RAKSAKYMPPI uutta ajattelua työturvallisuuteen



Samankaltaiset tiedostot
RAKSAKYMPPI käytännöksi

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA Yleistä Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Riskienarviointi...

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto Taisto Tontti

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Prioriteetti I, II tai III. Vastuuhenkilö: Menettely: Aikataulu:

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Sisäisen tarkastuksen ohje

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

tavoitteet ja seuranta Tiimipäällikkö Mika Liuhamo Turvalliset johtamiskäytännöt Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE

1 YLEISTÄ TYÖMAASUUNNITELMA... 8

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm:

Kohti Nolla tapaturmaa -ajattelu- ja toimintatapa parempaa työn hallintaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

OHJELMA S (I805401) AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Integrated Management System. Ossi Ritola

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Mitä on jokaisen vastuu?

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Parempaa työtä yhdessä toimimalla

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

LAATUSUUNNITELMAMALLI

Haavoittuvuusanalyysi

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA

Sisäisen tarkastuksen toimintasääntö. Hyväksytty , tarkastustoimikunta

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta Raportti valvonnan havainnoista

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen

LAATUSUUNNITELMAMALLI

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Riskiperusteisuus valvonnassa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

Transkriptio:

RAKSAKYMPPI uutta ajattelua työturvallisuuteen

Havaintoja turvallisuudesta 1. Turvallisuus on suhteellista. 2. Turvallisuutta havainnoidaan välillisesti. 3. Turvallisuus on kompromissi. 4. Turvallisuus on subjektiivista.

Määritelmiä Vaara tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen, ei toivotun tapahtuman Vaarantuminen vaaralle altistuminen tai vaaran vaikutusalueelle tuleminen Riski haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus kuvaa vaaran suuruutta Vahinko toteutunut riski Turvallisuus varmuus siitä, että vahinkoja ei esiinny eli vähäinen riski

Vahingon synty SUOJAUKSET YMPÄRISTÖ IHMISET Aukko turvatoimissa Virheellinen suoritus JOHTAMINEN ORGANISOINTI Virheitä lisäävät olosuhteet Puutteet organisaation toiminnassa Epäonnistuminen yrityksen johtamisessa J. Reason: "Managing the Management Risk: New approaches to Organisational Safety"

Vahinkojakauma (vahinkokartio) Vakavuus 0,1 % 1,6 % 4,7 % 93,6 % 1 10 30 600 Kriittinen vahinko Vakava vahinko Lievä vahinko Vaaratilanne Todennäköisyys

Mitä on turvallisuusjohtaminen? Turvallisuusjohtamisella luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä turvalliselle toiminnalle. Mitä ovat turvallisen toiminnan edellytykset? Mitä hyvä työturvallisuus (liikenneturvallisuus, vapaaajan turvallisuus jne.) edellyttää?

Työturvallisuuden edellytyksiä 1. Jämptiys, kuri 2. Tiedonkulku 3. Seuranta 4. Vastuu 5. Sitoutuminen 6. Jatkuva kehitys

Tapaturmatekijät Koneet ja laitteet Työympäristö 8 14 16 18 19 16 Materiaalit ja tuotteet Organisaation menettelytavat 2 2 2 46 48 54 1985 1990 (n=1077) 1991 1993 (n=491) 1994 1996 (n=428) Henkilö 14 11 12 Muut 6 7 6 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työpaikkakuolemat 1985 1996, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto1997

Tapaturmatekijät 2 Toimintatavat Käyttöohjeet, koneiden hankinta, kunnossapito Työohjeet Työnsuunnittelu Perehdyttäminen Työnjohtaminen ja valvonta Tiedonkulku ja yhteistyö Muut 0 2 6 6 6 6 6 6 8 8 9 10 11 13 13 14 14 14 17 19 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 20 23 34 34 1985 1990 (n=499) 1991 1993 (n=263) 1994 1996 (n=206) Työpaikkakuolemat 1985 1996, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto1997

Vahingon syntymisen estäminen Toiminnan arviointi ja parantaminen Johtaminen, periaatteet Organisointi, vastuut Seuranta ja valvonta Suunnittelu Osallistuminen ja tiedonkulku Riskien arviointi ja hallinta Koulutus ja perehdyttäminen Tuotannon varmistaminen Sidosryhmät, verkottuminen

Turvallisuusjohtamisen periaatteita 1. Tapaturmat, vahingot, häiriöt, vaaralliset toiminnot ja vaaralliset olosuhteet viestivät puutteista johtamisessa ja hallintamenettelyissä. 2. Olosuhteet ja tilanteet, joihin liittyy keskimääräistä vakavampia riskejä, kannattaa tunnistaa, jotta ne voidaan hallita. 3. Turvallisuutta tulee johtaa kuten muitakin yrityksen toimintoja asettamalla tavoitteita suunnittelemalla ja organisoimalla toimintaa seuraamalla tuloksia

11 toiminnan puutetta 1. Koneet ja laitteet (Hardware) 2. Suunnittelu (Design) 3. Kunnossapito, ylläpito (Maintenance) 4. Olosuhteet (Error Enforcing Conditions) 5. Työ ja menettelytavat (Operating Procedures) 6. Järjestys ja siisteys (Housekeeping) 7. Ristiriitaiset tavoitteet (Incompatible Goals) 8. Tiedonkulku (Communication) 9. Organisaatio (Organisation) 10. Koulutus (Training) 11. Suojaukset (Defences) SHELL / Tripod: Latent failure types

Hyötyä turvallisuusjohtamisesta Liiketaloudellinen lisäarvo tiedostetaan kustannukset tuottavuus paranee Toiminnallinen lisäarvo riskit hallitaan kokonaisvaltaisesti, varmistetaan toiminnan jatkuvuus parempi laatu, vähemmän sähläystä muutoksiin osataan varautua Henkinen lisäarvo uskottavuus ja yrityskuva kohentuu täytetään lainsäädännön minimitaso ja sidosryhmien odotukset toiminta on eettisesti kestävällä pohjalla johtaja saa nukkua yönsä rauhassa

Turvallisuuden panos / tuotos RESURSSIT VÄLILLISET KUSTANNUKSET SUORAT KUSTANNUKSET PANOSKUSTANNUKSET TAVOITETILA TURVALLISUUS VIRANOMAIS MINIMI KUSTANNUS OPTIMI NOLLA TAPATURMAA

Turvallisuus osana prosessia TULOS, TUOTTAVUUS PANOS JÄRJESTELMÄ, PROSESSI TUOTOS PANOS TURVALLISUUS HUKKA RESURSSIT TURVALLISUUSJOHTAMINEN LOSS CONTROL TOIMENPITEET

Työturvallisuus ja laatu ASIAKAS,TILAAJA TOIMINTA ASIAKASTYYTYVÄISYYS SUORITTEEN LAATU TOIMINNAN LAATU TUOTE, PALVELU

Mitä yhteistä on laatuyrityksillä? Asiakassuuntautuneisuus Henkilöstön kehittäminen Jatkuva parantaminen Johtajuus Julkinen vastuu Nopeus ja joustavuus Suunnittelu Suuntaus tulevaisuuteen Tavoitteellisuus Tosiasioihin perustuva johtaminen Yhteistyö

Yhteisen työpaikan kulttuuri Lainsäädäntö Arvot, periaatteet Riskit Varjokulttuuri Vaatimukset Hyväksyntä Säännöt Korjaavat toimet Käytäntö Arviointi

Yhtenäisen kulttuurin luominen Voimakas vieraan kulttuurin ja toimintatapojen vaikutus rapauttaa tilaajan luomia työpaikkakäytäntöjä ja menettelytapoja. Keskeisenä puutteena mutta toisaalta mahdollisuutena tilaajaorganisaation tahtotilan riittävän selkeä ja voimakas ilmaiseminen sekä viestittäminen organisaatioiden välillä. Vapaaehtoisen pakon syntyminen!

Tahtotila 1. Rakennusliikkeen työturvallisuus on korkeintaan ylimmän johdon määrittelemällä ja hyväksymällä tasolla. 2. Parantaminen vaatii toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Pohdittavaa Ketkä henkilöt yrityksessäsi vaikuttavat turvallisuuteen tai osallistuvat sen ylläpitämiseen? Mitä turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia yrityksessäsi on? Mitä turvallisuusmittareita yrityksessäsi on? Mitkä ovat yrityksesi toiminnassa merkittävimmät riskit?

RAKSAKYMPPI menetelmä työturvallisuuden parantamiseen

Rakennusyrityksille Raksakymppi Kartoittaa rakennusyrityksen edellytyksiä toimia turvallisesti 10 osa aluetta Tarkoitettu rakennusyrityksen työturvallisuustason arviointiin alkutilanteen kartoitus toiminnan seuranta ja kehittäminen auditointi Perustuu yleisiin, hyvän johtamistavan periaatteisiin Antaa yleiskuvan toiminnan tasosta ja kehittämiskohteista Kehittää tilaajien ja toimittajien yhteistyötä

Arvioinnin hyödyntäminen

Koulutuspäivän tavoitteet Antaa perusteet turvallisuusjohtamiseen Esitellä menetelmä Tilaajien ja toimittajien yhteistyö!!

Raksakympin rakenne Menetelmä kuvaus, rakenne, käyttö soveltaminen, hyödyt Kymmenen osa aluetta vaatimus, toimintaperiaate arviointikriteerit, esimerkki Toiminnan arviointi toteutus lomakkeet, toiminnan kuvaus ja arviointi yhteenveto tuloksista toiminnan kehittäminen Lisätietoja

Raksakympin osa alueet 1. Johtaminen 2. Organisointi 3. Tuotannon suunnittelu 4. Riskien hallinta 5. Sidosryhmät 6. Tuotannon varmistaminen 7. Koulutus 8. Osallistuminen ja tiedonkulku 9. Seuranta 10.Jatkuva parantaminen

1. Johtaminen Turvallisuusjohtamiseen on olemassa selkeät periaatteet, joihin on sitouduttu.

Johtamisen kolme ulottuvuutta Asioiden hallinta management Ihmisten johtaminen leadership Johdon toiminta self self management suunnittelu toimintojen ohjaus riskienhallinta tiedonkulku mittaaminen osallistuminen toimivalta, vastuu motivointi ammattitaito sitoutuminen tahtotila, visio periaatteet, missio päämäärä resurssit seuranta Turvallisen toiminnan edellytykset

Tehtävä 1 Päätoteuttajan johtamistoiminnan arviointi ryhmissä Raksakymppi menetelmällä: Jokainen lukee Raksakymppi menetelmästä Johtaminen osuuden (s. 12 13). Päätoteuttajan edustaja kertoo heidän tapansa toteuttaa turvallisuusjohtaminen yrityksessään. Ryhmä laatii kuvauksen nykyisistä toimintatavoista lomakkeelle ja arvioi toiminnan arviointikriteerien perusteella.

Turvallisen toiminnan periaatteita 1. Kokonaisvaltaisuus Turvallisuus on tasavertainen muiden toimintojen kanssa, ei erikseen tai jälkikäteen mietitty ja suoritettu toiminto. 2. Jatkuvuus Kaikkien pitää ymmärtää, että turvallisuutta voidaan parantaa vain järjestelmällisellä ja tavoitteellisella työllä. 3. Vastuullisuus Turvallisuus koskee kaikkia. Jokaisella on vastuuta ja jokaisen pitää tuntea oma vastuunsa turvallisuudesta. 4. Absoluuttisuus Turvallisuus ei saa olla vaihtoehto, se ei ole myytävänä! 5. Kumulatiivisuus Suurikin vahinko alkaa pienten tapahtumien summasta. Vaaratilanteista pitää ja kannattaa oppia. 10

Sitoutuminen? Sitoutuminen on ajankäyttöä, joka ilmenee omana henkilökohtaisena esimerkkinä asioiden esilletuomisena, keskustelemisena epäkohtiin puuttumisena, jämäkkyytenä turvallisuuden käyttämisenä valintakriteerinä

2. Organisointi Turvallisuuden hallintaa koskevat tehtävät, toimivallat ja vastuut on määritelty.

Organisaation tehtävät Tavoitteet Organisointi Motivointi Kehittäminen Seuranta JOHTO TYÖNJOHTO Ohjeistus Toimeenpano Työn ohjaus ja valvonta Suunnittelu Projektit Tukitoiminnot Erityistehtävät PROSESSI SUOJELU Asiantuntemus Tiedottaminen Yhteistoiminta SIDOSRYHMÄT

Toimivalta ja vastuu Organisoinnin pitää olla selkeää ja loogista Jokaisen pitää tietää oma vastuualueensa Työnantajan vastuu työturvallisuuslaissa Tehtävään perustuva vastuu työsuojelupäällikkö tai valtuutettu tulityöluvan myöntäjä suunnittelija

Työpaikan työsuojeluorganisaatio Perusta TSValvL (131/1973) ja TSValvA (954/1973) sekä sopimukset Työsuojelupäällikkö Työnantajan nimeämä työnantajan edustaja työsuojeluasioissa Oltava jokaisella työpaikalla Yhteisellä työpaikalla yleensä pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan ts päällikkö Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua Työntekijöiden valittava edustajakseen kun yli 10 työntekijää Toimihenkilöillä oikeus valita oma valtuutettu Lisäksi voidaan paikallisesti sopia työsuojeluasiamiehistä. Näillä ei kuitenkaan lain määrittämiä oikeuksia tai velvollisuuksia. Työsuojelutoimikunta tai muu yt menettely Vähintään 20 henkilön työpaikalla Laki ja asetus työsuojelun valvonnasta

Yhteinen työpaikka Rakennystyömaalla toimivaltaa ja vastuuta on rakennuttajalla suunnittelijalla päätoteuttajlla urakoitsijalla itsenäisellä työnsuorittajalla yksittäisellä työntekijällä Yhteistoiminta ja tiedonantovelvoite koskee kaikkia!

Yhteisen työpaikan huolehtimisvelvoite Työnantajien on kunkin osaltaan ja keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta. Päätoteuttajan on varmistettava, että urakoitsija ja tämän työntekijät ovat saaneet tiedot ja ohjeet työpaikan vaara ja haittatekijöistä sekä työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Urakoitsijan on tiedotettava päätoteuttajalle sekä muille työnantajille niistä haitta ja vaaratekijöistä, jotka hänen työnsä voi aiheuttaa. Työturvallisuuslaki 738/2002 49 50

3. Tuotannon suunnittelu Suunnittelulla luodaan edellytykset turvalliselle ja laadukkaalle tuotannolle.

Rakennustyömaan suunnittelu Tavoitteet vaatimusten ja päämäärien toteutuminen Vaiheet ja keinot urakkarajat aikataulurajat, työvaiheet työmenetelmät töiden yhteensovittaminen riskinarviointi

Turvallisuutta koskevia suunnitelmia Kaivantojen tuentasuunnitelma Aluesuunnitelma Telinesuunnitelma Turvallisuusasiakirja Urakkasopimus Asbestityösuunnitelma Työvaihesuunnitelma Elementtiasennussuunnitelma Räjäytys ja louhintasuunnitelma Palontorjuntasuunnitelma Purkutyösuunnitelma Nosto ja siirtotyösuunnitelma Sähkö ja valaistussuunnitelma Pelastussuunnitelma Tulitöiden valvontasuunnitelma Putoamissuojaussuunnitelma Henkilönostosuunnitelma

Yrityksen pelastussuunnitelma Ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet kattaen onnettomuus ja uhkatilanteet normaali ja poikkeusoloissa. suojelun perusteet tyypillisimmät vaaratilanteet, seuraukset ja niihin varautuminen varoitus ja hälytysjärjestelmät sekä muu rakenteellinen suojelu henkilöstön varaaminen, tehtävät ja vastuut henkilöstön koulutus, yhteistoiminta ja pelastusharjoitukset sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen suojelumateriaalin ja kaluston hankinta, säilyttäminen ja huolto toiminta ja muut erityisohjeet jälkivahinkojen torjunta ja toipumissuunnitelma

Suunnittelusta sanottua "The planning is more important than the plan." "No plan ever survived the first contact with the enemy." General Dwight D. Eisenhower "Planning is everything; the plan is nothing." "The process of planning is more important than the plan the key is planning." Lee A. Peters

4. Riskien hallinta Rakennustyömaan riskien arviointiin ja hallintaan on olemassa menettelytavat.

Riskien hallinta on järjestelmällistä vaarojen tunnistamista tunnistettujen vaarojen vertailemista turvallisuustason määrittämistä toimenpiteiden priorisointia ja päätöksentekoa kustannusten hallintaa turvallisuuden seurantaa jokaisen omaa harkintaa ja ammattitaitoa!

Riskien hallinnan vaiheet Riskinarvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Riskien suuruuden määrittäminen Todennäköisyys Seuraus Seuranta ja palaute Riskien merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen

Riskin suuruuden määrittäminen Vahinkoriski = vahingon seuraus x vahingon todennäköisyys Seuraus Tapahtuman todennäköisyys Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Mahdollinen Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Todennäköinen Kohtalainen Merkittävä Sietämätön

Toimenpiteiden hierarkia Toimenpide esimerkki Arvioi uudelleen Vältä Aineen käytön lopettaminen Korvaa Aineen vaihtaminen Eristä Kotelointi Vähennä Työn ajoitus Suojaa Henkilökohtaiset suojaimet

Esimerkkejä toimenpiteistä Todettu vaara Tavarankuljetukset ja muu liikenne Riski Aiheuttaja Työmaalla jalankulkijat ja työmaaliikenne liikkuvat samoilla kulkuväylillä. Sietämätön Toimenpide Kulkuväylät erotetaan puomein ja merkinnöin, läpikulkua rajoitetaan. Kohtalainen Aiheuttaja Katvealueilla näkyvyyshaittoja pimeän vuodenajan ja varastoidun tavaran takia. Merkittävä Toimenpide Työntekijöille turvaliivit. Liikkuvat työkoneet viikkotarkastuksen piiriin. Kohtalainen

5. Sidosryhmät Toimintaan kohdistuvat ulkoiset vaatimukset ja sidosryhmien vaikutukset tunnetaan.

Ulkoiset vaatimukset OPPILAITOKSET YHTEISTYÖ TYÖTERVEYS HUOLTO VIRANOMAISET VAKUUTUS YHTIÖT OMISTAJAT JA RAHOITTAJAT RAKSA OY PÄÄTOTEUTTAJA JA ASIAKKAAT TOIMITTAJAT YMPÄRISTÖN ASUKKAAT KILPAILIJAT HENKILÖSTÖ JA HEIDÄN OMAISENSA URAKOITSIJAT JA TAVARAN KUMPPANIT JÄRJESTÖT

Verkottuminen OSTOT MYYNNIT Raaka aine Puolivalmiste Tukkukauppa Jälleenmyyjä Tuonti Kuljettaja/huolitsija Kuljettaja Loppukäyttäjä Alihankinta Kuljettaja Yritys Oy Kuljettaja/ huolitsija Vienti Tukkukauppa Vähittäiskauppa Alihankintatoimitus Asennusurakointi

Tuotantoketjun tavoitteet luotettavuus ja luottamuksen säilyminen työturvallisuuden minimitason saavuttaminen "heikoimman lenkin" vahvistaminen

6. Tuotannon varmistaminen Asianmukaisilla menettelytavoilla varmistetaan korkea työturvallisuuden taso.

Varmistamista edellyttäviä vaiheita valutyöt nostotyöt muotti ja elementtityöt palovaaralliset työt ja tulityöt säiliötyöt työmaan liikennejärjestelyt ja kuljetukset kaluston käyttö putoamissuojauksen järjestely räjäytys ja kaivutyöt toiminta hätä ja poikkeustilanteissa

Tuotannon varmistaminen Sopimusneuvottelut ja työmaakokoukset Kirjalliset toimintatavat ja dokumentit (ohje, suunnitelma, pöytäkirja tms.) Työmaahan ja sen käytäntöihin perehdyttäminen

Ohjeiden ja dokumentoinnin tarve Näytöksi asiakkaalle, viranomaisille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille Henkilöstön motivaation ja sitoutumisen lisäämiseksi Kirjallisiksi ohjeiksi siitä, miten on sovittu toimittavan erilaisissa tilanteissa Opetusmateriaaliksi uusille työntekijöille Toiminnan ja tulosten arvioimiseksi

» Kun rakennat uuden talon, varusta katto reunuksella. Ellet tee reunusta ja joku putoaa katolta vastuu hänen verestään tulee sinun ja talosi kannettavaksi.» (2. Moos. 22:8)

Muutosten hallinta Ennalta tiedossa olevat muutokset hallitaan suunnittelemalla, miten muutos toteutetaan ja miettimällä mihin kaikkeen se vaikuttaa tunnistamalla muutoksen vaaratekijät ja arvioimalla niiden vaikutukset tiedottamalla kaikista muutoksista ja tarvittaessa varmistamalla muutostietojen perillemeno dokumentoimalla muutokset piirustuksiin, muistioihin ja ohjeisiin. vastuuttamalla muutoksen tekijät Vahinkoja sattuu, kun poiketaan totutusta tai toimintaa muutetaan!

7. Koulutus Jokaisessa työtehtävässä varmistetaan tarvittava pätevyys ja ammattitaito.

Inhimilliset tekijät P A ätevyys osaaminen asenteet tiedot ja kokemus mmattitaito alan riskitietoisuus työvälineiden käyttö perus ja erityistaidot Motivaatio vaatimukset, odotukset kannustaminen, palaute voimavarat

Perehdyttäminen Perehdytettävien kanssa on syytä käydä läpi ainakin yrityksen ja työmaan toimintaperiaatteet, turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet yhteistoiminta ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet keskeiset lainsäädännön ja päätoteuttajan vaatimukset sekä työmaan sisäiset pelisäännöt työmaan keskeiset vaarat ja toimenpiteet niiltä suojautumiseen jokaisen velvollisuudet ja vastuu omastaan ja koko työmaan työturvallisuudesta.

Jatkuvuus» Jos haluat vaurautta vuodeksi, kasvata viljaa. Jos haluat vaurautta kymmeneksi vuodeksi, kasvata puita. Jos haluat vaurautta sadaksi vuodeksi, kasvata ihmisiä.» (Kung Fu Tse)

8. Osallistuminen ja tiedonkulku Henkilöstöä motivoidaan osallistumaan ja toimimaan turvallisesti. Tietoa välitetään työnantajan, henkilöstön ja sidosryhmien välillä.

Osallistuminen ja tiedonkulku Kuunteleminen Motivointi Kaikki mukaan! Dokumentointi TIETO luotettavuus ajoitus varmistus Tehtävät ja vastuu Palaute ja palkitseminen

Osallistuminen Kaikkien mukanaolo ja panos on välttämätöntä, jotta lopputulos olisi turvallinen Henkilöstö on voimavara! mahdollisuus vaikuttaa, mahdollisuus tulla kuulluksi hiljainen tieto vaaroista ja riskeistä Sitouttaminen antamalla vastuuta antamalla tehtäviä antamalla perehdytystä ottamalla mukaan kuuntelemalla

Tiedonhallinta Tehokas tiedonkulku ja raportointi tukee johtamista. Tämä tarkoittaa, että tunnistetaan ja hankitaan asiaankuuluva ja tarpeellinen tieto (MITÄ) varmistetaan tiedon välittäminen ja perillemeno sitä tarvitseville (KUKA ja KENELLE: kuittaus saadusta tiedosta) kannustetaan henkilöstöä antamaan palautetta ja ehdottamaan parannuksia (MITEN: säännölliset rutiinit, palaverit, työmaavartit) Dokumentointi on osa tiedonhallintaa. Organisaation toimintojen monimutkaisuus, riskit ja ulkoiset vaatimukset määrittelevät tarvittavan dokumentoinnin määrän. Tärkeiden dokumenttien tulee olla tunnistettavissa, ajan tasalla ja saatavilla siellä missä niitä tarvitaan.

9. Seuranta Toiminnan turvallisuutta seurataan ja valvotaan säännöllisesti.

Seurannan tarkoitus Toteutumisen varmistaminen Tietoa turvallisuuden tasosta Poikkeamien hallinta Oppiminen Palautteen antaminen Arviointi Toiminnan ohjaaminen JOHTAMISEN VÄLINE!!

Seurannan välineet Jatkuva valvonta työn johtaminen, työlupakäytäntö, turvallisuuskierrokset, työsuojeluparitoiminta Tarkastukset organisaation sisäiset esim. viikkotarkastus, kaluston käyttöönottotarkastus ulkopuoliset esim. asiakkaan tekemä, työterveyshuolto Seuranta ja mittaaminen fyysisten työolojen havainnointi vahinkojen raportointi, tutkiminen ja tilastointi

Työturvallisuuden mittaaminen Ennakoiva mittaaminen eli seuranta varmistaa, että toiminta noudattaa siille asetettuja vaatimuksia ja että asianmukaisia periaatteita noudatetaan. Takautuva mittaaminen tutkii, tilastoi ja analysoi puutteellisten johtamis ja hallintamenettelyjen seurauksia sekä toiminnassa esiintyviä ongelmia. Objektiiviset mittarit eivät riipu arviointia tekevän henkilön henkilökohtaisesta mielipiteestä. Subjektiiviset mittarit, joiden tuloksiin mittausta tekevät henkilöt voivat vaikuttaa. Määrälliset mittarit voidaan kuvata numeroin ja niille voidaan määritellä mittausasteikko. Laadulliset mittarit ovat sellaisia olosuhteiden tai toiminnan kuvauksia, joita ei voida esittää numeerisesti. Parhaaseen tulokseen päästään, kun käytetään erilaisia mittaamistapoja.

Erilaisia mittaamistapoja Ennakoivuus Koulutuksen laajuus Ulkoinen auditointi Viikkotarkastus Määrällisyys Työhygieeninen mittaus Työpaikkaselvitys Objektiivisuus Tapaturmatilasto Tehtävänkuva Riskianalyysi Tapaturmatutkinta Vahinkokustannusten seuranta Ilmapiirikartoitus Tapaturmataajuus Työsuojelutarkastus Johdon katselmus Yksittäinen mielipide Takautuvuus Laadullisuus Subjektiivisuus

10. Jatkuva parantaminen Turvallisuutta arvioidaan ja parannetaan jatkuvasti.

Päämäärät ja tavoitteet Päämäärien laatiminen ja asettaminen Mitkä ovat ovat tärkeimmät päämäärät? Miten ne neon ontarkoitus saavuttaa? Tavoitteiden määrittely ja mittaaminen Milloin toiminta on onhaluttua? Miten ja ja mitä mitämitataan? Toimenpiteet, tulosten vertailu ja arviointi Miten toteutetaan? Saavutettiinko tavoitteet ja ja päämäärät? Mikä Mikäonnstui, missä mentiin vikaan?

Kehittämisen toteuttaminen Päämäärä Riskinarviointivalmiuksien parantaminen Riskinarviointivalmiuksien parantaminen Tavoite Mittari Toteutus Tulos Avainhenkilöiden kouluttaminen Koulutettujen lkm Koulutettujen lkm Ostopalvelu Henkilöitä koulutettu 20/28 Riskinarviointien toteuttaminen Työmaiden osuus % Työmaiden osuus % Avainhenkilöt Työmaita arvioitu 70% 70% Arviointi Tavoitteesta jäätiin syy: syy: sairauspoissaolot Tavoitteesta jäätiin syy: syy: valvonnan puute

Kehittämisen seuranta Aikajänne Toimintaperiaatteet (politiikka) periaatteet Pysyvä Työsuojelun toimintaohjelma päämäärät ~ 5 vuotta Työsuojelun toimintasuunnitelma tavoitteet ja ja toteutus ~ 1 vuosi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma

Onnistumisen edellytykset JOHDON TUKI JA OSALLISTUMINEN + HENKILÖSTÖN SITOUTUMINEN

Harjoitustehtävä 1. Kuuntele tilaajan alustus aiheeseen, voit tarvittaessa tehdä muistiinpanoja. 2. Tutustu ryhmällesi osoitettuun osa alueeseen, arviointikriteereihin ja esimerkkiin Turvallisuuskymppi kirjassa. Pohdi tilannetta omalta kohdaltasi. 3. Esitelkää itsenne ryhmän muille jäsenille. Valitkaa ryhmän keskuudesta sihteeri. 4. Keskustelkaa ryhmässä omista kokemuksistanne. Kukin esittää vuorollaan näkemyksensä tilaajan toiminnasta ja sen tasosta (urakoitsijat ensin!!). Missä asioissa tilaaja on onnistunut luomaan hyviä käytäntöjä? Miten tilaajan toiminta ja sitoutuminen näkyy käytännössä? Mitkä asiat voisivat toimia paremmin? 5. Sihteeri merkitsee rastilla tilaajan tasoluokituksen ja kirjoittaa kalvolle ranskalaisin viivoin havainnot sekä niille lyhyet perustelut. 6. Tulokset esitellään muille ryhmille, keskustellaan yhdessä arvioinnin suorittamisesta.

Toiminnan arviointi Arviointitavat työpaikalta 3 5 henkilön ryhmä 1 2 henkilötyöpäivää asiakas tai ulkopuolinen taho Jokaisesta osa alueesta kirjoitetaan lyhyt toiminnan kuvaus arvioidaan toiminnan taso kriteerejä vasten mietitään asioiden todentaminen asiakkaalle Tulokset kootaan yhteen toiminnan arviointi lomakkeelle

Toiminnan kehittäminen Arvioinnin tulokset käsitellään yrityksessä Kerätään keskeiset toiminnan vahvuudet ja parannettavat alueet Määritellään ne asiat, joita aletaan työstämään 2 5 kohdetta toimenpiteet aikataulu Asiat kirjataan toiminnan kehittäminen lomakkeelle

Lopuksi Wayne Gretzkyltä kysyttiin kerran mikä tekee hänestä niin loistavan pelaajan. Minä olen siinä mielessä erilainen, hän vastasi, että kun muut menevät sinne missä kiekko on, minä menen sinne mihin kiekko on menossa.