Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Transkriptio

1 Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori

2 Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni (esim. Pori Energia Oy, Taloustuki Kuntapalvelut Oy, Länsirannikon Koulutus Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) Samalla johtaminen on pysyvästi muuttunut Muuttunut toimintatapa asettaa erityisiä johtamistarpeita pirstoutumisen estämiseksi

3 Kunnallisesta toiminnasta Konsernin johtamisen on annettava oikein mitoitettu päätösvalta ja vastuu tytäryhteisöjen johdolle (hallitus ja toimiva johto) Samalla toimintaa on johdettava perinteisestä kuntajohtamisesta olennaisesti eroavalla tavalla Toimintaa johdetaan omistajuuden kautta Omistajalla on riittävästi keinoja tehokkaaseen ohjaukseen ja valvontaan yhtiökokouksen kautta

4 Kunnallisesta toiminnasta Erityisen tärkeää ohjaamalla tapahtuva johtaminen on kuntakonsernissa, jossa käytetään julkisia varoja Julkisyhteisölle aikaisemmin tyypillinen julkishallinnollinen johtaminen ei riitä Tähän on lisättävä merkittäviä elementtejä yksityissektorin hyvistä käytännöistä (mm. Corporate Governance, hyvä hallintotapa) Ohjaukseen ja valvontaan kuuluu myös luottamus molemminpuolisesti Olennaista on omistajuuden merkityksen tunnustaminen ->

5 Kunnallisesta toiminnasta Tytäryhteisön on toimittava omistajan linjausten mukaisesti.

6 Kuntakonserni KuntaL 16a : Kuntakonserni. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä tässä laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön.

7 Kuntakonsernista Määräysvalta (pääsäännöt) Enemmän kuin puolet kohteen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai sääntöihin tai Oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohteen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin edellä. Äänestysrajoitusta ei huomioida. Johdetaan yhdessä tai muu tosiasiallinen määräysvalta kohteessa.

8 Omistusyhteysyritys ja osakkuusyhtiöyritys (KirjanpitoL) Määräysvalta: emo(yritys) Kohde: tytär(yritys) Emo ja tytär muodostavat yhdessä konsernin Omistusyhteysyritys (pääsääntö): Kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta. Osakkuusyritys (pääsääntö): Kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien äänimäärästä.

9 Konsernijohto KuntaL 25a : Konsernijohto. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vrt. valtuuston tehtävät (KuntaL 13 ): Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1. päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; ---

10 Konsernijohto Konsernijohtoon kuuluvat Porissa kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat ja omistajaohjausyksiköstä vastaava rahoitusjohtaja

11 Porin kaupunkikonsernista Konserniyhteisöt (taulukko) Konserniohje

12 Omistajapolitiikka Kaupunginvaltuusto on vahvistanut omistajapoliittisen ohjelman Kunnallisessa omistuksessa ei lähtökohtaisesti ole kysymys omistamisesta itsetarkoituksena, vaan kaupungin strategisiin linjauksiin perustuvasta toiminnallisten ja/tai liiketaloudellisten tavoitteiden ohjaamasta toiminnasta Kaupunkikonsernin kokonaisetu on otettava huomioon omistamiseen liittyvissä päätöksissä

13 Omistajapolitiikka Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä, mutta tarvittaessa olosuhteiden nopeasti muuttuessa vähintäänkin nopeasti reagoivaa Omistusta on seurattava ja kehitettävä Omistuksen tulee olla selkeää ja läpinäkyvää (= mm. miksi kaupunki omistaa) Tarvittaessa on kyettävä myös luopumaan omistuksesta Samankaltaista toimintaa ei harjoiteta useissa eri yhtiöissä tai yhteisöissä

14 Omistajapolitiikka Julkisen omistuksen tulee olla vaativaa Yhtiöille asetetaan selkeät ja mitattavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Pääsääntöisesti yhtiöihin ei sijoiteta uutta pääomaa Toiminnan on oltava tehokasta Omistaminen on jatkuva prosessi, jossa omistettavan on jatkuvasti ansaittava (ei aina taloudellisesti) paikkansa kaupunkikonsernissa

15 Hallituksen jäsenen pätevyys, riippumattomuus ym. (suositus) Pätevyyttä tulee lähtökohtaisesti arvioida ko. yhteisön toiminnan laadun ja laajuuden perusteella. Huomioitava myös hallituksen jäsenen laaja vastuu. Hallituksella tulee olla tarkoituksenmukainen toimialan, organisaation, liikkeenjohdon ja hallinnon asiantuntemus Hallituksen jäsenellä tulee olla mahdollisuus osoittaa riittävästi aikaa tehtävän hoitoon Yhteisön on annettava hallituksensa jäsenille riittävät ja tasapuoliset tiedot toiminnasta

16 Hallituksen jäsenen pätevyys, riippumattomuus ym. (suositus) Hallituksen jäsen osoittaa mahdolliset tiedonsaantipyyntönsä toimitusjohtajalle tai hallituksen puheenjohtajalle. Kokouksissa on laaja kyselyoikeus. Pyyntöä ei tule osoittaa esim. yksittäiselle toimihenkilölle Hallituksen keskeinen tehtävä on valvoa yhtiön toimivan johdon toimintaa Jäsenten on oltava aidosti riippumattomia

17 Hallituksen jäsenen pätevyys, riippumattomuus ym. (suositus) Riippuvuuden aiheuttaa mm. työsuhde tai vähäistä suurempi toimeksiantosuhde yhtiöön Samoin ristikkäinen valvontasuhde Samoin toimivaan johtoon kuuluminen toisessa yhtiössä, jos yhtiöiden välillä on asiakkuus-, toimittajuus- tai muu yhteistyösuhde, joka on merkittävä tuolle yhtiölle