Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.



Samankaltaiset tiedostot
Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Kausihuonelaskelma

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Marjanviljelyn edellytykset

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Hedelmän- ja marjanviljely

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Avomaan vihannesviljely

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Myllyvehnän lannoitus AK

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Vadelman eri tuentamenetelmät

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Herukkaviljelmän perustaminen

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Energiansäästö viljankuivauksessa

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kuminan perustaminen suojakasviin

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Transkriptio:

(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. MTT Sotkamon vetämässä hankkeessa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois Suomeen testataan uusien marjanviljelymenetelmien ja marjalajikkeiden viljelyn mielekkyyttä pohjoisissa olosuhteissa. Hanketta rahoitetaan EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois Pohjanmaan ELY keskusten kautta. Yhtenä hankkeen osana on vadelman kausihuonetuotannon pilotointi MTT:n pohjoisilla tutkimusasemilla Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä. Hankkeeseen sisältyvät myös kausihuonetuotannon kannattavuuteen liittyvät talouslaskelmat, joista vastaa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. Laatu ja satotaso paremmaksi kausihuoneessa Tässä esiteltävissä kokeissa verrataan 1) tihkukasteltua ja muoviin istutettua kausihuonevadelmaa, 2) tihkukasteltua ja muoviin istutettua avomaavadelmaa sekä 3) kontrollikäsittelyä avomaalla ilman muovia ja kastelua. Kokeet perustettiin Sotkamossa ja Rovaniemellä 2008 ja Ruukissa 2009. Kokeita jatketaan vielä ainakin vuoden 2011 ajan. Kaikilla koepaikoilla kontrollikäsittely tuotti 2010 huonoimmin satoa ja kausihuonevadelma parhaiten. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että muoviin istutus poistaa homeesta noin puolet ja kausihuone vielä puolet lisää. Kausihuoneella ei ole täysin saatu poistettua hometta. Koepaikasta riippuen kausihuonesadosta homehtui 1 3 %. Toisaalta kausihuone lisäsi viime kesänä Ruukissa sadon härmäsaastuntaa kontrollikäsittelyn kolmesta prosentista kausihuoneen viiteen prosenttiin. Sotkamossa härmää ei sadossa ollut ja Rovaniemellä viljelymenetelmä ei varmuudella vaikuttanut härmään, jota oli keskimäärin noin prosentin verran sadosta. Kokeet viljeltiin ilman kasvitautien torjunta aineita, jotta tautiriskit saataisiin hyvin esille. Ongelmaksi osoittautunutta vihannespunkkia torjuttiin kausihuoneissa ansaripetopunkeilla, Nissorunilla ja Carbon Kick Boosterilla.

Kausihuone aikaisti sadontuottoa Rovaniemellä 14 vuorokautta ja Sotkamossa kolme vuorokautta. Ruukissa kausihuoneessa sato tuli kolme vuorokautta myöhemmin, mikä johtunee runsaasta härmäsaastunnasta. Kausihuone paransi olennaisesti myös vadelman talvehtimista, koska kasveilla oli syksyllä enemmän aikaa tuleentua. Satotaso ja hinta ratkaisevat Jos vadelman myyntihinta on 7,2 /kg sekä avomaalla että kausihuoneessa, pitää vadelmasta saada noin 3970 kg/ha enemmän satoa kausihuoneessa (vadelman kauppakelpoinen sato avomaalla 3000 kg/ha ja kausihuoneessa 6970 kg/ha). Vastaavasti hinnan ollessa 9,2 /kg lisäsatovaatimus on 2760 kg/ha. Jos vadelman kauppakelpoinen satotaso on sekä avomaalla että kausihuoneessa 3000 kg/ha, pitää vadelman myyntihinnan olla 6,8 /kg korkeampi kausihuoneessa kuin avomaalla (avomaalla 7,2 /kg ja kausihuoneessa 14,0 /kg). Laskelmissa investoinnin poistoaika on 10 vuotta muovin kestoaika neljä vuotta. Laskentakorkokantana on 5 % ja työtunnin hintana 14,70. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Etelä Kainuun ja Oulun seudun olosuhteissa kausihuone näyttäisi tähänastisten kokemusten perusteella kannattavan. Etelä Lapissa, missä satotasot ovat luonnostaan alhaisia, kausihuone ei todennäköisesti ole kannattava investointi pelkästään satomäärien kasvun perusteella. Taulukko: Vadelman satotasot (kg/ha) lajikkeittain 2010. Riviväli 2 m, taimiväli 0,5 m. KH=kausihuone, TK=tihkukastelu, M=katemuovi, kontrolli=ei mitään edellisistä. SOTKAMO (istutus 2008) Jatsi 5834 1672 707 Jenkka 17599 13018 8045 Maurin makea 14079 8240 7405 Muskoka 16556 3815 7409 Ottawa 14476 9012 7415 ROVANIEMI (istutus 2008) Jatsi 2518 3579 2483 Jenkka 4069 2689 1181

Maurin makea 1032 0 769 Muskoka 1336 2191 434 Ottawa 4847 3000 1572 RUUKKI (istutus 2009) Jatsi 4243 2462 3340 Jenkka 6335 4578 1543 Maurin makea 10714 5476 1617 Muskoka 14330 3370 1848 Ottawa 4747 3590 1693 3200 neliömetrin kausihuoneen investointilaskelma vadelmalle Työmenekki: pystytys (kerran 10 vuodessa) Kaarien taivutus 2 henk., 5 d = 80 h Jalkojen kairaus maahan 2 henk., 2 d = 32 h Mittaukset ym. 2 henk., 2 d = 32 h Kaarien laitto ja päätyjen teko 2 henk., 4 d = 64 h Ovien ja päätyjen kasaaminen 2 henk., 2 d = 32 h Hukka aika = 8 h Yht. 248 h. Vuosittainen työmenekki Muovin laitto 2 henk., 2 d = 32 h Narutus 4 henk., 1 d = 32 h. Muovin poisto 2 henk., 1 d = 16 h Hukka aika = 4 h Yht. 84 h Kaikki yhteensä 332 h. Kausihuoneinvestointi (annuiteettimenetelmä) kausihuoneen pinta ala [m2] 3200 kausihuoneen tarvikekust., ei sis. muovia ( /m2) 5,5 hankintahinta (HH) 21648 veroton hankintahinta (vhh) 17600 jäännösarvo (JA), 10 % jha:sta (vähennetty purkukust.) 1760 jäännösarvon diskonttaus (JAd) 1080 kausihuoneen pystytys (h/m2) 0,0775 kausihuoneen pystytys yht. [h] 248

kausihuoneen pystystys ( /h) 14,7 kausihuoneen pystys yht. [ ] 3646 korkokanta [%] 0,05 poistoaika [v] 10 annuiteetti 0,1295 peruskustannus ( /v) = (vhh JAd+kausihuoneen pystys)*annuiteetti 2611 vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v) 3882 kustannukset yht. [ /v] 6493 Vuotuiset käyttökustannukset, muovi ja ansaripetopunkit (muovi uusitaan 2,5 kertaa 10 vuodessa) muovin määrä [m2] > 1,5 * kausihuoneen pohjapinta ala [m2) > pystytyksen yhteydessä 4800 muovin hinta ( /m2) 0,6 muovin kustannus [ ] pystytyksen yhteydessä 2880 poisto /v (poistoaika 4 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 4 vuodelta) 72 muovin määrä [m2) > neljän vuoden päästä 4800 muovin kustannus [ ] neljän vuoden päästä 2880 poisto /v (poistoaika 4 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 4 vuodelta) 72 muovin määrä [m2] > kahdeksan vuoden päästä 2400 muovin kustannus [ ] kahdeksan vuoden päästä 1440 poisto /v (poistoaika 2 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 2 vuodelta) 36 muovin kokonaiskustannus ( /v) 785 säiltys (muovi) ja vakuutus ( /v) 176 ansaripetopunkit, /erä (2000 kpl petopunkkeja/pullo = yksi erä) 17,4 lievä saastunta > levitetään ansaripetopunkkeja noin 10 kpl/m2/kerta levityskertoja 5 kpl > erien lukumäärä (kpl/v) 80 ansaripetopunkit yht. ( /v) 1392 1392 muovin, vakuutuksen ja ansaripetopunkkien kokonaiskust. yht. ( /v) 2353 muovin asennus ja poisto (h/m2) 0,018 muovien asennus ja poisto (h/v) 84 muovin asennus ja poisto ( /h) 14,7 muovin asennus ja poisto ( /v) 1235 ansaripetopunkkien levitys (h/erä) 0,25 erien lukumäärä (kpl) 80 ansaripetopunkkien levitys (h/v) 20 ansaripetopunkkien levitys ( /h) 14,7 ansaripetopunkkien levitys (e/v) 294 muovin asennus ja poisto sekä ansaripetopunkkien levitys ( /v) 1529

vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v) 3882