18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016



Samankaltaiset tiedostot
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjä- ja aluskasvit

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kuminan kasvinsuojelua

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Novarbo luomulannoitteet

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Uudenmaan pellot vihreiksi

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Novarbo luomulannoitteet

Glypper/ (7)

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

RaHa-hankeen kokemuksia

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Suorakylvöseminaari 2019

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Hamppu viljelykiertokasvina

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuminan kasvinsuojelu

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Agil 100 EC/ (7) Vaara

Nykyajan tila on tehokas ja ympäristöystävällinen

Lisälannoitus kasvukaudella

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Tukihaku Täydentävät ehdot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Viljely ilman glyfosaattia

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Gluteenittoman tattarin viljely

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Transkriptio:

SANEERAUSKASVIT 2016

SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos peltoa ei muokata tai ruiskuteta pariin kertaan sadonkorjuun jälkeen Riski ravinteiden huuhtoutumiselle ja eroosiolle on suuri Saneerauskasvi taimettuu nopeasti ja jos kasvusto on riittävän tiheä eivät rikkakasvit pysty taimettumaan. Saneerauskasvi sitoo tehokkaasti ravinteita ja tuottaa runsaasti vihermassaa jonka ansiosta maan rakenne ja vesitalous paranee. Joillakin saneerauskasveilla on teoreettisesti kasvitauteja ehkäisevä (biofumigaatio) vaikutus Vakiintumassa viljelykiertoon eteenkin perunatiloilla. Viljely lisääntyy uuden ympäristökorvauksen myötä. SOKERIJUURIKAS Hyvät kokemukset juurikasankeroisen torjunnasta Suomessa. Viljelty jo 4 vuotta n. 200 ha alalla vuosittain. Viljely lisääntyy uuden ympäristökorvauksen myötä Sitoo ravinteita ja parantaa maan rakennetta

SANEERAUSKASVIT HYÖDYT JA HAITAT HYÖDYT Saneerauskasvin avulla maan rakenne pitkällä aikavälillä paranee ja pellon sadontuottokyky kasvaa. Maa läpäisee vettä paremmin joka nopeuttaa maan kuivumista kylvökuntoon keväällä. Sateisina kesinä märkyys ei ole ongelma pelloilla joilla maan rakenne on kunnossa. Maan pieneliötoiminnan merkityksestä mm. juuriston kykyyn ottaa maasta ravinteita on paljon tutkimustuloksia. Edellisen kasvukauden kasvijätteet (mm oljet) hajoavat paremmin ja niistä vapautuvat ravinteet tulevat viljelykasvin käyttöön seuraavalla kasvukaudella. Lierojen elinolosuhteet paranevat eloperäisen aineksen lisääntyessä HAITAT Saneerauskasvit toimivat isäntänä monille ristikukkaisten kasvien kasvitaudeille (esim. pahkahome, möhöjuuri) Jos kasvustoa ei murskata ajoissa on vaara että saneerauskasvi pääsee siementämään

SANEERAUSKASVEIKSI HYVÄKSYTYT KASVIT Rehuöljyretikka (Cassius) Keltasinappi (Rumba)

UUTENA SANEERAUSKASVINA 2016: MUOKKAUSSRETIKKA ALPHA

SANEERAUSKASVIN VALINTA PERUNA Rehuöljyretikka paras vaihtoehto. Sinappi toimii perunan maltokaariviroosin kantajana Kylvö sadonkorjuun jälkeen 25 kg/ha. Hyötyy typpilannoituksesta 60 kg/ha. Kasvuston murskaus kukintavaiheessa (korkea niitto jos alle 2 kk kylvöstä jolloin kasvit muodostavat uusia versoja) Ei tehoa peruna-ankeroiseen. Ainoa joka siihen tehoaa on solanum sisymbriifolium VIHANNEKSET Sinappi ja rehuöljyretikka soveltuvat yhtä hyvin. Kaaleille retikka parempi vaihtoehto Kylvö sadonkorjuun jälkeen 20/ 25 kg/ha. Hyötyy typpilannoituksesta 60 kg/ha Kasvuston murskaus kukintavaiheessa. Sinappi ei muodosta uusia versoja korkeassakaan niitossa. Uusintakylvö jos 2kk raja ei täyty Sinapin ja retikan glykosinolaattien aikaansaamasta biofumigaatiosta (maata puhdistavasta vaikutuksesta) ei ole saatu minkäänlaista tulosta Suomen olosuhteissa

SANEERAUSKASVIEN RIKKAKASVIOHJELMA JA KASVUSTON LOPETUS Rehuöljyretikalle ei ole hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita käytettävissä Sinapille on hyväksytty Targa Super vielä tämän vuoden loppuun asti Rikkakasvit eivät ole yleensä ongelma jos käytetään ohjeen mukaista siemenmäärää ja kasvusto taimettuu tasaisesti. Sekä sinappi että retikka taimettuvat nopeasti ja peittävät maan jolloin rikkakasveilla ei ole tilaa kasvaa. Kasvuston murskaus oikeaan aikaan on tärkeää. Kukintavaiheessa saneerausteho ja vihermassan määrä on suurimmillaan. Jos murskaus suoritetaan liian myöhään on vaarana että kasvit pääsevät siementämään jolloin saneerauskasvista tuleekin rikkakasvi tulevien vuosien viljelyyn

HERNELAJIKKEET 2016