Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti I

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti I Helsingin seudun MAL-aiesopimussihteeristö Tilannekatsaus

2 Seurantaraportin kokoaminen ja toimitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Seutu- ja ympäristötieto, asumisen asiantuntija Miliza Ryöti Kuntakyselyt, seudulliset paikkatietoaineistot ja analyysit Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, seututietoasiantuntija Heikki Levola, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen, erityisasiantuntija Arja Salmi, paikkatietoasiantuntija Katri Eerola, projektipäällikkö Sirpa Joukainen Uudenmaan liitto: kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, paikkatietosuunnittelija Mika Laitinen, suunnittelija Jouni Suominen Helsingin seudun liikenne HSL: liikennesuunnittelija Tuire Valkonen Raportin valmisteluun osallistunut seurantatietoyöryhmä Puheenjohtaja: tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY. Sihteeristö: tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, HSY sekä kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, Uudenmaan liitto Jäsenet: Asuntopäällikkö Anne Savolainen, Espoon kaupunki Yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäkinen, Helsingin kaupunki Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupunki Maankäyttöjohtaja Merja Vikman-Kanerva, Keravan kaupunki Ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suunnittelupäällikkö Maarit Saari, Uudenmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Riitta Tornivaara-Ruikka, Uudenmaan ELY-keskus Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, ympäristöministeriö Liikenteen osion valmistelusta vastaa HSL:n HLJ-prosessi yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. 1

3 Sisällys A ASUNTOTUOTANTOA JA ASUNTOTUOTANNON RAHOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 6 A1. ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄ, HALLINTAMUOTO JA SIJAINTI... 6 A2. ASUMISEN ENSISIJAISTEN KOHDEALUEIDEN TOTEUTUMINEN A3. ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN ARAN RAHOITUS JA AVUSTUKSET A4. VALTION JA VALTIONYHTIÖIDEN HALLINNASSA OLEVIEN MAA-ALUEIDEN INVENTOINTI A5. MUUT ASUNTOTUOTANTOON VAIKUTTAVAT TOIMENPITEET B. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT B1. KUNTIEN TOIMENPITEET RAIDE- JA JOUKKOLIIKENNETTÄ TUKEVIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen kohdealueille Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen saavutettavuusvyöhykkeille Hajarakentaminen Helsingin seudulla Aihealueen kartat B2. VALTION TOIMET RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSMAAN KOROTETUN KIINTEISTÖVERON ALARAJAN NOSTAMISEKSI C. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA JA KAAVOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT C1. KAAVOITUS ASUMISEEN Asumisen uuden kerrosalan tuotanto Asumisen koko kaavavaranto vuoden 2012 lopussa Asumisen kaavavarannon omistajat vuoden 2012 lopussa Varantotilanne asumisen ensisijaisilla kohdealueilla vuoden 2012 lopussa C2. SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA SEN YHTEENSOVITTAMINEN HLJ 2015:N KANSSA C3. VALTION JA KUNTIEN MUUT TOIMENPITEET KAAVOITUKSEN KEHITTÄMISEKSI JA YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN HILLITSEMISEKSI D LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT D1. JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS JA PALVELUTASO Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella ja muulla Helsingin seudulla Joukkoliikenteen palvelutason kehitys Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella D2. JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA YHDYSKUNTARAKENNE Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Saavutettavuuden kehitys kestävillä kulkumuodoilla Uuden asuntotuotannon sijoittuminen saavutettavuuden kannalta hyville vyöhykkeille D3. LIITYNTÄPYSÄKÖINTI Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman toteutuminen Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta sopiminen D4. JALANKULKU JA PYÖRÄILY Pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien toteutuminen D5. LIIKENTEEN HALLINTA Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden toteutuminen

4 E LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT E1. LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUS Liikenneinvestointien rahoitustason kehitys ja rahoituksen kohdentuminen eri toimenpidekokonaisuuksille ja liikennemuodoille E2. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISHANKKEIDEN PRIORISOINNIN TOTEUTUMINEN Maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen E3. RAIDELIIKENTEEN TOIMINTAVARMUUS JA TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTOIMET Raideliikenteen toimintavarmuuden parantaminen Tie- ja katuverkon kehittämistoimet bussi- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi E4. KUHA-RAHOITUSJÄRJESTELMÄ JA -HANKEKOKONAISUUS KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteutuminen ja kehittäminen E5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET AIESOPIMUSKAUDELLA Infrastruktuurin kehittämishankkeiden suunnittelutilanne, päätökset, rahoitus ja toteutuminen E6. KÄRKIHANKKEET, JOIDEN TOTEUTTAMISEEN VALTIO SITOUTUU AIESOPIMUSKAUDEN JÄLKEEN Infrastruktuurin suunnitteluhankkeiden eteneminen E7. HANKKEET, JOIDEN SUUNNITTELUVALMIUTTA VALTIO EDISTÄÄ SEURAAVALLE AIESOPIMUSKAUDELLE Infrastruktuurin hankkeiden suunnitteluvalmius

5 Johdanto Seurattavat aihealueet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa aiesopimussihteeristö. Tiedon kokoamista, yhteensovittamista ja raportointia varten aiesopimussihteeristö perusti seurantatietoryhmän, joka koostuu sopijaosapuolista ja tiedon tuottajista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Uudenmaan liitto (UL) vastaavat osaltaan seuranta-aineiston kokoamisesta ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seurannasta ja raportoinnista aiesopimussihteeristölle. HSY vastaa yhteisten seurantaraporttien kokoamisesta aiesopimussihteeristölle, joka hyväksyy raportit seurantakokoukselle esitettäviksi. Aiesopimuksen mukaisesti seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden sopimuksessa mainittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen, jotka koskevat: yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja joukkoliikenteen edistämistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista asuntomarkkinoiden toimivuutta asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämiä toimenpiteitä kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista Toteutumista seurataan 47 indikaattorin avulla. Indikaattorit ja niiden kuvaamat aihealueet on jaettu viiteen pääryhmään seuraavasti: A. Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen B. Olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen C. Maankäytön suunnittelu D. Liikennepalvelut E. Liikenteen infrastruktuuri Kunkin indikaattorin seuranta-aikataulu on määritelty aiesopimussihteeristön hyväksymässä seurantasuunnitelmassa. Osa indikaattoreista raportoidaan vuosittain ja osaa tarkastellaan aiesopimuskauden lopuksi koottavassa laajemmassa seurantaraportissa. 4

6 Seurantajakso 2012 Aineistot Seurantaraportti käsittelee vuotta Nykyinen MAL-aiesopimus tuli voimaan , mutta seurannan jatkuvuuden ja ajallisen vertailukelpoisuuden vuoksi on päädytty käsittelemään vuotta 2012 kokonaisuudessaan. Tällä varsin suppealla seurantajaksolla toteutunut asuntotuotanto perustuu pitemmän ajanjakson aikana luotuihin toteutusedellytyksiin ja lainvoimaistuneiden asemakaavojenkin osalta takana on yleensä useiden vuosien työ. Näin ollen vuoden 2012 asuntotuotanto ja toteutunut kaavoitus kuvaavat pääosin edellisen, vuosina voimassa olleen aiesopimuksen toimenpiteiden toteutumista, eikä niiden perusteella voida vielä arvioida nykyisen MAL-aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista. Asuntotuotannon ja kaavoituksen tiedot on kerätty MAL-aiesopimuskunnista HSY:n ja Uudenmaan liiton toimesta kuntakyselyin ja KUUMA-alueelta lisäksi täydentävin haastatteluin. Rakennusmaavarantotiedot perustuvat pääkaupunkiseudun osalta HSY:n ylläpitämän Seudullisen perusrekisterin tiedoista tuotettavaan paikkatietoaineistoon, SeutuRAMAVAan ja KUUMA-alueen osalta kuntien asiantuntija-arvioihin. Asuntotuotannon rahoituksen sekä investointi- ja infra-avustusten tiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn aineistoihin. Rakentamattoman rakennusmaan kiinteistöverotusta koskevat tiedot sekä valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden inventointia koskevat tiedot perustuvat valtiovarainministeriön valmisteluun. HSL:n HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osion valmistelusta. Liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seuranta perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) seurantaan. HLJ-toimikunta ohjaa HLJ-seurantaa ja MAL-seurannan liikenteen osion valmistelua. Raportissa keskitytään pääosin seudullisiin tarkasteluihin. Liiteaineistossa on yksityiskohtaisempia taulukkotarkasteluja. 5

7 A Asuntotuotantoa ja asuntotuotannon rahoitusta kuvaavat indikaattorit A1. Asuntotuotannon määrä, hallintamuoto ja sijainti Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi. (Aiesopimus s.5) ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2 500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. (Aiesopimus s.5) Lisäksi aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. (Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirja) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Kuvio 1. Valmistuneet asunnot Helsingin seudulla Vuonna 2012 valmistui yhteensä asuntoa, mikä on noin asuntoa enemmän kuin edellisten kymmenen vuoden jaksolle laskettu keskimääräinen vuosituotanto (8 800 as/v). Lähde: Tilastokeskus 2012 ja Helsingin seudun kunnat

8 Helsingin seudulla valmistui vuonna 2012 yhteensä asuntoa, mikä vastaa 92 % laskennallisesta vuositavoitteesta. ARA-vuokra-asuntoja valmistui seudulla yhteensä (19,7 % kokonaistuotannosta), mikä vastaa 91 % ARA-vuokra-asuntojen laskennallisesta vuositavoitteesta. Alue ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarah. Vuokraasunnot Vapaarah. Omistusasunnot Valmist. asunnot yhteensä Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu yht Taulukko 1. Helsingin seudulla valmistuneet asunnot hallintamuodoittain. Lähde: Helsingin seudun kunnat. Kuvio 2. Hallintamuotojakaumat vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta alueittain. KUUMA-kunnissa vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon osuus on hallitseva. Pääkaupunkiseudullakin sen osuus on muita hallintamuotoja suurempi, mutta hallintamuotojakauma muutoin tasaisempi. Lähde: Helsingin seudun kunnat. 7

9 Alue Valmistuneen tuotannon laskennalliset toteutumat, % Asuntotuotannon totetuma, % (2012) ARA-vuokratuotannon toteutuma, % (2012) ARAtuotannon toteuma, % (KUUMA)* Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu yht Taulukko 2. Toteutumat on laskettu suhteuttamalla valmistunut asuntotuotanto aiesopimuksessa määriteltyihin keskimääräisiin vuositavoitteisiin, jotka ovat asuntoa yhteensä, joista ARA-vuokra-asuntoa. KUUMA-kuntien osalta ARA-vuokratuotannon toteutuma on laskettu myös huomioiden asumisoikeusasunnot siten, kuin aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu (ks. tavoitteet ja toimenpiteet edellisellä sivulla). Lähde: Helsingin seudun kunnat Helsingin seudulla käynnistyi vuonna 2012 yhteensä asunnon rakentaminen. ARA-vuokraasuntojen aloituksia seudulla oli yhteensä (19,3 % alkaneesta kokonaistuotannosta). Valmistuneista ARA-vuokra-asunnoista 48 % (1 100 asuntoa) oli erityisryhmille tarkoitettuja. Alkaneesta ARA-vuokra-asuntotuotannosta vastaavat luvut ovat 34 % (698 asuntoa). Erityisryhmien asuntoihin on luettu mm. asunnottomille, vammaisille ja kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarkoitetut asunnot, vanhusten palveluasunnot sekä opiskelija- ja nuorisoasunnot. Vuonna 2012 Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yhteensä asunnolle. Vuonna 2013 seudulla arvioidaan valmistuvan asuntoa, mikä vastaisi 85 % laskennallisesta vuositavoitteesta. ARA-vuokra-asuntoja vuonna 2013 valmistuvaksi arvioiduista asunnoista on (20,6 %), mikä vastaisi ARA-vuokra-asuntotuotannon laskennallisen vuositavoitteen 88 % toteutumaa. Asuntotuotannon kunnittaiset luvut taulukkomuodossa ovat raportin liitteissä. Asuntotuotantoa kuvataan seuraavilla sivuilla kuvioissa ja kartoissa: Kuviot 3-4. Helsingin seudulla alkaneet ja valmistuneet asunnot kunnittain 2012 ja vertailujaksolla Kartta 1. Valmistuneet asunnot 2012 kunnittain hallintamuodon mukaan Kartta 2. Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot

10 Kuviot 3-4. Helsingin seudulla alkaneet ja valmistuneet asunnot kunnittain 2012 ja vertailujaksolla Lähde: Helsingin seudun kunnat. 9

11 Kartta 1. 10

12 Kartta 2. 11

13 A2. Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen raportoidaan jäljempänä yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuvaavien indikaattorien yhteydessä. A3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn rahoitus ja avustukset Aiesopimuksen toimenpiteet Valtio varmistaa osaltaan aiesopimuksen mukaisen ARA-tuotannon rahoituksen riittävyyden. (Aiesopimuksen toimenpide 4) Valtio osoittaa ns. infra-avustusta vähintään 7,5 milj. euroa/vuosi vuodesta 2013 alkaen aiesopimuksessa osoitettujen asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. (Aiesopimuksen toimenpide 9) Toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn korkotukilainojen myöntövaltuudesta osoitettiin vuonna 2012 Helsingin seudulle 510,4 miljoonaa euroa (51,8 % koko maahan myönnetystä summasta) kaikkiaan ARA-vuokra-asunnon ja 585 asumisoikeusasunnon rakentamiseen. Korkotukivaltuutta käytettiin kaikkiaan 985,7 miljoonaa euroa (96 % valtuudesta). Kuvio 5. ARAn korkotukilainapäätökset (asuntoina, lkm) uudistuotantoon Helsingin seudulla kunnittain. Ympyrädiagrammissa seudun osuus koko maan lainapäätöksistä vuonna 2012 asuntojen lukumääristä laskettuna. Lähde: ARA

14 Kuvio 6. ARAn investointiavustukset (asuntoina, lkm) Helsingin seudulle kunnittain ja käsittelyvaiheen mukaan vuonna Helsingin osuus esitetään erillisessä ympyrädiagrammissa sen muuta seutua suuremman mittakaavan vuoksi. Lähde: ARA Kuvio 7. Ns. infra-avustukset Helsingin seudulle vuosina Ympyrädiagrammissa Helsingin seudun osuus kaikista avustusta saaneista alueista vuosina Lähde: ARA

15 Investointiavustuksia myönnettiin vuonna 2012 kaikkiaan 109 miljoonaa euroa koko maahan (myöntövaltuutta vastaten). Helsingin seudun osuus oli 25,3 miljoonaa euroa (23,3 %). Ns. infra-avustusta myönnettiin vuonna 2012 kaikkiaan 10 miljoonaa euroa, josta Helsingin seudun osuus oli 6,7 miljoonaa euroa (67 %). Aiesopimuksessa tarkoitettua, ensisijaisille kohdealueille suunnattua, infra-avustusta ei myönnetty vielä vuonna Kuvio 8. ARAn rajoituksista vapautuneet 2012 ja vapautuvat 2013 asunnot Helsingin seudulla. Vuosina ARAn käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuu Helsingin seudulla yhteensä vanhaa ARA-vuokra-asuntoa. ARAn rajoituksista vapautumisen jälkeen omistajalla ei enää ole velvoitetta periä asunnoista ns. omakustannusvuokraa tai säilyttää asuntoja vuokraasuntokäytössä. Vertailun vuoksi rajoituksista vapautuvien asuntojen lukumäärä voidaan suhteuttaa samana ajanjaksona valmistuviin uusiin ARA-vuokra-asuntoihin, joita Helsingin seudun kunnista saatujen tietojen mukaan on Uusien asuntojen ja suurimman mahdollisen poistuman välinen erotus on vain 180 vuokra-asunnon verran vuodessa. 14

16 A4. Valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien maa-alueiden inventointi Aiesopimuksen toimenpiteet Valtiovarainministeriön johdolla inventoidaan kaikki valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevat maa-alueet Helsingin seudulla. Valtion tai valtionyhtiöiden tarpeista vapautuvat, asuntotuotantoon soveliaat ja aiesopimuksen tavoitteiden mukaiset maa-alueet luovutetaan kunnille kohtuulliseen hintaan. Luovutuksen ehdoksi asetetaan, että kunnat kaavoittavat valtion luovuttamille alueille kohtuuhintaista asumista. (Aiesopimuksen toimenpide 2) Toimenpiteiden toteutuminen Valtiovarainministeriö on ( ) pyytänyt valtion virastoja ja liikelaitoksia luetteloimaan niiden omistajahallinnassa olevat valtion maa-alueet sekä maanvuokra- tai muut vastaavat käyttöoikeudet Helsingin seudulla siten, että inventointi kattaa Helsingin seudun MALaiesopimukseen kuuluvat kunnat. Inventointiin pyydettiin sisällyttämään sellaiset valtion ei-strategiset (myytävissä olevat) kiinteistöt, määräalat tai vuokra- tms. oikeudet, joiden pinta-ala on yli m 2 ja joilla on asemakaavassa asuntorakentamiseen osoitettua käyttämätöntä rakennusoikeutta enemmän kuin 250 k-m 2 tai jotka yleiskaavoituksen perusteella ovat osoitettavissa asuntorakentamiseen soveltuviksi alueiksi tai joiden yleiskaavan puuttuessa muutoin voidaan arvioida soveltuvan osin tai kokonaan asuntorakentamiseen. Vastaavat tiedot valtionyhtiöiden kiinteistöomistuksista pyydettiin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta sekä niiltä ministeriöiltä, joilla on omistajaohjauksessaan ns. erityistehtäväyhtiöitä. Valtiovarainministeriö on ( ) pyytänyt Helsingin seudun kuntia täsmentämään kokoamastaan inventointitaulukosta ilmenevien alueiden kaavatilanteen tarkoituksenaan saada ajantasainen tieto siitä, millä alueilla kaavoitus sallisi mahdollisen asuntotuotannon jo nyt ja millä alueilla kaavamuutokset olisivat tarpeellisia. 15

17 A5. Muut asuntotuotantoon vaikuttavat toimenpiteet Muut asuntotuotantoon vaikuttavat toimenpiteet raportoidaan aiesopimuskauden lopussa. Aiesopimuksen toimenpiteen 6 osalta (käynnistetään hanke, jossa yhteistyössä sopijaosapuolten kesken selvitetään kohtuuhintaisen asuntorakentamisen kilpailun tehostamista mm. kuntien tilaaja- ja hankintatointa kehittämällä) voidaan todeta, että KUUMA-kunnat ovat käynnistäneet aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa edellytetyn selvityksen. Selvitystä koskeva allekirjoituspöytäkirjan kirjauksen mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMAkunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Valmisteilla oleva KUUMA-kuntien selvitys on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe, lähtötietojen keruu ja selvityshenkilön ehdotukset, on valmistumassa toukokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käynnistyy toinen vaihe, jossa KUUMA-kunnat käsittelevät esille nostetut ehdotukset. Päätökset toimenpiteisiin sitoutumisesta tehdään ko. kunnissa vuoden 2013 loppuun mennessä. 16

18 B. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuvaavat indikaattorit B1. Kuntien toimenpiteet raide- ja joukkoliikennettä tukevien alueiden käyttöönottamiseksi ja täydennysrakentamisen edistämiseksi Tässä yhteydessä raportoidaan myös asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen (osio A2), sillä näiden aihealueiden kehitystä voidaan kuvata samoilla indikaattoreilla. Asuntotuotannon ja kaavoituksen kohdentumista yhdyskuntarakenteessa tarkastellaan laskemalla niiden sijoittumista 1) ensisijaisille kohdealueille, 2) saavutettavuuden kannalta hyville alueille ja asuntotuotannon osalta vielä 3) edellisten ulkopuolelle mutta silti asemakaavoitetulle alueelle tai 4) asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle (hajarakentaminen). Aihealueeseen liittyvät myös joukkoliikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne (osio D2) sekä maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen (osio E2). Niitä käsitellään myös jäljempänä liikenteen indikaattorien yhteydessä. Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Asuntotuotanto kohdistetaan ensisijaisesti liitteessä esitetyille kohdealueille ja muilta osin yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille alueille aiesopimuksen tavoitteiden mukaisesti. (Aiesopimus s. 5) Kunnat tehostavat ensisijaisesti olemassa olevaan ja toteuttamisvaiheessa olevaan raide- tai muuhun joukkoliikenteen yhteyksiin tukeutuvien alueiden tai aiesopimuksessa mainittuihin liikenteen kehittämishankkeisiin tukeutuvien alueiden käyttöönottoa. (Aiesopimuksen toimenpide 8) Kunnat edistävät täydennysrakentamista lisäämällä mahdollisuuksien mukaan tonttien rakennusoikeuksia sekä mahdollistamalla rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia erityisesti vajaasti rakennetuilla alueilla. (Aiesopimuksen toimenpide 11) Sopimusosapuolet kehittävät seudun yhdyskuntarakennetta ja joukkoliikennejärjestelmää olemassa olevaan ja rakenteilla olevaan raideliikenneverkostoon ja sitä täydentävään linja-autoliikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikenteen linjastorakennetta kehitetään panostaen runkoverkkoon, solmupisteisiin ja joukkoliikenteen etuisuuksiin. (Aiesopimuksen toimenpide 16) Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita. Pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä (KUHA -rahoitusjärjestelmä ja -hankekokonaisuus) tehostetaan ja parannetaan nykyisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja asuntotuotannon edellytyksiä. (Aiesopimuksen toimenpide 20) 17

19 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen kohdealueille Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 72 % (8 328 asuntoa) ja aloitetusta asuntotuotannosta 76 % (8 126 asuntoa). Lainvoimaistuneesta asuntokerrosalasta ensisijaisille kohdealueille sijoittui 82 % ( k-m 2 ). Kunnan hyväksymästä asuntokerrosalasta ensisijaisille kohdealueille sijoittui 90 % ( k-m 2 ). Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 2012 lopussa koko seudulla yhteensä 8,8 miljoonaa k- m 2 asuntorakentamisen varantoa. Siitä 6,9 miljoonaa k-m 2 oli pääkaupunkiseudulla ja 1,9 miljoonaa k-m 2 KUUMA-kunnissa. Kerrostalorakentamisen varantoa oli seudulla yhteensä 2,8 miljoonaa k-m 2. (ks. myös kartta 6 osiossa C). Pääkaupunkiseudulla valtaosa kerrostalovarannoista 78 % (1,8 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi ensisijaisilla kohdealueilla. Tyhjistä kerrostalotonteista 89 % (1,5 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi kohdealueilla. Pääkaupunkiseudun pientalorakentamisen varannoista suurin osa (60 % ja 2,8 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi kohdealueiden ulkopuolella. Myös KUUMA-alueen osalta suurin osa varannoista sijaitsee kohdealueilla, mutta alueelta ei ole riittävän tarkkaa aineistoa varantojen kohdentumisen laskemiseksi. Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen saavutettavuusvyöhykkeille Alueiden saavutettavuuden tarkasteluun on olemassa erilaisia vyöhykemenetelmiä, mm. HSL:n kehittämä SAVU-saavutettavuustarkastelu ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämä UrbanZone -vyöhyketarkastelu (UZ). Menetelmät perustuvat 250 x 250 metrin ruutuihin. Menetelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran ja kuvaavat yhdyskuntarakennetta hieman eri ajankohtina. Periaatteena menetelmissä on, että kullekin ruudulle on määritelty ominaisuudet tai profiilit sen sijainnin, kaupan ja työpaikkojen tarjonnan ja liikkumismahdollisuuksien perusteella. MAL-seurannassa on sovellettu molempia menetelmiä ja niiden väliset eroavuudet on pyritty huomioimaan. SAVU-saavutettavuustarkastelun (HLJ 0+) mukaisesti kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille (vyöhykkeet I-III) sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 70 % (8 020 asuntoa), alkaneesta 70 % (7 465 asuntoa) ja uudesta lainvoimaistuneesta asuntokerrosalasta 31 % ( k-m 2 ). (ks. kartta 4) UZ-tarkasteluun valittiin keskustojen ja alakeskusten jalankulku- pyöräily ja joukkoliikennevyöhykkeet. Niille sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 42 % (4 18

20 820 asuntoa), alkaneesta 41 % (4 349 asuntoa) ja uudesta lainvoimaisesta asuntokerrosalasta 20 % ( k-m 2 ). SAVU- ja UZ-tarkasteluista saatuja prosenttiosuuksia vertailtaessa nähdään, että UZ-tarkastelulla saavutettavuudeltaan hyviksi arvioiduille alueille sijoittui pienempi osuus asuntotuotannosta ja uudesta lainvoimaistuneesta kerrosalasta kuin SAVU-tarkastelulla, ja tarkastelussa KUUMA-kuntien asuntotuotanto näyttäytyi paremmin saavutettavana kuin SAVU-tarkastelussa. UZ-tarkastelu tuo siten esille sellaiset keskustat ja alakeskukset, joiden paikallinen saavutettavuus kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä on hyvä, vaikka seudullinen saavutettavuus perustuu pääosin yksityisautoiluun. Hajarakentaminen Helsingin seudulla Ensisijaisten kohdealueiden ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle (autolla tai pääosin autolla saavutettaville SAVU-vyöhykkeille VI-VII) valmistui 271 asuntoa. Koko seudun valmistuneesta tuotannosta se vastaa noin 2 prosenttia, mutta lähes 11 prosenttia niiden kuntien yhteenlasketusta tuotannosta, joissa hajarakentamisprosentti oli yli yhden. Asuntotuotannon aloituksista 183 asuntoa ja vuonna 2012 myönnetyistä rakennusluvista 413 sijoittui näille kohdealueiden ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolisille alueille. Aihealueen kartat Yhdyskuntarakenteen kehitystä sekä liikennehankkeiden suhdetta maankäytön suunnitteluun on kuvattu seuraavien sivujen kartoissa: Kartta 3. Aloitettu asuntotuotanto 2012, MAL-aiesopimuksen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue 2012 Kartta 4. Valmistunut asuntotuotanto: kerrostalo- ja pientaloasunnot 2012 ja SAVUsaavutettavuusvyöhykkeet Kartta 5. Kuntien vuoden 2012 kaavoitushankkeet, HLJ:n mukaiset vuonna 2013 käynnissä olevat liikenneinfrahankkeet sekä vuosille rahoituksen saaneet KUHA-hankkeet (ks. myös liikenteen osiot E4-E7) Katso myös muualla raportissa nämä kartat: Kartta 2. Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot 2012, MALaiesopimuksen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue 2012 Kartta 8. Kuntien asemakaavoittama asumisen kerrosala kaavavaiheittain ja SAVUsaavutettavuusvyöhykkeet 19

21 Kartta 3. Asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittunut asuntotuotanto on laskettu kuntien toimittaman paikkatietoaiheiston pohjalta. Joidenkin kuntien osalta puutteellisuudet paikkatietoaineistossa saattavat aiheuttaa vääristymää suhdelukuun. 20

22 Kartta 4. 21

23 Kartta 5. 22

24 B2. Valtion toimet rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajan nostamiseksi Aiesopimuksen toimenpide Tehostetaan rakentamattomien, valmiiden tonttien käyttöön ottoa nostamalla asuntotuotantoon tarkoitetun rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajaa. (Aiesopimuksen toimenpide 10) Toimenpiteen toteutuminen Asiaa koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan valtiovarainministeriön vero-osastolla. Kaavailujen mukaan kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14:ää pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään yhden prosenttiyksikön kunnassa sovellettavaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin, muutettaisiin siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin tulee olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön tavoitteena on, että esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokauden 2013 aikana. 23

25 C. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta kuvaavat indikaattorit C1. Kaavoitus asumiseen Aiesopimuksen toimenpide Kunnat sitoutuvat luomaan edellytykset kiintiönsä mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteutumiselle osoittamalla asemakaavoissa tarvittavan uuden rakennusoikeuden ja varmistamalla asemakaava-alueiden toteuttamisedellytykset. (Aiesopimuksen toimenpide 1) Toimenpiteen toteutuminen vuonna 2012 Asumisen uuden kerrosalan tuotanto 2012 Helsingin seudulla lainvoimaistui vuonna 2012 yhteensä k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Se vastaa 88 % koko seudun keskimääräisestä vuositavoitteesta. Seudun kuntien vuonna 2012 hyväksymissä asemakaavoissa uutta asumisen kerrosalaa oli kaikkiaan k-m 2 (suhteutettuna 104 % keskimääräisestä vuositavoitteesta). Siitä k-m 2 (44 %) lainvoimaistui saman vuoden aikana. Seudun kuntien lautakuntien ja vastaavien toimielinten vuonna 2012 hyväksymissä kaavaehdotuksissa uutta asumisen kerrosalaa oli kaikkiaan k-m 2. Siitä k-m 2 (73 %) oli vielä vuoden vaihteessa vailla valtuustojen hyväksyvää päätöstä. Asumisen koko kaavavaranto vuoden 2012 lopussa Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 2012 lopussa koko seudulla yhteensä 8,8 miljoonaa kerrosneliömetriä asuntorakentamisen varantoa. Siitä 6,9 miljoonaa k-m 2 oli pääkaupunkiseudulla ja 1,9 miljoonaa k-m 2 KUUMA-kunnissa. Kerrostalorakentamisen varantoa oli seudulla yhteensä 2,8 miljoonaa k-m 2. Nämä luvut vastaavat niin sanottua laskennallista kokonaisvarantoa. Pääkaupunkiseudulla lähteenä on HSY:n ylläpitämät SeutuRAMAVA-tiedot (helmikuu 2013). Uudenmaan liiton osalta tiedot perustuvat liiton kunnille tekemään kyselyyn. KUUMA-kuntien laskennallinen kokonaisvaranto vastaa arviolta kuuden vuoden rakentamistarvetta eli noin asunnon edellyttämää varantoa. KUUMA-kunnista on käytettävissä ainoastaan kokonaisvarantotieto, joten niiden osalta ei ole ollut mahdollista tarkastella lähemmin tyhjien tonttien varantoa tai maanomistusta. Pääkaupunkiseudun lainvoimaisissa asemakaavoissa oli tyhjien tonttien varantoa yhteensä 3,7 miljoonaa k-m 2. Karkeasti arvioiden se vastaa kerrostaloasunnon ja pientaloasunnon rakentamisen edellyttämää varantoa. Aiesopimuksen tavoitteeseen suhteutettuna tämä tarkoittaa 3,7 vuoden rakentamistarvetta. Laskennallisesti pääkaupunkiseudun tyhjien tonttien kaavavaranto riittäisi yli kuluvan aiesopimuskauden. Tonttien käyttöönoton edellytykset riippuvat monenlaisista seikoista, kuten tontin rakennettavuudesta sekä maanomistajan edellytyksistä ja halusta rakentaa. 24