen kokonaisuudessa. Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2019 ovat yhteensä 2.183.500. Maksuosuuksien yhteismäärä on siten sama kuin se oli vuosina 2016 2018. Kuntakohtaiset maksuosuudet voivat hieman muuttua vuodesta 2018 mikäli verotulojen kertymien suhteissa tapahtuu jäsenkuntien välillä muutoksia. Kuntien maksut käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan 17
rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa ulkopuolisella projektirahoituksella. Kuntakuntakohtaiset jäsenmaksut määräytyvät verovuoden 2016 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 taulukko on sivulla 24. Hämeen liiton tavoitteena on ollut, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu pidetään kuntatalouden yleistä menokehitystä maltillisempana, joka toteutuu myös tämän suunnitelman sisältäminä vuosina. Nykyisen maakuntauudistuksen aikataulun perusteella tullaan nykyisen maakunnan liiton viimeisen varsinaisen toimintavuoden 2020 tilinpäätös hyväksymään joko nykyisen maakunnan liiton tai uuden maakunnan valtuustossa keväällä 2021. Käyttötalousosan yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Operatiivinen toiminta Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, tarkastuslautakunnan ja maakuntahallituksen toimintatuotot ja -kulut. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten, ansionmenetyskorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2019 kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Niiden lisäksi varaudutaan yhden valtuustoseminaarin kustannuksiin. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten ajankohtaiskoulutukseen. Maakuntahallituksen osalta talousarviossa on varauduttu yhteentoista kokouskertaan vuonna 2019. Lisäksi on varauduttu hallituksen työseminaarin pitämiseen. Luottamushenkilöhallinnon toimintakuluihin vuodelle 2019 on varattu yhteensä 140.000. Vastaavasti myös jäsenkuntien jäsenmaksuja kohdennetaan luottamushenkilöhallintoon 140.000, joka muodostaa luottamushenkilöhallinnon toimintatuotot. Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut. Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Myös operatiivinen työ tavoitteiden saavuttamiseksi ylittää liitossa merkittävässä määrin vastuualueiden rajat. Operatiivisen toiminnan toimintakulut vuonna 2018 arvioidaan olevan yhteensä 1.892.000. Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä 1.892.000. Jäsenkuntien maksuosuuksia kohdennetaan operatiiviseen toimintaan 1.861.400. 18
Henkilöstökulut 1.259.060 muodostavat 67 % operatiivisen toiminnan kuluista. Hämeen liiton lakisääteisten ja muiden kuin selkeästi projektiluonteisten tehtävien hoitamiseksi liitossa pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin, mutta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun mahdolliset tukipalvelutehtävät vaikuttaa mahdollisten korvaavien rekrytointien työsuhteiden pituuksiin. Palvelujen ostoihin on varattu 471.440 ja niiden osuus on 25 % operatiivisen toiminnan toimintakuluista. Palveluiden ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija- ja konsulttipalvelusten hankinnat, ICT-palveluiden osto, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, postija telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Projektit Hämeen kesäyliopisto Hämeen liitto voi ottaa toteutettavakseen Hämeen liiton strategian mukaisia projekteja, jotka edistävät maakunnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja jotka ovat sellaisia, joiden toteuttaminen liiton hallinnoimana on tarkoituksenmukaista maakunnan näkökulmasta. Hämeen liitto on mukana Interreg Europe-ohjelmasta rahoitettavassa SYMBIprojektissa (Industrial Symbiosis for Regional Sustainable Growth and a Resource Efficient Circular Economy). Maakunta- ja sote-uudistustoiminta, joka aiheuttaakin suurimman osan Hämeen liiton projektitoiminnan tuloista ja menoista, on talousarviossa omina projekteinaan. Vuonna 2019 projektien toimintatuotot ovat 2.885.572 ja toimintakulut samoin 2.885.572. Projektien menot katetaan lähes kokonaan erillisellä projektirahoituksella, joten projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Kesäyliopiston talousarviossa kuntien maksuosuudet ovat vuoden 2018 tasolla eli 182 100. Valtionosuus pysynee v. 2019 vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuden leikkaus on ollut vuodesta 2015 vuoteen 2018 yhteensä 36.297. Vuoden 2019 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat 1 321 660 euroa ja menot 1 320 060 euroa. Toimintakate on poistojen jälkeen 0. Uuden tapahtumasuunnittelun myötä varaudutaan asiantuntijapalveluiden, koulutuksen järjestelymenojen sekä vuokrien mahdolliseen nousuun. Henkilöstökulujen osalta ei ole leikkaustarvetta. Kesäyliopistotoiminnan henkilöresursseina ovat toimiston seitsemän vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön työpanos. Kokonaisuudessaan opetus toteutetaan asiantuntijapalveluina, vakinaista opetushenkilökuntaa ei ole. Kouluttajia tulee arviolta olemaan n. 450 500 henkilöä. Vuokramenot koostuvat pääasiassa kesäyliopiston koulutustiloista Verkatehtaalla ja Sibeliuksenkadulla. Kesäyliopisto muutti Sibeliuksenkadun tiloista Hämeen liiton tiloihin. Kesäyliopisto maksaa edelleen vastiketta vanhasta tilasta siihen asti, kunnes tila myydään. Myynnin jälkeen maksetaan vastiketta nykyisestä tilasta Niittykadulla. Kulut tulevat pysymään lähes samoina. Opetus keskitetään edelleen omiin tiloihin Verkatehtaalla, mutta 19
lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta sekä muilta tahoilta. Suurimpia kustannuksia vuokrista ja asiantuntijapalveluista ulkopuolisilta tulee uuden suunnitteilla olevan tapahtuman myötä. Hämeen liitto omistaa Kesäyliopiston toimistotilat Niittykadulla ja koulutustilat Hämeenlinnan Verkatehtaalla ovat vuokratiloja. Kiinteät kulut ovat ennakoitavissa ja sen suhteen vuokrakulujen voidaan olettaa pysyvän maltillisina tulevaisuudessa. Kartoitetaan myös omistajakuntien vapaita tiloja, jotta koulutustoimintaa voidaan laajentaa maakunnan kuntien omistamiin tiloihin. 2.2. Investointiosa Investointiosassa ei esitetä tehtäväksi uusia varauksia. 2.3. Rahoitusosa Rahoitusosassa ei ole sitovia määrärahoja. Rahavarojen muutos on +2.300. 2.4. Tuloslaskelma Vuodelle 2019 laaditussa talousarviossa toimintatuottoja on laskettu kertyvän yhteensä 6.239.232. Toimintatuotoista 35 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu saatavan yhteensä 2.183.500. Tukien ja avustusten määrä on 3.149.072 ja niiden osuus toimintatuotoista nousee viime vuodesta. Tukien ja avustuksen määrän nousu johtuu maakuntauudistuksen esivalmistelusta ja siihen saadusta valtionrahoituksesta. Maksutuottoja lasketaan saatavan 860.000. Talousarvion mukaiset vuoden 2019 toimintakulut ovat 6.237.632. Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on 2.635.647 eli 42 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden palkkiot sivukuluineen sekä kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus kuluista on 3.304,127 eli 53 %. Ostopalveluiden suuri osuus toimintakuluista selittyy maakunta- ja sote-uudistuksen ICTvalmistelurahoituksella. Aineiden ja tarvikkeiden hankintojen osuu on 61.359 (1 %) ja muiden toimintakulujen osuus 236.499 (4 %) toimintakuluista. Vuoden 2019 toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on 1.600 ja vuosikate 2.300. Vuoden 2019 tilikauden tulokseksi tulee suunnitelman mukaan -2.219 ja poistoerojen muutosten jälkeen vuonna 2019 päädytään 630 euron ylijäämään. 20
Talousarviotaulukot vuodelle 2019 ja suunnitelmavuodelle 2020 Käyttötalousosa TALOUSARVIO Muutos-% TP 2016 TP 2017 2018 2019 TA 2019- TS 2020 euro euro euro euro TA 2018 euro LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot 131 800 138 900 133 000 140 000 5,3 140 000 Toimintamenot 118 538 133 203 133 000 140 000 5,3 140 000 Toimintakate 13 262 5 697 0 0 0 Operatiivinen toiminta Toimintatulot 1 944 388 1 928 606 1 899 000 1 892 000-0,4 1 892 000 Toimintamenot 1 918 078 1 728 749 1 890 405 1 892 000 0,1 1 892 000 Toimintakate 26 310 199 857 8 595 0-100,0 0 Projektit Toimintatulot 457 002 1 162 714 1 745 453 2 885 572 65,3 17 697 Toimintamenot 524 405 1 180 412 1 745 453 2 885 572 65,3 17 697 Toimintakate -67 403-17 698 0 0 0 KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot 11 600 11 600 9 100 9 100 0,0 9 100 Toimintamenot 7 656 6 342 9 100 9 100 0,0 9 100 Toimintakate 3 944 5 258 0 0 0 Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot 1 210 989 1 283 950 1 301 115 1 312 560 0,9 1 312 560 Toimintamenot 1 207 041 1 277 302 1 299 515 1 310 960 0,9 1 310 960 Toimintakate 3 948 6 648 1 600 1 600 0,0 1 600 YHTEENSÄ Toimintatulot 3 755 779 4 525 770 5 087 668 6 239 232 22,6 3 371 357 Toimintamenot 3 775 718 4 326 008 5 077 473 6 237 632 22,8 3 369 757 Toimintakate -19 939 199 762 10 195 1 600-84,3 1 600 (valtuuston sitovuustaso tummennettu) 21
Tuloslaskelmaosa TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 2 185 960 2 185 960 2 187 060 2 187 060 2 187 060 MAKSUTUOTOT 759 567 855 696 835 524 860 000 860 000 TUET JA AVUSTUKSET 709 252 1 406 442 2 009 011 3 149 072 281 197 MUUT TOIMINTATUOTOT 101 000 77 672 56 073 43 100 43 100 TOIMINTATUOTOT 3 755 779 4 525 770 5 087 668 6 239 232 3 371 357 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 2 175 146 2 592 998 3 147 466 2 635 647 2 020 729 PALVELUJEN OSTOT 1 266 622 1 382 225 1 517 981 3 304 127 1 077 032 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 73 597 76 948 70 209 61 359 54 905 AVUSTUKSET 0 45 300 0 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT 260 353 228 537 341 817 236 499 217 091 TOIMINTAKULUT 3 775 718 4 326 008 5 077 473 6 237 632 3 369 757 TOIMINTAKATE -19 939 199 762 10 195 1 600 1 600 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 320 2 130 700 700 700 VUOSIKATE -14 619 201 892 10 895 2 300 2 300 SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT -9 364-13 197-11 292-9 370-9 370 TILIKAUDEN TULOS -23 983 188 695-397 -7 070-7 070 POISTOERON MUUTOS -20 948 11 552 9 630 7 700 7 700 VARAUSTEN MUUTOS 30 000 RAHASTOJEN MUUTOS 30 000 18 000 0 0 0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 15 069 218 247 9 233 630 630 Investointiosa Toimielin: Tehtävä: Maakuntahallitus Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 2017 2018 2019 2020 Menot -46 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot -46 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 22
Rahoitusosa TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate -14 619 201 892 10 895 2 300 2 300 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot - -46 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - Toiminnan ja investointien rahavirta -60 619 201 892 10 895 2 300 2 300 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuksen muutokset -25 368 961 456 Rahoituksen rahavirta -25 368 961 456 0 0 0 Rahavarojen muutos -85 987 1 163 348 10 895 2 300 2 300 Lainakanta 31.12. - - - - - 23
Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle 2019 Kunnallisverot Yhteisöverot Verot Liiton Kesä- Maksuosuus 2017 2017 yhteensä % toimisto yliopisto yhteensä euro euro euro 2019 FORSSA 51 113 570 3 543 288 54 656 858 8,88 177 724 16 170 193 894 HATTULA 33 620 694 1 204 462 34 825 156 5,66 113 279 10 307 123 586 HAUSJÄRVI 28 874 835 1 047 738 29 922 573 4,86 97 268 8 850 106 118 HUMPPILA 6 457 454 418 049 6 875 503 1,12 22 416 2 040 24 456 HÄMEENLINNA 235 096 446 14 742 718 249 839 164 40,61 812 769 73 951 886 720 JANAKKALA 57 135 620 2 417 049 59 552 669 9,68 193 736 17 627 211 363 JOKIOINEN 16 208 823 1 002 711 17 211 534 2,80 56 039 5 099 61 138 LOPPI 24 597 049 1 523 473 26 120 522 4,24 84 859 7 721 92 580 RIIHIMÄKI 101 565 296 7 985 736 109 551 032 17,81 356 449 32 432 388 881 TAMMELA 18 408 709 1 191 941 19 600 650 3,19 63 845 5 809 69 654 YPÄJÄ 6 782 695 325 542 7 108 237 1,15 23 016 2 094 25 110 YHTEENSÄ 579 861 191 35 402 707 615 263 898 100,00 2 001 400 182 100 2 183 500 Luottamushenkilöhallinto 140 000 Liiton operatiivinen toiminta 1 861 400 Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta 9 100 Kesäyliopistotoiminta 173 000 Yhteensä 2 183 500 Lähde: Verohallinto 30.10.2018 Taloussuunnitelmavuodet TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 + 1 % Liiton toimisto 2 001 400 2 001 400 2 001 400 2 001 400 2 001 400 Kesäyliopisto 182 100 182 100 182 100 182 100 182 100 Yhteensä 2 183 500 2 183 500 2 183 500 2 183 500 2 183 500 24