VANTAAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavoitus 850400 Jokivarsi 2 asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan selostus, joka koskee 7.11.2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro 850400. Selostusta on tarkistettu 16.1.2012.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jokivarsi 2 Asemakaava kaupunginosa 85, Jokivarsi Kortteli 85014 ja katualuetta Asemakaavan muutos kaupunginosa 85, Jokivarsi katualuetta 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Jokivarren kaupunginosassa, Nahkiaisentien, Nahkiaisenkujan, Rauskurinteen ja Jokivarren puiston rajaamalla alueella. Kaavamuutos ulottuu Nahkiaisentien katualueelle. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Jokivarsi 2 Kyseinen alue rajattiin pois 28.2.2000 vahvistuneesta Jokivarren asemakaavasta kaupunginhallituksen päätöksellä 29.11.1999 84. Kaava-alue rajattiin ulos Jokivarren kaavasta, koska alueen läpi suunnitellun Kalakujan katuyhteyttä vastustettiin alueen maanomistajien ja asukkaiden taholta. 1
Asemakaavaehdotuksessa esitetään, että nykyään käytössä olevasta Kalakujan katuyhteydestä ei muodosteta asemakaavan mukaista katua, vaan tonttiyhteydet hoidetaan korttelin sisäisin järjestelyin Nahkiaisentien ja Rauskukujan välillä. Muilta osin kaava noudattaa 28.2.2000 hyväksytyn Jokivarren kaavan mukaisia maankäyttöratkaisuja. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...1 1.1 TUNNISTETIEDOT...1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...1 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS...1 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO...2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA...3 2 TIIVISTELMÄ...3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...3 2.2 ASEMAKAAVA...4 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 3.1.2 Luonnonympäristö...5 3.1.3 Rakennettu ympäristö...6 3.1.4 Maanomistus...7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...10 4.3.1 Osalliset...10 4.3.2 Vireille tulo...11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...11 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...12 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut...12 5 ASEMAKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...12 5.1 KAAVAN RAKENNE...12 5.1.1 Mitoitus...12 5.2 ALUEVARAUKSET...13 5.2.1 Korttelialueet...13 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...13 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...15 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET...15 2
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavan selostukseen sisältyvät liitteet: Asemakaavan seurantalomakkeet 2 kpl Asemakaava 1:2000 Asemakaavamääräykset Vesihuollon yleissuunnitelma 1:4000 Sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma 1:4000 Katukartta 1:2000 Illustraatio 1:1500 Erilliset liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2011 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vantaan kaavoituslautakunta päätti 20.5.1998 200 ja kaupunginhallitus 29.11.1999 84 erottaa Jokivarsi -asemakaavasta (nro 850100) korttelin 85014 ja 85015 omaksi kaavaalueekseen. Muilta osin Jokivarsi-asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 28.2.2000 19. Jokivarsi 2-asemakaavatyö otettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä 2010. MRL 62 :n mukainen kuuleminen suoritettiin 7.4.2011-6.5.2011. Kalakujan järjestelyistä laadittiin kasi vaihtoehtoista suunnitelmaa, vaihtoehdot A ja B. joista pyydettiin osallisten mielipiteet. A) Kalakuja suunnitellaan Nahkiaisentie ja Rauskurinteen välille. B) Nahkiaisentien ja Rauskurinteen välille ei kaavoiteta katuyhteyttä vaan ainoastaan alue maanalaista johtoa varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS laadittiin 7.4.2011 ja lähetettiin kaava-alueen sisäpuolisille sekä kaava-aluetta ympäröiville maanomistajille. Myös muut osalliset kuultiin tässä yhteydessä. Mielipiteet tuli jättää 6.5.2011 mennessä. Mielipiteitä tuli 20 kappaletta, joista 15 oli sitä mieltä, ettei katuyhteys korttelin läpi ole tarpeen ja 5 oli sitä mieltä, että katuyhteys on tarpeen. Kuntatekniikan keskus / liikennesuunnittelu oli sitä mieltä, että katuyhteys olisi tarpeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavaa 7.11.2011 10, ja päätti asettaa sen nähtäville 30 päiväksi MRA 27 :n mukaisesti. Jokivarsi 2 -asemakaava ja asemakaavan muutos oli MRA27 :n mukaisesti nähtävillä 23.11.-22.12.2011. Siitä ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavasta ei ollut tarpeen pyytää lausuntoja. 3
2.2 Asemakaava Asemakaava sisältää Vantaan yleiskaavan mukaista täydentävää asuinrakentamista. Alue kaavoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), tonttitehokkuus e= 0.20 ja kerrosluku I u 2/3, jossa murtoluku osoittaa kuinka suuren osan suurimman kerroksen alasta saa käyttää ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.. Tonttia kohden saa rakentaa korkeintaan kaksi asuntoa ja asuntojen tulee sijaita eri rakennuksissa, jotka voidaan liittää toisiinsa kevyin rakennelmin. Autopaikkoja on oltava vähintään 2 asuntoa kohti. Kortteli länsiosan tonteilla on Lahdenväylän aiheuttamaa melua, mikä aiheuttaa melusuojauksen tarvetta alueella. Tarvittava pihatilojen suojaus ja rakenteellinen melusuojaus ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Kaava-alue on jo pääosin rakennettu. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Nahkiaisentie, Nahkiaisenkuja ja Rauskurinteen rajaamalle alueelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Kaava-alue sijoittuu pientaloalueelle, mikä on pääosin rakennettu. Kasvillisuus Alueella kasvaa havu- ja lehtipuita. Maaperä Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Moreenialueilla rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti moreenin ja/tai kallion varaan.. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja perustamissuunnitelmia. 5
3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Jokivarren kaupunginosassa asui 1.1. 2011 1309 asukasta. Väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa n 170 hengellä henkeen vuoteen 2021 mennessä. Kaupunkikuva Alue on pientalovaltaista, vähitellen tiivistyvää asuinaluetta. Rakennuskanta on ikäjakaumaltaan kirjavaa. Palvelut Jokivarren koulu, päiväkoti ja pallokenttä sijaitsevat Sorvatien varrella. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Metsolassa, Korsossa ja Mikkolassa. Lähiaikoina valmistuu myös uusi päivittäistavarakauppa Nikinmäkeen, Sipoontien ja Sääskitien risteykseen.. Virkistys Kaava-alue rajoittuu idässä puistoalueeseen ja Keravan joki on muutaman sadan metrin päässä. Alueelta on hyvät ulkoilu- ja viheryhteydet Keravanjoen vartta etelään ja pohjoiseen sekä länteen Metsolansuolle ja itään aina Sipoon korpeen saakka. Liikenne Kaava-alue sijaitsee Vanhan Jokivarren pientaloalueen keskellä. Aluetta sivuavat tonttikadut Nahkiaisentie ja Rauskurinne ovat osittain rakentamatta ja ne tullaan rakentamaan tonttikatuina. Joukkoliikenne Eteläpuolella olevalta Kulomäentieltä on linja-auto yhteydet Helsinkiin ja Korsoon Jokivarresta on lisäksi ns. syöttöliikenneyhteys Korson juna-asemalle. Tekninen huolto, Vesihuolto Alueella on pääosin rakennettu kunnallistekniikka. Ympäristöhäiriöt Liikennemelu Kaava-alue sijaitsee Lahdenväylän liikennemelun vaikutuspiirissä. Karkean arvion mukaan korttelin 85015 itäisellä puoliskolla päiväajan ekvivalenttitaso ylittää 55 db. Muualla kaava-aluetta Lahdenväylän aiheuttama melutaso jää alle 55 db. Kuntatekniikan keskuksen geotekniikka on laatinut suunnitelman Lahdenväylän itäreu nan melusuojauksesta. Meluesteitä ei ole vielä rakennettu Sorvapolun seutuville, Lah denväylän varteen. Koska melutilanteen ennustetaan muuttuvan, asemakaava edellyttää, että tiemelun aiheuttamat rajoitukset selvitetään ja ratkaisut melun torjumiseksi tehdään rakennuslu van yhteydessä. Melusuojaus on hoidettavissa rakenteellisilla äänenerityksellä sekä var mistamalla rakennusten sijoittelulla ja/tai tonttien aitaamisella. Pihatilojen laskennallinen melutaso ei saa ylittää ohjearvoa 55 db. 6
Radontorjunta Alueella ei ole tehty kattavaa radonmittausta. Kaava-alueella on noudatettava rakennusjärjestyksen yleismääräystä radonin huomioon ottamisesta rakentamisen yhteydessä. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 7
Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaavassa alue kuluu taajamatoimintojen alueeseen. Yleiskaava (Oikeusvaikutteinen) Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen valtuuston 17.12.2007 hyväksymä Vantaan yleiskaava. Yleiskaavassa alue on merkitty pientaloalueeksi A3. 8
Asemakaava Aluetta ympäröi voimassaoleva Jokivarren asemakaava, joka on vahvistunut kaupunginvaltuuston päätöksellä 28.2.2000. Jokivarsi 2 -alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. 9
Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2001 (voimaantulopäivämäärä 1.1.2002). Tonttijako- ja rekisteri Alue on merkitty tiloina kiinteistörekisteriin. Kaavassa ei tehdä tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa, mutta alueelle rakentaminen vaatii tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisun. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue rajattiin pois 28.2.2000 vahvistuneesta Jokivarren asemakaavasta kaupunginhallituksen päätöksellä 29.11.1999 84 koska kaavan sisältäneen Kalakujan katuyhteyttä vastustettiin alueen maanomistajien ja asukkaiden taholta. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.2.2000 Jokivarsi asemakaavan nro 850100. Korttelia 85014 koskeva kaavatyö on saanut nimen Jokivarsi 2. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunkisuunnittelu käynnisti kaavatyön valmistelun keväällä 2011 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit). Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukasym. yhdistykset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. maankäytön ja ympäristön toimiala (terveys-, liikenne-, vesihuoltoja maaperäinsinöörit, lupa-arkkitehti), sosiaali- ja terveystoimi. Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy Ne, jotka katsovat olevansa osallisia. 10
Yksityiskohtainen luettelo osallisista on kaavamapissa kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. 4.3.2 Vireille tulo Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta on annettu 7.4.2011. Asemakaavan aloittamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa, sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti 7.4-6.5.2011. Mielipiteitä saatiin 20 kappaletta. Mielipiteistä 15 oli sitä mieltä ettei Kalakujaa pitäisi suunnitella Rauskurinteen ja Nahkiaisentien välille ja 5 mielipiteistä puolsi Kalakujan rakentamista.. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaismielipiteen jättivät Vantaan energia, ympäristökeskus ja kuntatekniikan keskus. Vantaan Energia haluaa, että sähköverkon sijainti huomioidaan kaavoituksessa. Kuntatekniikan keskus huomauttaa, että Lahdenväylän liikennemelu korttelin länsipuolella on huomioitava, ja että Kalakuja pitäisi rakentaa, jotta saadaan suora kevyenliikenteen yhteys Jokivarren pohjoisosasta Kulomäentielle. Vantaan kuntatekniikan keskus, kehittämisyksikkö on sitä mieltä, että on suositeltavaa kaavoittaa katualuevaraus Kalakujan katualueelle, jotta voidaan järjestää joustava kevyenliikenteen yhteys Jokivarren pohjoisosista Kulomäentielle. Vantaan ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa. Kaava ei vaikuta Vantaan energian nykyiseen sähköverkkoon. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008. Päätös tuli lainvoimaiseksi 1.3.2009. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu mm seuraavia tekijöitä: Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian mukaan kaupunki luo rakentamisedellytykset n 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna että se eheyt- 11
tää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alue liittyy kiinteästi ympäröivään rakenteeseen. Jokivarsi asemakaava on ollut voimassa n 10 vuotta ja osoittautunut ohjausvaikutuksiltaan hyväksi. Jokivarsi 2 -asemakaava noudattaa alueella jo käytössä olevia suunnitteluperiaatteita ja -määräyksiä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Valittu ratkaisu, jossa aluetta kehitetään tiiviin pientalomaisena täyttää eheyttävän yhdyskuntarakentamisen kriteerit. Luonnosvaihtoehto A, jossa kaava-alueen läpi toteutettaisiin kevyenliikenteen katuyhteys, helpottaisi kevyen liikenteen kulkua alueella. Erityisesti suora yhteys pohjoisesta Kulomänetielle kulkeville helpottuisi. Luonnosvaihtoehto B, jossa kaava-alueen läpi ei johdeta kevyenliikenteen katua, aiheuttaa sen, että alueen sisäisen kevyt liikenne kiertää kaava-alueen, eli esim. reitti pohjoisesta etelään hieman vaikeutuu. Luonnosvaihtoehto B varmistaa sen, että korttelin 85014 läpi ei kulje ulkopuolista liikennettä, ja asuminen alueella voi olla rauhallisempaa. Vaihtoehto B on kaupungille edullinen, koska katua ei tarvitse rakentaa eikä huoltaa. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Saatujen mielipiteiden mukaan 15 vastusti ja 5 puolsi Kalakujan kaavoit tamista välille Rauskurinne- Nahkiaisentie. Kaupungin liikenneinsinööri puolsi kadun toteuttamista. Asemakaavaehdotusta laaditaan vaihtoehdon B pohjalta siten, että Kalakujaa ei suunnitella alueelle. 5 ASEMAKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Rakentaminen tapahtuu vanhaa asutusta täydentäen. Rakennettava kortteli on kaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO). 5.1.1 Mitoitus Korttelin ulkorajat määräytyvät aiemmin Jokivarsi-asemakaavassa määri teltyjä rajoja pitkin. 12
5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Korttelialueet merkitään erillispientalojen korttelialueeksi, AO. Kerroskorkeus 1u2/3. Tonttia kohden saa rakentaa korkeintaan kaksi asuntoa. Asuntojen tulee sijaita eri rakennuksissa. Rakennuksia voi liittää toisiinsa kevyin rakennelmin. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimisto- ja niihin verrattavia työtiloja, jotka eivät häiritse asumista, yhteensä enintään 20% tontin rakennusoi keudesta. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 2 ap asunto. Hulevedet Vantaan hulevesistrategian mukaisesti tonttien hulevedet tulee pyrkiä ensisijaisesti hoitamaan omalla tontilla. Liikenne, pysäköinti ja tontin huolto Aluetta ympäröiviltä tonttikaduilta liikennöidään korttelin sisäosiin. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako, jonka mukaan varmistetaan kaikille tonteille tarvittavat ajoyhteydet. Autopaikkojen vähimmäismäärät alueella ovat 2 autopaikkaa / asunto. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelin 85014 vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska kaikki merkittävämmät ratkaisut on tehty aiemmassa Asemakaa vassa. Tiivistyvä asuntorakentaminen vähentää alueen kasvillisuuden määrää ja vastaavasti lisää liikenteen määrää. Kun korttelin länsiosa rakennetaan tulee kaupunki avaamaan myös puuttuvan osan Nahkiaisentietä. Myöskään Rauskurinnettä ei vielä ole avattu Rauskutielle asti. Katujen rakentaminen ei ole lähivuosien rakentamisohjelmassa. Liikenne Alueen katuverkko täydentyy, kun Nahkiaisentie, Rauskurinne ja Nahkiaisenkuja rakennetaan kaavan mukaisesti valmiiksi. Kun Kalakujaa ei toteuteta Rauskurinteeltä Nahkiaisentielle, joutuu jalankulku ja polkupyöräilijä kiertämään korttelin 85014. Virkistys Kaava-alue rajoittuu laajaan Jokivarrenpuistoon,joka on osa Keravanjoen virkistysalueverkostoa. Sitä kautta on hyvät yhteydet ympäröivään virkistysverkostoon. 13
Vesihuolto Puhdas vesi Kaava-alueen halki on rakennettu d110 jakelujohto, josta on kaksi d63 haarajohtoa. Kaava-alueen kiinteistöt liittyvät tonttijohdoilla em. jakelujohtoon ja haarajohtoihin. Vesijohtoverkko kuuluu Korson painepiiriin. Vesijohtovesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Sieltä vesi ohjataan Korsoon Tikkurilan painepiirin ja Koivukylän paineenkorotuspumppaamon kautta. Alueelle syötetään vettä myös Kuninkaanlähteen pohjavedenottamolta Tuusulasta. Alueen vesisäiliönä on Korson vesitorni, jonka tilavuus on 4000 m3, NW +87.20 ja HW +94.05. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin + 87.00 ja ylin on noin + 94.00. Painetasot on ilmoitettu N43- järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevedet Kaava-alueen jätevedet johdetaan Rauskutien suuntaisesti etelään d200 ja Nahkiaisentien suuntaisesti lounaaseen kahdella d110 viemäreillä. Jätevedet liittyvät alueelliseen siirtoviemäriin Jokivarressa ja jatkavat matkaa Metsolan, Mikkolan ja Matarin kautta. Alueellinen siirtoviemäri purkaa vedet edelleen Kuntayhtymän Kerava- Viikki viemäritunneliin, josta vedet kulkeutuvat Viikin jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi lasketaan Suomenlahteen. Sadevedet Kaava-alueen hulevedet johdetaan pääosin pintavaluntana ja Nahkaistentien avo-ojien kautta Keravanjokeen. Alueen länsipuolella kulkee Sorva tien nykyinen d315 hulevesiviemäri, mutta sitä voidaan hyödyntää vain vähäisissä määrin alueen sadevesien hallinnassa. Sammutusvesi Alueen sammutusvesi hankitaan tonttiliittymistä sekä Rauskurinteen ja Rauskutien risteyksessä sijaitsevasta palopostista. 5.4.3 Vaikutukset palvelurakenteeseen Kaava-alue on niin pieni, ettei sen toteutumisella ole merkittäviä vaikutuksia alueen palveluverkkoon. 14
5.5 Ympäristön häiriötekijät Radon Tontinomistajan tai -haltijan on ennen rakennustöiden aloittamista esitettävä selvitys tontilla tehdyistä mittauksista radonsäteilyn määrästä tai radonsäteilyn torjumisesta. Melu Alueenosa, jolla saattaa olla liikenteen aiheuttamaa meluhaittaa. Meluntorjuntatarve tulee selvittää rakennuslupaa myönnettäessä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa, eikä sen rakentumiselle ole erityistä aikataulua. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti Jyrki Nieminen, kaavoitusteknikko Veijo Vuorela, maanmittausins.opiskelija, Metropolia Sari Simonen, suunnitteluavustaja Erkki Lång, liikenneinsinööri Antti Auvinen, vesihuoltoinsinööri Krister Höglund, ympäristöinsinööri Aluearkkitehti Anitta Pentinmikko Vantaa 7.11.2011, 16.1.2012 tarkistettu VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluyksikkö 15
16
17
18
19
20
21
Vesihuollon yleissuunnitelma 1:4000 22
Sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma 1:4000 23
Katukartta 1:2000 Nahkiaisentien poikkileikkaus 1:200