Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

2 Etusivulla: Näkymä Ontonnevalta

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto...4 1.1 Yleistä...4 1.2 Tarkastuslautakunnan esitykset kaupunginvaltuustolle...5 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutus...5 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely...5 2.2 Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö...6 3 Tarkastuslautakunnan asema ja arviointihavaintojen käsittely...7 3.1 Lautakunnan asema...7 3.2 Aikaisemmilta vuosilta toteutumatta jääneet tavoitteet...8 3.3 Vuoden 2012 arviointikertomuksen edellyttämät toimet...9 4 Kauhavan kaupungin strategiset kehittämishankkeet vuonna 2013...9 4.1 Kauhavan visio ja strategiat...9 4.2 Tarkastuslautakunnan arvio...10 5 Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisen arviointi...10 6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen...11 6.1 Yleistä...11 6.2 Konsernijohto ja -hallinto...12 6.2.1 Yleistä...12 6.2.2 Fuusiot...13 6.2.3 Eräistä konserniyhtiöistä tarkemmin...13 6.2.4 Tarkastuslautakunnan kannanotto...15 6.3 Yleishallinto...15 6.4 Kehitystoimi...16 6.5 Perusturva...18 6.6 Sivistystoimi...19 6.7 Vapaa-aikatoimi...21 6.8 Tekninen toimi...22 6.9 Ympäristötoimi...23 6.10 Investointien toteutuminen...24 7 Kertomusvuoden taloudellinen tulos, kehitys ja asema...24 8 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta...26 9 Kokonaisarvio...27

4 1 Johdanto 1.1 Yleistä Kertomusvuosi oli uuden Kauhavan toisen valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Vuosi oli myös kuntaliitossopimuskauden viimeinen vuosi, joten on luontevaa arvioida hiukan myös koko kuntaliitosta. On toki ymmärrettävää, että jotkin tavoitteet ovat menettäneet realistisuutensa viidessä vuodessa. Kaikkia valtiovallan suunnasta tulleita muutoksia ei ole voitu ennakoida, esimerkkeinä sote- ja kuntarakenneuudistukset. Ilman valtiovallankaan vaikutusta on merkittäviä tavoitteita kuitenkin toteutumatta, esimerkkinä olkoon farssinkin piirteitä saanut Kangas-Annala -tie- ja siltahanke. Kaupungin kehitys kertomusvuoden aikana on ollut monella tapaa myönteistä. Vuoden 2012 suurimpaan takaiskuun päätökseen Lentosotakoulun lakkauttamisesta vuoden 2014 lopussa on reagoitu määrätietoisesti ja tuloksellisesti. Kertomusvuonna takapakkia on ottanut edellisessä arviointikertomuksessa kehuttu hallinnon toimintakulttuurin koheesio eli yhteenkuuluvuus. Vanha nurkkakuntaisuus ja vanhojen rajojen vaikutus on nostanut päätään. Vaikka toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta hallintokunnissa ovatkin vuosien saatossa parantuneet, ovat monet tavoitteet ja jopa arviot tavoitteiden toteutumisesta pysyneet samoina vuodesta toiseen. Kuntastrategian tarkistuksilla on ollut hämmästyttävän vähän vaikutusta tavoitteisiin, mikä horjuttaa uskoa koko strategia- ja tavoiteperusteiseen mekanismiin. Tähän toivotaan parannusta vuodelle 2014, sillä tavoiteasetantaa kehitettiin merkittävästi. Tarkastuslautakunnalla on muodollisesti vaikutusvaltainen asema. Lautakunta on suoraan valtuuston alainen. Hallituksen kannanotoista lautakunnan esityksiin huokuu usein välinpitämättömyys. Jatkossa nämä kannanotot tulee saattaa suoraan valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston taas tulisi osata hyödyntää tarkastuslautakuntaa esim. selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana sekä muistuttaa hallitusta tarkastuslautakunnan asemasta. Hallitus on jopa antanut tarkastuslautakunnalle toimeksiantoja, joiden antamiseen sillä ei ole valtuuksia. Tarkastuslautakunnan vuosien 2012 ja -13 vaihteessa valtuuston puheenjohtajistolle, valtuustoryhmien puheenjohtajistoille ja johtoryhmälle (tälle vain osa kysymyksistä) tekemä kysely osoitti, että tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä. Sen sijaan valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Henkilöstön ja päättäjien työ Kauhavan kehittämiseksi jatkuu. Haasteita strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä erityisesti toimintojen tuottavuuden kehittämisessä ja palvelujen saatavuuden turvaamisessa riittää.

5 1.2 Tarkastuslautakunnan esitykset kaupunginvaltuustolle Jättäessään arviointikertomuksen vuodelta 2013 kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi lautakunta esittää, että lautakunnan arviointityön tulosten julkaisemisen ohella kaupunginhallitukselta edellytetään ylimalkaisen vastineen sijaan suunnitelmaa siitä, miten tulokset yhdistetään käytäntöön. Valtuuston tulee vaatia hallituksen ao. suunnitelman tuomista valtuustokäsittelyyn jo alkusyksystä. 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutus 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Tarkastuslautakunnan tulee kuntalain 71 :n mukaan valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungissa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava lisäksi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kauhavan kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi kaupungin hallintosääntö, kaupungin konserniohje ja sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Tarkastuslautakunta on tehtävän suorittamiseksi perehtynyt valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja kaupunginhallituksen toimintakertomuksessa esittämään tavoitteiden toteutumista koskevaan raportointiin. Tässä arviointikertomuksessa lautakunta on pitäytynyt keskeisimmiksi katsomiensa tavoitteiden toteutumisen tarkempaan arviointiin. Yleisemmällä tasolla on tarkasteltu koko kuntakonsernin toimintaa ja taloutta. Arvioinnin suorittamiseksi lautakunta on käynyt keskusteluja kaupungin johdon ja eri toimielinten luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa sekä suorittanut tutustumiskäyntejä toimintayksiköihin. Kertomusvuoden aikana toimi kaksi tarkastuslautakuntaa. Valtuustokauden 2009 2012 kokoonpano toimi kesäkuun loppuun ja teki mm. vuoden 2012 arviointikertomuksen sekä kilpailutti tilintarkastusyhteisöt valtuustokaudelle 2013 2016. Sen kokoonpano oli vuonna 2013 seuraava (kunkin jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi sulkeissa): Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Heikki Hakomäki/Kari Janhunen 8.4.2013 alk. (Eero Laakso) Aulikki Salo (Mervi Niemi-Huhdanpää) Jorma Kari (Tomi Ylirintala) Mauno Kari (Juhani Viitala) Tuula Koivisto (Pekka Syrjälä) Sirpa Lammi (Helena Valkeinen)

Jäsen Jäsen Seppo Pelkkala Suvi Porre 6 (Kari Hirvelä) (Sisko Poltto) Kaupunginvaltuusto myönsi Heikki Hakomäelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta kokouksessaan 8.4.2013. Hänen tilalleen lautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi valittiin samassa kokouksessa Kari Janhunen. Jo kertomusvuonna niin ikään työskentelynsä aloittaneen valtuustokauden 2013 2016 tarkastuslautakunnan kokoonpano oli vuonna 2013: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kari Janhunen Risto Mattila Hellevi Alestalo Minna Järvenpää Jaakko Niemistö Seppo Pelkkala Sari Peltokangas Leena Rantala (Timo Renko) (Marko Ekola) (Helena Visti/Maria Lilja 27.1.-14 alk.) (Mauno Kari) (Mervi Niemi-Huhdanpää) (Kari Hirvelä) (Eija Lehtimäki) (Eila Hakola-Sippola) Tarkastuslautakunnat ovat kokoontuneet tilikauden 1.1. 31.12.2013 aikana kym menen (10) kertaa, kumpikin em. lautakunnista kokousti viisi (5) kertaa. Uusi lautakunta on hyväksynyt työskentelynsä perustaksi arviointisuunnitelman vuosille 2013 2016 sekä työohjelman vuodelle 2013. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutustilaisuuksiin. Kauhavan kuntakonsernin tilintarkastajana toimii myös uudella valtuustokaudella KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta. Arviointikertomuksen edellyttämät toimet on käsiteltävä hallituksessa ja toimintasuunnitelma tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi viipymättä. 2.2 Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö Vuosi 2013 oli uuden Kauhavan viides toimintavuosi, mutta toimintaan vaikutti edelleen monella tavoin 1.1.2009 toteutunut kuntaliitos. Kuntaliitoksen sopimuskausi päättyi 31.12.2013, joten siinä määriteltyjä sitovuuksia ei ainakaan muodollisesti enää ole. Vuoden 2013 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kauhavalla 6,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosenttia. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 17 065. Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 137 asukkaalla. Vuoden 2009 alkuun verrattuna väestö on vähentynyt 697 hengellä. Kuntakentän toimintaa ovat häirinneet kohtuuttomasti epäselvyydet kuntarakennetta ja sote-rakennetta koskevissa selvitystarpeissa. Kauhavan kaupunki on alkanut selvittää yhteistoiminnan syventämistä ja mahdollista yh-

7 distymistä Lapuan kaupungin sekä Lappajärven ja Evijärven kuntien kanssa joko kaikkien kanssa yhdessä tai vain osan kanssa. Varsinaista kuntarakenneselvitystä ei käynnistetty vuoden 2013 aikana. Palveluyhteistyön kannalta Kauhavan tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä on Seinäjoella toimivan yliopistokeskuksen lisäksi keskeinen yhteistyösuunta myös Vaasan seutu energiaklustereineen ja Vaasan yliopisto. Kaupungintalo 3 Tarkastuslautakunnan asema ja arviointihavaintojen käsittely 3.1 Lautakunnan asema KAUPUNGINVALTUUSTO 43 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 8 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 12 jäsentä jaostot kehittämistoimikunta päävastuualueet asukaslautakunnat nuorisovaltuusto Tarkastuslautakunnalla on muodollisesti vaikutusvaltainen asema. Se on suoraan valtuuston alainen, mutta valtuusto ei osaa hyödyntää tarkastuslautakuntaa esim. selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana. Myöskään lautakun-

8 nan oma-aloitteisesti tekemät selvitykset ja toimenpide-esitykset eivät useinkaan johda toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunnan vuosien 2012 ja -13 vaihteessa valtuuston puheenjohtajistolle, valtuustoryhmien puheenjohtajistoille ja (osin) johtoryhmälle tekemä kysely osoitti kuitenkin, että tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä. Sen sijaan valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Lautakunnan kehittämisehdotukset tilanteessa ovat: 1) Tarkastuslautakunnan arviointi aktivoituu mekanismina, kun tuloksia hyödynnetään ja otetaan käyttöön. Arviointituloksilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi toiminnan painopisteisiin, prosesseihin ja organisoimiseen. 2) Lautakunnan viestintä (suullinen ja kirjallinen) ja kommunikaatio jäävät arviointikertomuksen valtuustoesittelyn asteelle. Viestintä ja kommunikaatio mekanismeina vaikuttavat siihen merkitykseen, joka lautakunnan työlle annetaan. 3) Lautakunnan arviointityön tulosten julkaisemisen ohella tehdään suunnitelma siitä, miten tulokset yhdistetään käytäntöön, ja toteutetaan se. Suunnitelma ja sen toteutus toimivat mekanismina, joka aiheuttaa vaikutuksia käytännön toiminnassa. Nämä näkemykset saavat tukea myös tieteellisestä tutkimuksesta, joka perustuu tarkastuslautakunnille osoitettuun kyselyyn (vrt. Anna-Leena Laihanen, 2009). 3.2 Aikaisemmilta vuosilta toteutumatta jääneet tavoitteet Seuraavat aikaisempien vuosien tavoitteet tai tarkastuslautakunnan kannanotot ovat edelleen toteutumatta tai pahasti kesken: Kuntayhtymä Kaksineuvoisen taloussuunnittelun pitävyys Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kiinteistöjen omistuksen ja huollon siirtäminen kaupungin tilapalvelulle Riskienhallintasuunnitelma Panostus sisäiseen tarkastukseen ja lainopilliseen virkaan Panostus terveellisempiin työtiloihin ja esteettömiin kokoustiloihin Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksissaan vuodelta 2010, 2011 ja 2012 useissa yhteyksissä huomiota kuntakonsernin ohjauksen, sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan tehostamistarpeeseen. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta edellytti myös, että sisäinen tarkastus on hoidettu niin, että hallintosäännön mukaiset tehtävät tulevat hoidetuksi. Konserniyhtiöt ovat omia juridisia oikeushenkilöitään ja sisäinen tarkastus heidän omalla vastuullaan. Tarkastuslautakunta ei ole havainnut, että konsernijohto olisi tehostuttanut yhtiöiden riskienhallintaa.

9 Toimintakertomuksen arviossa sisäisen tarkastuksen järjestämisestä todetaan mm., että operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Tarkasteltavan tilikauden aikana hallintokuntia ja konserniyhtiöitä on ohjeistettu tässä asiassa. Kyseessä on selkeä linjavalinta, sillä varsinaiseen sisäiseen tarkastukseen tarkastuslautakuntaa avustaviin tehtäviin resurssoitu kaksi viikkotyöpäivää riittää vain ohjaukseen ja ohjeistukseen, mikä on lautakunnan käsityksen mukaan liian vähän. Jos sisäisen tarkastuksen resursseja ei voida lisätä, kaupungin tulee valmistella sellainen riskienhallintaohjelma, joka ei edellytä nykymuotoista sisäistä tarkastusta. Myös asioiden valmistelussa hallintokunnissa ja hallintoelinten välillä on edelleen puutteita sekä laadun että oikea-aikaisuuden suhteen. 3.3 Vuoden 2012 arviointikertomuksen edellyttämät toimet Kaupunginhallitus antoi toimenpide-esityksensä vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin kannanottoihin tarkastuslautakunnalle 4.11.2013. Selvitys oli tarkastuslautakunnan mielestä osin puutteellinen. Monet vastauksista olivat joko ylimalkaisia tai puhuivat asian sivusta. Tarkastuslautakunta esitti asian viemistä myös ja erityisesti kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, mutta näin ei tapahtunut. Vuoden 2013 toimintakertomuksessa ei ole jäsennellysti raportoitu, tehtiinkö em. toimenpide-esitysten johdosta mitään tai onnistuivatko toimenpiteet. 4 Kauhavan kaupungin strategiset kehittämishankkeet vuonna 2013 4.1 Kauhavan visio ja strategiat Kaupungin strategiapaketti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kertomusvuoden lopulla. Päivitettävänä olivat kaupunkistrategia ja henkilöstöstrategia. Myös aikaisemmin vain hallituskäsittelyssä ollut kiinteistöstrategia päivitettiin ja käsiteltiin valtuustossa. Tätä edellytti myös tarkastuslautakunta edellisessä arviointikertomuksessaan. Täysin uusina strategioina hyväksyttiin elinkeinostrategia ja strateginen alueidenkäyttösuunnitelma. Strategioiden tavoitteet ulottuvat vuoteen 2020. Valtuusto hyväksyi samassa kokouksessa (16.12.2013) myös monta vuotta valmistelussa olleen kaupungin hallintosäännön päivityksen. Kaupungille määritellyn vision mukaan Kauhava on vireästi kehittyvä, maaseutumainen kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden, vahvan yrittäjyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena.

10 Kaupunkistrategian kokonaisvaltaisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettiin siis rakentava yhteistoiminta, asuin- ja elinympäristön viihtyisyys, uutta luova yrittäjyys ja tasapainoinen talous. Tarkastuslautakunnan mielestä uudet strategiat antavat oivan mahdollisuuden kehittämiseen. Toivomme parasta. 4.2 Tarkastuslautakunnan arvio Kaupunkistrategia sisällytetään kaupunginvaltuustossa hyväksyttävään taloussuunnitelmaan. Nähtäväksi jää, ohjaako strategia edelleenkään kunnolla kaupungin taloussuunnitelman tavoitteiden määrittämistä ja yleisellä tasolla kaupungin konserniyksiköiden ja hallintokuntien toimintaa sekä erillisstrategioiden yhteensovittamista. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan strategisilla kehittämishankkeilla ei ole pystytty vaikuttamaan riittävästi hallinto- ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Tarkastuslautakunta peräänkuulutti edellisessä arviointikertomuksessaan pontevia toimia Lentosotakoulun lakkauttamisen aiheuttaman elinvoimavaurion korjaamiseksi. Tyydytyksellä on todettava, että toimenpiteisiin ryhdyttiin ripeästi jo vuoden 2013 puolella. Lentosotakoulun lakkautuksen johdosta Kauhava pääsi ainoana yksittäiskuntana varuskuntalakkautuksen erityisen tuen alueeksi. Kehittämistoimet on voitu näin tietyin etuuksin kohdistaa vain Kauhavan alueeseen. Erityisasema on voimassa 2013-2015. Tämä mahdollistaa Lentosotakoulun henkilöstön työllistämiseen ja kouluttamiseen kohdistuvia erityistoimia, suurempia tukiprosentteja yritystukilainsäädännön mukaiseen yritysten kehittämiseen ja investointitoimintaan sekä työllisyysperusteisten infrahankkeiden edistämistä. Ely-keskus myönsi vuonna 2013 kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin. Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävän suunnitelmaan perustuen erilaisia tukia tai niiden myöntövaltuutta on saatu 5,5 milj. euroa. 5 Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta on aikaisemmin pyytänyt kaupunginhallitukselta väliarviota kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 23.1.2012. Asiakokonaisuudessa osoittautui tällöin ongelmalliseksi se, ettei missään ole määritelty sitä, miten kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitä tunnuslukuja vertaillaan. Li-

11 säksi kuntaliitossopimukseen on kirjattu ristiriitaisiakin tavoitteita. Peilattaessa kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista ns. taloustilaston tunnuslukujen kehitykseen voitiin todeta kehitys kuitenkin vielä varsin myönteiseksi. Tarkasteluvuosi on siis kuntaliitossopimuskauden viimeinen vuosi. Tämän tilanteen on katsottu avaavan mahdollisuuksia merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin. Tarkastuslautakunta tähdentää kuitenkin, ettei rakenteisiin puuttuminen ole synonyymi henkilöstömenojen leikkaukselle. Henkilöstörakenne on monella sektorilla jo muotoutunut optimaaliseksi ja ongelmana alkaa olla pikemminkin työvoimapula. Kuntaliitossopimuksen tavoite, kuntatalous pysyy tasapainossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä eikä toiminnallista alijäämää synny, ei kuitenkaan alijäämän osalta enää vuosina 2012 ja 2013 toteutunut. Kuntaliitossopimusta ei ole kyetty täysin noudattamaan muuttuvissa ja ennalta arvaamattomissa olosuhteissa myöskään investointien osalta. Tarkastuslautakunta on odottanut hallitukselta sopimuskauden päättyessä uutta arviota sopimuksesta, sen vahvuuksista ja heikkouksista. Edelliseen arvioon nähden voisi näkökulma olla itsekriittisempi mm. siihen, ettei hallinto- ja palvelujärjestelmän rakenteisiin ole pystytty toivotulla tavalla vaikuttamaan. Vaikka listattuja tavoitteita oli paljon, olisi ollut suotavaa tarkastella niitä systemaattisesti: mitkä tavoitteet toteutuivat, mitkä ovat vielä kesken ja minkä ohi aika on jo ajanut. Tarkastuslautakunnan mielestä hallituksella on jo kiire tuottaa valtuustolle arvio kuntaliitoksen onnistumisesta; arvio ei saa olla ylimalkainen vaan siinä on oltava konkretiaa. 6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 6.1 Yleistä Vaikka tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta ovatkin vuosien saatossa parantuneet, on hämmästyttävää, kuinka monet tavoitteet ovat pysyneet tarkalleen samoina koko valtuustokauden. Tarkastuslautakunnan arviointi ei ole enää tavoitekohtaista, vaan keskitymme strategiseen tasoon. Hallintokuntia arvioimme enemmän niiden toiminnan tarkoituksen kuin temppujen tasolla. Strategian tarkistamisessa ja erityisesti sen jalkauttamisessa painopisteeksi tulisi ottaa strategian kytkentä toimintaan tavoitteiden päivittämisellä sekä tavoitetasojen ja mittareiden asettamisella. Tästä lähtökohdasta kaupunginhallitus onkin vahvistanut kaupunkistrategian perusteella toimintasuunnitelman. Siinä vahvistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi mittarit, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulutus. Toimintasuunnitelma on kaupungin erillisstrategioille yhteinen, jotta voitaisiin varmistua strategioiden yhdistävyydestä ja toimenpiteiden yhteensopivuudesta. Tarkastuslautakunta seuraa mielenkiinnolla, toimiiko tämä, hyvä malli.

12 6.2 Konsernijohto ja -hallinto 6.2.1 Yleistä Kuntalain mukaan konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Kauhavan kaupungin konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset (= johtoryhmä). Kunnallisessa omistuksessa ei lähtökohtaisesti ole kysymys omistamisesta itsetarkoituksena, vaan kaupungin strategisiin linjauksiin perustuvasta toiminnallisten ja/tai liiketaloudellisten tavoitteiden ohjaamasta toiminnasta. Valtuuston rooli kunnan strategisena johtajana on edelleen sen tärkein tehtävä. Tätä korostaa myös kuntalaki, jonka mukaan valtuuston rooli kunnan toiminnan, talouden ja kuntakehityksen ohjaajana sekä kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijaisimpana toteuttajana tulee olla vahva. Siinä missä valtuusto on strateginen johtaja, on hallitus operatiivinen johtaja. Hallitukselta vaaditaan nyt entistäkin vahvempaa operatiivista otetta, erilaisten laatuja arviointimenetelmien hallintaa, joiden avulla kunnan elinvoimaisuus on mahdollista taata. Kaupunginhallitus on konsernihallituksena nimennyt yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja ohjeistanut yhtiökokousedustajia hallituksen jäsenten valinnassa. Eräiden tytäryhteisöjen taloushallinto on myös siirretty kaupungin hoidettavaksi, minkä toivotaan parantavan tiedon kulkua ja aikatauluissa pysymistä. Kaupungin strategia on laadittu koko konsernin toiminnan näkökulmasta. Koko konsernin toiminnan tulee perustua kaupungin strategiaan. Kaupunginvaltuuston strategian pohjalta konsernille asettamien tavoitteiden tulee ohjata kaupungin edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Emokunnan lähipiiriin on Kauhavallakin rakennettu mittava kuntakonserni. Muuttunut toimintatapa asettaa erityisiä johtamistarpeita hallinnon pirstoutumisen ja demokratiavajeen kasvun estämiseksi. Konsernin johtamisen on annettava oikein mitoitettu päätösvalta ja vastuu tytäryhteisöjen johdolle. Toimintaa johdetaan omistajuuden kautta. Hallitustyöskentelyn kehittämiseksi tarkastuslautakunta on esittänyt jo useampaan kertaan itsearvioinnin käyttöönottoa. Se sopii niin kaupungin- kuin yhtiöidenkin hallituksille. Itsearviointi on väline organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä suunnitteluun. Hallituksen itsearvioinnissa jäsenet arvioivat mm. hallitusasioiden valmistelua, kokouskäytäntöjä sekä hallituksen ja sen jäsenten työskentelyä. Toinen koulutustarve koskee lainopillista koulutusta. Harva osakeyhtiön hallituksen jäsen tietää, minkä vastuun jäsenyys tuo. Tarkastuslautakunta katsoo, että johtamiselle ja eritoten konsernijohdolle tulee asettaa omat, strategiaan perustuvat tavoitteet ja mittarit. Tähän sekä myös operatiiviseen toimintaan voidaan saada eväitä itsearvioinnin avulla. Konsernijohdon, erityisesti luottamushenkilöiden koulutus on ehdottoman tärkeää, jotta vastuullisessa työssä ei vahingossa tehdä virheitä.

13 6.2.2 Fuusiot Konsernissa on toteutettu myös useita ilmeisen onnistuneita yhtiöiden fuusioita. Asuntoyhtiöiden fuusiointiprosessi on saatu päätökseen Tuppiroska Oy:n sulauduttua 1.1.2013 Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Myös varsin monenkirjavien kiinteistöjä hallinnoivien yhtiöiden fuusio on saatu käyntiin. Kertomusvuoden aikana muodostettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy yhdistämällä Alahärmän Yrityskehitys Oy ja Purmojärven Palvelutalo Oy. Kyseessä on konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö. Tarkoituksena on jatkaa yritystilatoiminnan keskittämistä Steel Parkin osalta ja tarkastella muidenkin samankaltaista toimintaa harjoittavien yhtiöiden sulauttamista Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön. Konsernirakenteen tiivistyminen on hyvä asia sekä tiedonkulun ja toiminnan tehokkuuden että kaupungin konsernitilinpäätöksen laadinnan kannalta. Konsernin tiedonkulun parantamiskeinona on mainittu myös mm. yhteisöjen hallintoon osallistumisen keskittäminen muutamille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Tämän tavoitteen suuntaisesti edettiin valtuustokauden vaihduttua; ainakin merkittävimmissä yhtiöissä hallituspaikoilla on samoja henkilöitä. Lisäksi kaupunginjohtaja on nimennyt tytäryhtiöihin ao. toimialan viranhaltijoita. Nämä henkilöt voivat osallistua hallitustyöskentelyyn puheoikeudella. Tarkastuslautakunnan mielestä henkilövalintoihin ja heidän asiantuntijuuteensa sekä kouluttamiseen tulee jatkossa kiinnittää suurta huomiota. 6.2.3 Eräistä konserniyhtiöistä tarkemmin Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan käyttöaste on vuonna 2013 pysynyt aiemmalla tasolla: 90 %. Asuntojen kokonaismäärä on 903 kpl, joista vapaana olevia vuokra-asuntoja on vain runsas 70. Asuntojen vuosikorjaus- ja perusparannustoimintaan on panostettu noin 2 milj. euron vuosivolyymillä. Kuntaliitoksen lähtökohtatilanteeseen verrattuna vuokrataloyhtiön omavaraisuusaste on noussut 5,5 %:sta 10,5 %:iin, mikä on myönteistä. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy on kannustanut paikkakunnan vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä varaamalla harkitsemistaan kohteista asuntoja käyttöönsä vuokraustoimintaa varten. Kauhavan Vesi Oy Yhtiön keskeinen hanke on haja-asutusalueiden viemäröintihanke, joka on jatkunut koko kertomusvuoden ajan. Hankkeen kustannusarvio on 4,4 milj. euroa ja valtionosuus 2,0 milj. euroa. Keskeisiä ongelmia ovat: vierasta pääomaa on paljon

14 tulot (valtionavustukset, liittymismaksut) tulevat viiveellä, mikä rasittaa maksuvalmiutta puhdistamoiden ympäristölupia on koko ajan ja paljon uusittavana, mikä voi johtaa puhdistusvaatimusten tiukentumisen takia investointeihin Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiön kertomusvuoden keskeisin hanke oli Ylihärmän kaukolämpöverkoston ja laitoksen rakentaminen. Verkkoinvestointi valmistui 2013, mutta laitos oli vuoden vaihteessa vielä keskeneräinen. Yhtiössä on jouduttu käynnistämään esitutkinta epäillystä lahjonnasta vuosina 2004 2012. Tutkinta on edennyt syyteharkintaan. Kauhavan Ylihärmän taajamaan noussut uusinta tekniikkaa edustava biolämpö- laitoskokonaisuus Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö, joka on muodostettu Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä ja Purmojärven Palvelutalo Oy:stä. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakennuttaa Finn-Power Oy:n länsipuolelle teollisuusrakennuksen, joka vuokrataan Tampereen Keskustekniikka Oy:n käyttöön 15 vuodeksi. Oman pääoman turvaamiseksi kaupunki on sijoittanut pääomalainana yhtiöön 2.159.000 euroa, mikä on huomattavan suuri. Vuonna 2013 lisäsijoitukselle ei ollut tarvetta.

15 6.2.4 Tarkastuslautakunnan kannanotto Koko konsernin toiminnan ja ohjauksen kannalta on tärkeää, että kaupungin omistajaohjaukseen kiinnitetään huomiota niin, että tiedonkulku konsernihallituksen (kaupunginhallitus) ja konserniyhteisöjen johdon välillä on riittävää omistajaohjauksen varmistamiseksi. Pelisäännöt emon ja tyttärien välillä esim. investointien toteutuksessa tulee selkiyttää, jotta jatkossa vältytään erimielisyyksiltä laskutusoikeuksista ja laskujen maksajista. Lautakunta näkee myönteisenä sen, että: konsernin sisällä on toteutettu fuusioita. Tätä toimintaa kannustetaan jatkamaan. Kauhavan Kaukolämpö Oy on laajentanut toimintansa kaikki liitoskuntien keskustaajamat kattavaksi. Tytäryhteisöjen osalta on selvitettävänä joitakin asioita: Tytäryhtiö Kauhavan Vesi Oy:ssä on vanha omakotitalon vesivahinkokiista ratkaistavana oikeudessa Kiinteistö Oy Riihen vuokralaisyrityksen velkasaneeraushakemus on oikeuden käsiteltävänä Kauhavan Kaukolämpö Oy:ssä esiin tullut, aikaisempia vuosia koskeva mahdollinen lahjontatapaus on tutkintavaiheessa Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökulma ei ole tilinpäätöksessä kirjannut suunnitelman mukaisia poistoja Osakkuusyhteisö Kauhavan Yhteismetsä jäi yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska tilinpäätöstietoja ei saatu Tarkastuslautakunta korostaa lainopillista osaamista konsernissa kuin myös erityisesti tytäryhtiöissä. Eväitä tulee saada sekä hallitustyöskentelyyn että riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan. 6.3 Yleishallinto Kaupungintalotoiminnot siirtyivät Yrittäjäopiston yhteyteen terveelliseen ja sidosryhmäyhteistyön kannalta toiminnallisesti hyvään ympäristöön. Toimintojen jatkokehittämistä koskeva selvittely käynnistettiin arkkitehdin ohjauksessa. Vanhasta kaupungintalosta luovutaan ja toiminnot pysyvät toistaiseksi SYO-kampusalueella. Yleishallinnon tavoiteasetannalle on ominaista pyrkimys tehokkuuden parantamiseen hallinnon ja talouden prosesseissa. Tavoitteet ovat realistisia ja niihin on hyvin myös päästy. Taloushallinnon prosesseja on sähköistetty ja osaamista ohjelmistojen käytössä on pyritty lisäämään. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä sitä, että kaupunkistrategian päivityksen myötä muutetaan myös talousarvion tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulee pohjautua stra-

16 tegisiin suunnitelmiin. Kun talousarvion käyttötalousosa laaditaan jatkossa toimielintasolla, tulee valtuustoon nähden sitovia tavoitteita aikaisempaa vähemmän, mutta niiden strategisuus ja mitattavuus paranevat. Myönteistä on myös se, että atk-osaamisongelmaan on yleishallinnon johdolla puututtu. Alakoulujen konekannan uudistamiseen ja mm. langattomien verkkojen rakentamiseen on saatu hankerahaa. On toivottavaa, että taloushallinnon sähköistämiseen tehdyt panostukset alkavat vähitellen näkyä toimintojen tehostumisena. Sisäinen laskenta ja mm. suoritehintojen määrittely on edelleen kehittämiskohde. Tarkastuslautakunta näkee oikeana ratkaisuna sen, että vanhasta kaupungintalosta päätettiin muuttaa pois. Tarkastuslautakunta on jatkuvasti kantanut huolta työ- ja kokoustilojen terveellisyydestä. 6.4 Kehitystoimi Kehityskeskus Kehitystoimeen kuuluvat elinkeinotoimi ja kehittäminen sekä maaseutu- ja lomatoimi. Vuonna 2013 yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelma positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Edellisvuosina hankkeita on ollut käynnissä erityisesti asuntorakentamisen saralla. Viime vuoden osalta etenivät myös isot hankkeet julkisen rakentamisen ja yritysten investointihankkeiden osalta. Yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden osalta, kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2013 Kehityskeskuksen valmistelemat yritystilasopimukset Tampereen Keskustekniikan ja Härmän Kauppakartanon kanssa. Tampereen Keskustekniikka Oy:n tavoitteena on työllistää nykyisen työntekijämäärän (22 henkilöä) lisäksi vähintään 18 uutta kokoaikaista työntekijää vuoden kuluessa investoinnin valmistumisesta. Kiinteistöosakeyhtiö Härmän Kauppakartano rakentaa puolestaan Alahärmään valtatie 19:n varteen uuden Rautian. Tarkastuslautakunta toteaa erityisen tyytyväisenä Tampereen Keskustekniikan uusien toimitilojen rakentamisen aikaista maisemointia. Näköalapaikalla olevaa työmaata ovat ihastelleet monet ohikulkijatkin. Markkinoinnissa on keskitytty Kauhavan tunnetuksi tekemiseen, mikä on uudessa strategiassakin keskeistä. Markkinoinnissa lapsiperheille olisi tärkeää voida puhua vakaasta kouluverkosta, niin peruskoulu- kuin lukioverkonkin osalta. Jatkuvasti vellova lakkautuskeskustelu ei lisää uskoa tulevaisuuteen. Tarkastuslautakunta katsoo, että kehityskeskus on hoitanut Lentosotakoulun lakkautuspäätöksen edellyttämää jälkihoitoa hyvin. Ns. äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta on saatu hyvin. Toimenpiteiden työllistävä vaikutuskin selkiytynee lähiaikoina. Keskustelu kehityskeskuksen olemassaolon

17 oikeutuksesta on kuitenkin jatkunut, mikä lienee ilman vaihtoehtojen tarjoamista turhaa ja hajottavaa. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että kehitystoimen alaan kuuluvia matkailuhanke- ja maahanmuuttokoordinointia on hoidettu mallikkaasti. Kaupungin markkinointiin on panostettava edelleen. Kohdistamalla markkinointia enenevästi lapsiperheille on toiveissa saada asukaslukukehitys vakiinnutetuksi positiiviseksi. Alahärmän Lillbacka Powerco Oy:n Road House-liikekeskus Maaseutuhallinnon yksikkö Kauhavan maaseutuhallinnon hallintoalueeseen kuuluvat myös Evijärvi ja Lappajärvi, joille Kauhava myy palveluja. Sopimusten arvo on yhteensä noin 80.000 / vuosi, mikä kattaa myynnin kustannukset. Yhteistyö on sujunut hyvin, mutta paineita hallintoalueiden laajentamiseen on edelleen. Maatilojen tuloja oli vuonna 2012 Kauhavalla 116,9 milj., Evijärvellä 17,3 milj. ja Lappajärvellä 16,9 milj.. Maaseutuhallinnolla on vireillä kaksi alueelle merkittävää kehittämishanketta: - Kehittyvä turkistila -hanke jatkaa jo hyvään alkuun lähtenyttä turkistuotannon kehittämistä alueella. - Alajärven Maaseututoimen kanssa ollaan toteuttamassa Maakeko -hanketta. Sen tavoitteena on tuoda tietoa ja osaamista maatalousyrityksille liiketoimintaosaamisesta, tietotekniikasta sekä työn organisoinnista, työturvallisuudesta ja työssä jaksamisesta. Lomatoimen paikallisyksikkö on niin ikään järjestänyt lomituspalvelut paitsi Kauhavan kaupungin myös Evijärven ja Lappajärven maatalousyrittäjille ja turkistarhaajille. Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että alan osaamisen paranta-

18 miseksi agro- ja konepajatekniikan tutkimusprofessuuri, ammattikorkeakoulun teknologia-asiamiestoiminta sekä maakuntakorkeakoulu- ja hanketoiminta jatkuvat. Positiivista on, että turkisala investoi voimakkaasti Kauhavalla. 6.5 Perusturva Perusturvaan kuuluvat sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan ostopalveluna kuntayhtymiltä. Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat päättäneet, että varhaiskasvatus siirtyy 1.8.2014 kuntayhtymän toiminnasta kuntien sivistystointen vastuulle. Syynä ovat lähinnä valtakunnalliset linjaukset ja siinä mahdollisuus tiiviimpään pedagogiseen ketjuun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelujärjestelmän on todettu toimivan yleisesti ottaen hyvin ja palvelujen saatavuuden olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Ongelmana oli sote-menojen kustannusten jatkuva kasvu yli omistajakuntien resurssien. Erikoinen tilanne syntyi syksyllä 2013, kun kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 jouduttiin hyväksymään kaupungin talousarviossa 2,4 milj. euroa alijäämäisenä. Tilanne on tulkittu niin, että Kauhavan kaupungilla ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa perussopimuksen mukaista talousarviota. Asiasta on pyydetty tilintarkastajan lausunto, jonka mukaan Kauhavan kaupungin päätös ei ole perussopimuksen mukainen, mutta toisaalta perussopimus ei myöskään sisällä mainintaa siitä, kuinka tällainen tilanne ratkaistaan. Palvelujärjestelmän uudelleenarviointia on käynnistetty työryhmätyöskentelyn ja palvelurakenteen säästöpotentiaaliselvittelyn avulla, mutta selvästi taloutta tasapainottaviin muutoksiin ei päästy. Tarkastuslautakunta näkee, että pattitilanteesta ei päästä keskustelemalla vain rahasta, vaan täytyy keskustella palveluista. Täytyy päättää yhdessä palvelutaso ja tältä pohjalta päätetään tavoitteet. Tilaajan tulisi määritellä nämä asiat, sillä palveluntuottaja ei voi yksin päättää palveluista. Kuntayhtymämallissamme ei ole selkeää tilaaja-tuottaja -roolijakoa. Kunnilla on rahoitusvastuu ja kuntayhtymällä tuottajavastuu. Kunnan täytyisi pystyä määrittelemään kuntayhtymältä hankittavat palvelut. Toisaalta kuntayhtymää perustettaessa kunnaltamme hävisi osaaminen sote-asiakkaana ao. viran- ja toimenhaltijat siirtyivät kaikki Kaksineuvoiselle. Väistämättä huomio kiinnittyy siihen, että Kauhavalla terveystoimessa toimitaan edelleen neljällä terveysasemalla. Laskelmissa terveysasemien vähentämisellä ei ole saatu merkittäviä säästöjä, kun vanhat kiinteistöt on laskettu rasitteeksi. Etelä-Pohjanmaalla ns. sote-hanketta hoidetaan maakuntaliittovetoisesti. Kuntayhtymät ovat mukana ohjausryhmissä, joissa työstetään soten tulevaa rakennetta.

19 Kaksineuvoisesta mukana on neljä johtajaa. Tavoitteena on saada aikaiseksi yhteinen Etelä-Pohjanmaan malli, jossa yksi organisaatio hoitaisi sosiaali- ja terveyshallintotoimen. Seinäjoki näyttäisi tällä hetkellä suostuvan ainoastaan vastuukuntamalliin, mutta muut kunnat eivät välttämättä pidä sitä parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Spekulaatiot ja jatkuvat palaverit sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen ja kuntarakenneselvitysten ympärillä alkavat lisäksi jo häiritä palvelu- ja kehittämistoimintaa kuntayhtymässä. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion ylitykset ovat puhuttaneet vuodesta toiseen. Kaupungin tarkastuslautakuntaa ei kuitenkaan tule enää pyytää niitä tutkimaan, koska kaupunginhallituksen toimivalta ei siihen ulotu. Hallitus voi konserniohjauksen menetelmin selvityttää asioita suoraan Kaksineuvoisen hallitukselta tai pyytää Kaksineuvoisen tarkastuslautakuntaa tutkimaan. Kalliolle, kukkulalle. Varhaiskasvatus siirtyy sivistystoimeen. 6.6 Sivistystoimi Sivistystoimen tehtäväalueita ovat peruskoulutus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus/musiikkiopisto ja kirjasto. Tasekirjassa tavoitteiden toteutumista on edelleen selitetty pääsääntöisesti vuolaasti, jolloin itse tavoite jää taka-alalle. Kustannustehokkuus jää niin ikään usein arvioimatta. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa on korostunut koulutuksen laadun arviointi. Koulutoimi on ollut mukana Perusopetuksen laatukriteeri -hankkeessa, joten se on tullut korostetusti esille vaikuttavuutta arvioitaessa, mikä on myönteistä.

20 Talousarviossa pysyminen on tuottanut myös sivistystoimelle hankaluuksia koko uuden Kauhavan olemassaolon ajan. Sivistystoimen talousarvion ylitystarpeet selittyvät pitkälti toimialan lakisidonnaisuudesta ja yhtäkkisistä ennakoimattomista muutoksista lukuvuoden aikana, joiden seurauksena esim. henkilöstöä joudutaan lisäämään. Mm. maahanmuuttajaoppilaita tulee kesken lukukauden ja lukuvuoden. Tällä hetkellä Kauhavan kaupungin kouluissa on yhteensä 25 maahanmuuttajaoppilasta, jotka tarvitsevat vaihtelevasti erilaisia tukitoimia. Sivistyslautakunta on päättänyt kokouksessaan 18.12.2013 ( 104), että Alahärmän yläkouluun perustetaan 1.8.2014 lukien ns. nivelluokka sekä Vöyriltä tulevien että kaupungin omien maahanmuuttajaoppilaiden tarpeisiin. Maahanmuuttajataustaisista oppilaista saadaan korotettua valtionosuutta. Koska kotikuntakorvaukset oppilaista tulevat viiveellä, kompensoi Vöyri puuttuvia tuloja. Toiminnasta ei synny vieraskuntalaisten osalta nettomenoa. Kouluverkossa tehtäviin järjestelyihin ei nivelluokalla ole vaikutusta, sillä se tarvitsee vain yhden luok kahuoneen. Oman haasteensa talousarviossa pysymiseen tuo kouluvuoden ja budjettivuoden erilainen rytmitys. Esimerkiksi oppilasmäärän ylitettyä tietyn raja-arvon on pakko perustaa uusi ryhmä, johon tarvitaan sekä henkilöstö että tarvikkeita. Eikä oppilasmäärän vaihtelu aina ole ennustettavissa varsinkaan, jos kouluvuosi ja talousarviovuosi poikkeavat olennaisesti toisistaan. Tarkastuslautakunta toteaa kummastuneena, miksi lukio-opetuksessa sallitaan vaikeinakin talousaikoina uusien, kalliiden hankkeiden aloittaminen. Kauhavan kouluverkon kehittämisen tarkastuslautakunta on jo aikaisemmin todennut olevan mahdollisimman sekavaa. Tilanteen sekavuuden selitetään johtuvan suurelta osalta koulukiinteistöjen huonokuntoisuuden aiheuttamista tilanteista, jolloin koulutyöskentely joudutaan järjestämään väliaikaisissa tiloissa. Tällä hetkellä Nahkalan koulua remontoidaan ja Kortesjärven kirkonkylän alakoulu toimii väistötiloissa. Lisäksi usealla koululla on sisäilmaongelmia. Em. ongelmat on saatettu sisäilmatyöryhmän tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Kauhavan kaupungin tuottavuusohjelmassa edellytetään, että kouluverkon kehittämistä jatketaan valtuustossa kesäkuussa 2010 hyväksytyn kouluverkkosuunnitelman pohjalta. Hanketta valmistelemaan nimetty työryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2013. Työryhmän tulee huomioida työskentelyssään taloudelliset velvoitteet, ajanmukaiset kouluympäristöt sekä tasa-arvoisuus mm. tilojen, laitteiden ja monipuolisen opetuksen suhteen. Sivistystoimen oman toiminnan (=ei hankkeita) kustannusten kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2013 on ollut 16,6 %!! Tämä kehitys lienee valtakunnallinen, koska verrattuna maakunnan tasoon kustannuksemme sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa ovat alemmat. Tällainen kehitys ei kuitenkaan voi jatkua. Kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta odotetaan aikaisempaa johdonmukaisempaa toimintaa asiakokonaisuuden käsittelyssä. Ankarat päätökset ovat välttämättömiä.

21 Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä, että lisääntyvä määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita saa tarvitsemaansa yksilöllisempää opetusta nivelluokan avulla. Kortesjärven yläkoulu, taustalla käyttökiellossa oleva alakoulu 6.7 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimeen kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museotoimi. Vapaa-aikalautakunta hämmästyttää tavoitteidensa suurella määrällä. Lautakunnalla on toki hyviä, mm. maakunnalliseen keskiarvoon pääsemiseen liittyviä tavoitteita. Toteutuma-arviosta vertailut kuitenkin pääsääntöisesti puuttuvat. Eri sektoreiden toimintasuunnitelmissa on edelleen mittareina joitakin asiakas- tai käyttäjäkyselyitä, jotka ovat jääneet tekemättä tai ainakaan niistä ei raportoida. Etsivä nuorisotyö raportoidaan tärkeäksi ja aivan ansaitusti. Miksiköhän vapaa-aikatoimi on asettanut tavoitteeksi vaatimattomasti toiminnan näkyväksi ja tutuksi tekemisen? Huoli nuorista on valtakunnallinen, mistä kielii paitsi etsivän nuorisotyön myös ns. nuorisotakuun tulo lakisääteisinä kuntien toimintaan. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa. Tarkastuslautakunta kertoi edellisessä arviointikertomuksessaan tietoonsa saatetun, että vapaa-aikatoimelta on toivottu enemmän toimintaa kentällä. Tähän on nyt vastattu siten, että toiminnan lisäys kentällä on aloitettu eläkeläisten ohjatulla liikunnalla. Edellisessä kertomuksessa kysyttiin myös, saataisiinko kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikatoimen hallintoja keskittämällä resursseja toimintaan. Nyt kaupunginhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin selvittääkseen hallintojen yhdistämisestä mahdollisesti saatavat synergiaedut.

22 Tarkastuslautakunta, kuten jotkin muutkin tahot ovat patistaneet vapaa-aikalautakuntaa hakemaan nykyistä aktiivisemmin ns. KKI-rahoja (Kunnossa Kaiken Ikää -hanke) ja muita hankerahoja, joita jaetaan valtakunnallisesti kehittämishankkeille. 6.8 Tekninen toimi Teknisen lautakunnan tehtäväalueita ovat tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja tekniset tukipalvelut. Tilapalvelussa valmisteltu kaupungin kiinteistöstrategia on hyväksytty kaupunginhallituksessa 10.1.2011, ja vihdoin valtuustossakin 16.12.2013. Tilojen käyttöaste saatu pidettyä yli 90 % ja kiinteistöstrategian mukaisesti turhista rakennuksista on pyritty luopumaan. Kuntoarviot tehty 37 %:sta kaikista omistetuista neliöistä. Korjausinvestoinnit toteutetaan valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Resurssien niukkuuden vuoksi pystytään toteuttamaan vain tärkeimmät hankkeet. Korjausvelkaa on kertynyt 16 000 000. Kiinteistöstrategiassa on keskeistä: Yleiskuva kunnan toimitiloista (inventointi) Omistajapoliittiset linjaukset kiinteistöille (strategia) Kiinteistöjen kehittämisohjelma (salkutus) Salkutusta hankaloittaa olennaisesti se, ettei Kauhavan palveluverkkoa ole edelleenkään määritelty, vaikka tarkastuslautakuntakin on ottanut asiaan kantaa. Tarkastuslautakunta on ilmaissut jo monessa arviointikertomuksissaan huolensa kaupungin kiinteistökannan kunnosta ja mm. työoloihin liittyvistä terveysriskeistä, jotka saattavat johtaa suuriin kustannuksiin henkilöstön erilaisten altistumisten kautta. Tekninen toimi hallinnoi myös koulutiloja. Koulutoimi kuitenkin kokee edelleen, että se jää usein ilman teknisen toimen riittävää tukea väistötila- ja kouluverkkoongelmissaan. Toisaalta kokonaisuutta ei ole voitu alkaa kehittää, koska poliittinen päätös kouluverkosta on aina vain tekemättä. Yhdyskuntatekniikan osalta tarkastuslautakunta on korostanut edellisissäkin kertomuksissaan sitä, että liikenneväylien kunto ja ympäristön siisteys ovat vetovoimatekijöitä, joissa kaupungilla on paljon parantamista. Tilannetta pahentaa vielä se, että ELY-keskus on siirtämässä teiden kunnossapitoa enenevissä määrin kaupunkien vastuulle. Paljon kunnossapitoresursseja vaativat vanhojen kuntakeskusten pääväylät ovat siirtymässä Kauhavan kaupungin hoidettavaksi lähivuosina. Investoinnit yhdyskuntatekniikassa painottuvat pääasiassa uusien kaava-alueiden infran rakentamiseen. Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että kaupunki pyrkii satsaamaan tulevien vuosien budjeteissa ympäristön siisteyteen ja viihtyvyyteen.

23 Kaupunki on käynnistänyt jokirantojen virkistyskäyttöön tähtäävän hankkeen. 6.9 Ympäristötoimi Ympäristötoimeen kuuluvat ympäristönsuojelu, rakennustarkastus ja asuntotoimi. Ympäristötoimen viranhaltijat hallinnoivat kertomusvuoden aikana oman toimensa ohella suurta määrää hankkeita sekä osallistuivat moniin maakunnallisiin hankkeisiin (esim. K8 -kuntien ilmastostrategia). Hankkeet ovat ympäristölautakunnalle lähes ainoa tapa saada rahoitusta kehittämiseen. Ylemmiltä toimielimiltä toivotaan ymmärrystä omavastuuosuuksien budjetoinnissa, sillä hyviäkin hankkeita voi tulla kesken talousarviovuoden. Ympäristölautakunta on edelleen saanut kielteistä palautetta erityisesti maisemaa rumentavien rakennusten purkamattomuudesta ja alueiden epäsiisteydestä. Tarkastuslautakunta totesi edellisessä kertomuksessaan, että ympäristölautakunta käyttää varsin säästeliäästi ympäristönsuojeluviranomaisena omaamiaan valtuuksia epäkohtiin, joita sen tietoon on kyllä eri tahoilta saatettu. Rakennustarkastajat voivat valmistella lautakunnalle esityksiä korjauskehotuksista ja purkumääräyksistä. Lautakunta voi asettaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 88 :n ja uhkasakkolain (1113/2000) mukaisia uhkasakkoja. Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että ympäristölautakunta on edennyt asiassa mm. päättämällä 14.8.2013 ( 50) seuraavaa (muokattuja otteita pöytäkirjasta): 1) Ympäristön viihtyisyyden parantaminen ja terveellisyyden turvaaminen, aloitetaan kaupungin omista ja julkisista ja yleisistä alueista sekä tehostetusti tapauskohtaisesti esiin tulevista yksityisistä kohteista Kauhavan kaupungissa. 2) Valvonta suoritetaan ensisijaisesti ympäristölautakunnan nykyisten toimien ohella. Erityisen valvonnan suorittaminen vaatisi lisää henkilövoimavaroja. Rakennetun ympäristön erityisestä valvonnasta vastaavat siis rakennustarkastajat ja ympäristösihteerit sekä lautakunnan puheenjohtaja, kulloinkin tarvittavassa laajuudessa ja muodossa. 3) Kaupunkikuvan siisteys, julkikuva ja kehittäminen huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yleisten kunnallisten ympäristömääräysten valmistelussa. Loppuvuotta 2013 väritti erikoinen kärhämä, jossa Vaasan hallinto-oikeudelle jätettiin kunnallisvalitus Kauhavan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 tekemästä, Kauhavan kaupungin hallintosäännön tarkistamista koskevasta päätöksestä. Tarkistuksen mukaan lautakunta siirtyy yhden esittelijän malliin (esittelijänä vastaava rakennustarkastaja). Valittajat vaativat asian palauttamista uuteen käsittelyyn mm., koska henkilöstöä ei ollut kuultu riittävästi asiaa valmisteltaessa. Kaupunginhallitus on esittänyt valituksen hylkäämistä. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on kesken.

24 Tarkastuslautakunnan mielestä yhden esittelijän malli on hyvä. Asiantuntijoita voidaan ja pitää käyttää asioiden valmistelussa. 6.10 Investointien toteutuminen Teknisen toimen rakennuttajana toteuttamia keskeisiä investointeja olivat Nahkalan koulun saneeraus. Koulu on koko komeudessaan valmis käyttöön syyslukukaudelle 2014. Keskustan liikekeskuskaavoitus kantatie 63:n varrella edistyi merkittävästi. Maankäytön suunnittelussa on varattu tehtyyn esisopimukseen perustuen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan suunnittelemaa ABC-myymälää ja sen jatkovaihetta varten edustava n. 10 ha:n tonttivaraus. Valtatie 19:n varren Lillbacka Powercon Oy:n noin 10 milj. euron Road House -liikekeskuksen rakennustoimet etenivät hyvin, ja Powerpark-vapaa-ajankeskus kehittää itseään muutoinkin jatkuvasti. Saharavainion uudesta yli 2 milj. euron rautakauppakeskushankkeesta päästiin sopimukseen Kiinteistö Oy Härmän Kauppakartanon kanssa. Talouden kestävyyden näkökulmasta poistoja aiheuttavien investointien tulisi olla samalla tasolla vuotuisten poistojen kanssa. Vuoden 2013 investoinnit ovat noin kaksi kertaa kestävää tasoa korkeammat. Korkeasta investointimäärästä seuraa poistojen määrän kasvu, mikä puolestaan edellyttää talouden tasapainovaatimuksen täyttymiseksi vuosikatteeseen vastaavaa kasvua. Tarkastuslautakunta seuraa huolestuneena tätä kehitystä. 7 Kertomusvuoden taloudellinen tulos, kehitys ja asema Seuraavassa on Kauhavan kaupungin taloutta analysoitu useiden eri tunnuslukujen valossa. Kokonaisuutena näyttää siltä, että toimintakate on heikkenemässä. Alla olevassa taulukossa on esitetty uuden Kauhavan verotuotot ja valtionosuudet vuosilta 2009 2013. 2009 2010 2011 2012 2013 19,50 19,75 19,75 20,25 20,75 Verotulot, 1000 46.546 45.394 47.835 49.450 53.162 Valtionosuudet, 1000 38.672 40.697 42.721 43.554 43.876 Yhteensä, 1000 85.218 86.091 90.556 93.004 97.038 2012 2013 Veroprosentti Seuraavassa on vielä talouden analyysiä kokonaisvaltaisemmin: Kauhava 2009 2010 2011

25 Toimintakate 1000-76.294-77.946-84.222-90.171-93.817 Vuosikate 1000 8.314 7.884 6.202 2.630 3.046 Poistot ja arvonalentumiset 1000 3.366 3.442 3.038 3.194 3.489 +5.328 +4.442 +3.163-564 -443 Tilikauden tulos 1000 Varausten muutos 1000-260 +376-1.869 434 289 5.068 4.815 1.294-130 -154 3.212 4.292 5.603 6.091 9.156 Rahoitusosuudet investointeihin 1000 286 294 216-236 267 Käyttöomaisuuden myynti 1000 612 331 2.021-647 163 2.314 3.667 3.366 5.208 8.726 Ali/ylijäämä 1000 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 1000 Nettoinvestoinnit 1000 Kaupungin ja konsernin oman pääoman määrä tilinpäätöksissä 2012 ja 2013 on seuraava: Tulkintaa: Vuodet 2012 ja 2013 ovat olleet lievästi alijäämäisiä. Vuoden 2014 avaavassa taseessa on kertynyttä ylijäämää noin 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu ylijäämäiseksi. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvio hyväksyt-