KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (13.12.2000, dnro 72/011/2000). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 5 3.1.1 Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito, 30 ov 5 3.1.2 Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö, 25 ov 10 3.1.3 Lasten iltapäivä- ja leiritoiminnan ohjaus, 15 ov 13 3.1B Koulutusohjelman ammatilliset opinnot 17 3.1.4 Ilmaisutaitojen ohjaus, 10 ov 17 3.1.5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus, 10 ov 20 3.1.6 Monikulttuurisessa työympäristössä toiminen, 10 ov 23

1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. n itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. a arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot on tallennettu, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet.

5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. n on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 70 ov Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito, 30 ov Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö, 25 ov Lasten iltapäivä- ja leiritoiminnan ohjaus, 15 ov Koulutusohjelman ammatilliset opinnot, 20 ov Valinnaiset opinnot, joista valitaan kaksi: Ilmaisutaitojen ohjaus, 10 ov Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus, 10 ov Monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen, 10 ov Muut valinnaiset opinnot, 10 ov 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito, 30 ov Näytössä esille tuleva keskeinen osaaminen Kasteopetuksen antaminen kirkon ylläpitämässä toiminnassa ja uskontokasvatuksen toteuttaminen päivähoidossa ja muussa kasvatustyössä Lapsen perushoidosta huolehtiminen Lapsilähtöinen toiminta sekä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen monipuolisen toiminnan avulla Kasvattajaverkostossa ja erilaisissa toimintaympäristöissä toimiminen Omien tunteiden tunnistaminen työssä Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija antaa kirkon kasteopetukseen perustuvaa kristillistä kasvatusta sekä päivähoidon ja esiopetuksen tavoitteiden mukaista uskontokasvatusta. välittää lapsille kristillistä juhlaperinnettä ja käyttää toiminnassa hyödykseen perinteen mukaisia symboleja ja rituaaleja. Hän antaa jumalanpalvelus-kasvatusta ja tutustuttaa lapset Raamatun sisältöön. Hän keskustelee lasten kanssa elämänkatsomuksesta ja uskonnosta, ohjaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden kunnioittamiseen sekä hiljaisuuteen. Opiske-

6 lija ohjaa lapsia tutustumaan kirkkotilaan, -tekstiileihin ja -musiikkiin. Näytössä opiskelija huolehtii lapsen perushoidosta, siisteyskasvatuksesta ja hygieniasta. Hän ohjaa ja tukee lasta ruokailu- sekä pukeutumistilanteissa. tukee yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän kasvua ja kehitystä. käyttää leikkiä kasvatuksen ja oppimisen välineenä. Hän ohjaa lasta ja lapsiryhmää ja käyttää erilaisia varhaiskasvatuksen työ- ja toimintamenetelmiä, kuten musiikkia, kuvallista ilmaisua, kädentaitoja, lastenkirjallisuutta ja muuta lasten kulttuuria, työkasvatusta, retkiä ja tutustumista lähiympäristöön. Näytössä opiskelija toimii yhteistyössä vanhempien, työtovereiden ja muiden lapsen kasvatukseen osallistuvien kanssa. Lisäksi opiskelija analysoi omia ja toisten, erityisesti lasten tunteita sekä niiden vaikutusta omaan toimintaansa. Näyttöympäristö Näyttöympäristö voi olla tyypillinen varhaiskasvatuksen arkitilanne: seurakunnan lapsi- ja perhetyö (päivä- ja perhekerhot, avoimet kerhot, äiti-lapsi kerhot), yksityinen tai kunnallinen päivähoito (päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta). Näyttö suoritetaan vähintään kahdessa eri toimintaympäristössä. Toisen toimintaympäristöistä tulee olla arvopohjaltaan kristillinen. Lisäksi yksi osa näytöstä tehdään toimintaympäristössä, jossa on useita lapsia. Toisessa toimintaympäristössä tulee olla mahdollista perushoidon osaamisen osoittaminen. Näyttöympäristön tulee olla päivähoitolain (36/1973) ja asetuksen (239/1973) mukainen, kun kysymyksessä on lasten kokopäiväiseen hoitoon liittyvä toiminta. Kerhotyyppisen toiminnan tulee täyttää toiminnasta vastaavan tahon toiminnalle asettamat vaatimukset. Näyttöympäristön henkilöstön tulee olla ammattitaitoista, ja heillä tulee olla alan ammatillinen koulutus. Näyttöympäristön työyhteisössä tulee olla lastenohjaajan tehtäviä tekevä työntekijä. Näyttöympäristössä tulee olla mahdollisuus yhteistyöhön vanhempien ja muiden kasvatustyötä tekevien henkilöiden kanssa. Näytössä opiskelijan on osattava toimia yksin Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) Arviointikriteerit HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Lapsilähtöinen toiminta Ohjaa lasten toimintaa lasten tarpeista ja mielenkiinnon kohteista käsin. Suunnittelee ja toteuttaa teema- tai projektityöskentelyä. Arvioi toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä toteutusta. Käyttää palautetta suunnittelunsa perustana. Eettinen ja moraalinen kasvatus Toimii annettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Kannustaa ja ohjaa lasta toimimaan yhteistyössä toisen lasten kanssa. Ohjaa lasta anteeksipyytämiseen ja anteeksiantamiseen. Ohjaa lasta keskustelun avulla ymmärtämään annettuja ohjeita ja sääntöjä sekä toimimaan niiden mukaisesti.

7 Kirkon kasteopetukseen perustuvan kristillisen kasvatuksen toteuttaminen Työtehtävän hallinta Viestii toiminnallaan turvallisuutta ja hyväksymistä (syli, kuunteleminen ja keskusteleminen). Pyrkii vastaamaan lapsen kysymyksiin. Toteuttaa kristillistä kasvatusta monipuolisesti erilaisia toteutustapoja käyttäen. Hän ohjaa lasta hiljentymiseen sekä tutustumaan jumalanpalveluselämään. Välittää kristillisiä perinteitä ottaen huomioon kirkkovuoden. Toteuttaa kokonaisvaltaista kasteopetusta ja käyttää lapsen elämyksiä ja kokemuksia esimerkkeinä. Perushoitotilanteiden käyttö kasvatuksen välineenä Luo turvallisen ilmapiirin sekä keskustelee lapsen kanssa perushoitotilanteissa. Liittää perushoitotilanteisiin erilaisia leikkejä, loruja ja lauluja. Ottaa huomioon lasten yksilölliset hoitokäytännöt ja tukee lapsen yksilöllistä kehitystä perushoitotilanteissa. Lasten siisteyskasvatuksesta ja hygieniasta huolehtiminen Osallistuu lapsen WCtoiminnoista ja muusta hygieniasta huolehtimiseen. Havaitsee itse lasten avun ja ohjauksen tarpeen sekä ohjaa lasta omatoimisuuteen. Auttaa lasta kysymysten ja keskustelun avulla huolehtimaan itsenäisesti hygieniastaan. Lasten tukeminen ja ohjaaminen pukeutumistilanteissa Osallistuu pukeutumistilanteisiin ja suorittaa hänelle annetut tehtävät. Ohjaa sekä kielellisesti että omalla esimerkillään lapsia pukeutumaan asianmukaisesti sekä omatoimisesti. Ohjaa lasta ymmärtämään asiallisen pukeutumisen merkityksen. Lasten tukeminen ja ohjaaminen ruokailutilanteissa Osallistuu lasten ruokailutilanteisiin ja suorittaa hänelle annetut tehtävät. Ohjaa sekä kielellisesti että omalla esimerkillään lapsia käyttäytymään hyvien tapojen mukaan. Ohjaa keskustelun avulla lapsia ymmärtämään terveellisten ruokailutottumusten merkityksen. Lapsiryhmän ohjaaminen ja pedagoginen toiminta Työn perustana olevan tiedon hallinta Käyttää itselle tuttuja, lapsilähtöisiä ohjausmenetelmiä. Käyttää itselleen uusia ohjaamisen menetelmiä. Huomioi lapset tasapuolisesti. Käyttää toiminnassa monipuolisia ilmaisukeinoja ja ohjausmenetelmiä sekä ottaa toiminnassa huomioon lasten erilaiset tarpeet ja oppimiskyvyn. Päivähoidon ja esiopetuksen tavoitteiden mukaisen uskontokasvatuksen toteuttaminen Kunnioittaa lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Toimii lähtökohtanaan päivähoidon toimintakulttuuri. Ohjaa lasta tutustumaan juhlapyhiin ja perheen juhliin liittyvään kristilliseen perinteeseen. Toteuttaa kokonaiskasvatuksen periaatetta toiminnassaan. Ohjaa lasta keskustelun avulla kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään.

8 Lapsen yksilöllisen kehityksen tukeminen Havaitsee eroja lasten kehityksessä Ottaa toiminnassa huomioon lasten yksilölliset kehitysvaiheet Huomioi lapsen yksilöllisyyden kaikilla kehityksen osa-alueilla sekä edistää lapsen kehitystä toiminnan avulla. Lasten yksilöllisten hoitokäytäntöjen noudattaminen Työturvallisuuden hallinta Huomioi lapsen yksilöllisyyden joillakin perushoidon osa alueilla sekä osallistuu lapsen hyvinvoinnin tukemiseen. Huolehtii ohjattuna toimintaympäristön turvallisuudesta (esim. pihaalue, portit, käytettyjen materiaalien myrkyttömyys, melun vähentäminen tms.). Tukee lapsen kehitystä toiminnan avulla sekä perustelee toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja. Huolehtii itsenäisesti toimintaympäristön turvallisuudesta (esim. pihaalue, portit, käytettyjen materiaalien myrkyttömyys, melun vähentäminen tms.). Huomioi lapsen yksilöllisyyden kaikilla perushoidon osa-alueilla sekä edistää lapsen hyvinvointia. Käyttää tietoa lapsilähtöisestä pedagogiikasta. Ennakoi tilanteet ja huolehtii lasten turvallisuudesta Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Vuorovaikutus- ja viestintätaidot; keskustelu ja katsekontaktin käyttö perushoitotilanteissa Kuuntelee lasta ja ottaa kontaktin lapseen. Rohkaisee lasta keskusteluun aikuisten ja lasten kanssa. On luontevassa ja vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Yhteistyötaidot; yhteistyö lasten kasvatukseen osallistuvien henkilöiden kanssa Yhteiset painotukset Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen Tekee yhteistyötä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Tervehtii vanhempia ja keskustelee heidän kanssaan. On aktiivinen ja vastuullinen toimija kasvattajaverkostossa. Työvaatetus ja hygieniasta huolehtiminen Pukeutuu asiallisesti ja huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan. Huolehtii työympäristön siisteydestä ja puhtaudesta. Tiedostaa pukeutumisen vaikutuksen työhönsä ja toimii esimerkkinä lapsille. Alan työsuojelu Noudattaa yleisiä kasvatusalaa koskevia työsuojelumääräyksiä. Tunnistaa työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat. Ylläpitää työ- ja toimintakykyään ja toimii aktiivisesti luodakseen turvallisen ja viihtyisän toimintaympäristön. Ergonominen työskentely Tuntee työnsä kannalta tärkeimmät ergonomiset menetelmät (esim. oikea nostotekniikka). Käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja. Työskentelee niin, että samalla ehkäisee työn aiheuttamia sairauksia ja vammoja.

9 Kestävän kehityksen edistäminen Valitsee leikki- ja toimintatarvikkeet luontoa säästävästi. Perustelee lapsille kestävän kehityksen hyötyä. Löytää toimintaympäristöstä kestävää kehitystä parantavia kohtia. Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1 Opintokokonaisuuden ammatillinen osaaminen tulee kokonaisuudessaan osoitettua, kun sekä osa A että osa B on suoritettu. Osa A Näyttö suoritetaan perhepäivähoidossa yhden viikon aikana ja on osa työssäoppimista. suunnittelee näyttöviikon sisällön yhdessä perhepäivähoitajan kanssa. Suunnitelma sisältää toiminta-ajatuksen siitä, miten opiskelija osoittaa perushoidon osaamisen näyttöviikon aikana. Hän työskentelee perhepäivähoitajan työparina pitäen näyttöpäiväkirjaa, jossa pohditaan omaa toimintaa ja tuntemuksia päivittäisissä perushoitotilanteissa. Päiväkirjassa opiskelija arvioi näytön lopuksi, miten on saavuttanut näyttöviikolle asettamansa tavoitteet. Osa B työskentelee seurakunnan päiväkerhon työtiimin aktiivisena jäsenenä näyttöviikon ajan. Hän suunnittelee yhdessä tiimin kanssa ne työtehtävät ja vastuualueet, joissa hän osoittaa ammattiosaamista kasvun ohjauksen ja huolenpidon alueella. Tähän suunnitelmaan hän sisällyttää myös toiminnalle asetetut tavoitteet ja suunnitelmat yksittäisistä vastuullaan olevista toimintahetkistä. pitää myös viikosta näyttöpäiväkirjaa ja arvioi jälkeenpäin kirjallisesti toimintansa kulkua ja tavoitteiden toteutumista. Esimerkki 2 Työssäoppimisjakson yhteydessä opiskelija osoittaa saavuttamansa ammattitaidon ohjaamalla lapsiryhmän toimintaa sekä tukemalla ainakin yhden lapsen henkilökohtaista kasvua ja kehitystä yhden viikon ajan. Ohjaamiseen ja tukemiseen opiskelija valmistautuu laatimalla teemasuunnitelman, jonka aiheen hän on sovittanut lasten ideoihin ja työyhteisön työskentelyyn sekä yhden lapsen henkilökohtaisen kehityksen tukemisen suunnitelman. Suunnitelmaan opiskelija sisällyttää päivähoidon uskontokasvatuksen tai kirkon kasteopetuksen mukaista toimintaa 4 5-vuotiaille soveltuvin työ- ja toimintatavoin sekä perushoitotilanteiden käytön teemaa tukevina. Lisäksi opiskelija käyttää aineistona oman valintansa mukaan joko monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen tai ilmaisukasvatuksen opintokokonaisuuksien sisältöjä. Suunnitelman tulee olla perusteltu teoreettisilla tiedoilla, ja se tulee esittää työpaikkaohjaajalle ennen teemaviikon alkua. Teemaviikon päätteeksi opiskelija arvioi yhdessä lasten kanssa viikon toteutumista sekä yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa omaa toimintaansa. Esimerkki 3 toteuttaa monipuolista toimintaa työssäoppimisjaksonsa aikana yksittäisille lapsille ja koko lapsiryhmälle. Hän sopii ohjaajansa kanssa ensimmäisen viikon aikana teeman ja rakentaa teeman ympärille kokonaissuunnitelman toiminnastaan. Suunnitelmassa tulee huomioida erityisesti lapsilähtöisyys ja työpaikan tarpeet. Suunnitelman tulee sisältää erilaisia toimintatuokioita,

10 joista yhden tulee olla hartaus- tai uskontohetki. kokoaa tuotoksensa (oppimispäiväkirja, suunnitelmat, itsearvioinnit) näyttökansioon. 3.1.2 Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö, 25 ov Opintokokonaisuuden keskeisen osaamisen osoittaminen voi jakaantua useampaan eri näyttöön. Näyttö voi olla ryhmä- tai yksilönäyttö. t voivat verkostoitua myös keskenään. Näytössä esille tuleva keskeinen osaaminen: Perhelähtöisesti toimiminen ja vanhemmuuden tukeminen erityisesti kristillisessä kasvatuksessa Yhdessä perheiden kanssa toimiminen ja yhteisöllisyyden tukeminen Yhteistyöverkostossa toimiminen ja oman työn kehittäminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ja niihin vaikuttaminen Yhteisistä painotuksista arvioidaan tässä opintokokonaisuudessa laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta. Ydinosaamisesta arvioidaan vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot ja eettiset ja esteettiset taidot. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija toimii erilaisten perheiden kanssa ja tukee niitä kasvatus- ja hoitotehtävässä, myös kristillisessä kasvatuksessa. Hän toteuttaa yhdessä toisten kanssa esimerkiksi perhekirkkoja, - hartauksia tai -kerhoja. Hän organisoi ja järjestää yhteistyössä muiden kanssa perheille suunnattua toimintaa kuten juhlia, retkiä, perhetapahtumia tai vanhempaintapahtumia. Hän kohtaa eri perhevaiheessa ja elämäntilanteessa olevia perheitä. työskentelee yhteistyössä muun muassa kunnallisen päivähoidon, neuvolan, koulun, oppilashuollon, lastensuojelun, järjestöjen ja seurakunnan eri toimintamuotojen kanssa. toimii vuorovaikutuksessa perheiden kanssa ja yhteistyössä perheen tukiverkoston kanssa. Näytössä opiskelija toimii vuorovaikutustilanteissa. Hän osallistuu verkostojen toimintaan ja edistää eriikäisten lasten ja erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Näyttöympäristö Näyttöympäristö voi olla lapsi- tai perhetyön tai kummankin toimipiste, päiväkoti, seurakunnan lapsi- ja perhetyö, leikkipuisto, koululuokka, jokin järjestön ylläpitämä kerho tai iltapäiväkerho. Näyttö voidaan suorittaa toimijaverkostossa, johon opiskelijan tai opiskelijoiden lisäksi kuuluu toimipisteen omaa henkilökuntaa, jonkun toisen toimipisteen henkilökuntaa ja mahdollisesti lasten vanhempia. Jos näyttö toteutetaan oppilaitosnäyttönä, sieltä käsin on voitava rakentaa toimijaverkosto. Toimipisteessä tulee olla vähintään yksi alan ammattikoulutuksen saanut henkilö. Toimijoissa voi olla mukana myös vapaaehtoistyöntekijöitä, joilla ei ole alan ammattikoulutusta.

11 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) Arviointikriteerit HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Kristillisen kasvatuksen tukeminen Osallistuu perheille tarkoitetun kristillisen kasvatuksen tukemiseen. Ohjaa perheitä osallistumaan uskonnollisten ja kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaalimiseen. Kannustaa ja rohkaisee perheitä kristillisen kasvatuksen toteuttamiseen. Ohjaa vanhempia näkemään pyhäpäivän mahdollisuutena perheen yhdessäoloon ja lepoon. Yhteistyössä toimiminen muiden perhettä tukevien toimintamuotojen kanssa Osallistuu kirkon, yhteiskunnan tai järjestöjen tai niiden kaikkien perhetyötoimintaan. Toimii aktiivisesti yhteistyössä perheitä tukevien yhteistyöverkostojen kanssa. Suunnittelee ja toteuttaa monipuolista toimintaa perheille. Arvioi ja kehittää verkostoyhteistyötä. Oman toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Osallistuu oman työnsä arviointiin. Asettaa itselleen sekä toiminnalleen tavoitteet, suunnittelee toimintansa ja arvioi sen toteutumista. Arvioi asettamiensa tavoitteiden saavuttamista ja toteutumista. Kehittää työtään saamansa palautteen pohjalta käyttäen hyödyksi myös muiden ammattitaitoa ja kokemusta. Työtehtävän hallinta Perhelähtöisen toiminnan järjestäminen Järjestää toimintaa ja tapahtumia perheiden kanssa. Suunnittelee ja toteuttaa perhelähtöistä toimintaa omatoimisesti ja yhteistyössä perheiden kanssa. Toteuttaa monipuolisia ja elämyksellisiä tapahtumia ja toimintaa. Erilaisten perheiden kanssa yhdessä toimiminen Toimii yhteistyössä erilaisten perheiden kanssa. Työskentelee aktiivisesti perheiden kanssa kuunnellen ja keskustellen. Toteuttaa yhteistä toimintaa perheiden kanssa oma-aloitteisesti ja joustavasti. Arvioi omaa työskentelyään. Perheiden keskinäisen vuorovaikutuksen/ kanssakäymisen tukeminen Järjestää yhdessä toisten kanssa toimintaa, joka tuo perheitä yhteen (esim. perheleirit, - retket). Suunnittelee ja toteuttaa perheiden vuorovaikutusta tukevaa toimintaa (esim. perhe- ja vanhempainillat, perhekahvila). Ohjaa keskustelun avulla perheitä ymmärtämään yhteisen kasvatusvastuun. Innostaa perheitä aktiiviseen osallistumiseen.

12 Työn perustana olevan tiedon hallinta Perheen elämänkaaren tunteminen ja kehitysvaiheisiin liittyvien erilaisten tarpeiden huomioiminen Ottaa huomioon yksittäisen perheen kehitysvaiheen (esim. leikkiikäisen lapsen perhe). Toiminnan pohjana ovat perheen sen hetkiset tarpeet (vauva-, pikkulapsi-, leikki- ja kouluikäisen lapsen perhe). Huomioi toiminnassaan perheen eri kehitysvaiheet ja lähtökohdat sekä tukee perhettä sen kehityshaasteissa. Lapsen ja perheen kriisien kohtaaminen Kuuntelee vaikeassa tilanteessa olevaa lasta ja perhettä. Tunnistaessaan perheen tai lapsen kriisin opiskelija huomioi tilanteen omassa työskentelyssään (esim. leikit, kirjavalinnat). Kuuntelee kriisissä olevaa perhettä sekä keskustelee ja ohjaa tarvittaessa tukipalvelujen piiriin. Työturvallisuuden hallinta Ottaa huomioon tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä turvallisuusnäkökohdat. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kuuntelee lasta ja aikuista. Kertoo ajatuksistaan ja aikomuksistaan (esim. haku- ja tuontitilanteet). Kuuntelee ja osallistuu keskusteluun huomioiden toisten mielipiteet. Laatii kirjallisen tiedotteen. Avaa keskustelun, joka on luontevaa ja vastavuoroista. Käyttää neuvottelu- ja viestintäteknisiä taitoja. Eettiset ja esteettiset taidot: Suvaitsevaisuus Kunnioittaa ja hyväksyy erilaisuutta (arvot ja arvostukset) toimiessaan yhteistyössä perheiden kanssa. Toimii esimerkkinä erilaisuuden hyväksymisessä. Pohtii omia asenteitaan ja arvojaan. Ohjaa (empatiaan ja) erilaisuuden hyväksymiseen. Osoittaa kehittymistä ja kykyä muutokseen asenteissaan. Yhteistyötaidot Toimii työryhmän jäsenenä erilaisissa työtehtävissä. On oma-aloitteinen ja vastuullinen, sekä osaa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Tunnistaa omat ja toisten vahvuudet. Havainnoi itseään, toisia ihmisiä sekä työtilanteita. Kehittää työyhteisöä sekä omaa toimintaansa palautteen ja itsearvioinnin pohjalta. Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta Tunnistaa ja raportoi tarvittaessa kohtaamiensa perheiden erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteen. Suunnittelee ja toteuttaa toimintaa ottaen huomioon perheiden erilaisuuden. Kehittää toimintaa huomioiden monimuotoiset perhemallit

13 Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1 Esimerkki 2 t suunnittelevat ja toteuttavat lastensuojelutyötä tekevän järjestön kanssa koko perheelle suunnatun tapahtuman. Näyttöön sisältyy myös pareittain toteutettava tilaisuus, jossa esitellään järjestön toimintaa perhekerhossa, perhekahvilassa tai koululuokassa. Näyttö on prosessinomainen ryhmänäyttö, joka toteutetaan oppilaitoksessa. n tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja arvioida joulujuhla lapsille ja heidän perheilleen. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota perhelähtöisyyteen, elämyksellisyyteen ja perheiden keskinäisen vuorovaikutuksen tukemiseen. t muodostavat vapaavalintaiset ryhmät (4 5 henkeä) ja yhdessä toisten ryhmien kanssa päättävät ja toteuttavat juhlan ajankohdan, aiheen, yhteistyöverkostot, markkinoinnin, ja toteutuksen. t laativat oman ryhmänsä kanssa toteutuksen valitun aiheen/ teeman pohjalta omaan toimintapisteeseensä ja esittelevät sen muille ryhmille. t toteuttavat toiminnan yhteistyössä oman ryhmänsä ja muiden ryhmien kanssa (5 6 kpl). Toteutuksen arvioinnissa huomioidaan osallistujilta saatu palaute. Esimerkki 3 Opintokokonaisuuden osanäyttö liittyen suunnitelmalliseen verkostotyöskentelyyn perhetyössä: t laativat projektisuunnitelman perhepuistossa tai seurakunnan perhetyössä sekä niiden toimintaympäristöissä (2 4 hengen ryhmänäyttö). He hankkivat eri menetelmillä monipuolista tietoa alueen perheiden, perhepuistojen työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden toiveista, odotuksista ja tarpeista. Tämä aineisto luo perustan projektisuunnitelmalle, josta tulee käydä ilmi projektin teema, tavoitteet, suunnittelu- ja toteutusaikataulu sekä projektiin osallistuvat yhteistyökumppanit. Suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti lapsiperheiden sekä eri tahojen välistä yhteistyötä. t esittävät suunnitelmansa yhteisessä kokouksessa arvioivalle opettajalle ja perhepuiston tai seurakunnan perhetyötä tekeville henkilöille. Kokouksen lopussa käydään lyhyt palautekeskustelu. Yksilötyönä opiskelija laatii kirjallisen esityksen seurakunnan ja perhepuiston ja muiden yhteistyötahojen yhteisestä osallistumisesta projektin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi suunnitelmassa tulee näkyä selvitys siitä, miten ehdotus etenee seurakunnan tai perhepuistotoiminnan päätöksenteossa. laatii itsearvioinnin, joka liitetään näyttötehtävistöön. 3.1.3 Lasten iltapäivä- ja leiritoiminnan ohjaus, 15 ov Opintokokonaisuuden keskeisin osaaminen osoitetaan sekä iltapäivä- että leiritoiminnassa. Opintokokonaisuudessa iltapäivätoiminnan näyttö on yksilönäyttö, jossa opiskelija suunnittelee ja toteuttaa näytön itsenäisesti. Leiritoiminnan näytön osan voi suorittaa sekä yksilö- että ryhmänäyttönä. Näytössä esille tuleva keskeinen osaaminen Erilaisten toimintaympäristöjen tunteminen ja niissä toimiminen Oman arvoperustan tiedostaminen ja sen mukaan toimiminen Lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuuden kokemisesta huolehtiminen Lapsen ohjaaminen yhteisöllisyyteen ja toisten huomioonottaminen Iltapäivätoiminnan erityispiirteiden tunteminen ja niiden mukaan toimiminen

14 Osallistuminen retki- ja leiritoiminnan järjestämiseen ja perheiden kannustaminen yhdessä toimimiseen Tunteiden merkityksen havaitseminen vuorovaikutustilanteissa Vapaa-ajan toiminnan kehittäminen ja yhteistyöverkostossa toimiminen Kaikille aloille yhteisistä ydinosaamisesta arvioidaan oppimistaidot ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yhteisistä painotuksista arvioidaan yrittäjyys. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija ohjaa lapsia vapaa-ajan toiminnassa, koululaisten ja esikoululaisten iltapäivätoiminnassa, sekä leikki- ja retkitoiminnassa ja leireillä. Hän suunnittelee ja järjestää erilaisille yksilöille ja ryhmille iltapäivä-, leiri- ja retkitoimintaa ja sekä valitsee niihin työmenetelmät ja välineet. Hän huolehtii toimintaympäristön ja käytettävien välineiden turvallisuudesta. järjestää lapsen toimintaympäristön huomioiden monipuolisen toiminnan, oman rauhan, hiljentymisen ja levon. Hän huolehtii kouluikäisen lapsen perushoidosta. Näytössä opiskelija toimii yhteistyössä vapaa ajan palveluita tuottavien tahojen, kuten koulun, nuoriso- ja kulttuurityön, erilaisten järjestöjen ja harrasteseurojen kanssa. Hän suunnittelee toimintaa yhteistyöverkostossa. Näyttöympäristö Näyttöympäristönä voivat olla erilaiset vapaa-ajan toimintaympäristöt, koululaisten ja esikoululaisten iltapäivätoimintapaikat, sekä leikki- ja retkitoimintaympäristöt, mukaan lukien leirit. Näyttöympäristöksi soveltuu seurakunnan lapsi-, perhe- ja varhaisnuorisotyö, kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimi, päivähoito ja koulu sekä erilaisten järjestöjen ja harrasteseurojen järjestämä vapaa-ajan toiminta. Toimintaympäristössä tulee olla mahdollisuus ulkoiluun, lepoon tai hiljentymiseen, virkistymiseen ja monipuoliseen toimintaan. Ammattitaito on osoitettava sekä iltapäivä- että leiritoiminnan toimintaympäristössä. Toinen näytön ympäristö voi olla arvopohjaltaan kristillinen. Iltapäivätoiminnan näyttöympäristön tulee täyttää vaatimukset, jotka aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa toiminnalle asetetaan. Näyttöympäristössä tulee olla mahdollisuus yhteistyöhön vanhempien ja kasvatusverkoston eri toimijoiden kanssa. Näyttöympäristössä tulee olla yksi henkilö, jolla on alan ammatillinen koulutus. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) Arvioinnin kriteerit HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Kristillisen ja uskontokasvatuksen toteuttaminen Osallistuu kristillisen ja uskontokasvatuksen toteuttamiseen. Viestii omalla toiminnallaan turvallisuutta ja hyväksymistä. Tarjoaa lapselle mahdollisuuden hartauteen tai hiljaisuuden kokemiseen. Ohjaa osallistujia kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään.

15 Oman arvoperustan mukaan toimiminen Toimii eettisesti kestävällä tavalla (oman toiminnan perustelu). Tuo esille valinnoissaan oman toimintansa taustalla vaikuttavia arvoja (esim. kirjavalinnat, leikit). Toimii tietoisesti omien arvojensa mukaisesti ja on valmis tarkastelemaan omia arvojaan saamansa palautteen pohjalta. Oman toiminnan arviointi Osallistuu oman työnsä arviointiin. Suunnittelee, toteuttaa ja arvioi työtoimintaansa. Arvioi ja kehittää työskentelytapojaan käyttäen hyväksi muiden osaamista ja saamaansa palautetta. Työtehtävän hallinta Retki- ja leiritoiminnan järjestäminen Osallistuu lasten vapaaajan ja retki- tai leiritoiminnan tai molempien järjestämiseen. Rohkaisee ja kannustaa lapsia toimimaan yhdessä. Kehittää retki- ja leiritoimintaa itsearvioinnin ja saamiensa palautteiden pohjalta. Tapakasvatus Osallistuu tapakasvatukseen ohjaamalla lasta huomioimaan toiset (esim. vuoron odotus). Ohjaa lapsia keskustelun ja mallin avulla ymmärtämään hyvien tapojen ja toisen huomioonottamisen merkityksen. Ohjaa lapsia eri menetelmin (esim. leikit, draama) toisten arvostamiseen, empaattisuuteen ja hienotunteisuuteen. Vanhempien kanssa yhteistyössä toimiminen Tervehtii lasten vanhempia ja keskustelee heidän kanssaan. Toimii aloitteentekijänä keskustelussa. Ottaa esille lasta koskevia kysymyksiä. Etsii keinoja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi. Työn perustana olevan tiedon hallinta Erilaisissa vapaa-ajan toimintaympäristöissä toimiminen Työskentelee iltapäivätoiminnassa sekä retkillä tai leireillä. Ottaa huomioon iltapäivätoiminnan erityispiirteet ja osallistujien toiveita toimintaa toteuttaessaan. Sovittaa toimintatapoja esi- ja perusopetuksen tavoitteiden suuntaisesti. Toteuttaa monipuolista toimintaa erilaisille yksilöille ja ryhmille (erilaisista taustoista tulevat ja eri-ikäiset). Iltapäivätoiminnan erityispiirteiden ja lapsen kehitysvaiheen tunteminen Ottaa toiminnassaan huomioon kouluikäisen lapsen kehitysvaiheen. Huomioi lapsen koulupäivän suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimintaa (lapsen tarpeet, valinnan mahdollisuudet toimintaympäristössä). Tukee lasta ja perhettä kouluikäisen elämäntilanteessa (koulunaloitus, vertaisryhmän ja median vaikutus).

16 Työturvallisuuden hallinta Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Huolehtii ohjattuna lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, ravinnon/erikoisruokavalion, siisteyden, ympäristön turvallisuuden suhteen. Huolehtii lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, ravinnon/erikoisruokavalion, siisteyden, ympäristön turvallisuuden suhteen. Oppimistaidot Hankkii tietoa omaaloitteisesti. Arvioi omaa suoriutumistaan sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan käyttäen hyväkseen palautetta ja erilaisia lähteitä. Pyrkii asioiden ymmärtämiseen ja kokonaishahmotukseen. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Työskentelee yhdessä muiden kanssa. Kuuntelee lapsia ja aikuisia, sekä kertoo ajatuksistaan ja aikomuksistaan. Toimii moniammatillisessa työryhmässä. Osaa hyödyntää toisten erityisosaamisen. Ottaa keskustelussa huomioon toisten mielipiteet. Osallistuu suunnittelu- ja kehittämistyöhön yhteistyöverkostossa. Etsii toimivia ratkaisuja ristiriitatilanteissa. Yhteiset painotukset Yrittäjyys Työskentelee omaaloitteisesti. Osoittaa toiminnallaan lastenohjaajan työn arvostusta. Osallistuu uusien vapaaajan toimintojen ideoimiseen. Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1 Lasten iltapäivä- ja leiritoiminnan ohjauksen näyttö on kaksiosainen: a) Iltapäivätoiminnan näyttö toteutetaan työssäoppimisen päätteeksi viimeisellä viikolla. suunnittelee viikon ja sisällyttää siihen seuraavat tehtävät: välipalan valmistus ja välipalatilanteen ohjaaminen kolmena päivänä (huomioiden erityislapset) yksittäisen lapsen kohtaaminen ja tarpeiden huomioon ottaminen iltapäiväkerhon arjessa hiljaisen hetken järjestäminen huomioiden myös yksittäisten lasten tarpeet (1 2 ryhmähetkeä) yhteisen toiminnan järjestäminen koululaisille liikunta-, kuvataide-, musiikki- tai ilmaisukasvatuksen menetelmiä käyttäen uskonnollinen ja eettinen kasvatus: yhdestä aiheeseen liittyvästä toimintatuokiosta, hartaudesta tai päivänavauksesta vastaaminen.

17 b) Leiritoiminnan näyttö järjestetään perheiden viikonloppuleirin yhteydessä. n tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yksi retki työparin tai tiimin kanssa lapsille ja heidän vanhemmilleen. (esimerkiksi patikkaretki maastoon, bussiretki eri etappeineen, retki paloasemalle). Retkeen liittyy palautteen kerääminen lomakkeen avulla retkeen osallistuneitten keskuudessa. Toteutetusta retkestä kootaan kasvunkansio, johon sisällytetään yhteinen arviointi retken suunnittelusta ja toteutuksesta. Jokainen sisällyttää kasvunkansioon myös oman toimintansa arvioinnin. Esimerkki 2 a) havainnoi kolmea esikoulu- tai kouluikäistä lasta ja tekee lyhyen kuvauksen siitä, millainen lapsi on ja mitä tukea hän tarvitsee. suunnittelee toimivan iltapäivätilan. Hänen tulee pohtia ja selvittää, millaisia virikkeitä esikoulu- tai kouluikäinen lapsi tarvitsee, mikä lasta kiinnostaa, millaisella toiminnalla ja virikkeillä lapsen kehitystä voidaan tukea. toteuttaa toimintaa työpaikalla ohjaajansa kanssa sopimallaan tavalla. pitää oppimispäiväkirjaa. b) osallistuu lasten-, varhaisnuorten-, perhe-, rippikoulu- tai partioleirille tms.. Hän osallistuu leirin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Leirin aikana opiskelija havainnoi ja pohtii leiriin liittyvien vastuiden ja tehtävien jakautumista, leiriläisten ja vetäjien välistä vuorovaikutusta ja omaa toimintaansa. Pohdintansa hän kirjaa oppimispäiväkirjaan. Esimerkki 3 a)iltapäivätoiminnasta opiskelijalle annettava tehtävä Tutustu lapsiryhmään ja tee kirjallinen yleiskuvaus ryhmästä (mm. lapsiryhmän koko, lasten ikäjakauma, tyttöjen ja poikien lukumäärä, yleiskuvaus ryhmän luonteesta). Yksittäistä lasta voit kuvata, jos hänellä on selvä vaikutus ryhmään. Tee kirjallinen suunnitelma leikeistä tai toiminnoista, joita juuri tälle ryhmälle haluat ohjata. Perustele valintasi ryhmä-kuvauksella. Keskustele suunnitelmastasi ohjaajasi kanssa. Toteuta suunnittelemasi toiminnat. Arvioi ja raportoi kasvun kansioosi suunnittelu, toteutus, onnistumisesi ja haasteesi. b)leiritoiminta osallistuu leiritoimintaan. Hän osallistuu leirin suunnitteluun, kokonaisvaltaiseen toteutukseen tiimin jäsenenä sekä mahdolliseen yhteenvetopalaveriin. Raporttiinsa hän sisällyttää kuvausta leirin henkilöstöstä, leiripaikasta, toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, järjestelyistä, turvallisuustekijöistä sekä arviointia leirin toteutumisesta ja omasta toiminnastaan. 3.1B Koulutusohjelman ammatilliset opinnot 3.1.4 Ilmaisutaitojen ohjaus, 10 ov Opintokokonaisuuden keskeisen osaamisen osoittaminen voi jakaantua useaan eri näyttöön. Näytössä esille tuleva keskeinen sisältö Toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen siten, että se tukee monipuolisesti lapsen luovuutta ja itseilmaisua Ilmaisutaitojen monipuolinen hallinta, käyttäminen ja kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen hallinta ja kehittäminen Tunteiden merkityksen ymmärtäminen työssä ja toiminnassa

18 Yhteisistä painotuksista arvioidaan tässä opintokokonaisuudessa teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen. Kaikille aloille yhteisestä ydinosaamisesta arvioidaan vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija suunnittelee ja toteuttaa lapsille tai perheille elämyksellisen tai kokemuksellisen tapahtuman (lastenjuhla, perhetapahtuma, nukketeatteri, pääsiäis- tai jouluvaellus jne.). Hän suunnittelee toimintaa, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja lapsen persoonallisia vahvuuksia. Hän ohjaa lapsia itsensä ilmaisuun, ihmettelyyn, kyselemiseen, keskustelemiseen ja kertomiseen. Hän tukee lasten luovuuden kehittymistä mielikuvituksen, leikin, liikunnan, musiikin, lasten kirjallisuuden, draaman ja käden taitojen avulla. Hän toteuttaa kristillistä kasvatusta tai uskontokasvatusta käyttäen erilaisia ilmaisun keinoja, kuten kerronta, draama tai nukketeatteri. Hän suunnittelee ja toteuttaa toimintaa yhdessä lasten ja perheiden kanssa juhlapyhäja kulttuuriperinteeseen liittyen (elämykselliset joulu- ja pääsiäisajan toteutukset). Hän valitsee tilanteisiin ohjausmenetelmät ja käyttää leikkiä, luovaa ilmaisua, draamaa, kädentaitoja, musiikki-, liikunta- ja puheilmaisua, kerrontaa ja kuvallista ilmaisua. Näytössä opiskelija käyttää erilaisia viestintä - ja kommunikointitapoja. toimii erilaisissa esiintymistä vaativissa tilanteissa (vanhempaintilaisuudet, perhetapahtumat ja juhlat). Näyttöympäristö Näyttöympäristö on seurakunnan lapsi- ja perhetyö, yksityinen tai kunnallinen päivähoito tai niiden leikkitoiminta. Näyttöympäristössä tulee olla mahdollisuus yhteistyöhön vanhempien ja muiden kasvatustyötä tekevien henkilöiden kanssa. Näyttöympäristön henkilöstön tulee olla ammattitaitoista, ja heillä tulee olla alan ammatillinen koulutus. Näyttöympäristön työyhteisössä tulee olla lastenohjaajan tehtäviä tekevä työntekijä. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) Arviointikriteerit HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Ilmaisumenetelmien käyttäminen kristillisessä ja uskontokasvatuksessa Käyttää itselleen tuttuja ilmaisumenetelmiä kristillisessä ja uskontokasvatuksessa. Toteuttaa toimintaa ilmaisumenetelmiä käyttäen. Elävöittää toimintaa itsenäisesti, joustavasti ja tavoitteellisesti erilaisin ilmaisun keinoin. Osoittaa erityistä luovuutta sekä ilmaisu- ja ohjaustaidon hallintaa jollain ilmaisun erityisalueella. Tunnevuorovaikutus Tunnistaa vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tunteita. Havaitsee omien ja toisten tunteiden vaikutuksen toimintaansa ja ratkaisuihinsa. Ymmärtää tunnevuorovaikutuksen merkityksen ja pyrkii kehittymään siinä. Sietää ristiriitatilanteita.

19 Työtehtävän hallinta Lapsen rohkaiseminen itseilmaisuun Huomioi ja tukee yksittäistä lasta itseilmaisussa. Osallistuu lapsen luovuutta edistävän toiminnan toteutukseen. Kannustaa ryhmän erilaisia lapsia ilmaisemaan itseään. Antaa kaikille lapsille tasapuoliset mahdollisuudet yksilölliseen itseilmaisuun erilaisissa tilanteissa. Huomioi lapsen yksilölliset tarpeet luovan toiminnan avulla oppimiseen (mm. mielikuvitus, leikki, liikunta, musiikki, kädentaidot). Erilaisten ohjausmenetelmien käyttäminen Valitsee tilanteeseen sopivat ohjausmenetelmät. Toimii joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Tukee lapsen persoonallisia vahvuuksia huolehtimalla toiminnan monipuolisuudesta. Valitsee tarkoituksenmukaiset ohjausmenetelmät. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ilmaisumenetelmien hallinta Osoittaa ilmaisutaidon hallintaa ja ohjaamisen taitoa jollakin ilmaisun alueella. Kehittää omaa ilmaisutaitoaan ja - menetelmiään sekä osallistuu niiden arviointiin. Toimii esiintymistä vaativissa tilanteissa aktiivisesti ja aloitteellisesti. Tekee rakentavaa yhteistyötä ja osallistuu ilmaisun kehittämiseen työyhteisössä. Neuvottelutaidot Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Osallistuu ryhmäkeskusteluun. Ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet ja heidän mielipiteensä. Huomioi ryhmän jäsenet tasapuolisesti ja ylläpitää keskustelua. Vuorovaikutus- ja viestintä taidot Ilmaisee itseään ymmärrettävästi. Pyrkii vuorovaikutteiseen viestintään. Käyttää erilaisia viestintätapoja (sanallinen, sanaton, kirjallinen). Käyttää eleitä, ilmeitä, äänensävyjä ja kehon kieltä ilmaisun tukena. Arvioi ja kehittää viestintätaitojaan itsearvioinnin ja saamansa palautteen perusteella. Yhteiset painotukset Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Käyttää tarvittaessa tekniikkaa ilmaisun tukena (mikorofonit, nauhurit, videot). Soveltaa tietotekniikkaa ilmaisun toteuttamisessa. Ohjaa lapsia ilmaisuun tietotekniikan tai muun tekniikan käyttämisessä.

20 Esimerkkejä näytöistä Esimerkki 1 Näyttö toteutetaan nukketeatteriprojektina seuraavasti: t valitsevat vähintään kaksi satua tai tarinaa. Jokainen opiskelija kirjoittaa äidinkielen opettajan ohjeistuksen mukaan synopsiksen yhdestä tarinasta. Käsikirjoitukset laaditaan ryhmässä yksi tarina ryhmää kohden. Käsikirjoitusta tehdessä tulisi huomioida seuraavia asioita: kohderyhmä, kielenkäyttö, roolihahmojen rakentaminen, etiikka ja arvot. Jokainen ideoi ja valmistaa nukkensa, jota tulee käyttämään. Ryhmä ideoi ja osittain rakentaa lavasteet ja muun mahdollisen ylöspanon. Ryhmä ideoi ja toteuttaa esityksessä käytettävän musiikin ja muut tehosteet (ääni, valot). Nukketeatteri esitetään kahden, kolmen päivän aikana päivähoitoikäisille lapsille. Esimerkki 2 laatii toimintaa seuraavan ohjeen mukaisesti: Tutustu päiväkotiin tai kouluun, ja sen työntekijöihin, lapsiin ja luontevien mahdollisuuksien mukaan vanhempiin. Ota selvää työtehtävistäsi. Havainnoi ryhmän toimintaa sekä lasten tapaa ilmaista itseään. Pyri selvittämään lasten vahvoja alueita ja haasteita. Aloita oppimispäiväkirja. Jatka havainnointia ilmaisun näkökulmasta. Suunnittele ja toteuta lapsiryhmän toimintaa arkisissa tilanteissa ilmaisun näkökulmasta. Neuvottele asiasta ensin ohjaajasi kanssa. Ota suunnitelmassasi huomioon ryhmän ja jonkun yksittäisen lapsen kehityksen, ilmaisun ja oppimisen erityispiirteet sekä -tarpeet. Pyri luomaan osallistumisen mahdollisuuksia sekä onnistumisen kokemuksia. Liitä suunnitelmasi oppimispäiväkirjaasi sekä kirjoita sinne myös, miten suunnitelma toteutui ja miten onnistuit tavoitteissasi. Suunnittele ja toteuta toimintaa koko ryhmälle tai osalle ryhmää; käytä ilmaisun menetelmiä mahdollisimman monipuolisesti. Arvioi suunnitelmaasi ja toteutunutta toimintaasi arviointikriteerien mukaan. Pyydä ohjaajalta kirjallinen ja suullinen palaute. Liitä viikon aikana kertynyt materiaali oppimispäiväkirjaasi. Tee oppimispäiväkirjaa ja pohdi siinä vahvuuksiasi ja kehittämisalueitasi ilmaisussa. Pohdi työssäoppimisjaksolla ilmenneitä vuorovaikutustaitojasi ja tunteitasi. Kerro myös työssäoppimisesi onnistumisesta ilmaisun näkökulmasta. Pohdi myös saavuttamiasi oman HOPSisi tavoitteita. 3.1.5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus, 10 ov Opintokokonaisuuden näyttö on yksilö- tai ryhmänäyttö. Näytössä esille tuleva keskeinen sisältö Yleisimpien kasvun ja kehityksen häiriöiden tunnistaminen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa Toimintaan osallistumisen turvaaminen sekä lapsen terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen Tukea tarvitsevien perheiden kohtaaminen ja heidän kanssaan toimiminen sekä auttamis- ja tukijärjestelmien tunteminen Osallistuminen moniammatillisten työryhmien toimintaan työn eettiset periaatteet huomioonottaen sekä osallistuminen syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviin hankkeisiin Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen työssä ja vuorovaikutustilanteessa