Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Aiesopimussihteeristö

2 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Seurattavat aihealueet Asuntotuotanto ja rakennusluvat Kaavoitus asumiseen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun MAL-aiesopimus tuli voimaan Sopimuskausi kattoi vuodet Tässä esityksessä tarkastellaan aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista koko aiesopimuskaudella. 2

3 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Asuntotuotanto Vuosina Helsingin seudulle on valmistunut yhteensä noin uutta asuntoa (91 % tavoitteesta) Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja valmistui kaikkiaan noin ja asumisoikeusasuntoja noin ARA-tuotannon toteutuma on siten 82 % tavoitteesta. ARA-toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMA-kunnissa puolet toteutumasta voi olla asumisoikeusasuntoja 3

4 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Kaavoitus ja kaavavarannot Helsingin seudulla lainvoimaistui vuosina uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan noin 4,7 miljoonaa kerrosneliömetriä ja hyväksyttiin noin 5 milj. k-m 2. Nämä vastaavat noin 97 % ja 104 % aiesopimuksen kaavoitustavoitteesta. Koko aiesopimuskauden kaavoitustavoite on 4,8 milj. k-m 2. Vuoden 2015 lopussa Helsingin seudulla oli asumisen asemakaavavarantoa 9,2 milj. k-m² (PKS 7,1 milj. k-m² ja KUUMA 2,1 milj. k-m²) Laskennallinen kokonaisvaranto on saman suuruinen kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. 4

5 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Yhdyskuntarakenne Kaudella valmistuneista asunnoista 68 % sijoittui kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille ja 50 % kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä ja rakenteilla olevista asemista. Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta vastaavat osuudet olivat 56 % ja 46 %. Pääasiassa henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille sijoittuu 7 % asunnoista ja 9 % kerrosalasta. Hajarakentamisen osuus on ollut keskimäärin 2,5 % vuosituotannosta. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n muodostama suunnitelmakokonaisuus valmistui alkuvuodesta Helsingin seudun yhteistyökokous, HSL:n hallitus sekä seudun kunnat ovat kukin osaltaan hyväksyneet suunnitelmat tai merkinneet ne tiedoksi. 5

6 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Liikennepalvelut HSL-alueen kuntien joukkoliikenteen rahoitus on ollut asukasta kohden noin euroa/vuosi. Muulla Helsingin seudulla on kuntien rahoitusosuus kasvanut, mikä on ollut seurausta erityisesti ELY-keskusten pienentyneestä roolista joukkoliikenteen rahoituksessa. Joukkoliikenteen linjastorakennetta on kehitetty määrätietoisesti raideliikenteeseen tukeutuen. Kehäradan liikennöinti alkoi heinäkuussa 2015 ja Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa Raide-Jokerin valtion rahoitusosuus on varmistunut. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjaon pilottiprojekti toteutettiin vuoden 2015 aikana. Työssä on tarkennettu HLJ suunnitelmassa hyväksytyn liityntäpysäköinnin kustannusjakomallin soveltamista. 6

7 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien rahoitustaso on viime vuosina ollut korkea ja painottunut raidehankkeisiin. Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet pääosin MALaiesopimuksen mukaisesti. Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden KUHA-kokonaisuus edisti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä vuosina KUHA-hankeohjelma vuosille on valmisteltu HLJ 2015:n mukaisesti. 7

8 Asuntotuotanto 8

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen asunnot Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat 20 vuoden keskiarvo Tavoite Asuntoja, lkm Vuosina on valmistunut keskimäärin uutta asuntoa vuodessa (tavoite ) Aiesopimuskaudella valmistui kaikkiaan asuntoa (91 % tavoitteesta) 9

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen asunnot Asuntotuotanto keskimäärin vuodessa (asuntojen lkm) Tavoite asunnot Toteutuma % keskimäärin vuodessa Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu % 10 % Yhteensä valmistunutta asuntoa 7 % 19 % 8 % Normaalit ARA-vuokraasunnot Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Markkinahinnoitellut vuokraasunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot Kunnittaiset tiedot esitetään aineiston liitteissä. 10

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotantotavoitteen toteutuminen kunnittain Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Kirkkonummi Nurmijärvi Hyvinkää Tuusula Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen asunnot yhteensä Tavoitteen ylittävä osuus Matkaa koko kauden tavoitteeseen Asuntotuotannon tavoitteiden toteutumisessa on kuntien välillä eroja. Keskimäärin valmistuneiden asuntojen toteutuma on 82 % (vaihdellen %). 11

12 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Alkava tuotanto ja rakennusluvat Aloitettu asuntotuotanto ja arvio vuonna 2016 alkavasta tuotannosta * Myönnetyt rakennusluvat (asuntojen lukumäärä)

13 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Vuosina valmistuneista asunnoista ARA-vuokra-asuntoja oli 17 %. ARA-tuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli 25 %. asunnot hallintamuodoittain asuntojen määrä Vapaarahoitteiset omistusasunnot Normaalit ARAvuokra-asunnot Erityisryhmien ARAvuokra-asunnot ASO-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä

14 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui vuosina keskimäärin vuodessa (tavoite 2 500) ja asumisoikeusasuntoja keskimäärin 920 vuodessa.

15 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistunut ARA-tuotanto Kuuman asumisoikeustuotanto* Erityisryhmien ARA-vuokra-asunnot Normaalit ARA-vuokra-asunnot Tavoite ARA-vuokratuotannon 8 vuoden keskiarvo Asuntoja, lkm Aiesopimuskaudella ARA-tuotannon toteutuma on 82 % tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa sopimuksen mukaisesti. Erityisryhmille suunnattujen vuokraasuntojen osuus ARA-vuokra-asunnoista on 43 % (yhteensä asuntoa) *KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa on koko kaudelta huomioitu yhteensä 583 asuntoa 15

16 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n rahoituspäätökset Korkotukilainapäätökset Asuntoja, lkm Normaalit korkotukivuokra-asunnot, rakentaminen Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen Asumisoikeusasunnot, rakentaminen Vuokra-asunnot, perusparantaminen Osakeasunnot, perusparantaminen Takauslainapäätökset Asuntoja, lkm Vuokra-asunnot, rakentaminen 867 Investointiavustukset Asuntoja, lkm Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen Erityisryhmien vuokra-asunnot, perusparantaminen Käynnistysavustukset Milj. euroa Korkotukivuokrakohteet ( ) 30 Takauslainakohteet ( ) 3,72 16

17 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn aiesopimuksen mukaiset kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosina kohdistuvat 25 asuinalueelle ja ovat yhteensä 33,6 miljoonaa euroa. Avustusta saaneille alueille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin asuntoa, joista ARA-asuntoja noin Rajoituksista vapautuneet asunnot Käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautui tai vapautettiin aiesopimuskaudella noin ARA-vuokra-asuntoa. 17

18 Kaavoitus ja kaavavarannot 18

19 Asemakaavoitus asumiseen Vuosina lainvoimaistui yhteensä noin 4,7 milj. k-m² asumiseen asemakaavoitettua uutta kerrosalaa. Hyväksytyissä kaavoissa kerrosalaa oli 5 milj. k-m². Nämä vastaavat 97 % ja 104 % aiesopimuksessa määritellystä kaavoitustavoitteesta.

20 Asemakaavoitus asumiseen Vuonna 2015 lainvoimaistui 1,3 miljoonaa k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Sen lisäksi hyväksytystä kerrosalasta oli vuoden lopussa lainvoimaistumatta k-m 2. Kaavaehdotuksiin jäi 1,02 miljoonaa k-m 2 uutta asumisen kerrosalaa odottamaan hyväksymistä. Seudulliset saavutettavuusvyöhykkeet (SAVU) HLJ 0+ -vaihtoehto Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä Kaavoissa, joihin kohdistui valituksia, oli uutta asumisen kerrosalaa noin k-m² (36 % hyväksytystä kerrosalasta)

21 Asemakaavoitus asumiseen Asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Sipoo Vihti Järvenpää Kerava Hyvinkää Mäntsälä Kauniainen Tuusula Kirkkonummi Pornainen Hyväksytty asumisen kerrosala yhteensä Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Sipoo Vihti Järvenpää Tuusula Kerava Hyvinkää Kirkkonummi Mäntsälä Kauniainen Pornainen Voimaan tullut asumisen kerrosala yhteensä Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa on vuosina hyväksytty 5 milj. k-m² ja lainvoimaistunut 4,7 milj. k-m². Aiesopimuskauden tavoite on 4,8 miljoonaa k-m². 21

22 Kaavavarannot Helsingin seudun laskennallinen asumisen asemakaavavaranto oli vuoden 2016 alussa kaikkiaan 9,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Varanto yhteensä milj. k-m 2 AK AR AO YHT. PKS 2,77 1,98 2,35 7,1 KUUMA 0,76 0,61 0,75 2,12 YHT. 3,53 2,59 3,1 9,22

23 Kaavavarannot Pääkaupunkiseudun rakentamattomilla tonteilla varantoa on noin 4 milj. k-m 2. Siitä noin 47 % on pientalotonteilla. Rakentamattomista kerrostalotonteista 71 % on kuntien omistuksessa. Seuraavaksi suurin omistajaryhmä ovat rakennuttajat, sijoittajat ja muut yritykset, joiden omistuksessa on noin 11 % rakentamattomien kerrostalotonttien varannosta. 23

24 Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, yhdyskuntarakenne 24

25 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 68 % ( asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä. Henkilöauton varassa oleville alueille sijoittui noin asuntoa (7 % valmistuneista asunnoista). Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkumuodoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle 1/4 matkoista kestävillä kulkumuodoilla Seudulliset saavutettavuusvyöhykkeet (SAVU) HLJ 0+ -vaihtoehto Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä 25

26 Kaavavarannot Vuosina lainvoimaistuneesta asumisen kerrosalasta 56 % (2,63 milj. k-m 2 ) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä. Henkilöauton varassa oleville alueille sijoittui noin k-m 2 (9 % lainvoimaistuneesta kerrosalasta). Seudulliset saavutettavuusvyöhykkeet (SAVU) HLJ 0+ -vaihtoehto Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkumuodoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle 1/4 matkoista kestävillä kulkumuodoilla 26

27 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 50 % (n asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista. Kartta: asunnot ruuduissa + asemanseudut 27

28 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 73 % sijoittui sopimuksen ensisijaisille kohdealueille. Kohdealueiden ulkopuolelle valmistuneet asunnot sijoittuivat pääosin yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti. Hajarakentamisen osuus seudulla oli 2,4 %. Asuntojen sijoittuminen Asemakaavaalueen kohdealueiden Ensisijaisten ulkopuolelle ulkopuolelle Espoo 0,9 % 46,9 % Helsinki 0,1 % 22,1 % Kauniainen 0,0 % 82,5 % Vantaa 0,8 % 18,0 % Hyvinkää 3,7 % 11,7 % Järvenpää 0,2 % 3,9 % Kerava 0,2 % 1,9 % Kirkkonummi 10,3 % 11,4 % Mäntsälä 21,5 % 73,5 % Nurmijärvi 9,6 % 17,2 % Pornainen 65,0 % 65,0 % Sipoo 29,5 % 26,0 % Tuusula 8,6 % 21,1 % Vihti 19,3 % 33,0 % 28

29 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asuntojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Vuosina valmistuneet asunnot Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 29 % 1 km:n etäisyydelle asemista 50 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille 68 % SAVU-vyöhykkeille I-III Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII 7 % Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 22 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 73 % Asemakaavoitetulle alueelle (rakentamista edeltävän vuoden lopun asemakaavatilanteeseen verrattuna) 98 % 29

30 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asumiseen asemakaavoitetun uuden kerrosalan sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Vuosina lainvoimaistunut uusi kerrosala Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 29 % 1 km:n etäisyydelle asemista 46 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille 56 % SAVU-vyöhykkeille I-III Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 9 % 14 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 84 % 30

31 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Kehäradan liikennöinti alkoi 2015 ja Länsimetron liikennöinti alkaa syksyllä 2016.

32 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Suunnitelmakokonaisuus muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä Suunnitelmat viimeisteltiin alkuvuonna Helsingin seudun yhteistyökokous, HSL:n hallitus sekä seudun kunnat ovat kukin osaltaan hyväksyneet suunnitelmat tai merkinneet ne tiedoksi. MAL-suunnitelmat sekä vuonna 2014 solmittu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi muodostavat seudun yhteiset lähtökohdat uudelle MAL-sopimukselle. 32

33 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäyttösuunnitelma 2050 perustuu nykyisen yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja kehittämiseen. Suunnitelman osoittamille seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ohjataan vähintään 80 % seudun asuntorakentamisesta vuosina Kuntien muut kehittämisalueet Seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien mukaista Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen Isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet Tavoitteena on, että vähintään 80 % seudun asuntorakentamisesta ohjataan näille alueille Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet Muuttuvat seudun ensisijaisesti kehitettäviksi vyöhykkeiksi joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä siten, kun HLJ 2015 suunnitelmassa on määritelty Vyöhykkeiden ulkopuoliset alueet Alueiden paikallinen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä. Seudulliset teollisuus-, varasto- ja logistiikkakeskittymät Lisätietoja maankäyttösuunnitelmasta 33

34 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen HLJ 2015 on strateginen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka tukee seudun kestävää kasvua ja hyvää saavutettavuutta ja varmistaa liikenteen toimivuuden myös tulevaisuudessa. Suunnitelman toimenpiteet tukevat maankäyttösuunnitelman mukaista kehittämistä. HLJ 2015 linjaukset Lisätietoja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 34

35 Liikennepalvelut 35

36 Liikennepalvelut HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja sopimuskauden aikana, mutta suurten kaupunkien joukkoliikennetuki sekä kuntien maksama subventio laskivat hieman. Kuntien subventioaste on pysynyt samana vuosina Vuonna 2013 kunnat ovat käyttäneet joukkoliikenteen rahoitukseen 4,6% enemmän kuin vuonna HSL-alueeseen kuuluvat Kerava alkaen, Kirkkonummi alkaen ja Sipoo alkaen. Kuvan joukkoliikenteen menoissa ei ole mukana infrastruktuurikustannuksia. Vuodesta 2012 lähtien lukuihin sisältyy HSL:n Kutsupluspalvelu. HSL järjesti Kutsuplus-liikennettä asti runsaat kolme vuotta kestäneenä kokeiluna. 36

37 Liikennepalvelut Hyvinkään kaupungin osuuden kasvuun ovat vaikuttaneet ELY-keskuksen hankkiman lähi- ja seutuliikenteen siirtyminen osittain kaupungin ostamaksi liikenteeksi. Joukkoliikenteen käyttökustannukset tasaantuivat Hyvinkäällä Kaikille avoin joukkoliikenne (paikallisliikenne, kaupunki, seutuja työmatkaliput sekä palveluliikenne) 37

38 Liikennepalvelut Joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on kasvussa pääosin kuntien osalta. Painopiste valtion rahoituksessa on siirtynyt kuntien kanssa tehtäviin liikenteiden yhteishankintoihin kunta valtio HSL-alue ja Hyvinkää eivät mukana. Lähde: Kunnan rahoitus ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne, valtion rahoitus on ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus). Vuoden 2015 osalta kuntien kuljetuskustannustiedot perustuvat osin arvioon ja valtion osuus sisältää sekä valtionavustuksen että valtion osuuden liikenteiden ostosta. 38

39 Liikennepalvelut HSL-alueen nousujen määrä joukkoliikenteessä kasvoi aiesopimuskauden aikana 4 % (13,8 milj. nousua). Liikennemuotojen osalta kasvu on ollut merkittävää lähijunaliikenteessä sekä seutuliikenteen busseissa, joihin on vaikuttanut erityisesti aiesopimuskaudella avattu Kehärata sekä HSL-alueen laajentuminen Sipooseen. Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella (Kerava alkaen, Kirkkonummi alkaen ja Sipoo alkaen). 39

40 Liikennepalvelut Joukkoliikenteen linjastorakennetta kehitetty määrätietoisesti raideliikenteeseen tukeutuen Kehäradan liikennöinti alkoi kesällä 2015 ja Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa Raide-Jokerin valtion rahoitusosuus varmistui keväällä HSL:n hallitus hyväksyi Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman tammikuussa HSL-alueen poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman toimenpiteitä viedään eteenpäin. HSL:n SOLMU-hankeessa kehitetään vaihtopaikkoja ja parannetaan joukkoliikenteen vaihdon laatua. Työ valmistuu

41 Liikennepalvelut HSL-alueen joukkoliikenteen palvelutason kehitystä seurataan vuosittain Analyysissa on vertailtu joukkoliikenteen palvelutasoa talviliikenteessä edellisen kauden talviliikenteeseen (MASA-työkalu: matka-aikasaavutettavuuden muutos). Menetelmä on hyvin herkkä pienillekin muutoksille (vuorovälit, reittimuutokset, jopa pysäkkien siirrot tarkasteluruudusta toiseen). Sen takia muutokset voivat näyttää suurilta, vaikka alueen asukasmäärät ovat pieniä suhteessa seudun väestökeskittymiin. Muutokset eivät korreloi alueen asukasmäärän kanssa. Joukkoliikenteen palvelutason kehitys: Palvelutaso heikentyi hieman vuodesta 2012 vuoteen 2013, vaikka palvelutarjontaa lisättiin. Liikenteen ruuhkautumisen kasvu hidasti joukkoliikennettä. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 Kirkkonummen ja Sipoon saavutettavuus parantui etenkin iltahuipputuntien osalta. Helsingin kantakaupungissa saavutettavuus hieman heikentyi. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 Vantaalla Kehäradan asemien läheisyydessä saavutettavuus joukkoliikenteellä parani huomattavasti, mutta uusilla vaihdollisilla yhteyksillä saavutettavuus Helsingin keskustaan heikkeni. Etelä-Espoossa saavutettavuus heikentyi hieman. Sipoossa Söderkullan suunnalla saavutettavuutta paransi tammikuussa 2015 aloittanut uusi linja. 41

42 Liikennepalvelut Uudenmaan ELY-keskuksen alueen joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt joillain yhteysväleillä vuoromäärien vähentyessä, mutta kriittiset yhteydet on pystytty pääsääntöisesti korvaamaan kuntien kanssa yhteisrahoituksella tehdyillä hankinnoilla. Joukkoliikenteen hankintamahdollisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti ELY-keskukselle osoitetun määrärahan suuruus, joka on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain, vaikkakin se on pysynyt euromääräisesti suurin piirtein samalla tasolla. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä asukkaiden liikkumistarpeita vastaavaa liikennettä ei ole riittävässä määrin syntynyt markkinaehtoisena. Liikennöitsijät ovat myös yllättäen lopettaneet vuoroja kannattamattomana. Näistä johtuen kuntien ja ELYn tarve hankkia liikennettä on lisääntynyt. ELY-keskuksen määrärahan odotetaan pysyvän samalla tasolla lähivuosina, joten kuntien rooli joukkoliikenteen rahoituksessa korostuu. 42

43 Liikennepalvelut Liityntäpysäköinnin kustannusja vastuunjaon malli on valmis Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannusja vastuunjaon periaatteet valmisteltiin osaksi HLJ päätöstä. Kustannusosuudet jaetaan sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion välillä. Vuoden 2015 aikana toteutettiin liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujakomallin pilottiprojekti Pasila Riihimäki -ratakäytävässä. Työssä on tarkennettu HLJ suunnitelmassa hyväksytyn liityntäpysäköinnin kustannusjakomallia, kirjattu kustannusjaon yleisperiaatteet sekä luotu sopimuspohja tulevia kustannusjakoneuvotteluja varten. 43

44 Liikennepalvelut Liikenteen hallinnan kärkihankkeet Liityntäpysäköinnin dynaamisen informaatiojärjestelmän pilotointi Hämeenlinnanväylän käytävässä Kehäradan asemilla HSL:n alueen joukkoliikenteen häiriöhallinnan uudelleenorganisointi Seudullisen liikenteenhallintasuunnitelman laadinta verkollisen operoinnin kehittämiseksi Reaaliaikaisen sujuvuustiedon tuottaminen ja jalostaminen ruuhkautuvalta pääkatu- ja alempiasteiselta maantieverkolta Liikenteen vaihtuvan ohjauksen ja tiedottamisen hyödyntäminen pääväylien ruuhkautumisen ja häiriöiden hallinnassa 44

45 Liikenteen infrastruktuuri Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden suunnitelmia on valmistunut ja yhteistyötä on lisätty Aiesopimusta seurataan tavoitetta konkretisoivien liikenteen hallinnan kärkihankkeiden avulla Kärkihankkeet 1 / 2 Liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmä (HSL) rajapintoineen on toteutettu ja valmis vastaanottamaan tilatietoa liityntäpysäköintipaikkojen täyttymisasteesta operaattoreilta. Vantaalla sijaitsevien Kehäradan liityntäpysäköintipaikkojen operaattorin hankintaprosessi on meneillään. Liityntäpysäköintipaikoille Kivistöön, Vehkalaan ja Vantaankoskelle opastavat informaatiotaulut Hämeenlinnanväylälle (vt 3) ja Kehä III:lle on toteutettu osana Kehärata-projektia ja Hämeenlinnanväylän vaihtuvan liikenteenohjauksen järjestelmää. HSL:n häiriöpäivystäjien yhteistyö Helsingin seudun liikenteenhallintakeskuksen kanssa on vakiintunut ja HSL:n häiriöpäivystäjät osallistuvat häiriötilanteiden hoitoon liikenteenhallintakeskuksessa tarpeen mukaan. HKL:n raitioliikenteen operointi liikenteenhallintakeskuksessa alkaa pilottina Seudullisen liikenteenhallintasuunnitelman laadinta verkollisen operoinnin kehittämiseksi ei ole edistynyt. Liikenteenhallintasuunnitelma ilmanlaadun äkillisen heikkenemisen tilanteiden varalle on laadittu. 45

46 Liikenteen infrastruktuuri Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden suunnitelmia on valmistunut ja yhteistyötä on lisätty Kärkihankkeet 2 / 2 Reaaliaikaisen sujuvuustiedon tuottaminen ja jalostaminen ruuhkautuvalta pääkatu- ja alempiasteiselta maantieverkolta: Liikenneviraston hankinta matkapuhelimiin perustuvasta matka-aikapalvelusta ei tuottanut laadultaan toivotun tasoista tietoa ja hankinta keskeytettiin. Liikennevirasto selvittää laajemmin erilaisten liikennetietojen hankintaa ja laadullisia vaatimuksia osana Digitalisaatio-hanketta. Liikennevirasto myös pilotoi uusia liikennetiedon tuottamiseen tarvittavia teknologioita. Pääkaupunkiseudun pääväylille on laadittu nopeusrajoituspolitiikka ja liikenteenhallinnan taustaselvitys, jossa esitetään pääkaupunkiseudun kehäteille ja säteittäisille pääväylille nopeusrajoitusmuutoksia sekä aiempaa aktiivisempia ja kattavampia liikenteenhallinnan toimia. Taustaselvityksen pohjalta on muodostettu liikenteenhallinnan hankekokonaisuus HLJ 2015:n investointiohjelmaan. Vt 4:n osalta on tehty esiselvitys Koskelan ja Järvenpään välille ennakoivan liikennetieto-ohjatun vaihtuvan ohjauksen pilotoinnista. Pilotoinnin jatkosuunnittelu on käynnistymässä. Nopeuden automaattivalvontapisteitä on suunniteltu ja toteutettu Kehä I:lle. 46

47 Liikenteen infrastruktuuri 47

48 Liikenteen infrastruktuuri Investointien painopiste on siirtynyt tie- ja katuverkosta rataverkolle Investointien painopiste on siirtynyt 2010-luvulla tie- ja katuverkosta rataverkolle Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi. Alueellisten katujen investoinnit ovat nousseet huomattavasti vuonna 2015 johtuen uusien alueiden rakentamisesta. Rahoituksen painopiste on sopimuskauden aikana siirtynyt valtiolta kunnille. 48

49 Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun raideinvestointien taso on ennätyksellisen korkealla Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi Helsingin seudun alueelliset katu-, pääväylä-, ja ratainvestoinnit Investointien rahoitus sisältää uudet investoinnit. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. 49

50 Liikenteen infrastruktuuri Rahoituksen painopiste on kahden viime vuoden aikana siirtynyt valtiolta kunnille Kuntien ja valtion osuudet pääväylä- ja ratainvestoinneissa Helsingin seudulla

51 Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden KUHAkokonaisuus edisti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä vuosina Kustannukset toimenpidekokonaisuuksittain 51

52 Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeiden rahoitustaso oli 15 miljoonaa euroa vuodessa Kustannukset jakautuivat tasan valtion ja kuntien välillä. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. Kustannusten jakautuminen Valtion rahoituksen kohdentuminen

53 Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeet paransivat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä

54 Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) toteutuminen Vuosien hankeohjelma käsitti 28 hanketta Alkuperäisestä ohjelmasta on toteutunut 11 hanketta Kaksi uutta hanketta nostettiin hankeohjelmaan laajemmalta priorisoitujen hankkeiden listalta Usean hankkeen kustannukset ovat nousseet lähtötilanteesta Syitä hankkeiden viivästymiseen olivat mm. suunnitelmien viivästyminen tai suunnittelun aikana ilmenneet ongelmat sekä kustannusjakoneuvottelujen puuttuminen. Viivästyneistä hankkeista 9 on liityntäpysäköintihankkeita KUHA-hankeohjelma vuosille on valmisteltu HLJ 2015:n mukaisesti vuonna

55 Liikenteen infrastruktuuri 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: a) Mt 101 Kehä I:n parantaminen b) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen c) E 18, Kehä III:n kehittäminen d) Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen Kehä I:n parantaminen käynnistyi vuonna Ensimmäinen osa valmistuu vuonna 2016 ja kaksi muuta osaa toteutetaan vuosina (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki Riihimäki -rataosan parantamisen 1. vaiheen rakentaminen aloitetaan vuonna (Liikennevirasto) Kehä III:n parannushankkeen 2.vaiheessa parannettiin Lentoasemantien kohtaa ja väli Lahdenväylä (vt 4) Porvoonväylä (vt 7). Työ valmistui reilusti etuajassa eli loppuvuodesta Kustannusarvio tippui 150 milj. eurosta 111 milj. euroon. (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisesta parantamisesta (HELRA) valmistui parantamissuunnitelma keväällä Hanke on saanut eduskunnalta rahoituksen ja se toteutetaan vuosien aikana. Koko hankkeen kustannusarvio on 60 milj. euroa. (Liikennevirasto) 55

56 Liikenteen infrastruktuuri 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: e) Pisara-rata f) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe Pisararadan ratasuunnitelma valmistui keväällä 2015 ja se oli lausunnoilla loppuvuodesta Pisararadan suunnittelu jatkuu rakentamissuunnittelulla kevääseen 2017 asti. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 2. vaiheen yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2015 ja oli lausunnolla alkuvuodesta Ratasuunnittelu voi alkaa keväällä (Liikennevirasto) 56

57 Liikenteen infrastruktuuri 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalle aiesopimuskaudelle: g) Mt 101 Kehä I:n parantaminen h) E 18, Kehä III:n kehittäminen i) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet j) Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt k) Espoon kaupunkirata Kehä I:n parantaminen käynnistyi vuonna Kivikontien eritasoliittymä valmistuu 7/2016 ja kaksi muuta osuutta syksyllä Suunnittelua on edistetty Kehä I:n 2. vaiheessa seuraavasti: Espoon jakson tiesuunnitelma valmistuu kevään 2016 aikana. Helsingin Myllypuron eritasoliittymän tiesuunnitelma on ollut lausunnoilla. (ELY-keskus, Helsinki ja Espoo) Kehä III:n kehittämisen 3. vaihe: Vanhakartano Vantaankoski -välin tiesuunnitelmaan liittyvät asemakaavat ovat valmistuneet ja suunnitelma voi edetä hallinnolliseen käsittelyyn. Vanhakartano Pakkala -välin tiesuunnitelman tarkistus on valmis. (ELY-keskus) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Valtio osallistuu Länsimetron jatkeen toteuttamiseen syksyn 2014 MAL-sopimuksen mukaisesti 30 prosentin rahoitusosuudella, joka kuitenkin on enintään 240 M, ja joka tulee maksettavaksi vuosina (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu Sipoon kunnan toimesta yhdessä Uudenmaan liiton ja HSL:n kanssa metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 2013 sekä metron rakennettavuus- ja kustannustarkastelu Östersundomin yleiskaavaehdotus oli keväällä 2015 lausunnoilla. Kaavan jatkon kannalta merkittävin asia on kysymys Natura-alueen luontoarvojen suojelusta. Päätöksentekoa varten tehdään lisäselvityksiä arviolta syksyyn 2016 saakka. Tämän jälkeen kaavaehdotus todennäköisesti asetetaan uudestaan nähtäville. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui loppuvuodesta Valtion rahoitusosuus on varmistunut huhtikuussa Valtio myönsi hankkeeseen 84 milj. euroa. (Helsinki, Espoo, HSL ja valtio) Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. (ELY-keskus ja Espoo) Ruskeasannan aseman toteuttamista Kehäradalla ei ole ohjelmoitu. (Liikennevirasto ja Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Espoo Kauklahti on hyväksytty lokakuussa Rakentamisesta ei ole tehty toteuttamispäätöstä. (Liikennevirasto) 57

58 Liikenteen infrastruktuuri Muut syksyn 2014 sopimuksessa mainitut liikenteen hankkeet Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Tilanne: Malmin lentokenttää koskeva, Helsingin kaupungin, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen välinen kauppa lentoaseman ja sen lähialueen kiinteistöistä ja rakennuksista toteutui loppuvuodesta Samalla vuokrattujen maa-alueiden hallintaoikeus palautui Helsingin kaupungille. Vuonna 2014 tehtyjen päätösten mukaisesti valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ liikennejärjestelmäsuunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa ( ). Tilanne: MAL-sopimus Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään. Tilanne: Klaukkalan ohikulkutie MAL-sopimus

59 MAL-aiesopimukseen Liikenteen infrastruktuuri ja Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät liikenneinfrastruktuurihankkeet, niiden kustannusarvio ja hankkeen eteneminen Liikenteen infrastruktuurihanke X = Hanke sisältyy Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi, syksy 2014 Kustannusarvio Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen, 1. vaihe Valtio 32 M, Helsinki 28 M Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 1. vaihe (X) E18, Kehä III:n Kehittäminen, 2. vaihe 150 M Valtio 82 M Vantaa 29 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 60 M 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: Pisara-rata (x) Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe 1064 M 215 M 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalla aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen E18, Kehä III:n kehittäminen Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Espoon kaupunkirata Kustannusarvio 116 M Kustannusarvio 154 M Länsimetron jatke (x) Östersundomin metro Raide-Jokeri Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa Ruskeasannan asema toteuttaminen Kustannusarvio 225 M (Espoon keskus) tai 265 M (Kauklahti)

60 Liikenteen infrastruktuuri Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät muut liikennehankkeet ja niiden eteneminen Muut liikenteen hankkeet Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeisteistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. KUHA -rahoitusjärjestelmän ja - hankekokonaisuuden toteuttaminen vuosina Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään. 60

61 Liikenteen infrastruktuuri Liikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet MAL-aiesopimuksessa

62 Lisätiedot: Ympäristöneuvos Pekka Normo, Aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Ympäristöministeriö Puh

63 Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat Asuntotuotannon lainoitusta ja avustuksia koskevat tiedot: ARA Kaavavarantotiedot: HSY:n SeutuRAMAVA ja KUUMA-kunnat Yhteisen maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian 2025 sekä HLJ 2015:n tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELYkeskus 63

64 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat Asuntotuotanto Helsingin seudulla aiesopimuskaudella asunnot Alue asunnot yhteensä kerrostaloasunnot asunnot pientaloissa ARA-vuokraasunnot yhteensä normaalit ARAvuokraasunnot yhteensä erityisryhmien ARA-vuokraasunnot yhteensä asumisoikeusasunnot yhteensä markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä lyhyen korkotuen vuokraasunnot yhteensä vuokra-asunnot, joille myönnetty valtion takauslaina yhteensä vapaa-rahoitteiset vuokra-asunnot yhteensä omistusasunnot yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä asunnot suhteessa tavoitteisiin Alue Tuotantotavoite yhteensä asunnot yhteensä Toteutuma % ARA-tavoite yhteensä ARA-vuokraasunnot yhteensä asumisoikeusasunnot yhteensä ARA-tavoitteen toteutuma asuntoja* ARA-tavoitteen toteutuma % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä * KUUMA-kunnissa ARA-tavoitteen toteutumassa huomioidaan asumisoikeusasuntoja toteutuneen ARA-vuokratuotannon suhteessa

65 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat asunnot 2012 Alue asunnot yhteensä kerrostaloasunnot asunnot pientaloissa ARA-vuokraasunnot yhteensä normaalit ARAvuokraasunnot erityisryhmien ARA-vuokraasunnot asumisoikeusasunnot markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä lyhyen korkotuen vuokraasunnot vuokra-asunnot, joille myönnetty valtion takauslaina** vapaa-rahoitteiset omistusasunnot vuokra-asunnot Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä ** Vain vuosina asunnot 2013 Alue asunnot yhteensä kerrostaloasunnot asunnot pientaloissa ARA-vuokraasunnot yhteensä normaalit ARAvuokraasunnot erityisryhmien ARA-vuokraasunnot asumisoikeusasunnot markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä lyhyen korkotuen vuokraasunnot vuokra-asunnot, joille myönnetty valtion takauslaina vapaa-rahoitteiset omistusasunnot vuokra-asunnot Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä ** Vain vuosina

66 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat asunnot 2014 Alue asunnot yhteensä kerrostaloasunnot asunnot pientaloissa ARA-vuokraasunnot yhteensä normaalit ARAvuokraasunnot erityisryhmien ARA-vuokraasunnot asumisoikeusasunnot markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä lyhyen korkotuen vuokraasunnot vuokra-asunnot, joille myönnetty valtion takauslaina vapaa-rahoitteiset omistusasunnot vuokra-asunnot Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä asunnot 2015 Alue asunnot yhteensä kerrostaloasunnot asunnot pientaloissa ARA-vuokraasunnot yhteensä normaalit ARAvuokraasunnot erityisryhmien ARA-vuokraasunnot asumisoikeusasunnot markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä lyhyen korkotuen vuokraasunnot vuokra-asunnot, joille myönnetty valtion takauslaina vapaa-rahoitteiset omistusasunnot vuokra-asunnot Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä

67 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat Aloitetut asunnot 2015 Alue Aloitetut asunnot yhteensä Aloitetut kerrostaloasunnot Aloitetut asunnot pientaloissa Aloitetut ARAvuokraasunnot yhteensä Aloitetut normaalit ARAvuokraasunnot Aloitetut erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Aloitetut asumisoikeusasunnot Aloitetut markkinahinnoitellut vuokra-asunnot yhteensä Aloitetut lyhyen korkotuen vuokraasunnot Aloitetut vuokraasunnot, joille myönnetty valtion takauslaina Aloitetut vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Aloitetut omistusasunnot Myönnetyt rakennusluvat (asuntojen lukumäärä) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä

68 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat Asemakaavoitus asumiseen Helsingin seudulla aiesopimuskaudella Alue Kerrosalatavoite yhteensä Voimaan tullut uusi kerrosala yhteensä Voimaan tulleesta kerrosalasta laskettu toteutuma % Hyväksytty uusi kerrosala yhteensä Hyväksytystä kerrosalasta laskettu toteutuma % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä

69 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat Asemakaavoitus asumiseen 2012 Asemakaavoitus asumiseen 2013 Alue Voimaan tullut uusi asumisen kerrosala kem² Hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asumisen kerrosala kem² Alue Ehdotuksena nähtäville asetettujen asemakaavojen sisältämä uusi asuinkerrosala kem² Voimaan tullut uusi asumisen kerrosala kem² Hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asumisen kerrosala kem² Ehdotuksena nähtäville asetettujen asemakaavojen sisältämä uusi asuinkerrosala kem² Espoo Espoo Helsinki Helsinki Kauniainen Kauniainen Vantaa Vantaa PKS yhteensä PKS yhteensä Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kirkkonummi Kirkkonummi Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Vihti Vihti KUUMA yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä Helsingin seutu yhteensä

70 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot, asuntotuotanto ja uusi asumisen kerrosala aiesopimuskaudella HSY Lähde: Helsingin seudun kunnat Asemakaavoitus asumiseen 2014 Asemakaavoitus asumiseen 2015 Alue Voimaan tullut uusi asumisen kerrosala kem² Hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asumisen kerrosala kem² Alue Ehdotuksena nähtäville asetettujen asemakaavojen sisältämä uusi asuinkerrosala kem² Voimaan tullut uusi asumisen kerrosala kem² Hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asumisen kerrosala kem² Ehdotuksena nähtäville asetettujen asemakaavojen sisältämä uusi asuinkerrosala kem² Espoo Espoo Helsinki Helsinki Kauniainen Kauniainen Vantaa Vantaa PKS yhteensä PKS yhteensä Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kirkkonummi Kirkkonummi Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Vihti Vihti KUUMA yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yhteensä Helsingin seutu yhteensä