5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Kemissä on yhteensä noin 9000 työpaikkaa ja sen työpaikkaomavaraisuus on 118%. Tästä huolimatta korkea työttömyysaste ja monialaiset sosio-ekonomiset haasteet ovat olleet kaupunkia viime vuosina leimaavia haasteita. Valikoiva muuttoliike nuorten ja korkeammin koulutettujen on osaltaan vaikeuttanut tilannetta. Kemissä on kolmisensataa alle 25 vuotiasta työtöntä ja kaupungissa on työskennelty useita vuosia systemaattisesti työllisyystilanteeseen parantamiseksi tavoitteena puolittaa kemiläinen työttömyys. Kaupungissa on toteutettu vaikuttavuudeltaan hyviä hankkeita ja projektimuotoinen työskentely on nivoutunut osaksi julkista palvelutuotantoa. Palveluiden skaalautuvuuden ja jatkuvuuden lisäämiseksi on nähty tarvetta kehittää hanketoiminnan rinnalla palvelurakenteita ja malleja, jotka sitovat kolmannen sektorin ja kaupungin perusrahoituksella toteuttamat toiminnot entistä tiiviimmin osaksi yhteistä työllisyyden hoidon ja hyvinvoinnin tavoitetta. Hankkeen taustalla vaikuttaa älykkääseen erikoistumiseen perustuva ajatus; Onko Kemin haasteet käännettävissä kaupungin kilpailueduksi ja hedelmälliseksi kehittämisympäristöksi hyvinvointipalveluille ja sosiaalisille innovaatioille. Työttömiin kohdentuvien palveluiden lisäksi Kemi on satsannut ennakkoluulottomasti matkailu- ja elinkeinopalveluihin. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Digipolis, Sampo ja Lumilinna, jotka ovat luoneet uusia palveluperusteisia työpaikkoja talousalueelle. Tiukentuva julkinen talous ja muutokset julkisessa palvelutuotannossa ovat lisänneet keskustelua mahdollisuuksista yhdistellä tähän asti erillisinä tuotettuja, mutta kaupungin perusrahoituksella toimivia palveluita. Hyvinvointi on nähty yleisenä teemana, jonka ympärille on rakennettavissa uusia palveluiden tuottamistapoja. Myös liikunta- ja urheiluseurojen tarjoamat hyvinvointiliikunnan palvelut ovat osa tätä kokonaisuutta. Hanke on valmistelu Kemin kaupungin ESR rahoitetussa LUMP SUM esiselvityksessä ja siihen ovat osallistuneet kaupungin lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, LAMK hyvinvointiala, Lappia hyvinvointi ja kaupungin liikuntaseurat. Lisäksi valmistelu vaiheessa toteutettiin kemiläisille verkkokysely, johon vastasi 330 kaupunkilaista. Valmistelussa on huomioitu myös Kemin kuntakokeilussa ja kemiläinen työllistymismalli hankkeissa tehdyt kokeilut pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Matkailulliset ja toimintaympäristöön liittyvät kehittämistarpeet ovat nousseet Kemin matkailun ympärivuotiseen lumilinnaan liittyvistä suunnitelmista. Tavoitteena on rakentaa työvoimapalveluiden rinnalle uusia työllistämistä edistäviä palveluita kaupungin perusrahoituksella toimivien matkailun ja hyvinvointipalveluiden rajapintaan erityisesti nuorille ja vanhuksille elämänkaariajattelu ajattelun pohjalta prosessiperusteisia hyvinvointipalveluita ja niihin perustuva palvelukeskus, joka on samalla kansainvälinen matkailukohde. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty mm seuraavia hankkeita/selvityksiä
- Liikuntapaikka esiselvitys välityömarkkinoiden kehittäminen - Maahanmuuttajien työllistämishanke - Kemin työllistämismalli - Kemin kuntakokeilu - Innolink Research Oy työllisyyteen liittyvä esiselvitys - Kemin Matkailu Oy:n ympärivuotisen lumilinnan kehittämissuunnitelmat - Pohjoinen hyvinvointikeskus, LAMK - Maakunnallinen järjestöstrategia - Lapin maahanmuuttostrategia - Nuorten yhteiskuntatakuu Hanke liittyy kaupungin LUMPSUM esisuunnitteluhankkeen tavoitteisiin ja on esitelty kaupunginvaltuuston iltakoulussa 9.5.2014. Kaupunginhallitus on tehnyt 25.8.2014 päätöksen hakemuksen jättämisestä rahoittajalle. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoitteena on edistää Kemin kehittymistä Pohjoisen hyvinvoivaksi kunnaksi ja siinä kehitetään pienelle alueelle soveltuvaa sosiaalista innovaatiota, joka perustuu kunnallisen elinkeino- (erityisesti matkailu) ja hyvinvointipolitiikan synergiaetuihin. Kaksi päätavoitetta toteuttavat ESR-ohjelman toimintalinjaan kolme sisältyviä teemoja erityisesti sosiaalisten innovaatioiden näkökulmasta. TAVOITE 1 Omaehtoiseen harrastamiseen pohjautuvien yksilöllisten työllisyys ja koulutuspolkujen tuottaminen julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 1.1 Seurasilppurit julkisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannossa. Hankkeen käytännön toiminta perustuu seurasilppureihin, jotka toimivat yhteistyössä kaupungin sivistys-, sosiaali-terveys- ja matkailusektoreiden kanssa. Silpputyön ajatus perustuu Kemin työllistämismalli hankkeessa käytettyyn työskentelymalliin, jossa etsitään pieniä, silppumaisia työkokonaisuuksia, joista rakentuu työtehtäväkokonaisuuksia. Seurasilppurit tekevät paikallisia kokeiluja ja etsivät innovatiivisia ratkaisuja monialaisessa yhteistyössä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kemiläisiin liikuntaseuroihin palkattavien viiden silpputyöntekijän työ painottuu yksilöllisten oppimis- ja työllistymispolkujen rakentumisen tukeminen omaehtoisen harrastamisen avulla. Samalla kehitetään paikallisia välityömarkkinoita ja rakennetaan moniammatillista palvelutuotantoa. Hyvinvoinnin ja matkailun aloille on synnytettävissä myös uusia tuettuja työpaikkoja. Ennakoivassa palveluun ohjauksessa hyödynnetään työmarkkinatukijärjestelmän tuottamaa tietoa toimenpiteiden kohdentamiseen siten, että nykyistä enemmän ohjataan asiakkaita kevyemmälle omaehtoiselle palvelupolulle. Seurat tarjoavat erityisesti nuorille työttömille tuki- ja ohjauspalveluita. Samalla seurat etsivät yhdessä kaupungin palveluntuottajien kanssa uusia tapoja palveluiden yhteistuotantoon nuorisotakuun toteuttamiseksi. Omaehtoinen harrastaminen on keskeinen sosiaalisen innostamisen keino, jolla nuoret saadaan koulutus- tai työllistymispolun alkuun. Yhdistämällä
Kemin kaupungin harrastamiseen, matkailuun ja sosiaaliterveyssektorin suuntaamia resursseja voidaan löytää uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on uudet innovatiiviset eri toimijoiden yhteistyönä tuottamat palvelut, jotka tukevat erityisesti nuorten ja maanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Seurasilppurit edistävät yksilöllisesti tuettua omaehtoisuutta. 1.2 Omaehtoista työllistymistä tukevat menetelmät, palvelut ja toimintamallit. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun toteuttavat yhteistyössä hankkeen toimintatutkimusosion, joka edistää käytännön pilottien toteuttamista ja tuottaa tarvittavaa seurantatietoa palvelu- ja toimintamallien jalkauttamiseksi. Yliopiston osio liittyy taide- ja kulttuuripohjaisten toimintamallien soveltamiseen ja Lapin ammattikorkeakoulun osuus käsittelee hyvinvointia. Toimintatutkimuksessa sovelletaan taidekasvatuksen, ympäristötaiteen ja palvelumuotoilun menetelmiä nuorten aktivoimiseksi omaehtoiseen työllisyys- ja koulutuspolkujen rakentamiseen. Silppureiden toiminnan tueksi ja SnowCastle palvelukeskuksen liiketoimintasuunnitelmaa varten haetaan uusia ratkaisuja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi matkailijoiden ja paikalliselle väestölle. Samalla kehitetään nuorten työllistymistä edistäviä yksilöllisiä työ- ja koulutuspolkuja ja etsitään uusia työllistymismahdollisuuksia matkailuun ja seuratyöhön liittyvistä hyvinvointipalveluista. Toimintamallien rakentamisen yhteydessä tutustutaan myös kansainvälisiin Social Centre toteutuksiin. 1.3 Työpajatoiminnan kehittäminen osana Kemin kaupunki kehittää työpajatoimintaa yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten kanssa. Yhteistyön kehittäminen työpajatoiminnassa tukee nuorten työllisyys- ja koulutuspolkujen rakentamista. Työpajoissa kehitetään työvaltaisia koulutusmalleja (oppisopimuskoulutus, opinnollistettu työpaja) ja pilotoidaan Lappian hyvinvointialan uusia oppimisympäristöjä. Nuorille tarjotaan räätälöityjä koulutusratkaisuja ja parannetaan työmarkkinoille pääsyä osaamista ja työmarkkinavalmiuksia lisäämällä. Koulutuspolulla etenemistä nopeuttaa ohjaus- ja tukipalvelut sekä vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnonosa. TAVOITE 2 Kuntalaisille hyvinvointipalveluita tarjoavan palvelukeskuksen ja lumilinna konseptiin perustuvan ympärivuotisen matkailukohteen suunnittelu sekä investorimateriaalin valmistaminen. 2.1. SnowCastle -palvelukeskusrakenteen ja palvelukonseptin suunnittelu investoreita varten Hankkeen toisena päätavoitteena on suunnitella Kemin kaupunkikeskustaan uuden sukupolven palvelukeskus, joka on kaupunkilaisten hyvinvointipalvelupiste ja kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohde. Palvelukeskuksen brändi rakentuu kansainvälisesti tunnettuun Kemin lumilinnaan. Palvelurakenteen ja mallin suunnittelussa huomioidaan seniorimatkailun (ja palveluiden) kasvava tarve sekä nuorten työllistymismahdollisuudet. Social Centre palvelukeskus yhdistettynä matkailukohteeseen tarjoaa Kemin kaupungille monialaisen hyvinvointiajatteluun perustuvan kehittämisympäristön.
Hankkeen aikana tehdään konsepti- ja teemasuunnitelmat SnowCastle osallistamalla palvelumuotoilutyöpajoihin potentiaaliset käyttäjäryhmät. Näiden suunnitelmien pohjalta tehdään liiketoimintasuunnitelma, joiden osana on alustavat tila- ja arkkitehtisuunnitelmat. Näiden lisäksi tehdään investorimateriaali koemarkkinointia varten. 2.2 EAKR investointihankkeen valmistelu ja käynnistäminen 2017 Hankkeessa valmisteltavan materiaalin pohjalta Kemin kaupunki valmistelee SnowCastle toimintaympäristöön liittyvän investointihankehakemuksen. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Julkisen sektorin (matkailu)elinkeinoon suuntautuvaan investointiin sosiaalisen ulottuvuuden liittäminen. Matkailukohde, johon sisältyy omaehtoinen Social Centre tyyppinen palvelukeskus. Palvelurakenteen ja palvelukeskuksen konseptin testaus investoreilla hyvinvointimatkailu. Omaehtoisuuden tukeminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa julkisiin palveluihin ohjauksessa 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttajat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisenä kohderyhmänä ovat kohdassa 5.4 mainitulle kohderyhmälle palveluja tarjoavat, työnantajat ja koulutusorganisaatiot.
Hankkeen rahoitussuunnitelma 952500euroa 1.ESR ja valtion rahoitus 762000 2. Kemin kaupunki 120500 3. Kemin matkailu Oy 25000 4. LAMK 15000 5. Lappia 15000 6. Lapin yliopisto 15000 Kustannusarvio Henkilöstö 563043 Projektipäällikkö / LAY 90000 5 kpl seurasilppurit 190000 3 kpl suunnittelijat 270000 (LAMK, Lappia, Lay) Taloushallinto/Kemi 13043 Ostopalvelut 305000 Arkkitehti- ja tekninen suunnittelu 45000 Liiketoimintasuunnitelma 20000 Palvelumuotoilutyöpajat 40000 Sosiaalisen innovoinnin 60000 koulutus - ja asiantuntijapalvelut. Investorimateriaali 35000 Hyvinvointimatkailun markkinaselv. 20000 Työpajapilotoinnit 85000 Flatrate 15% 84457