Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat 009 2010 2011 Arvio vuonna 2012 Alkaneet/ alkavat a 2008 2009 2010 20 joista errostaloissa Yhteensä joista kerrostaloissa Yhteensä joista kerrostaloissa Yhteensä joista kerrostaloissa Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhte 2 219 2 261 2 009 4 082 3 224 4 500 3 825 2 482 2 341 4 824 saavutettavissa 560 2 247 1 570 2 488 1 759 2 400 1 600 1 584 1 918 2 710 590 1 326 921 2 132 1 546 1 400 850 864 1 624 1 813 kävellen, 70 40 pyöräillen 30 81 58 80 55 6 5 89 3 439 5 874 4 530 8 783 6 587 8 380 6 330 4 936 5 888 9 436 tai vähintään 19 139 melko 34 292 119 470 340 172 78 438 113 257 164 213 139 370 340 78 297 280 tiheällä 38 157 50 218 45 160 0 146 104 105 0 303 102 294 80 215 92 123 177 345 joukkoliikenteellä 0 44 0 65 0 44 0 8 8 17 16 295 119 224 73 210 80 217 196 296 Yksityisautoilun 44 102 0 225 82 250 90 153 87 208 0 182 67 234 50 320 60 132 163 252 varassa 0 199oleville 74 210 71 160 42 158 90 266 52 217 59 231 33 190 63 244 146 257 alueille 282 1 895sijoittui 669 2 206 692 2 389 1 107 1 431 1 346 2 464 3 721 7 769 5 199 10 989 7 279 10 769 7 437 6 367 7 234 11 900 1 7 % asunnoista. Valmistuneet asunnot 2012-2013
Tuleva aiesopimus 2016-2019
Seudun maankäyttösuunnitelman tavoite on nykyisen yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja kehittäminen
Tiivistyvä kaupunkirakenne Kestävät kulkumuodot Toimiva yhdyskuntarakenne Työpaikkojen saavutettavuus Elävät keskukset Toimiva viherrakenne Omailmeiset ympäristöt Sosiaalinen kestävyys SAVU-vyöhykkeet UZ-vyöhykkeet Etäisyysbufferit
Maankäyttösuunnitelman tavoite on kohdistaa 80 % tulevasta asuntotuotannosta seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille.
Ensimmäistä kertaa koko Helsingin seudun tarkastelu yhtenevästi ruututietona
Väestön ja asuntokannan ominaisuuksia useilla eri indikaattoreilla Sijainti Määrä Osuus
Ikääntyvät hakeutuvat palvelujen ja liikenneyhteyksien äärelle, jos saatavilla on sopivia asuntoja.
Pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiset yhteydet
Pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiset yhteydet - kriteerit Eniten käyttäjiä, suurimmat hyödyt Suuri potentiaali pyörämatkojen lisäämiseen Työpaikkojen saavutettavuus Mahdollisuus autottomaan elämäntapaan
Eniten käyttäjiä, suurimmat hyödyt Missä pyöräillään määrällisesti eniten? Missä pyöräilyn kulkutapaosuus on suuri? Missä tulevaisuudessa on väestökeskittymiä?
Suuri potentiaali pyörämatkojen lisäämiseen Missä henkilöautolla kuljetaan paljon lyhyitä työmatkoja? 27% 28% SAVU I 28% 28% SAVU II 4% 16% 10% 7% 4% 3% 0% 0% 10% 12% 7% 9% 2% 3% 0% 1%
Työpaikkojen saavutettavuus Missä on pyörällä saavutettavia työpaikkoja?
Mahdollisuus autottomaan elämäntapaan Missä pyöräilyn voi yhdistää tehokkaaseen joukkoliikenteen?
Pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiset yhteydet
Kaavoitus asumiseen Vuonna 2013 lainvoimaistui 1,23 miljoonaa k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Kuntien hyväksymää kerrosalaa oli kaikkiaan 836 000 k-m 2. Kaavoissa, joihin kohdistui valituksia, oli uutta asumisen kerrosalaa 248 000 k-m 2 (30 % hyväksytystä kerrosalasta). Saavutettavuus Lähtökohtana ovat tiedot seudun - väestön liikkumistottumuksista - maankäytön sijoittumisesta - liikennejärjestelmän tarjoamista 32 kulkumahdollisuuksista
MAL-aiesopimus 2012-2015 Asuntotuotanto ja rakennusluvat Kaavoitus asumiseen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri
Kaavoitus asumiseen Vuonna 2013 lainvoimaistui 1,23 miljoonaa k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Kuntien hyväksymää kerrosalaa oli kaikkiaan 836 000 k-m 2. Kaavoissa, joihin kohdistui valituksia, oli uutta asumisen kerrosalaa 248 000 k-m 2 (30 % hyväksytystä kerrosalasta). Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui keskimäärin 2 171 vuodessa. Normaaleja vuokra-asuntoja oli siitä 57 %. Asumisoikeusasuntoja valmistui keskimäärin 925 vuodessa. ARA-tuotannon toteutuma on 90 % tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa sopimuksen mukaisesti. 32 13
37 MAL-SEURANTA Kaavavaranto: Pääkaupunkiseudulta talotyyppi ja omistajaluokat (SeutuRAMAVA) Koko seudulta kokonaisvaranto Kaavavarannot Pääkaupunkiseudun rakentamattomilla tonteilla varantoa on noin 4 milj. k-m 2. Siitä noin puolet on pientalotonteilla. Rakentamattomista kerrostalotonteista 58 % on kuntien omistuksessa. Seuraavaksi suurin omistajaryhmä ovat rakennuttajat, sijoittajat ja muut yritykset, joiden omistuksessa on 12 % kerrostalotonttien varannosta.
Karttakäyttöliittymä seurantaan osallistuville asiantuntijoille MAL-seurannan kaikki tiedot samassa palvelussa Maankäyttö Asuminen Liikenne