Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusmenettely valtion kanssa

Transkriptio

1 Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusmenettely valtion kanssa Matti Vatilo Ympäristöministeriö Tampere

2 Kaupunkiseutujen kehittämisen haasteita Elinvoima ja kilpailukyky Miten otetaan käyttöön seudun koko kehityspotentiaali ja kaikki resurssit? Osaoptimointi vs. seudun kokonaisetu Yhdyskuntarakenne Miten ohjataan seudun kokonaisrakennetta ja estetään sen hajautumista? Seudun eri osien ominaispiirteiden tunnistaminen! Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Miten mahdollistetaan kansalaisten arjen sujuvuus ja hillitään samalla ilmastonmuutosta? Matka-ajat, matkaketjut, kulkutavat! Asuminen ja asuntomarkkinat Miten varmistetaan kohtuuhintainen asuminen ja tarvetta vastaava, riittävä asuntotuotanto? Seutulähtöinen asuntopolitiikka! Kansainvälistyminen Miten tuetaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta voimavarana? Sosiaalinen kestävyys ja segregaatio Miten vahvistetaan ihmisten omaehtoista elämänhallintaa ja estetään alueellinen, etninen ja sosiaalinen eriytyminen? Teknologia Osataanko hyödyntää digitalisaation, mobiiliteknologian ja ICT:n mahdollisuudet? Paljon uudistuksia meneillä!

3 Valtion tavoitteet kaupunkiseutujen MAL-yhteistyössä Kaupunkiseudun kokonaisedun edistäminen pitkäjänteisesti ja käytettävissä olevia resursseja vaikuttavasti kohdentaen, seudun kuntien sitouttaminen seudun kokonaisetua palvelevien tavoitteiden toteuttamiseen Kansallisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaminen, esim. energia- ja ilmastopolitiikka, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinvoima, kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen, sosiaalinen kestävyys, tuottavuusloikka Toimiva ja ratkaisulähtöinen vuoropuhelu sopimusseutujen kehittämistarpeista MAL-asioihin vaikuttavien tahojen kesken, luottamuksen vahvistaminen

4 Kytkennät muihin prosesseihin Kaavoitus: maakunta- ja yleiskaavat alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjaajina, asemakaavoitus asuntotuotantoedellytysten mahdollistajana Muu suunnittelu ja kehittäminen: kunta- ja kaupunkiseutustrategiat, rakennesuunnitelmat, liikennejärjestelmäsuunnitelmat Valtion suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit: budjettija kehysprosessit, ohjelmat ja strategiat, julkisen hallinnon kehittäminen, digitalisaatio

5 MAL-yhteistyö parhaimmillaan Konkretisoi kumppanuuksien ja vuoropuhelun tärkeyttä seudun päätöksenteossa luo uudenlaista hallinto- ja päätöksentekokulttuuria Vahvistaa kaupunkiseudun kuntien keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin Lisää ymmärrystä seudun ja valtion välillä Parantaa kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä MAL-asioissa Selkeyttää keskeisten MAL-hankkeiden priorisointia Monipuolistaa kaupunkipolitiikan työkalupakissa aluekehittämisen keinovalikoimaa

6 Mutta jos mättää Sitoutumisessa puutteita puolin ja toisin Kaupunkiseudun kunnilla keskinäistä epäluottamusta, kuntien välillä kulttuurieroja päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa Kuntien väliset ristiriidat tai näkemyserot jätetään ratkaisematta päättämättömyys on myös päätös! Työläs valmisteluprosessi uuvuttaa Kytkennät muuhun päätöksentekoon joskus epäselviä Ketteryydelle ja tilannejoustolle ei aina riittävästi tilaa Toteuttamisen edellytysten pohdinta jää puolitiehen

7 Sipilän hallitusohjelma ja MAL sopimukset Hallitusohjelma: Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen. Hallituksen toimintaohjelmassa MAL-sopimukset ovat osa kilpailukyky-kärkihanketta

8 Sopimusten tausta Sopimusneuvottelut käytiin kunkin kaupunkiseudun kanssa edellisen kauden aiesopimusten pohjalta Valtioneuvoston periaatepäätös kaupunkien ja kasvuvyöhykkeiden kasvusopimuksista ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista MAL-sopimusmenettely koskee Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutuja. Sopimukset räätälöity kaupunkiseutukohtaisesti MAL-sopimukset vuosille allekirjoitettiin

9 Sopimusten ydin MAL-sopimusten tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle ja liikenteeseen kohdistettujen ja joukkoliikennettä tukevien investointien täysimääräiselle hyödyntämiselle edistetään uusien liikennepalvelujen syntymistä henkilöja tavaraliikenteessä. 9

10 MAL-organisoituminen MAL-sopimusmenettelyn kehittäminen Valtio-osapuolen ryhmä vs. kuntien/seutujen tavoitteet Helsingin seudun MAL-sopimus MAL MAL projektiryhmä Tampereen seudun MALsopimus Oulun seudun MALsopimus Turun seudun MAL-sopimus MAL-sopimuksen seuranta - Seurantakokous kerran vuodessa - Seurantasihteeristö - HSY seuraa MAL 2019 suunnitelma MAL-neuvottelukunta - Maankäyttö ja asuminen HSL Liikenne - MAL 2019 projektiryhmä koordinoi Seurantakokous kauden lopussa, väliseuranta vuosittain Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

11 Tampereen seudun MAL-sopimus Sopimuskauden asuntotuotantotavoite on yhteensä n asuntoa, mistä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon osuus on yhteensä 25 %. - Tampereella osuus on 30 %, Orivedellä 10 %, Vesilahdella 5 % ja muissa kunnissa 17 %. Liikenteen kärkihanke on raitiotie, jonka rakentamista valtio tukee 71 M :lla. Tampereen kaavoituksesta merkittävä osa kohdistuu raitiotien vaikutusalueelle Valtion tuki pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin 5 milj. euroa Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki seudulle 8,2 milj. euroa sopimuskaudella. Valtio tukee täydennysrakentamista kunnallistekniikkaavustuksin

12 Miltä tulevaisuus näyttää? Nykyiset MAL-sopimukset voimassa vuoden 2019 loppuun saakka, sopimusten toteutumista seurataan yhteisesti sovituilla indikaattoreilla korjausliikkeitä tarvittaessa Uuden sopimuskierroksen valmistelu käynnistymässä, tavoitteena sitoutumisen vahvistaminen puolin ja toisin Sopimusten sisällön laajentamiseen aloitteita: esimerkiksi palvelurakenne, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, energiakysymykset, kestävä rakentaminen jne. Sopimuksilla ei ole lainsäädännöllistä perustaa, jota on pidetty tähän saakka tarkoituksenmukaisena - onko niin jatkossakin? Maakuntauudistuksen toteutumisen (2020) vaikutukset seuraavan sopimuskierroksen sisältöön ja osapuoliin toistaiseksi avoimia Verkottumismahdollisuuksien hyödyntäminen (Asemanseudut. Kestävän kaupunkikehittämisen ohjelma jne.)

13 MAL-kaupunkiseutuyhteistyö kestävän kaupunkikehityksen ohjelman osana?

14 Kiitos!