Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma

Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2020-2022 HSY:n hallitus 14.6.2019 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00240 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) 1561 2209 pekka.hanninen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

Sisällys 1 Johdanto 2 2 Strategiset tavoitteet 3 3 Talous 7 3.1 Tuloslaskelma... 7 3.2 Investoinnit... 11 3.3 Rahoitus... 12 4 Henkilöstö 14 4.1 Tavoitteet... 14 4.2 Henkilöstömäärän kehittyminen... 14 5 Toimialakohtaiset erittelyt 15 5.1 Vesihuolto... 15 5.1.1 Toiminta... 15 5.1.2 Investoinnit... 19 5.1.3 Talous... 21 5.2 Jätehuolto... 24 5.2.1 Toiminta... 24 5.2.2 Investoinnit... 28 5.2.3 Talous... 30 5.3 Seutu- ja ympäristötieto... 33 5.3.1 Toiminta... 33 5.3.2 Talous... 34 5.4 Hallinto ja keskitetyt palvelut... 35 5.4.1 Toiminta... 35 5.4.2 Talous... 36 Liite 1: Ympäristöohjelma 1

1 Johdanto Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan. Laadinnan lähtökohdat HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2020-2022 tavoiteasetanta perustuu yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään strategiaan 2025. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät: Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä Korkea toimintavarmuus Sujuvat palvelut Vakaa talous Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä talousmallin mukaiset vesihuollon ja jätehuollon alustavat taksamuutokset. Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2020 on käytetty 1,6 %, ellei tarkempaa arviota menoeristä ole ollut käytettävissä. Kilpailukykysopimuksen mukainen 30% lomarahaleikkaus päättyy vuonna 2020, mikä osaltaan lisää henkilöstömenoja. Suunnitelmavuodet on esitetty vuoden 2020 hintatasossa. Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2019 2028. Taloussuunnitelmavuosien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu investointiohjelmaan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät muutokset investointiohjelmaan verrattuna aiheutuvat Blominmäen hankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista. Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3 miljoonaa euroa, josta 203,3 miljoonaa on vesihuollon ja 18 miljoonaa jätehuollon investointeja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien lausunnot HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. Lausunnot HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2020-2022 pyydetään 30.8.2019 mennessä. 2

2 Strategiset tavoitteet Toiminta- ja taloussuunnitelman 2020-2022 tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen päättämään strategiaan 2025. Strategiset päämäärät ja niiden toteuttamisen seuraamiseksi asetetut mittarit on esitetty alla olevassa taulukossa. Strateginen päämäärä Mittari Tavoitetaso 2020 Tavoitetaso 2025 1. Kasvihuonekaasupääst CO2 päästöt 159 100 tco2-ekv öt HSY:n omassa Ympäristövastuun toiminnassa ja ja ulkoisissa palveluissa resurssitehokkuud en edelläkävijä HSY:n tuottaman uusiutuvan oman energiatuotannon suhde kulutukseen Jätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja materiaalihyötykäyttöas te 10 % jätehuollon kuljetusurakkakilpailutuksissa on vaatimuksena vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö Ämmässuon kaatopaikkojen CH4- hajapäästöt 10% vähemmän kuin v. 2017 N2O mallinnuksen simuloinnin vaihe 1, Aktiiviliete prosessin testaukset Kp-kaasun keräysjärjestelmän ja kaasuvoimalan käyttöaste yli 90% Biokaasulaitoksen ja -voimalan käyttöaste yli 90% Kp-kaasun ja biokaasun hyötykäyttöaste vähintään 90% Vesihuollon energiaomavaraisuus 79% Kotitalousjätteen kierrätysaste 46 % (muutos johtuu EU:n laskentasäädösten muutoksesta/uudesta laskentatavasta) RAVITA uuttolaitteiston pilotin operoinnin optimointi Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kolmanneksella v. 2016 tasosta v. 2025 mennessä. -130 000 tco2-ekv v.2025 -Kulutuksen suhde tuotantoon 100% -Kokonaisenergiakulutus pienenee vähintään 7,5% v. 2015 verrattuna -Kokonaisenergiakulutus on v. 2025 184 000 MWh Jätteen kierrätysaste yhdyskunta- ja kotitalousjätteelle 60% Jäteveden sisältämälle fosforille ja typelle on löydetty korkeamman tason kierrätysteknologia tai -teknologioita ja lopputuotteille on löytynyt kestävät hyödyntämiskanavat 3

Strateginen päämäärä Mittari Tavoitetaso 2020 Tavoitetaso 2025 1. Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden Ravinne- ja haittaainekuormitus: Ravinteiden ja Fosforinkuormitus mereen enintään 38 t/a ja Jätevedenpuhdistuksen fosforikuormitus mereen laskee edelläkävijä haitta-aineiden esiintymis- ja typpikuormitus enintään 1200 päästötasoon 25 t/a ja vastaavasti poistoaste t/a typen kuormitus tasoon 800 t/a 2. Korkea toimintavarmuus Vakavien häiriötilanteiden määrä, niihin varautuminen ja hallinnan onnistuminen Osuus HSY:n toiminta-alueen vedenkäyttäjistä, jolla vedenjakelu on varmistettu toisistaan riippumattomilla yhteyksillä Riskiarvioinnin riskiluku HSY:n riskienhallintaprosessin mukaisesti Ämmässuolle sijoittuva huleveden kalvosuodatuslaitteisto asennettu ja koekäyttö suoritettu Raportoidaan ja tilastoidaan ohjeiden mukaisesti Yli 40% Riskilukuindeksin seuranta käytössä kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa Haitallisten aineiden ja mikropartikkeleiden kuormitusta mereen hillitään Hulevesien määrä ja kuormitus puhdistamolle on vähentynyt Vakavien häiriötilanteiden määrä on vähentynyt 20% 70%. Investointiohjelman mukaisten hankkeiden toteutuminen Riskilukuindeksi pienenee, vaikuttavuudeltaan suurimpien riskien toteutumisen todennäköisyys pienenee 3. Sujuvat palvelut Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden mittaamisen mallia toteutetaan ja avainmittarien säännöllinen raportointi käytössä Asiakaskontaktien vasteaika Asiakaskohtaktien vasteaika on tavoitetason mukainen, enintään 5 arkipäivää Reklamaatioiden vasteaika Reklamaatioratkaisun vasteaika on alle 15 arkipäivää Digitaalisten palvelujen ja asiakasviestinnän laatu ja käyttöaste kaikissa kanavissa (laatu = käytettävissä 24/7 ja saavutettavissa saavutettavuusdirektiivin mukaisesti) Palvelujen vasteajat ja oikeaaikaisuus < 40 % vesimittariilmoituksista tulee ei digitaalisesti (muutoin kuin etäluennan tai suoraan laskutusjärjestelmään linkitetyn asiakasportaalin kautta) < 50 % jätepalvelutilauksista ei digitaalisesti, edellyttää jätehuollon tietojärjestelmän käyttöönottoa Sosiaalisen median kanavat käytössä asiointikanavina ja digitaalisten tietopalvelujen käytettävyyttä on parannettu Liitoskohtalausunnoista tilataan liittymisportaalin kautta 90 % ja liitoskohtalausunnon palvelun vasteaika on keskimäärin 4 viikkoa Jäteastioiden tyhjennysten valituspromille 0,14 Asiakastyytyväisyys paranee Asiakaskontaktien vasteajat eri kanavien odotusarvoja vastaaviksi Reklamaatioratkaisun vasteaika enintään 10 arkipäivää < 4% vesimittari-ilmoituksista ei digitaalisesti (muutoin kuin etäluennan tai suoraan laskutusjärjestelmään linkitetyn asiakasportaalin kautta) < 5 % jätepalvelutilauksista eidigitaalisesti Digitaalisten palvelujen käyttö ja asiakkaan siirtyminen eri viestintäkanavissa on helppoa ja nopeaa Liittymisen palveluiden vasteaika keskimäärin 5 viikkoa. Tavoitetaso liitoskohtalausunnolle ja liitostyölle kiinteistötyypeittäin Valituspromille 0,12 (3 vuoden keskiarvo) 4

Strateginen päämäärä Mittari Tavoitetaso 2020 Tavoitetaso 2025 4. Vakaa talous Omavaraisuusaste Vesihuolto 25% Jätehuolto 34% Vesihuolto 29% Jätehuolto 38% Tuottavuus - Vesihuollon toimintamenot/jäsenkaupunkien asukasmäärä 79,0 /as (Inflaatiokorjattu ja oikaistu suurilla kertakustannuksilla) 74 /as (2017 rahassa) 144 /tn (2017 rahassa) - Jätehuollon toimintamenot/käsitelty jätemäärä 159 /t - Hallinnon ja tukitoimintojen toimintamenojen osuus HSY:stä 15,2% 12,9 % Saneerausvelan määrä Laadullisen ja määrällisen tarkastelun yhdistelmä (vuotavuus, vaikuttavuus, kunto) Laskutetun vesimäärän suhde verkostoon pumpattuun vesimäärään Hankintojen - Tehokkuus: hankintakorin yksikköhinta eli painotettu indeksi Velka ei kasva 81% 83% Hankintakorin kustannustaso laskee 1 % v. 2017 tasosta reaalisesti Saneerausvelka pienenee Hankintakorin kustannustaso laskee 6% v. 2017 tasosta reaalisesti - Elinkaaren aikainen kestävyys: käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä energiatehokkuus koko elinkaaren aikana Vakiinnutetaan 2019 testattujen ja hyviksi havaittujen elinkaarilaskentamallien käyttö Elinkaaren aikainen kestävyys määriteltävän mittarin mukaisesti Strategisten päämäärien toteuttamisen tueksi on asetettu neljä mahdollistajapäämäärää. Näiden toteutumista edistetään seuraavien ohjelmakokonaisuuksien ja niihin liittyvien teemojen muodossa. Näiden päämäärien seuranta tapahtuu ohjelmien ja teemojen etenemisen ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutumisen raportoinnilla. Mahdollistajapäämäärä Ohjelma & teemat Keskeiset toimenpiteet 2020 5.Hyvän työelämän kehittäjä Johtamisjärjestelmä 2020 -uudistus OHJELMA -Työ- ja vuorovaikutuskulttuuri -Selkeä rakenne ja johtamisjärjestelmä -Toteutuskyvyn tason nostaminen Otetaan käyttöön uusi organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Toteutetaan vuonna 2019 tehtyä johtamisen ja esimiestyön kehittämissuunnitelmaa Osaamisen kehittämisen TEEMA Toteutetaan osaamisen kehittämisen suunnitelmaa Työtä uudella tyylillä kokonaisuus TEEMA Loppuvuodesta 2019 selvitetään, kuinka moni tekee etätyötä ja olisiko tarvetta etätyöhön. Toimenpiteet muokkaantuvat tältä pohjalta. Uusi työaikalaki astuu voimaan i.1.2020 ja KVTES on voimassa 31.3.2020 asti vanhan lain mukaisena. Päivitetään työaikamääräykset uuden lain mukaisiksi. Työnantajakuvan parantaminen TEEMA Määritetään teemalle yhtenäinen kärki henkilöstöä osallistamalla Edistetään tiekartan toimia ja nimetään mittarit Organisaation osaamista tuodaan esiin esim. vastuullinen kesäduuni -kampanjassa ja juttusarjassa Suunnitellaan oppilaitosyhteistyölle oma konsepti ja käynnistetään HR:n ja toimialojen koordinaatioryhmä Tuodaan henkilöstön roolia esille esim. kuukauden someteoilla ja HSY 10 vuotta -kampanjalla Laaditaan toimenpideohjelma henkilöstökyselyn ja alle 1 vuotta työssä olleiden kyselyn pohjalta Sisäinen asiakkuus TEEMA Konkreettiset toimenpiteet esitetään lopullisessa Toiminta- ja taloussuunnitelmassa. 5

Mahdollistajapäämäärä Ohjelma & teemat Keskeiset toimenpiteet 2020 6. Aktiivinen uuden Digitaalinen HSY-kokonaisselvitys OHJELMA Uuden organisaation ja roolien mukaisen toiminnan käynnistäminen. teknologian hyödyntäjä Digiosaamisprofiilien ja -polkujen laadinta. Toteutetaan osaamisen kehittämisen ja kyvykkyyksien hallinnan suunnitelmaa Tiedolla johtaminen TEEMA Jatketaan vuonna 2019 aloitettua Tiedolla johtamisen kehittämisprojektia. Avoimen datan mahdollisuuksien kartoittaminen TEEMA 7. Tiedolla vaikuttaja Tiedolla vaikuttamisen OHJELMA Ohjelmalla edistetään HSY:n strategisten päämäärien toteutumista sidosryhmien kautta. Ohjelman osakokonaisuudet ovat Asukkaat: Vaikutetaan viestinnän ja neuvonnan keinoin asukas- ja kuluttajakäyttäytymiseen. Alueen kunnat: Tuotetaan tietoa kuntien käyttöön ja tehdään aktiivista yhteistyötä. Osallistutaan seudullisten ohjelmien valmisteluun (ilmasto, kiertotalous). Alan kehitys: Luodaan toimintamalli alan kehitykseen vaikuttamiseen ja kehityksen seuraamiseen. Osa-alueita ovat alan kansainvälisen ja kansallisen kehityksen seuraaminen, tutkimuslaitosja yliopistoyhteistyö, osallistuminen kansainvälisiin ja kansallisiin kehitysohjelmiin sekä oma T&K&I-työ. 8. Yhteistyön rakentaja Kohti kestävää kaupunkiseutua älykkäillä ja puhtailla ratkaisuilla - OHJELMA HSY toimii aktiivisena TKI-kumppanina ja kehittämisalustana älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen rakentamisessa asukkaiden, kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmassa edistetään hankevalmisteluyhteistyötä valituilla painopistealueilla, jotka ovat kiertotalous ja hulevesien hallinta sekä puhtaat ja älykkäät ratkaisut. Hyödynnetään innovatiivisia julkisia hankintoja, innovaatiokumppanuuksia sekä tiedolla johtamisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Verkostoanalyysi, -strategia ja tavoitteet TEEMA Selvitetään missä prosesseissa syntyvä tieto on avattavissa ja avataan tietoja laajalti HSY-tasolla Osakokonaisuus Asukkaat Vuoden 2020 viestinnän ja neuvonnan teemoja ovat: Jätteen kierrätysasteen kasvattaminen Haitallisten aineiden ja mikropartikkelien kuormitusta mereen hillitään Jäteveden typpikuormituksen kasvua hillitään Hulevesien hallinta Osakokonaisuus Alueen kunnat Kestävän kaupunkielämän ohjelmaluonnos lähetetään lausunnoille ja täydennetään palautteen pohjalta ohjelmaksi. Ohjelman toteutus ja viestintä käynnistetään vaiheittain. Ilmanlaadun mallinnusta kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja ilmanlaadun vuosipitoisuuskartta otetaan käyttöön Osakokonaisuus Alan kehitys Tutkitaan erilaiset tekniset mahdollisuudet toteuttaa alan kehityksen älykäs seuranta vuonna 2019 tehdyn mallin mukaisesti Ylläpidetään ja kehitetään HSY:n hankevalmisteluverkoston ja avoimen innovaatioverkoston toimintaa sekä edistetään HSY:n uuden TKI-toimintamallin käyttöönottoa, mm. ennakointikäytäntöjä ja verkostomaista yhteistyötä. HSY:n alustamaiseen toimintatapaan ja TKI-alustojen kehittämiseen luodaan ja käyttöönotetaan yhteisiä toimintamalleja, käytäntöjä ja työkaluja. HSY:n olemassa olevia kehittämisalustoja ylläpidetään ja kehitetään. Verkkopohjainen kouluttava kysely henkilöstölle verkostojohtamiseen liittyen. 6

3 Talous 3.1 Tuloslaskelma x 1000 eur Muutos-% 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 2020/2019 TOIMINTATULOT 368 736 365 260 374 976 377 727 376 206 2,7 % Myyntituotot 359 185 355 360 365 214 368 195 366 941 2,8 % Kuntaosuudet 4 100 4 100 4 140 4 357 4 359 1,0 % Muut tuotot 5 450 5 800 5 622 5 175 4 906-3,1 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 005 2 000 2 000 2 000 2 000 0,0 % TOIMINTAMENOT -172 321-177 854-183 227-182 653-179 044 3,0 % Henkilöstömenot -43 316-45 348-46 223-46 158-46 158 1,9 % Palvelujen ostot -86 285-89 692-97 355-93 122-89 178 8,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 199-28 732-28 969-29 126-29 457 0,8 % Muut toimintakulut -15 521-14 082-10 680-14 247-14 251-24,2 % TOIMINTAKATE 198 419 189 406 193 750 197 074 199 162 2,3 % RAHOITUSTULOT JA -MENOT -66 566-67 548-70 129-72 536-75 268 3,8 % VUOSIKATE 131 853 121 858 123 621 124 538 123 894 1,4 % POISTOT -98 946-102 583-105 383-108 481-122 439 2,7 % TILIKAUDEN TULOS 32 907 19 275 18 237 16 056 1 455-5,4 % VARAUSTEN MUUTOKSET 592 592 592 592 487 0,0 % TULOVEROT -1 353-1 119-1 078-1 007-220 -3,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 32 146 18 748 17 751 15 641 1 722-5,3 % Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot, prosenttia toimintakuluista 216,5 % 207,7 % 206,9 % 209,1 % 212,5 % Vuosikate, prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista *) 66,8 % 61,7 % 62,6 % 63,1 % 62,8 % *) Tunnusluku kuvaa kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyttä investointien rahoittamiseksi. Kun tunnusluku on 100 % tai enemmän, tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä. Jos vuosikate on keskimääräistä investointitasoa pienempi (tunnusluku < 100 %), kuntayhtymä joutuu rahoittamaan osan investoinneista ulkopuolisella lainarahoituksella. 7

Toimintatuotot HSY:n toimintatuotot vuonna 2020 ovat 375,0 miljoonaa, 9,7 miljoonaa (2,7 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon suunnitellut myyntihinnan muutokset. Toimintatuottojen kehittyminen 2018-2022 400 000 350 000 300 000 x 1000 eur 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 70,4 % 72,1 % 72,1 % 72,9 % 74, 0 % 26,9 % 25,1 % 25,2 % 24,5 % 23,4 % 0 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Vesihuollon myyntituotot 259 516 263 225 270 441 275 250 278 449 Jätehuollon myyntituotot 99 273 91 778 94 471 92 642 88 160 Muut tuotot 5 847 6 157 5 925 5 478 5 238 Kuntaosuudet 4 100 4 100 4 140 4 357 4 359 Toimintamenot HSY:n toimintamenot vuonna 2020 ovat 183,2 miljoonaa euroa 5,4 miljoonaa (3,0 %) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset sekä kertaluontoiset kustannuserät. Työmarkkinaratkaisun vaikutus vuoden 2020 henkilöstömenoihin ei ole vielä tiedossa, nykyinen työmarkkinaratkaisu on voimassa 31.3.2020 saakka. Henkilöstökuluissa on arvioitu kulujen nousevan 1,6 % edellisen vuoden henkilöstösuunnitelman vuoden 2020 tasosta. Lomarahat on huomioitu täysimääräisinä suunnitteluvuosina, kun taas vuoden 2019 palkoissa näkyy kilpailukykysopimuksen mukainen 30 %:n lomarahaleikkaus. 8

x 1000 eur Toimintamenojen kehittyminen 2018-2022 200 000 180 000 9,0 % 7,9 % 5,8 % 7,8 % 8,0 % 160 000 15, 8 % 15,8 % 16,2 % 15,9 % 16,5 % 140 000 120 000 100 000 80 000 50, 1 % 50,4 % 53,1 % 51, 0 % 49,8 % 60 000 40 000 20 000 25, 1 % 25, 5 % 25, 2 % 25,3 % 25,8 % 0 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Muut menot 15 521 14 082 10 680 14 247 14 251 Materiaalihankinnat 27 199 28 732 28 969 29 126 29 457 Palvelujen ostot 86 285 89 692 97 355 93 122 89 178 Henkilöstömenot 43 316 45 348 46 223 46 158 46 158 Vuonna 2020 toimintakuluista noin 53 % koostuu palveluluiden ostoista kuten jätteen kuljetuspalvelujen ostoista, IT-kuluista, asiantuntijapalveluista sekä rakentamis- ja kunnossapitopalveluista. Henkilöstökulujen osuus on 25 %, materiaalihankinnat 16 % sekä muut kulut 6 %. Tuloksen muodostuminen Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2020 on 193,8 miljoonaa (51,7 %), kun se vuoden 2019 ennusteessa on 189,4 miljoonaa (51,9 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ollen 199,2 miljoonaa (52,9 %) vuonna 2022. Nettorahoituskulut vuonna 2020 ovat 70,1 miljoonaa, 2,6 miljoonaa vuoden 2019 ennustetta enemmän. Korkokuluista 61,5 miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2020 vuosikate on 123,6 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 269,6 miljoonaa euroa ja se pysyttelee suunnilleen samalla tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 378,6 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. 9

Tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys pääomamenojen maksamiseen 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Investoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate Tilikauden tulos vuonna 2020 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 18,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 17,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien asukasluvun suhteessa siten, ettei yhden kunnan maksuosuus voi olla yli 50 % ja se on vähintään 1 %. Kuntaosuuksien jakautuminen kunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa (jako asukasmäärien 31.12.2018 mukaisesti). x 1 000 euroa Muutos-% 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 2020/2019 Kuntaosuudet - Seutu- ja ympäristötiedon toimintaan 3 937 3 965 3 927 4 006 3 979-1,0 % - Ilmastoinfon toimintaan 408 413 417 417 417 1,0 % Kuntaosuudet yhteensä 4 345 4 378 4 344 4 423 4 396-0,8 % - Aikaisempien vuosien ylijäämän hyvitys -245-278 -204-66 -37 Laskutettavat kuntaosuudet 4 100 4 100 4 140 4 357 4 359 1,0 % Kuntaosuudet jäsenkunnittain Osuus-% ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Helsinki 50,0 % 2 050 2 070 2 179 2 180 Espoo 27,2 % 1 113 1 124 1 183 1 184 Kauniainen 1,0 % 41 41 44 44 Vantaa 21,8 % 896 904 952 952 Yhteensä 100,0 % 4 100 4 140 4 357 4 359 Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu- ja ympäristötiedon tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, jota ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella. Viestintä- ja 10

neuvontayksikköön kuuluvan Ilmastoinfon toiminta katetaan HSY:n ja jäsenkuntien välisen sopimuksen mukaisesti kuntaosuuksilla sekä osittain EU:sta saatavalla hankerahalla. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen aiempien vuosien ylijäämäisistä tuloksista kertynyt kumulatiivinen ylijäämä hyvitetään laatimalla tulosalueen budjetti alijäämäiseksi siten, ettei kuntaosuuksia laskuteta täysimääräisinä. Vuoden 2019 tulosennusteen mukainen kumulatiivinen ylijäämä 0,3 miljoonaa on kohdistettu täysimääräisesti suunnitelmakaudelle etupainotteisesti kuntaosuuksia vähentäväksi. Perustamislainoista jäsenkunnille maksettavat korot Jäsenkuntalainojen korko on vuodesta 2013 alkaen sidottu Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation tuottoon lisättynä 2,0 prosenttiyksikön lainamarginaalilla. Korko on kuitenkin aina vähintään 5,30 %. Taloussuunnitelmaa laadittaessa 10 vuoden sarjaobligaatioiden tuotto on viimeisten vuosien ajan pysynyt alle 2 %:n, eikä merkittävää nousua ole ennakoitavissa, jonka vuoksi perustamislainojen korot on laskettu vähimmäiskorolla. Vuonna 2019 aloitettiin ensimmäiset lainanlyhennykset (Laina A). x 1 000 euroa TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Pääoma 31.12. Korot Pääoma 31.12. Korot Pääoma 31.12. Korot Helsinki 670 504 35 537 662 384 35 106 654 264 34 676 Espoo 255 845 13 560 252 723 13 394 249 601 13 229 Kauniainen 4 302 228 4 260 226 4 218 224 Vantaa 229 351 12 156 226 635 12 012 223 919 11 868 Yhteensä 1 160 002 61 480 1 146 002 60 738 1 132 002 59 996 3.2 Investoinnit x 1 000 euroa Muutos-% 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 2020/2019 Vesihuollon investoinnit 159 999 218 700 203 271 184 475 124 355-7,1 % Jätehuollon investoinnit 15 592 17 192 17 950 15 835 21 330 4,4 % Seutu- ja ympäristötiedon investoinnit 151 235 210 210 215-10,6 % Tukipalvelujen investoinnit 589 1 313 655 200 150-50,1 % Asiakaspalvelun investoinnit 99 160 300 220 100 87,5 % Ohjauksen ja kehittämisen investoinnit 1 162 1 190 895 390 100-24,8 % INVESTOINNIT YHTEENSÄ 177 267 238 790 223 281 201 330 146 250-6,5 % Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2019-2028. Taloussuunnitelmavuosien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu investointiohjelmaan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät muutokset investointiohjelmaan verrattuna aiheutuvat Blominmäen hankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista. Vuonna 2020 investoinnit ovat yhteensä 223,3 miljoonaa euroa, josta 203,3 miljoonaa on vesihuollon ja 18,0 miljoonaa jätehuollon investointeja. Muut investoinnit ovat yhteensä 2,1 milj. euroa. 11

3.3 Rahoitus x 1 000 euroa 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Tulorahoitus Vuosikate 131 853 121 858 123 621 124 538 123 894 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1 054-1 039-4 498-863 -76 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -178 457-239 490-224 031-202 080-147 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 190 700 750 750 750 Investointien korjauserät 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -44 360-117 971-104 158-77 655-22 432 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 141 700 168 700 123 400 86 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 990-29 595-64 376-45 899-63 796 Lyhytaikaisten lainojen muutos 50 000 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 7 591 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 43 601 112 105 104 324 77 501 22 704 Rahavarojen muutos -760-5 866 166-154 272 Rahavarat 31.12. 5 962 96 262 108 379 Rahavarat 1.1. 6 721 5 962 96 262 108 Rahoituslaskelman tunnuslukuja Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, eur -120 551-199 959-286 159-329 345-366 577 Investointien tulorahoitus % 74,4 % 51,0 % 55,4 % 61,9 % 84,7 % Lainanhoitokate 2,44 1,94 1,44 1,66 1,43 Kassan riittävyys (pv) 5,1 0,1 0,2 0,1 0,3 Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2019 lopussa ennusteen mukaan noin 398 miljoonaa. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 378,6 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 174,1 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 603 miljoonaa euroa. 12

Taseen keskeisiä eriä x 1 000 euroa 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) 2 293 471 2 429 678 2 547 576 2 640 424 2 664 235 Oma pääoma 679 111 697 859 715 611 731 252 732 974 Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) 1 460 014 1 572 119 1 662 443 1 725 944 1 734 648 - lainat jäsenkunnilta 1 174 002 1 174 002 1 160 002 1 146 002 1 132 002 - lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta 286 012 398 117 502 441 579 942 602 646 Omavaraisuusaste (%) 29,2 % 28,5 % 28,0 % 27,8 % 27,7 % Lähivuosien suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakausilla, ollen vuoden 2022 lopussa 27,7 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 29,2 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen heikentää omavaraisuutta. 13

4 Henkilöstö 4.1 Tavoitteet Tärkeänä strategisena päämääränä on parantaa johtamisen ja esimiestyön laatua. Tätä varten laaditaan pidemmän aikavälin kehittämisohjelma, jonka pohjalta järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti kehitetään johtamiskulttuuria ja esimiesten osaamista. Osaamisen kehittämisen ohella sujuvoitetaan prosesseja ja tarkastellaan organisaatiorakenteen muutostarpeita. Uuden strategian toteuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan ohjelma strategian edellyttämien uusien tietojen ja taitojen kehittämiseksi. Uuteen Ilmalaan muuton yhteydessä on otettu käyttöön koko kuntayhtymässä Työtä uudella tyylillä -malli, jonka avulla työskentelykulttuuria kehitetään joustavammaksi ja kannustavaksi sekä tuloksellisemmaksi. Tätä työtä jatketaan myös alkavalla suunnittelukaudella. Suunnitelmakaudella jatketaan toimenpiteitä HSY:lle tärkeän työnantajakuvan parantamiseksi. 4.2 Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa henkilöstösuunnitelmassa 2019 2021. Yksityiskohtaisella tasolla laaditun suunnitelman mukaisesti henkilöstömäärässä on loivaa laskua suunnitelmakauden aikana. Vuoden 2020 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 806,1 htv. Henkilöstömäärien toteutumat ovat aikaisemmin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Henkilöstömäärän kehittyminen 2014-2021 850,0 800,0 750,0 700,0 650,0 600,0 550,0 500,0 Toteutunut (vuosi 2019; toteuma 1-4.2019 htv keskimäärin) 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020 2021 747,3 757,7 760,9 746,5 763,1 754,5 Suunniteltu 774,7 780,7 768,5 771,3 788,5 806,2 806,1 804,55 Toteutunut (vuosi 2019; toteuma 1-4.2019 htv keskimäärin) Suunniteltu Henkilöstösuunnitelma päivitetään suunnitelmakaudelle 2020 2022 ja muutokset huomioidaan lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä sen laadinnan yhteydessä. 14

5 Toimialakohtaiset erittelyt 5.1 Vesihuolto 5.1.1 Toiminta Seuraavassa on kuvattu vesihuollon keskeiset strategiset tavoitteet, mittari sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi talousarviovuonna 2020. Strateginen päämäärä Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä mittari Kasvihuonekaasupäästöt HSY:n omassa toiminnassa ja ulkoisissa palveluissa tavoitearvo Simuloinnit ja mallinnus täyden mittakaavan laitoksella käynnissä Toimenpiteet 2020 ; o Typpioksiduulipäästöjen tutkimusohjelman mukaisesti simulointia ja mallinnusta jatketaan ja hyödynnetään täyden mittakaavan laitoskokoluokkaa, missä kokeita voidaan suorittaa testilinjalla Suorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta pääpaino on koko suunnittelukaudella typpioksiduulin eli ilokaasupäästöjen vähentämisellä. Typpioksiduulipäästöjä on mallinnettu ja mallia täydennetty saatujen tutkimustulosten avulla. Mallinnuksen kautta voidaan tehdä simulointeja ja testata myös täydessä mittakaavassa erilaisia ohjauskeinoja Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuoden 2020 aikana simulointeja jatketaan ja laajennetaan koeajoja testilinjojen osalta. Yhteistyötä Aalto Yliopiston kanssa jatketaan. Strateginen päämäärä Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä mittari HSY:n tuottaman uusiutuvan oman energiantuotannon suhde kulutukseen Jätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätysja materiaalihyötykäyttöaste Ravinne ja haitta-ainekuormitus: ravinteiden ja haitta-aineiden esiintymis- ja poistoaste tavoitearvo Vesihuollon energiaomavaraisuus 79 % RAVITA pilot-mittakaavaisen uuttolaitteiston operoinnin optimointivaihe Fosforikuormitus mereen 38t/a ja typpikuormitus mereen 1200t/a Toimenpiteet 2020; o Energiaomavaraisuuden suhteen toteutetaan energiasäästöohjelman mukaisia toimenpiteitä, maksimoidaan Viikinmäen ylijäämäsähkön tuotanto ja siirretään se Vanhankaupungin laitoksen käyttöön o RAVITATM pilotin uuttolaitteiston käytön optimointi ja TRL luvun kasvattaminen tasolta 5-6 tasoon 6-7 o Ravinteiden poiston osalta pyritään ylläpitämään ja optimoimaan nykyisten puhdistamoiden puhdistustehoa ja valmistaudutaan Blominmäen käyttöönottoon Energiaomavaraisuuden osalta vesihuollossa on tarkoitus jatkaa vuoden 2019 aikana tehtyjen energiaauditointien töitä ja sitä kautta löytää energian säästökohteita. Tämän lisäksi pyritään maksimoimaan oma, biokaasupohjainen energia (sähkö & lämpö) tuotanto. RAVITA hankkeen osalta vuoden 2020 tavoitteena on nostaa TRL (Technology readiness level) tasolta 5-6 tasolle 6-7 (max 9), mikä tarkoittaa, että uuton pilot-laitteiston operoinnin optimointia on edistetty. Lisäksi 15

teknologian viestintää jatketaan aikaisemmin toteutetulla tavalla ja erityisesti Ruotsi ja Sveitsi ovat kiinnostavia kohdemaita. Ravinteiden poiston osalta ylläpidetään nykyisten puhdistamoiden puhdistustasoa ja edelleen optimoidaan niiden toimintaa. Pääpaino on kuitenkin uuden Blominmäen puhdistamohankkeen vaatimissa työtehtävissä ja Suomenojan puhdistamon alasajon suunnittelussa. Haitta-aineiden osalta edistetään kaavoituksen ratkaisuja Helsingissä ja edelleen kehitetään esisuunnittelua. Vuoden 2020 aikana osallistutaan Suomen Akatemian rahoittamaan SUDDEN hankkeen ohjausryhmään lääkeaineiden poiston osalta sekä EU-hankkeisiin: BEST ja CWPharma. Strateginen päämäärä Korkea toimintavarmuus mittari Osuus HSY:n toiminta-alueen vedenkäyttäjistä, joilla vedenjakelu on varmistettu toisistaan riippumattomilla yhteyksillä tavoitearvo Yli 40 % Toimenpiteet 2020; o Runkolinjan Malmi - Ala-Tikkurilan säätöpaineenkorotusasema käyttöönotto o Suurpellon paineenkorotusaseman rakentaminen Vedenjakelun toimintavarmuus nousee sykäyksissä, kun uusia vedenjakelun kokonaisuuksia saadaan käyttöön. Hiekkaharjun vesitornin käyttöönotto nostaa toimintavarmuutta (yli 40 %). Seuraavat merkittävät toimet toimintavarmuuden nostamiseksi ovat Malmi - Ala-Tikkurilan säätöpaineenkorotusasema välisen runkolinjan käyttöönotto sekä Suurpellon paineenkorotusaseman rakentaminen. Lisäksi Tikkurilan ja Haukilahden painepiireissä rakennetaan uutta runkolinjaa, jonka käyttöönotto vuonna 2022 nostaa toimintavarmuutta. Strateginen päämäärä mittari tavoitearvo Sujuvat palvelut Palveluiden vasteajat ja oikea-aikaisuus Liitoskohtalausunnoista tilataan yli 90% sähköisesti asiakasportaalinkautta ja liitoskohtalausunnon palvelun vasteaika on keskimäärin 4 viikkoa Toimenpiteet 2020; o Asiakkaan liittymisportaalin uusi versio otetaan kokonaisuudessaan käyttöön viimeistään 2020 alussa o Liitoskohtalausunnon laatimista tehostetaan omalla, tähän tarkoitukseen räätälöidyllä karttasovelluksella o Kasvatetaan henkilöstön teknisiä valmiuksia entisestään ymmärtää vesihuoltoverkostojen toiminta ja liitoslausuntojen tekniset vaatimukset o Liittymisen prosessi integroidaan liitoskohtalausunnon, sopimuksen laatimisen ja liitostyön osalta kokonaisuutena saumattomasti toimivaksi Asiakasrajapintasovellus liittymisportaaliin päivitetään palvelumuotoilun mukaisesti nykyistä liittymisportaalia kattavammaksi vuoden 2019 aikana, uusi liittymisportaali on käytössä kokonaisuudessaan viimeistään 2020 sisältäen myös KVV-kuvien jättämisen sekä liitostyön tilaamisen. Uuden liittymisportaaliversion avulla 16

asiakkaiden on helpompi jättää kattavammat tiedot liitoskohtalausunnon tilaamisen yhteydessä ja tiedostaa asiakkaan vastuulle kuuluvat tehtävät ja nopeuttaa prosessia toimittamalla KVV-kuvat suoraan HSY:lle. Liitoskohtalausunnon laatimiseen vaadittavia sovelluksia kehitetään entistä paremmin vastaamaan tarvetta, vuoden 2019 aikana muun muassa toteutetaan liitoskohtalausunnon laatijoille oma selkeämpi karttasovellus, yhteisen verkkotietosovelluksen sijaan, jonka käyttö on myös nopeampaa. Tämä karttasovellus otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2020 alussa. Henkilöstörekrytoinneissa eläköityvien tilalle kiinnitetään huomiota etenkin teknisiin valmiuksiin vesihuoltoverkostojen liittymisestä. Myös nykyisen henkilöstön osaamista kehitetään teknisiä kokonaisuuksia ja vaatimuksia kokonaisuutena paremmin hahmottavampaan suuntaan ja valmiuksia hyödyntää digitaalisia sovelluksia edistetään. Liittymisen prosessin tekninen työnkulku integroidaan kokonaisuutena saumattomasti toimivaksi hyödyntämällä liittymisportaalin ja Massin / Synerallin välisiä rajapintoja ja tiedonsiirtoja. Asiakkaalle kokonaisuus näyttäytyy yhtenä, osakokonaisuuksista muodostuvista, asiakasta seuraavaan vaiheeseen ohjaavana sovelluksena. Strateginen päämäärä Vakaa talous mittari Vesihuollon toimintamenot/jäsenkaupunkien asukasmäärä Laskutetun vesimäärän suhde verkostoon pumpattuun vesimäärään tavoitearvo 79,0 /as Inflaatiokorjattu ja oikaistu suurilla kertakustannuksilla 81% Toimenpiteet 2020; o Laskutetun vesimäärän hallitsemiseksi jatketaan verkostojen mittauskaivojen rakentamista. o Pilotoidaan verkostojen IoT-ratkaisuita o Jatketaan verkostojen alustaratkaisun kehittämistä ja hyödynnetään vuoden 2019 aikana valmistuvia toiminnanohjausta ja vaikuttavuustarkastelua tukevaa kehitystyötä osana vuotovesistrategioiden mukaisia toimenpideohjelmia Vesijohtoverkoston vuotovesien hallinnassa jatketaan mittauskaivojen rakentamisen projektia. Lisäksi verkkoosastolla pilotoidaan IoT tiedonsiirtoon pohjautuvia mittareita ja antureita verkostoinformaation keräämisessä, ratkaisussa hyödynnetään HSY:n datalake-ratkaisua ja mittauksia hyödynnetään edelleen verkostojen hallinnan alustaratkaisussa yhtenä monista master tiedoista yhdistelemällä niitä muihin verkostotietoihin. Verkostojen hallinnan alustaratkaisun vuoden 2019 aikana valmistuvien toiminnanohjauksen ja vaikuttavuustarkasteluiden hyödyntäminen jalkautetaan osaksi verkko-osaston henkilöstön päivittäisiä, vuotovesistrategian toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi jatketaan verkostojen hallinnan alustaratkaisun kehittämistä. Strategiset hankkeet Strateginen hanke Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen Hankkeen kuvaus Seudullisen vedentuotannon ja -jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita Toimenpiteet 2020; o Vantaan vedenjakelun turvaaminen 17

Panostetaan vuonna 2019 valmistuneen esisuunnitelman pohjalta Vantaan vedenjakelun turvaamiseen jatkosuunnittelemalla yleis- ja rakennussuunnitelma tasoilla Myyrmäen, Tikkurilan ja Hakunilan painepiirien vedenjakelun vahvistaminen synergiassa muiden verkostojen kanssa. Suunnitelmien valmistuttua laaditaan urakka-asiakirjat TSS:n aikataulun mukaisesti. Strateginen hanke Blominmäen jätevedenpuhdistamo Hankkeen kuvaus Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon Toimenpiteet 2020; o Betonivalut pääosin valmiit o Päälaitteet asennettu o Tunneliurakoiden valmiusaste 90 % o Blominmäen kunnossapitojärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto 120,0 100,0 Tuotettu ja laskutettu vesimäärä Akselin otsikko 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TA 2019 ENN 2019 TSE 2020 TSE 2021 Tuotettu vesimäärä 91,2 94,1 93,6 91,9 91,3 89,7 94,4 91,7 95,3 93,9 93,9 94,2 94,5 94,8 Laskutettava vesimäärä 72,4 73,1 71,9 72,3 73,0 72,9 73,8 74,1 74,3 74,2 74,7 75,0 75,3 75,6 TSE 2022 160,0 140,0 120,0 Käsiteltävä jätevesimäärä miljoonaa m3 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 Käsiteltävä jätevesimäärä 125,6 139,1 152,3 131,6 129,6 138,0 136,1 145,7 126,9 139,9 139,9 140,9 142,3 143,7 2015 2016 2017 2018 TA 2019 ENN 2019 TSE 2020 TSE 2021 TSE 2022 18

5.1.2 Investoinnit Vesihuollon investoinnit x 1 000 euroa KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT Muutos-% 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 2020/2019 Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus 33 515 37 600 40 300 40 100 41 300 7,2 % 1 Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot) 27 148 31 900 31 800 31 600 31 800-0,3 % 2 Laajentuminen haja-asutusalueille 3 328 1 500 1 500 1 500 1 500 0,0 % 3 Johtosiirrot 3 038 4 200 7 000 7 000 8 000 66,7 % VESIHUOLTOLÄHTÖISET HANKKEET Vedenhankinta ja puhdistus 7 828 8 400 10 400 11 450 11 150 23,8 % 4 Vedenhankinnan uudisinvestoinnit 2 554 0 0 0 0-5 Vedenhankinnan saneerausinvestoinnit 250 200 900 800 800 350,0 % 6 Vedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit 1 851 700 8 000 8 000 8 000 - Pitkäkoski 813 200 8 000 8 000 8 000 3900,0 % - Vanhakaupunki 1 038 500 0 0 0-100,0 % - Muut uudisinvestoinnit 0 0 0 0 0-7 Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit 3 172 7 500 1 500 2 650 2 350-80,0 % Vedenjakelu ja viemäröinti 54 039 61 100 54 375 61 125 58 575-11,0 % 8 Vedenjakelun uudisinvestoinnit 15 337 18 500 7 000 6 600 9 200-62,2 % 9 Viemäröinnin uudisinvestoinnit 1 217 8 000 11 000 11 000 5 300 37,5 % 10 Verkostojen saneerausinvestoinnit 28 550 28 000 31 900 38 400 40 400 13,9 % 11 Vedenjakelun laitteiden saneerausinvestoinnit 5 740 4 800 2 600 3 200 1 700-45,8 % 12 Viemäröinnin laitteiden saneerausinvestoinnit 3 195 1 800 1 875 1 925 1 975 4,2 % Jätevedenpuhdistus 63 053 108 700 96 456 70 660 12 640-11,3 % 13 Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit 60 625 105 000 92 756 66 000 7 400-11,7 % - Blominmäki 60 566 105 000 92 756 65 000 4 400-11,7 % - Viikinmäki (kapasiteetti ja laatu) 59 0 0 1 000 3 000-14 Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit 2 428 3 700 3 700 4 160 4 240 0,0 % 15 Purkutunneleiden uudisinvestoinnit 1 0 0 500 1 000-16 Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit 0 0 0 0 0 - Muut investoinnit (irtamisto, kiinteistöt ym) 1 539 3 600 2 490 1 890 1 440-30,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin -905-700 -750-750 -750 7,1 % Vesihuollon investoinnit yhteensä 159 932 218 700 203 271 184 475 124 355-7,1 % Vesihuollon investointisuunnitelma 2020-2022 perustuu yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään vesihuollon investointiohjelmaan, jossa on esitetty vesihuollon investointitarpeet vuosille 2019-2028. Tärkeimmät muutokset tähän investointiohjelmaan verrattuna aiheutuvat Blominmäen hankkeen muutoksista sekä Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista. 19

Investointisuunnitelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymisen mukaisiin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) sekä vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu edelleen vedenhankinnan ja puhdistuksen investointeihin, verkostoinvestointeihin sekä jätevedenpuhdistuksen investointeihin. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suunnitelmakaudelle 2020 2022 ovat yhteensä 121,7 milj. euroa. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Suurpelto Espoossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Kivistö Vantaalla. Raide- Jokeri- ja Kruunusillat hankkeet tulevat aiheuttamaan merkittäviä johtosiirtoja suunnitelmakaudella. Hajaasutusalueiden vesihuoltoa rakennetaan mm. Pakankylän alueella Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaalla. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle 2020-2022 ovat yhteensä 33 milj.euroa. Merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nostaminen ja rakennustekninen saneeraus. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle 2020-2022 ovat yhteensä 174,1 milj. euroa. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten vesitornille ja Hakunilan vesitornin yhteyksien kahdentaminen. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistön ja Koillis-Espoon runkoviemäri, Esplanadi-Munkkisaari tunneli sekä Lauttasaaren paineviemärin siirto ja kahdentaminen. Verkostosaneerauksessa keskitytään runkoyhteyksien toiminnan varmistamiseen. Merkittävä osa verkostosaneerauksista tehdään yhteishankkeina kaupunkien katutöiden yhteydessä. Merkittävä verkostosaneeraushanke kaudella on Esplanadi-Etelärannan alueen vesihuoltoverkostojen uusiminen ja alueen sekaviemäriverkon ylivuotojen hallinnan parantaminen. Lisäksi tärkeitä verkostosaneerauksia tehdään Munkkiniemessä Helsingissä sekä Otaniemessä ja Etelä-Laajalahdessa Espoossa. Vanhojen vesihuoltotunneleiden kunnostaminen jatkuu. Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemäröintijärjestelyt ajoittuvat suunnitelmakaudelle. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella 2020-2022 ovat yhteensä 179,8 milj. euroa. Merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke, johon on suunnitelmakaudella varattu 162,2 milj. euroa. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannalta kriittinen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki Viikki kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suunnittelukauden lopulla. 20

5.1.3 Talous Vesihuollon tuloslaskelma x 1 000 euroa Muutos-% 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 2020/2019 TOIMINTATULOT 263 040 267 070 274 156 278 965 282 164 2,7 % Myyntituotot 260 708 264 933 272 026 276 835 280 034 2,7 % Kuntaosuudet 0 0 0 0 0 - Muut tuotot 2 331 2 137 2 130 2 130 2 130-0,3 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 005 2 000 2 000 2 000 2 000 0,0 % TOIMINTAMENOT -97 892-98 727-103 557-103 813-101 572 4,9 % Henkilöstömenot -23 917-25 448-26 205-26 205-26 205 3,0 % Palvelujen ostot -37 989-38 315-45 078-41 578-39 078 17,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -24 144-24 957-25 606-25 862-26 121 2,6 % Muut toimintakulut -11 841-10 008-6 668-10 168-10 168-33,4 % TOIMINTAKATE 167 152 170 343 172 599 177 152 182 592 1,3 % RAHOITUSTULOT JA -MENOT -65 274-66 120-68 429-70 836-73 568 3,5 % VUOSIKATE 101 879 104 223 104 170 106 316 109 024-0,1 % POISTOT -82 788-86 357-88 595-91 706-106 054 2,6 % TILIKAUDEN TULOS 19 091 17 866 15 575 14 610 2 970-12,8 % VARAUSTEN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 - TULOVEROT -1 353-1 119-1 078-1 007-220 -3,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 17 738 16 747 14 497 13 603 2 750-13,4 % Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot, prosenttia toimintakuluista 274,3 % 276,1 % 270,0 % 274,0 % 283,4 % Vuosikate, prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista 57,2 % 58,5 % 58,5 % 59,7 % 61,2 % Vesihuollon alustava tuloslaskelma vuosille 2020-2022 perustuu kuluvan vuoden tulosennusteeseen, inflaatioennusteeseen sekä tiedossa oleviin merkittäviin kustannusmuutoksiin. Nykyisiin hintoihin on suunnitelmakaudelle tehty vuosittainen reaalikorotus 2,0%, mikä noudattaa talousmallia. Jäsenkunnilta veloitettava yleisten alueiden hulevesikorvaus pienentää jäteveden käyttömaksun korotustarvetta. Hintojen nosto perustuu tulevien vuosien suurien investointien sekä rahoituskulujen kattamiseen. Rakentamisen volyymin arvioidaan pysyvän vielä 2020 korkealla tasolla, mikä näkyy liittymismaksutuotoissa. Suunnitelmakauden lopulla suunnan on arvioitu kääntyvän laskuun. Liittymismäärän kasvaessa, tulee toisaalta huomioida tuloksessa lisääntyneet liitostyökustannukset. Kehittämisen painopistealueet näkyvät suunnittelukaudella taloudessa. Näitä ovat mm. panostukset turvallisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä digitalisaatioon. Talouteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä energiakustannusten nykyinen korkea taso. 21

Suunnitelmakaudella kertaluonteinen kustannus on Tikkurilan vanhan vesitornin purku 3,5 milj.eur, josta tehtiin tilinpäätösvaraus vuonna 2018. Lisäksi Finnoon alueen pilaantuneita maita tulee poistaa vuosina 2020-2021 yhteensä 5,0 milj.eur edestä. Vuonna 2022 vesihuollon poistojen kasvussa näkyy Blominmäen hankkeen ennakoitu valmistuminen. Vesihuollon tuottavuuden kehitys eur / asukas 88,0 86,0 84,0 82,0 80,0 78,0 76,0 74,0 72,0 70,0 Toimintakulut / asukas Oikaistu kertaluontoiset kuluerät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 Toimintakulut/asukas 77,9 76,3 81,4 80,2 79,5 79,0 78,6 76,9 77,3 81,2 82,0 81,1 80,3 V. 2017 rahassa 85,7 81,2 84,2 81,8 80,3 79,9 79,2 76,9 76,5 79,2 78,7 77,9 77,1 TSE 2022 Vesihuollon tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys investointien ja lainanlyhennysten maksamiseen 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Investoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate 22

Vesihuollon rahoituslaskelma x 1 000 euroa 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Tulorahoitus Vuosikate 101 879 104 223 104 170 106 316 109 024 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 974-1 119-4 578-1 007-220 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -160 836-219 400-204 021-185 225-125 105 Rahoitusosuudet investointimenoihin 905 700 750 750 750 Investointien korjauserät 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -57 079-115 596-103 679-79 166-15 551 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 133 000 135 000 113 300 52 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 333-22 931-30 592-34 925-36 751 Lyhytaikaisten lainojen muutos 46 738 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 12 087 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 52 492 110 069 104 408 78 375 15 749 Vesihuollon taseen keskeisiä eriä x 1 000 euroa 2018 ENN 2019 TAE 2020 TSE 2021 TSE 2022 Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) 2 072 836 2 205 179 2 319 855 2 412 624 2 430 925 Oma pääoma 556 974 573 720 588 217 601 820 604 570 Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) 1 385 043 1 495 112 1 585 519 1 649 894 1 651 643 - lainat jäsenkunnilta 1 174 002 1 174 002 1 160 002 1 146 002 1 132 002 - lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta 211 040 321 110 425 517 503 892 519 641 Omavaraisuusaste (%) 26,6 % 25,8 % 25,3 % 25,1 % 25,1 % 23

5.2 Jätehuolto 5.2.1 Toiminta Jätelaki muuttui 1.1.2019 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa jätelain säännökset muuttuivat siten, että kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä rajattiin asumisessa syntyvään jätteeseen ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Jätelain vastuunjaon muutos rajaa julkishallinnon hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä muun kuin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kunnan lakisääteisen jätehuoltovastuun ulkopuolelle. Muutokset astuvat voimaan enintään kolmen vuoden siirtymäajalla ja kunnan vastuulta pois rajatut toimijat poistuvat jätehuollon asiakkuuksista vuoden 2021 loppuun mennessä. Jätelain uudistuksen 1.1.2020 voimaan astuvassa toisessa vaiheessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutoksen seurauksena jätteen haltijan tulee jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa läpikäytävän menettelyn avulla osoittaa, ettei yksityistä palvelutarjontaa ole kohtuullisesti saatavilla ja että edellytykset kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla antamalle palvelulle ovat näin ollen olemassa. Tietoalustan käyttövelvoite koskee jätteen haltijaa, joka haluaa yli 2000 eurolla kunnan jätelaitoksen toissijaista jätehuoltopalvelua, kuten jätteenkäsittely tai -kuljetuspalvelu tai pienjäteaseman palvelu. Lainmuutoksen siirtymäsäännöksen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä tehdyt TSV-sopimukset ovat voimassa sopimuskautensa loppuun saakka, maksimissaan 31.12.2022 saakka. Tietoalustan käyttövelvoitteen vaikutusta jätehuollon asiakkuuksien määrään on toistaiseksi erittäin vaikea arvioida. EU:n jätesäädöspaketti on tullut voimaan 4.7.2018 ja sen muuttuneet säännökset on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 5.7.2020 mennessä. Säädökset sisältävät useita merkittäviä muutoksia, kuten uudet kierrätystavoitteet sekä säännökset pakkausjätteiden tuottajien kustannusvastuusta. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttia. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä. Uusiin tavoitteisiin päästään lisäämällä ja tehostamalla jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä. Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöministeriö on aloittanut jätelainsäädännön uudistuksen EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanemiseksi ja tavoiteaikataulun mukaan hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi vietäisiin eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta 2020. Seuraavassa on kuvattu jätehuollon keskeiset strategiset tavoitteet, mittarit sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi talousarviovuonna 2020. 24